Amphorassa viihtynyt naturaali Loxarel Xarel-lo Amfores 2019 (Alko 14,98 €)

Masia Can Mayolin Loxarel-viineistä olen kirjoitellut aiemminkin ja kun Alkon erikoisvalikoimiin sattui heilahtamaan erä amphorassa käynyttä Xarel-loa mainiolla hintalapulla varustettuna, oli taas hyvä syy raapustaa muutama rivi. Loxarelin viineissä ovat pääosassa Penedesin paikalliset alkuperäislajikkeet ja viljelyssä sekä viininvalmistuksessa ollaan vahvasti minimaalisen intervention linjoilla.

Tämä Xarel-lo on käynyt villihiivoilla saviamforassa ja kypsynyt myös 5 kk samoissa astioissa. Viiniä ei ole valmistuksen aikana käpälöity, eikä myöskään suodatettu tai kirkastettu.

Suodattamattomalle viinille tavanomaiseen tapaan väri on samean keltainen. Viini on alkuun varsin pidättyväinen, mutta saa hetken tuulettelun jälkeen uuden vaihteen päälle. Tuoksusta löytyy mukavasti ylipkypsää omenaa, greippiä ja yrttejä. Suussa viini miellyttää virkeällä ja puraisevan kirpakalla otteellan, mikä antaa viinin eläväiselle ja kiehtovalle hedelmäisyydelle mainion ryhdin.

Loxarel Xarel-lo Amfores 2019 on mielenkiintoinen viini, jonka valtavirrasta poikkeava profiili varmasti jakaa mielipiteitä kaikessa persoonallisuudessaan. Itse pidän suuresti viinin kyvystä tuoda esiin puhdaspiirteisesti Xarel-lolle tyypillisen voimakasta rakenteellisuutta. Ruokapöydässä kalojen ja äyriäisten lisäksi hieman runsaammat kasvisruoat ovat kokeilemisen arvoisia yhdistelmiä. Ainakin kesäkurpitsalla, pähkinöillä ja yrteillä viritetty spaghetti toimi viinin kanssa erinomaisesti! 3,5 / 5 staraa.

Cullen Dancing in the Sun 2018 (Alko erikoiserä 21,15 €)

Australian viineissä on systemaattisesti edetty kohti kevyempiä otteita. Vaikuttaa siltä, että viineistä löytyy vuosi vuodelta enemmän laatua, fiiliksiä alkuperästä ja vähemmän tammea sekä konsentraatiota. Eri viinialueiden tyylit erottuvat selkeämmin ja käytettyjen rypäleiden ominaispiirteet tulevat persoonallisemmin esiin. Hyvä esimerkki tyylikkäästä aussimeiningistä on Alkon erikoiseriin heilahtanut Cullen Dancing in the Sun 2018.

Dancing in the Sun tulee Margaret Riverin alueelta lounais-Australiasta, noin 300 km Perthistä. Alueen viinihistoria on saanut varsinaisen starttinsa 1960-luvulla ja viinin biodynaaminen tuottaja Cullen kuuluu alueen pioneereihin. Vuosi 2018 oli hieman keskimääräistä viileämpi, mutta ongelmattomat kasvuolosuhteet saivat aikaan laadukkaita ja terveitä rypäleitä. Viini edustaa lähestulkoon klassista Bordeaux-blendiä (54% Semillon, 43% Sauvignon Blanc, 3% Verdelho), mutta ei ole ollut lainkaan kosketuksissa tammeen.

Kiehtovassa tuoksussa on melonia, limeä, appelsiinin kuorta ja hieman herukan lehteä. Kuiva maku tuntuu suussa öljyisen runsaalta, jota eloisan pirteä hedelmäisyys tasapainottaa hienosti. Luonteikkaassa ja tasapainoisessa maussa on ilahduttavasti syvyyttä sekä pituutta ja jälkimaku on raikas.

Cullen Dancin in the Sun 2018 on erittäin mielenkiintoinen ja luonteikas, laadukkaasti valmistettu Margaret Riverin valkoviini. Hyvä esimerkki siitä, miten laadukasta tavaraa Australiastakin saa, kun kohdistaa parinkympin sijoituksensa oikein. Viinin kanssa suosittelisin nautiskelemaan nieriää tai vaikkapa Kievin kanaa. 4/5 staraa.

