Improvisació Xarel-lo 2012

Taannoisella Barcelonan Alimentaria-reissulla matkan päräyttävin valkkari ei löytynyt suinkaan messuhallien uumenista, vaan erinomaisen La Vinya del Senyor-baarin tiskiltä.

Improvisació Xarel-lon takaa löytyy Penedesin alueella toimiva Cal Raspallet Viticultors-niminen pientuottaja. Tarina on saanut alkunsa vuonna 2003, kun Enric Soler peri isoisältään viinitarhan. Heppu päätti ryhtyä tuumasta toimeen ja asetti tavoitteekseen vaatimattomasti Espanjan parhaan valkoviinin valmistamisen. Mukaan lyöttäytyivät myös Clos Erasmuksen riveistä tuttu viinintekijä Ester Nin sekä vuonna 2008 toinen katalonialainen viinintekijä Josep Grau Dosterrasista. 0,9 hehtaarin kokoisella tarhalla viljellään nykyään luomu- ja biodynaamisin periaattein 45-65-vuotiaita köynnöksiä.

Improvisació 2012 on 100 %:nen Xarel-lo, joka on käynyt spontaanisti luonnonhiivoilla, osittain vanhoissa 300-litraisissa tammitynnyreissä sekä osittain betonisäiliöissä. Viini on kypsynyt sakkojensa kanssa 8 kk, eikä sitä ole kirkastettu tai suodatettu.

Kiehtovassa tuoksussa on limeä, yrttejä ja mineraalisuutta. Paletilla kirpakka lime saa hyvää vastusta veitsenterävästä hapokkuudesta. Makusektorilla löytyy eläväisyyttä, syvyyttä ja pituutta vaikka muille jakaa. Erittäin pitkä sitruksinen ja yrttinen jälkimaku.

Vuosikertaa 2012 on pullotettu noin 3500 pulloa, jotka kuulemma varaillaan loppuun jo ennen viinin varsinaista markkinoille tuloa. Älyttömän suuria haaveita ei siis viinin hankinnan suhteen tarvitse viritellä. Onnekseni löysin tavaraa Vila Vinitecan hyllystä hippusen yli kahdella kympillä, joten jos Barcelonan reissua on tiedossa, lienee syytä kaapata vähintään pullollinen kainaloon. Improvisació oli oikeinkin sutjakka kaveri chorizo-lautasen ääressä, mutta aiheuttaa vauhdikasta sukkien spinnausta ihan kiitettävästi sellaisenaankin. 4,5 / 5 staraa.

 

Pääsiäisviineinä 3 x Sangiovese?

Pääsiäisen lammasviinisuosituksia pähkäillessä sattui pääkoppaani tärähtämään ajatus muutaman Alkon vakiovalikoiman 100%:sen Sangiovesen maistamisesta vierekkäin. Samallahan siinä sitten selviäisi, minkälaista vastusta niistä olisi pääsiäisen lammasherkuille. Mukaan valikoituivat Hardy’s 7th Green Sangiovese Australiasta, Erraruriz Estate Series Sangiovese Chilestä sekä klassikkosektorin äänenkannattajana Vignamaggio Chianti Classico Italiasta. Kolmikko osoittautui laadullisesti yllättävän tasaväkiseksi, vaikka viinit edustavatkin hyvin erilaisia tyylisuuntia.

 

Hardy’s 7th Green Sangiovese 2011 – 12,99 € – “Ronskein ja räyhäkkäin”

 

 

 

Väriltään lähes läpikiikaroitavan rubiininpunainen. Intensiivinen tuoksu, jossa kirsikkaa, boysenmarjaa, kevyttä savuisuutta sekä häivähdys minttuteetä. Täyteläisellä ja rouhealla paletilla on reilusti muskelia ja vääntöä. Tuoksun havaintojen lisäksi mukaan hyökkää runsasta mausteisuutta sekä aimo pläjäys pehmeää tanniinisuutta, hapokkuuden pysytellessä maltillisella tasolla. Keskipitkä jälkimaku on lämminhenkisen pippurinen. Lammasta grilliin.

