Perinteikäs katalonialaisrypäle Trepat tekee uutta tulemista kepeämpien punaviinien johdolla

On jo pitkään ollut ajatuksissa kirjoittaa pari sanaa katalonialaislajikkeesta nimeltä Trepat. Jaa että miksi? Noh vaikkapa siksi, että kohdalle on osunut muutamia pirun kivoja Trepat-punaviinejä. Conca de Barberán alueelta kotoisin olevan rypälettä on perinteisesti käytetty lähinnä kuplallisissa ja kuplattomissa rosé-viineissä, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana muutamat tuottajat ovat ryhtyneet pukkailemaan markkinoille myös punaviinejä.

Myöhään kypsyvä ja melko paksukuorinen lajike on melko tarkka kasvuympäristöstään, mutta tuottaa mukavasti satoa. Oikeissa käsissä punaviineistä valmistuu perinteisiä espanjalaispunkkuja selkeästi kepeämpiä, ilahduttavan raikkaita, punaisten marjojen sekä mausteisuuden pohjalle rakentuvia paketteja. Mielestäni Trepat-viinit ovat parhaimmillaan kepeinä ja raikkaina, kun taas hevimpi uutos ja reilumpi tammikypsytys tuntuu hävittävän osan lajikkeen herkästä luonteesta. Trepatin uuden tulemisen pioneerituottajiin kuuluvat mm. Carles Andreu, Josep Foraster ja Succés Vinicola.

Carles Andreu Trepat 2013Carles Andreun Trepat ei ole mikään kallis viini (~15 € Espanjassa), mutta keikkuminen Celler Can Rocan listoilla useamman vuoden ajan kertonee riittävästi viinin gastronomisista kyvyistä. Kylmämaseraatio 8 päivää, minkä jälkeen alkoholikäyminen normaalia matalammassa lämpötilassa. Malolaktinen käyminen uusissa ranskalaisissa tynnyreissä, joissa myös 6 kk:n mittainen kypsytys. Korkeintaan keskitäyteläisen luokkaan asettuva viini on väriltään rubiininpunainen ja läpinäkyvä. Nokassa ja paletilla raikas paketti punaista marjaisuutta, jonka kaveriksi löytyy pientä savua ja pippurisuutta. Ryhdikäs hapokkuus sekä varsin hillitty ja maltillinen tanniinisektori. Tasapainoinen, kiehtovan raikas, ryhdikäs ja mukavasti soljuva viini. 4 / 5 staraa.

Succés 201380-100-vuotiaista köynnöksistä puristettu Succés Vinicolan El Mentider 2013 kiinnittää huomiota viimeistään erikoisen etikettinsä vuoksi. Spontaani käyminen terästankeissa ja malolaktinen käyminen sekä kypsytys ranskalaisissa tynnyreissä noin 9 kk:n ajan. Jo tuoksusta aistii, että nyt ollaan liikkeellä astetta isommalla potkulla. Nokkaan puskee heti alkumetreiltä melko vahvaa pippurisuutta. Punaisten marjojen meininki seuraa perässä, joskin edellistä viiniä selkeästi ronskimmalla väännöllä. Makusektorilta löytää myös hieman kypsempää ja tummempaa marjaa sekä mausteisuutta. Alkoholia on 15 % ja se hiukan tuntuu sekä nokassa että pitkässä ja lämmittävän mausteisessa jälkimaussa. Kyseessä on siis selkeästi tuhdimpi kokonaisuus, vaikkei tämäkään nyt mitenkään perinteisessä mielessä erityisen täyteläinen viini ole. Persoonallinen tapaus, vaikkakin raikkautta ja herkkyyttä olisi omaan makuun voinut olla enemmän? 3,5 / 5 staraa.

This entry was posted in ESPANJA, PUNAVIINIT, VIINIARVOSTELUT, VIINISUOSITUKSET, YLEISET and tagged , , , , , , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published.