Stellenrust 54 Year Old Vines Barrel Fermented Chenin Blanc 2018 (Alko 19,98 €)

Chenin Blancia näkisi mielellään enemmänkin Alkon hyllyillä sekä ravintoloiden listoilla. Uuden maailman viinimaista erityisesti Etelä-Afrikka on profiloitunut Chenin Blanc-tuottajaksi, mutta fokus on valitettavan usein ollut määrässä laadun sijaan. Onneksi joukosta löytyy nykyään yhä enemmän tasapainoisia ja taidokkaasti valmistettuja viinejä. Yksi mielenkiintoinen lisäys Alkon valikoimissa on Stellenrustin vanhoista köynnöksistä tehty ja tammitynnyreissä käynyt Chenin Blanc.

Lasista nousee moniulotteinen tuoksu, jossa omenaa, persikkaa, hunajaa, ruutia ja paahteisuutta. Täyteläistä ja intensiivistä makua ryhdittää raikas hapokkuus ja paahteisuutta sekä syvyyttä rakenteeseen tuova tammi integroituu paketiin hyvin. Pitkä ja miellyttävä jälkimaku.

Stellenrust 54 Year Old Vines Barrel Fermented Chenin Blanc on tyylikäs runsaamman tyylin Chenin Blanc. Paketti on hyvässä tasapainossa ja maussa riittää mukavasti syvyyttä sekä pituutta. Ruokapöydässä hyvä paritus runsasmakuisille punalihaisille kaloille ja vaaleille lihoille. 4 / 5 staraa.

Mainio neljän tähden kolmikko Alsacesta

Alkon erikoiseriin saapui valikoima Alsacen viinejä, joista sokkomaistelussa erottui edukseen vallan mainio trio. Jokaisella viinillä on omat vahvuutensa ruokapöydässäkin, mutta jos tämän kolmikon kylkeen lisää kuohuviinin aperitiiviksi, saa paketilla hoideltua tyylikkäästi vaikkapa rapujuhlat  – alusta loppuun.

Bestheim Riesling Fourmidable 2018 (Alko erikoiserä 14,98 €)

Raikas omenaisuus ja sitruunaisuus saa kylkeensä hiukan tyylikkään mineraalisia ja savuisiakin piirteitä. Intensiivinen, tasapainoinen ja pitkään suussa maistuva Riesling, jolle sakkojen kanssa kypsyminen tuo miellyttävää runsautta. Kala- ja äyriäisruokien moniottelija. Erinomainen hinta-laatusuhde. 4/5 staraa

Fernand Engel Pinot Gris Terres Rouges Organic 2018 (Alko erikoiserä 16,99 €)

Alsacesta löytyy erittäin kiinnostavia Pinot Gris-viinejä. Makeammillakin versioilla on oma vakaa paikkansa, mutta tämä tyylikäs lajinsa edustaja on kuiva ja tulee 42-vuotiaista köynnöksistä hieman viileämmiltä itään ja koilliseen suuntautuvilta tarhoilta. Runsas ja kypsä omenilla sekä hunajamelonilla täytetty maku pelaa hyvin yhteen öljyisen suutuntuman kanssa. Mineraaliset sävyt tuovat lisää syvyyttä pakettiin. Hyvä valinta punalihaisille kaloille ja suolaisille piirakoille. 4/5 staraa.

Jean-Baptiste Adam Pinot Noir Les Natures 2018 (erikoiserä 19,98 €)

Joskus elettiin aikaa, jolloin Alsacen Pinot Noir ei tarjonnut kovinkaan kummoisia elämyksiä. Nykyään on toisin, sillä yhä useammin törmää mainioihin Alsacen punaviineihin. Hyvä esimerkki laadukkaasta ja kohtuuhintaisesta Alsacen Pinot Noirista on J-B Adamin Les Natures. Tyylikäs paketti punaista kirsikkaa, karpaloa ja puolukkaa. Kahdeksantoista kuukauden kypsytys ranskalaisessa tammessa on hoidettu tyylillä ja tuo viinille lisää rakennetta sekä potkua, jyräämättä punamarjaisen hedelmän vivahteita. Tätä voi halutessaan kypsytelläkin vielä muutaman vuoden. Hyvä valinta vaikkapa juustolautasen kylkeen. 4/5 staraa.