 

Erraruriz Estate Series Sangiovese 2012 – 10,99 € – “Paras hinta-laatusuhde”

 

 

 

Intensiivinen tuoksu, jonka eturintamassa kypsää kirsikkaa ja vadelmaa. Edellistä selkeästi pehmeämpi suutuntuma ja pyöreämpi hedelmäisyys. Hyvä tasapaino hedelmäisyyden, pirteän hapokkuuden, pehmeän tanniinisuuden välillä. Melko pitkä mausteinen ja kirsikkainen jälkimaku. Helposti lähestyttävänä ja tasapainoisena viininä yleisöystävällinen valinta isommallekin joukolle. Pidemmän aikaa padassa hautunutta lammasta lautaselle.

 

Vignamaggio Chianti Classico Gherardino 2011 – 17,44 € – “Klassisisesti tyylikkäin”

 

 

 

 

Alussa varsin hillitty tuoksu, josta hetken hengittelyn jälkeen rekisteröityy punaista ja sitä happamammankin osaston kirsikkaa, kuivattua luumua, mausteisuutta sekä maltillisesti tammea. Paletilla joukon puristisin esitys tyylikkään askeettisen ja bitterisen hedelmäisyyden muodossa. Napakka hapokkuus, alkuun hieman puumainen tanniinisuus, joka tasoittuu lisähengittelyllä. Melko pitkä jälkimaku on hapankirsikkainen ja mausteinen. Hyötyy selkeästi lisähapesta, joten kannattaa dekantoida tunti tai pari ennen tarjoilua. Lampaan filettä mediumina tai paisti roseena.

 

(Kuvien © Alko, osa maahantuojan toimittamia näytepulloja)

Matsu El Picaro – 9,98 €

Vintae-konsernin Matsu Bodegas y Viñedos Ecológicos-niminen projekti Torossa on herättänyt mielenkiintoa erityisesti persoonallisen etiketöintinsä vuoksi. Pulloihin tällätyt viinitarhaduunareiden turpavärkit herättävät arvostusta. Kuvat on otettu muuten ihan oikeista duunareista, eikä mistään mallitoimistojen siloposkista. Maistelin Matsun viinit Alimentaria 2014-tapahtumassa Barcelonassa ja jututin samalla tuottajan edustajaa Matsun meiningeistä noin muutenkin.

Matsun Tinta de Toro-köynnöksiä viljellään täysin luomuperiaatteilla ja hyvin pitkälti myös biodynaamisesti. Kumpaakaan em. menetelmistä ei ole virallisesti sertifioitu, koska tuottaja on nähnyt ainakin toistaiseksi järkevämmäksi ohjata sertifiointeihin menevät rahat hyödyllisempiin tarkoituksiin.

Alko haki taannoin alle kympin punkkua Torosta, joka tulisi  kierrekorkilla suljetussa pullossa ja olisi mielellään vanhoista köynnöksistä valmistettu. Haaviin tarttui Matsu El Picaro, jonka tuottaja on Alkoa varten pakannut normaalia kevyempään pulloon sekä sulkenut kierrekorkilla.

Matsu El Picaro on siis 100 %:nen Tinta de Toro (Tempranillo), yli 70-vuotiaista köynnöksistä. Käyminen on tapahtunut suurissa sementtitankeissa. Alkon nettisivujen mukaan viini on kypsynyt kuukauden tammitynnyreissä, jotka tuottajan esitteen perusteella tarkentuvat uusiksi ranskalaisiksi.

Nuorekkaassa tuoksussa on tummaa kirsikkaa, kypsää karhunvatukkaa sekä pientä mausteisuutta. Paletilla viini on melko täyteläisestä otteestaan huolimatta nuorekkaan hedelmäinen, aavistuksen mausteinen ja suhteellisen pehmeä. Hedelmäisyys pysyttelee sopivan eloisana, joten suhteellisen maltillinen hapokkuus ja kevyesti ikeniin tarraava tanniinisuus riittävät pitämään balanssia melko hyvin hanskassa. 14,5% alkoholia on varsin tyyppillinen määrä Toron punkulle ja tätäkin viiniä kannattaa hiukan viilentää, jotta alkoholin tuoma lämpö ei käänny liikaa poltteen puolelle. Keskipitkä jälkimaku on tumman marjaisa ja hiukan mausteinen.