Valkoinen Bordeaux nautinnollisessa vaiheessa – Chateau Couhins Blanc 2001

Viinikaapin uumenissa hillottuja pulloja korkkaillessa toivoisi monesti osuvansa kunkin viinin oletettuun parhaaseen kehitysvaiheeseen tai ainakin edes sinne päin. Kokemus ja klassikkoalueiden vuosikertojen kartoitus auttavat kummasti osumatarkkuudessa, vaikka sataprosenttista onnistumista eivät nekään toki takaa. Juhannuksen kunniaksi päätin korkata pari vuoden 2001 Bordeaux´ta ja hakusessa oli klassikkokamaa, joissa olisi sekä selkeää kehittyneisyyttä että edelleen nuoruuden virtaa. Toinen pulloista oli Pessac-Leognanin Grand Cru Classé de Graves luokiteltu Chateau Couhins Blanc 2001.

Chateau Couhins on kasveja tutkivan instituutin omistama tila, jonka konsultteina ovat hääränneet mm. Denis Dubourdieu ja Valérie Lavigne. Kahdestakymmenestäviidestä hehtaarista valkoisia lajikkeita on noin kuuden hehtaarin verran ja viinit ovat olleet instituutin ulkopuolella kaupallisesti saatavilla vasta 90-luvun lopulta lähtien. Viljelyssä painotetaan ympäristöystävällisyyttä sekä luonnonmukaisuutta ja kellarilla käytetään hyvin niukasti uutta tammea.

Bordeaux’n vuosikerta 2001 oli Sauternes’n makeille huippukova ja Gravesin valkoisillekin varsin hyvä, mutta punaisille ei heti tuoreeltaan liiemmin hurrattu. Vaihtelevien sääolosuhteiden ja viileän loppukauden saattelemana satoa korjattiin monin paikoin poikkeuksellisen myöhään. Erityisesti Cabernet Sauvignon-vetoisten viinien ylle monet kriitikot asettivat tuoreeltaan isoja kysymysmerkkejä. Viinien kypsyttyä vuosikerta on kuitenkin niittänyt huomattavasti positiivisempia näkemyksiä myös punaisten osalta ja edustaa profiililtaan enemmän klassisen tyylikästä ja pidättyväistä tyyliä.

Tämä vahvasti Sauvignon Blanc-voittoinen viini on kypsynyt tammessa 9 kk. Intensiivisessä tuoksussa on mehiläisvahaa, kuivattua omenaa, hiukan ruohoisuutta ja häivähdys herukan lehteä. Mausta löytyy ilahduttavasti moniulotteisuutta, pituutta ja tyylikkyyttä korostavaa harmoniaa. Energinen ja Sauvignon Blancille tyypillisen terävä hapokkuus raikastaa tunnelmaa ja tammikin integroituu pakettiin oppikirjamaisen mallikkaasti.

Chateau Couhins 2001 on loistava Bordeaux´n valkoviini ja juuri sellaisessa vaiheessa, kuin toivoinkin sen olevan. Yhdeksäntoista vuoden mukanaan tuomat kehittyneet piirteet tuovat viiniin rutkasti moniulotteisuutta ja paiskaavat hyvässä yhteisymmärryksessä kättä intensiivisen, pirteän energisen ja pitkän makuprofiilin kanssa. Kaikki tämä lupailee viinille vielä hyvää potentiaalia jatkokehittymiselle. 5/5 staraa.

Ruokapöytien moniottelija – Johannishof Charta Riesling 2018 (Alko 18,46 €)

Alkon erikoiseriin on jälleen heilahtanut mainio saksalainen Riesling, tällä kertaa Rheingausta. Johannishofin tila sijaitsee Geisenheimissa, Johannisbergin linnalle nousevan mäen varrella ja tilalla on hallussaan monia huipputarhoja lähistöllä, kuten mm. VDP Grosse Laget Rüdesheimer Berg Rottland ja Johannisberger Hölle.

Viinin nimessä esiintyvä Charta puolestaan on 1984 perustettu Rheingaun kärkituottajien ryhmittymä, joka teki pioneerityötä pyrkimyksillään palauttaa jo kauan ymmärretty viinien alkuperä ja yksittäisten tarhojen arvostus osaksi laatukriteeristöä. Charta-viinit luotiin kuiviksi, alkuperäänsä kunnioittaviksi ruokaviineiksi ja ne edustavat tänä päivänäkin tuottajiensa portfolioissa erinomaista hinta-laatusuhdetta.

2018 oli lämmin vuosi ja se näkyy tässäkin viinissä avoimen runsaana, jopa aavistuksen trooppisia piirteitä sisältävänä hedelmäisyytenä. Rheingaulle tyypillisen pirteä hapokkuus ryhdittää mainiosti kokonaisuutta ja varmistaa tasapanoisen paketin. Monet saksalaistuottajat ovat kuvanneet 2018 vuosikertaa kuluttajien unelmavuodeksi sen helpon lähestyttävyyden ja kypsyytensä vuoksi.

Johannishof Charta Riesling on ruokapöytien moniottelija ja toimii laajalla skaalalla ruokapöydässä, kasviksista, kala- ja äyriäisruokiin sekä vaaleisiin lihoihin. Menee toki mukisematta sellaisenaankin. 4/5 staraa

 

 

Pääsiäisen viinit 2020

Pääsiäisen viinivinkeistä löytyy tyylikkyyttä, rakennetta, voimaa sekä astetta enemmän luonnetta, joten ne sopivat erinomaisesti pääsiäisen aikaan sekä nykyisten tai mahdollisesti tulevien karanteeniolojen herkutteluun.

Francis Orban Vieilles Vignes Réserve Champagne Brut (Alko tilausvalikoima 47,91 €)

Meunier-rypäleen hedelmäisyyttä upeasti esiin tuova, tyylikäs, tasapainoinen ja kiehtovan luonteikas pientuottajan samppanja.

Charles de Fère Crémant du Jura (Alko 14,98 €)

Viinitrendien aalloilla sitkeästi pysyvän Juran viinialueen kuohuvatkin ovat monia muita Crémanteja luonteikkaampia. Ryhdikkäästi Chardonnay’n ja Pinot Noirin pohjalle rakentuva raikas kuohuviini.

Querciabella Chianti Classico (Alko 29,90 €)

Erinomainen Chianti Classico, jossa riittää sävyjä, syvyyttä, luonnetta ja voimaa kaatamaan tuhdimpiakin lammas- tai riistaruokia

Wakefield Merlot (Alko 13,90 €)

Merlot’n mehukasta pehmeyttä ja hienosti kuosissa pysyvää muhkeaa hedelmää Australian Clare Valley’sta. Hyvä yleisviini kaikenlaisille liharuoille ja erinomainen hinta-laatusuhde!

Valdesil Godello Sobre Lias (Alko 19,98 €)

Galician Valdeorras on Godello-rypäleen kotikenttää. Runsas omenainen hedelmäisyys yhdistyy rotevaan runkoon ja viini saa syvyyttä yrttisyydestä sekä hennosta mineraalisuudesta. Runsaampien kalaruokien, grillattujen äyriäisten ja vaaleiden lihojen kylkeen.

Mád Furmint (Alko 17,90 €)

Aivan liian huonosti tunnettu unkarilaislajike Furmint nätissä paketissa. Mineraalisuutta, mausteisuutta, raikasta hapokkuutta ja sopivasti potkua! Soveltuu hyvin ruokapöytien moniottelijaksi ja taklailee hyvin niin kasvis- kala, kuin kanaruokiakin.

 

 

Herkullisen hedelmäinen Riesling – Dautel Riesling (Alko 14,99 €)

Württemberg on yksi harvoista Saksan viinialueista, missä punaiset lajikkeet, kuten Trollinger, Lemberger (Blaufränkisch), Pinot Noir ja Schwarzriesling (Meunier)  dominoivat viinitarhoja. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö Württembergistäkin löytyisi myös maukkaita valkoviinejä. Asian voi jokainen todeta myös käytännössä poimimalla Alkon hyllyltä sinne jokin aika sitten heilahtanutta Dautel Rieslingiä.