Matsu El Picaro on nuorekkaan hedelmäinen, suoraviivainen ja melko tasapainoinen punaviini. Se ei kurkottele suurempiin ulottuvuuksiin tai syvyyksiin, mutta toisaalta perusasiat ovat hintaluokka huomioiden mukavasti kohdallaan. Mukava kaveri lihaisille burgereille tai vaikka grillatulle possulle. 3 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

 

Armigero Valpolicella Ripasso 2012 – 12,99 €

Veneton punaviinit ovat varsin väkevästi edustettuna pitkäripaisen vakiovalikoimassa. Alueen punaviinien hyllyvahvuus on kirjoitushetkellä 43 kpl, kun esim. toscanalaisia löytyy 31 ja piemontelaisia 10. Eräs tapaamani venetolainen viinintekijä kertoi Alkon myymälävierailun tehneen häneen vaikutuksen useammallakin tavalla. Ensinnäkin myymälän siisteys ja sisustus olivat olleet huipputasolla. Toisekseen esitetyt tulenkatkuiset kommentit Veneton alueen viinivalikoimista eivät valitettavasti täyttäneet painokelpoisuuden kriteeristöä.

Ennen kuin joku ehtii toteamaan, että: “Sitä myydään, mitä ostetaan” kerron, että Alkon uutuuksiin on soluttautunut jälleen yksi Ripasso, tehden seuraa kymmenelle lajitoverilleen sekä saman tuottajan aiemmin hyllyihin pölähtäneelle Amaronelle. Kyseessä on melko laadukkaana tuottajan pidetyn Cantina Valpantenan Nestoria Oy:lle pullottama Armigero Ripasso 2012.

Tuoksusta löytyy tummaa kirsikkaa, rommirusinaa, mausteisuutta ja havupuun neulasia. Melko täyteläinen maku seurailee tuoksua ja pysyttelee mielenkiintoisena. Pieni määrä jäännössokeria (5 g/l) tuntuu paletilla, muttei häiritsevästi. Mikä parasta, tästä Ripassosta löytyy pehmeän tanniinisuuden lisäksi myös melko mukavasti hapokkuutta, joten balanssi on passelisti kohdallaan. Melko pitkä jälkimaku on tummasävytteisen marjainen ja mausteinen.

Armigero Ripasso 2012 on tasapainoinen ja tyylilleen uskollinen Ripasso, joka onnistuu yllättämään ajoittain esiintulevalla moniulotteisuudella. Tällä kertaa on onnistuttu välttämään pahimmat jäännössokerimässäilyt sekä läpitunkevan voimakas alkoholisuus. Kun happosektorikin on kohtuullisella tasolla, voidaan kokonaisuutta pitää miellyttävänä. Hyvä yleisviini erilaisten liharuokien seuraan tai koville juustoille, ja miksei uppoisi sellaisenaankin. 3,5 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

Tarlant Zero Brut Nature NV – 37,10 € (Alkon tilausvalikoima)

Arvostan Brut Nature-kuohuviinejä todella paljon, koska kyseessä on parhaimmillaan hienosti alkuperäänsä ja käytettyjä rypälelajikkeita esiin tuova tyyli, joka ei päästä tuottajaansa helpolla. Kun dosagella ei pystytä enää peittelemään tai tasapainottamaan rypäleiden tai itse viinin ei-toivottuja ominaisuuksia, saattaa heikommissa tapauksissa lasiin lorahtaa laatuongelmien kanssa selätyksen partaalla painiva kuohutuote. Kun taas osaavat tekijät toimivat viisaasti laadukkaiden raaka-aineiden parissa, lopputulos on useimmiten ainakin meikäläisen makuhermoja hivelevää kamaa.

Tarlant on aloittanut viininviljelyn 1600-luvun lopulla Champagnessa. Nykyään hoidossa on 14 hehtaaria, neljällä eri Cru-luokitellulla alueella. Viljelypuuhat pyritään hoitamaan mahdollisimman luonnonmukaisin menetelmin. Tarlant jättää viininsä pääosin ilman dosagea, sokeritasot vaihtelevat 0-6 g / l, mikä on yleisesti ottaen alhainen lukema.

Tarlant Zero Brut Nature sisältää vuoden 2007 rypälesatoa sekä tammitynnyreissä kypsyneitä reserviviinejä. Rypälekoostumuksena on tasajako Chardonnay-, Pinot Noir- ja Pinot Meunier-lajikkeita. Sakkakypsytys on kestänyt 5 vuotta ja disgorgement on nähnyt päivänvalon tammikuussa 2013.

Reilusti kuohuva ja kupliva viini. Melko intensiivisessä ja melko paahteisessa tuoksussa on sitruunaa, omenaa, häivähdys persikkaa ja mineraalisuutta. Makusektori seuraa tuoksua ja melko täyteläisessä maussa korostuvat omena ja suolaisen oloinen mineraalisuus. Runsas mousse siivittää erittäin pitkään mineraaliseen ja sitruksiseen jälkimakuun.