Dautel lukeutuu Württembergin kovimpiin tuottajiin ja keulahahmona heiluu vahvalla otteella nuori rastapäinen Christian Dautel. 2018 vuosikerran Rieslingin muhkea ja suorastaan pureksittava hedelmäisyys myötäilee lämpimän kasvukauden luonnetta ja on täynnä vihreitä omenoita, persikkaa sekä aprikoosia. Erinomaisen raikkaan hapokkuuden ansiosta viinissä on hyvä rytmi ja energinen meininki.

Dautel Riesling on erinomainen valinta viidellätoista eurolla Alkon Riesling-hyllystä. Mehevä viini soljuu nätisti kurkusta alas sellaisenaankin, mutta toki kylkeen voi pyöräyttää vaikkapa kylmäsavulohileipiä, caesar-salaattia katkaravuilla tai vaikkapa palanen vuohenjuustoa. 4/5 staraa.

Teneriffan helmi – Envínate Táganan (Alkon erikoiserä 22,49 €)

Kanariansaarilta tulee todella mielenkiintoisia viinejä ja erityisesti Teneriffa on tämän hetken Espanjan kuumimpia viinialueita. Envínate on puolestaan eri puolilta Espanjaa kotoisin olevien opiskelukaverusten Laura Ramosin, Alfonso Torrenten, José Ángel Martinezin, sekä Roberto Santanan viiniprojekti. Envínaten persoonallisia viinejä tulee luonnollisesti porukan kotiseuduilta, jotka sattuvat samalla olemaan hieman valtavirtaa mielenkiintoisempia viinialueita, kuten esim. Ribeira Sacra, Kanariansaaret, Extremadura ja Almansa. Lisäksi projekteja on käynnissä myös mm. Manchuelassa.

Táganan Blanco on sekoitus paikallisia lajikkeita, kuten Listan Blanco, Albillo Criollo, Marmajuelo, Gual ja Malvasia, jotka kasvavat vulkaanisessa maaperässä vanhoilla tarhoilla. Taustalta ei puutu viinintekokemusta eikä -näkemystä, sillä Roberto Santana on toiminut pitkään ja  ansiokkaasti Teneriffan tunnetuimman tuottajan, Suertes del Marquesin viinintekijänä.

Kullankeltaisen viinin kiehtovassa tuoksussa on kypsää omenaa, keltaista luumua, yrttejä ja hiukan mehiläisvahaa. Makusektorilta löytyy mukavasti syvyyttä ja malolaktisen käymisen mukanaan tuoma pieni kermainen pehmeys tasapainottaa hienosti ryhdikkään viinin raikasta hapokkuutta sekä mineraalisen klangin sävyjä.

Envínaten viineistä ei puutu persoonallisuutta tai sävyjä, eikä tämäkään Teneriffan valkoinen jätä viininystävää kylmäksi millään sektorilla. Huonoksi puoleksi on pakko laskea heikohko saatavuus, joka ei tässä tapauksessa kosketa pelkästään peräpohjolaa. Alkoon saapui onneksemme erikoiserä, joka lienee tosin tällä erää loppuunmyyty. Kirjoitushetkellä toista Envínaten Palominosta tehtyä valkoista löytyy kuitenkin vielä Arkadian hyllystä.

VDP Grosses Gewächs Vorpremiere Wiesbaden 25.-27.8.2019 – Uudet vuosikerrat ennakkomaistelussa

VDP:n parhailta Grosse Lage-tarhoilta tulevien kuivien viinien (sokeria alle 9g/l), eli Grosses Gewächsien (GG) uudet vuosikerrat lasketaan perinteisesti markkinoille syyskuun alussa. Ennen virallista julkaisupäivää järjestetään vuosittainen GG Vorpremiere tapahtuma Wiesbadenin Kurhausissa. Kolmipäiväisen tapahtuman aikana oli tänä vuonna mahdollisuus maistaa ennakkoon noin 500 Grosses Gewächsiä ympäri Saksaa. Valkoviineissä tuoreimmat ovat siis vuosikertaa 2018 ja punaisissa 2017. Kaikki VDP-tuottajat eivät tuo markkinoille tuoreimpia vuosikertoja vielä tässä vaiheessa, joten sekä valkoisissa että punaisissa oli maistettavana myös joitain vanhempia vuosikertoja.