Tarlant Zero Brut Nature on runsas, voimakas ja persoonallinen samppanja. Tyyliltään se on ennemmin ronski ja reilu, kuin herkkä tai hillitty. Viini viihtyi loistavasti blinipöydässä, eikä varmasti muutenkaan pelkää runsaampia ruokavaihtoehtoja. Tuotantoalue, tyylilaji ja hinta huomioiden, monopolimme samppanjavalikoima tuskin taipuu parempaan hinta-laatusuhteeseen. 4,5 / 5 staraa.

 

 

Planeta Etna Rosso 2012 – 13,90 €

1995 perustettu Planeta on innovatiivinen viinitalo Sisiliassa. Talo on saavuttanut kohtuullisen hyvän tunnettuuden maailmalla ollakseen kuitenkin melko tuore viinintuottaja. Toistaiseksi henkilökohtaista empiiristä vahvistusta vailla olevien huhujen mukaan Planeta valmistaa viinien lisäksi kovan luokan oliiviöljyä. Alkon vakiovalikoiman uutuuksiin ei ole kuitenkin saapunut öljyä, vaan punaviini Etna-vuoren kulmilta, vieläpä meikäläisittäin katsottuna varsin houkuttelevaan hintaan.

Planeta Etna Rosso on valmistettu vulkaanisessa maaperässä 600-800 metrin korkeudessa kasvaneista Nerello Mascalese-rypäleistä. Kypsytys vanhoissa tammitynnyreissä 6 kuukautta ja sen jälkeen pulloissa 7 kuukautta.

Lasissa läpinäkyvän ohut, rubiininpunainen väri. Tuoksussa on vadelmaa, metsämansikkaa ja yrttejä. Keskitäyteläisessä maussa hedelmäisyys seurailee tuoksun havaintoja. Mausteisuus ja hyvä hapokkuus nostavat viinin metsämarjaiseen alkufiilikseen nähden yllättävänkin ryhdikkääseen meininkiin. Pitkähkö ja aavistuksen persoonallinen jälkimaku on mausteinen ja taitaa siellä hieman tuo 14%:n alkoholipitoisuuskin hönkiä lämpimikseen.

Planeta Etna Rosso on mielenkiintoinen punkku, joka kannattaa kokeilla. Siinä on sopiva yhdistelmä raikasta kepeyttä sekä aavistuksen persoonallisella otteella pensselöityä luonteikkuutta. Ryhti tuntui pysyvän parhaiten kasassa, kun viiniä oli hieman viilennetty. Viini osoittautui varsin kelvolliseksi kaveriksi paljon parmesania ja mausteista tomaattikastiketta sisältäneelle pasta-annokselle. 3,5 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

 

Les Cousins L’inconsient 2011

Kaksi serkusta, Marc ja Adrià, ovat aloittaneet viinipuuhailunsa Prioratin maisemissa jo lapsuusiässä perheidensä maineikkailla viinitiloilla (Cims de Porrera & Mas Martinet). Vaelleltuaan viinitöissä eri puolilla maailmaa serkukset toteuttivat unelmansa ja aloittivat vuonna 2007 omien viinien valmistuksen sympaattisessa Porreran kylässä. Maailman kierroksilta kotikonnuille palanneet nuoret viinintekijät onnistuvat usein lisäämään mielenkiintoisia uusia näkemyksiä klassikkoalueiden viinintekoon, joten päätin kaapata Les Cousins L’inconsientin mukaani Barcelonan Vila Vinitecasta.

Prioratille tyypilliseen tapaan L’inconscient on useamman lajikkeen blendi. Mukana keikkuvat Cariñena, Garnacha, Cabernet Sauvignon, Merlot ja Syrah. Käsin kerättyjen rypäleiden on annettu maseroitua vain lyhyehkön ajan. Viiniä on kypsytetty 12 kuukautta 7000-litraisissa ranskalaisissa tammitynnyreissä. Tämän jälkeen on tehty lopullinen blendaus ja viini on saanut vielä levätä 3 kuukautta terästankeissa ennen pullotusta.