 

Vuosikerta 2018 jää historian kirjoihin ainakin kuumuutensa ansiosta. Satoa korjattiin monilla Saksan viinialueilla poikkeuksellisen aikaisin. Paikoin tuottajat kertoivat varsin rajuista happolukemien laskuista lyhyelläkin aikavälillä, joten monet ryhtyivät nopeisiin toimiin jo varhaisessa vaiheessa elokuussa happojen säilyttämiseksi. Rypälelajikkeista Riesling pärjää tällaisissakin tilanteissa hyvin, sillä erityisesti vanhojen köynnösten kuumuuden ja kuivuuden sietokyky on hyvä ja lajike rakentaa mukavasti makuprofiilia jo aikaisessakin vaiheessa kypsymistä. Joka tapauksessa normaalia lyhyempi kasvukausi herättää kysymyksen rypäleiden fenolisen kypsyyden riittävyydestä ja sitä kautta makuprofiilin laadusta. Ja toisaalta pidempään odottaneiden osalta huoli kohdistuu hapokkuuden riittävyyteen.

Maistelin kolmen päivän aikana noin 400 viiniä, joten sain jälleen muodostettua melko hyvän yleiskuvan vuosikerran 2018 luonteesta. Alueellisia ja tuottajakohtaisia eroja tuntuu esiintyvän selkeästi muutamia aiempia vuosikertoja enemmän. Happotasot on saatu pidettyä Rieslingeissä yleisesti ottaen hyvällä mallilla. Toisaalta voidaan karkeasti todeta, että aikainen sadonkorjuu on niistänyt jonkin verran tavaraa ja intensiteettiä hedelmäisyydestä. Jyvät erottuvat akanoista varsin selkeästi ja parhailla tuottajilla on ollut sopivasti myös malttia toimia järkevästi tarhoilla ja hakea parasta mahdollista tasapainoa.

 

Alueiden välisessä vertailussa valkoviineissä tasaisin esitys löytyy jälleen Nahesta. Erityisen hyvin ovat onnistuneet Dönnhoff (Höllenpfad im Mühlenberg), Kruger-Rumpf (Dautenpflänzer, Im Pitterberg), Gut Hermannsberg (Rotenberg, Steinberg, Felsenberg, 2017 Bastei), Emrich-Schönleber (Frühlingsplätzchen) ja Schäfer-Fröhlich (Felsenberg, Halenberg, Frühlingsplätzchen, Felseneck, Stromberg).

Pfalzissa laadullista heittelyä esiintyi hieman enemmän, mutta yleisesti ottaen on saatu akaan melko tasavarmaa jälkeä. Joukosta erottuivat Ökonomierat Rebholz (Kastanienbusch), Acham-Magin (Kirchenstück, Pechstein, Jesuitengarten), Karl Schaefer (Weilberg, Herrenberg) Bassermann-Jordan (Jesuitengarten), A. Christmann (Idig, Reiterpfad-Hofstück) ja Weissburgundereissa vuodesta toiseen onnistuva Kranz (Kalmit).

Rheinhessenissä näkyy jo selkeämmin aikaisen sadonkorjuun aiheuttama hedelmäisyyden niukkuus tai sitten toisaalta pidempään odottaneilla karkkimaisen päärynäisen kypsä profiili. Parhaimmiksi rankkasin Wagner-Stempel (Heerkretz), Keller (Brunnenhausen “Abts E”), Wittmann (Aulerde, Kirchspiel, Brunnenhäuschen, Morstein), Kühling-Gillot (Pettenthal, Ölberg, Rothenberg “Wurzelecht”), Stefan Winter (Geiersberg, Leckerberg, Kloppberg) ja yllättävän kovaksi osoittautunut Bischel (Heerkretz, Schlarlachberg, Hundertgulden).

Rheingau oli alueista ehkä se suurin pettymys. Laatuvaihtelua esiintyi huomattavan paljon ja vaikka hapot olivatkin useimmiten hyvällä tasolla, joukossa oli paljon todella niukkahedelmäistä tavaraa. Vakuuttavimpia olivat Künstler (Kirchenstück, Berg Schlossberg), Robert Weil (Gräfenberg), Schloss Vollrads (Schlossberg), Peter Jakob Kühn (2017 Jungfer, Doosberg, St. Nikolaus), Johannishof (Berg Rottland), Von Oetinger (Siegelsberg, Hohenrain), Jakob Jung (Siegelsberg, Hohenrain), Barth (2017 Hassel) sekä täyteläisemmän profiilin August Kessler (Berg Roseneck, Seligmacher).

Moselissa tilanne llienee melko selkeä siinä mielessä, että viileämmät seudut Saarissa ja Ruwerissa ovat tuottaneet keskimäärin parempia tuloksia, keskiosa Moselista tuntuu hieman hukanneen kuivien viiniensä energisyyttä sekä hapokkuutta, ja pohjoisemmasta taas löytyy muutamia suurempia ilonpilkahduksia. Erinomaista jälkeä ovat saaneet aikaan Knebel (Röttgen, Uhlen), Clemens Busch (Marienburg, Marienburg “Rothenpfad”), Dr. Loosen (Rosenberg, Graacher Himmereich, Johannisbrünnchen), Schloss Lieser – Thomas Haag (Juffer-Sonnenuhr), Fritz Haag, (Juffer, Juffer Sonnenuhr), Nik Weis St. Urbans-Hof (Goldtröpfchen, Bockstein, Bockstein -Z-, Laurentiuslay, Layet), Karthäuserhof (Karthäuserhofberg), Van Volxem (Goldberg, Volz, Scharzhofberger, Bockstein), Peter Lauer (Kupp) ja yksi koko ennakkomaistelun kovimmista viineistä; Forstmeister Geltz-Zilliken (Rausch).

Frankenin Silvanereissa oli yleisesti ottaen varsin mukavaa pirteyttä ja raikkautta sekä hedelmäisyys hyvin esillä. Tuottajat korostavat, että myös Silvaner tarvitsee aikaa pullossa avautuakseen kunnolla. Kärkikastia Rudolf May (Himmelspfad), Horst Sauer (Am Lumpen), Hans Wirsching (2017 Kronsberg), Paul Weltner (Küchenmeister Hoheleite), Egon Schäffer (Am Lumpen1655), Juliusspital (Julius-Echter-Berg) sekä tyyliltään hieman erilainen Zehnthof-Luckert (Maustal).

Saksan punaviinien taso on jatkanut nousuaan jo pitkään ja vuoden 2017 hankalista olosuhteista huolimatta GG-taso oli paikoin erittäin hyvä. Vuoden 2015 intensiteettiin ja täyteläisyyteen ei päästä, mutta toisaalta 2017 ja 2016 tarjoavat varsin raikasta, pirteätä ja elegantimpaa profiilia.

Muutamien Rheinhessenin ja Frankenin Spätburgundereiden joukosta esiin nousivat erityisesti runsaamman tamminen J. Neus (Horn), Kühling-Gillot (Kreuz), Keller (Bürgel), eleganttia tyyliä edustava Rudolf Fürst (Schlossberg, Centgrafenberg, Hundsrück) sekä Benedikt Baltes (Bischofsberg, Hundsrück).

Ahrissa parhaita olivat Jean Stodden (Herrenberg) sekä elegantimpaa tyyliä edustava J.J. Adeneuer (Rosenthal, Gärkammer). Badenista vakuuttavimmat Seeger (Herrenberg Oberklamm, Herrenberg Spermen), Franz Keller (Enselberg, Eichberg, Schlossberg), erittäin tyyylikäs Salwey (2016 Eichberg, Kirchenberg, Henkenberg) sekä luonnollisesti Bernhard Huber (Schlossberg).

Württembergistä esiin nousivat Spätburgundereissa Dautel (Schupen, Forstberg) sekä Rainer Schnaitmann (Lämmler). Lembergereiden parhaat Furst Hohenlohe Oehringen (Verrenberg), Dautel (Michaelsberg), Rainer Schnaitmann, (Lämmler) ja Ellwanger (Berg).