Tuoksusta löytyy punaista ja vähän tummempaakin kirsikkaa, puolukkaa ja karpaloa. Myöhemmin mukaan lyöttäytyy kypsempiä sävyjä vadelman ja boysenmarjan toimesta. Tammi hönkii hiljakseen taustalla, muttei millään tavalla häiriköi muiden toimintaa. Melko täyteläinen maku seurailee tuoksun havaintoja ja mielenkiintoisesta paketista löytyy mukavasti eläväisyyttä ja ulottuvuuksiakin. Myös pientä bitterisyyttä on havaittavissa loppua kohden. Sopiva hapokkuus ja napakat tanniinit pitävät huolta ryhdistä ja yleisestä järjestyksestä. Melko pitkä jälkimaku on kirsikkainen ja mausteinen.

Les Cousins L’inconsient 2011 on mielenkiintoinen ja astetta persoonallisempi punkku Prioratista. Viiniä ei ole rakennettu tukkoisen paksun uutoksen varaan, vaan pienemmät muskelit on korvattu isommalla luonteella. Kympin ostoksena hinta-laatusuhteeltaan erinomainen tapaus ja papukaijamerkki hauskasta ja värikkäästä etiketistä. 3,5 / 5 staraa.

 

 

Stefan Winter Riesling 2012 – 9,50€ (Viking Line)

Viking Line on valinnut hiljattain uusia laivanviinejä risteilyaluksilleen ja toista kertaa peräkkäin valkkarin kohdalla on päädytty ilahduttavasti Rieslingiin. Lähes yhtä ilahduttavalla tavalla eräs ystävällismielinen kuljetusalan yritys toimitti allekirjoittaneelle näytepullon testattavaksi. Tällä kertaa laivan valkoviiniksi valikoitunut Stefan Winter Riesling 2012 tulee Saksan Rheinhessenistä. Weingut Winter viljelee Dittelsheimin läheisyydessä yhteensä noin pariakymmentä hehtaaria, joista puolet on pyhitetty Rieslingille. Suvun viljelyperinteet ulottuvat useiden satojen vuosien päähän, mutta pelkästään viininviljelyyn on keskitytty 90-luvun alkupuolelta lähtien. Nyt maistetun Rieslingin ansiolistalta löytyy mm. spontaani käymisprosessi terästankeissa sekä pitkä sakkakypsytys.

Raikkaassa tuoksussa on sitruunaa, Granny Smith omenaa ja kalkkikiveä muistuttavaa mineraalisuutta. Paletilla lähestulkoon kuiva ja runsaan hedelmäinen viini saa mallikkaasti tasapainoa ja ryhtiä terhakasta hapokkuudesta. Pitkässä jälkimaussa yhdistyy raikkaan omenan ja sitruunan mehukkuus sekä tyylikäs mineraalisuus.

Stefan Winter Riesling 2012 on miellyttävä ja  tasapainoinen valkkari, joka tekee suoraviivaisesti sen mitä siltä odotetaan, ilman suurempia sooloiluja. Hyvä balanssi hedelmäisyyden, jäännössokerin ja pirteän hapokkuuden takaa hyvät kyydit erilaisille äyriäis- ja kalaruoille sekä vaaleille lihoille. Dokabiliteetti vaikutti olevan sen verran hyvällä tasolla, ettei sellaisenaan tissuttelijankaan tarvitse nyrpistää nokkaansa. Laivojen myymälöissä lompakko kevenee 9,50 € ja ravintoloissa 24 €. Viking Club-kortilla kuittaantuu vielä lisäalennuksia, joten stig ombord!. 3,5 / 5 staraa.

 

 

 

Ernst Clüsserath Trittenheimer Apotheke Riesling Spätlese trocken 2011

Eräänä perjantaina marketin kalatiskiltä valmiiksi perattuina saalistetut muikut kirkuivat jotain mojovaa valkoviiniä kylkeensä. Kaapista tarttui kouraan Ernst Clüsserathin Riesling Moselista.

Clüsserath viljelee n. neljän hehtaarin tarhoillaan lähes yksinomaan Rieslingiä. Näin pienillä tarhapinta-aloilla vuosituotanto pyörii siellä kolmenkymmenentuhannen pullon tietämissä. Nyt korkatun viinin rypäleet ovat etikettiin tällätyn tekstin mukaisesti kasvaneet Trittenheimin Apotheken rinteillä. Viini on saanut käydä luonnonhiivoilla omassa rauhallisessa tahdissaan ja muutoinkin kellarissa on pyritty jättämään kaikenlaiset ylimääräiset käpälöinnit väliin.

Tuoksun eturintamassa on vihreää omenaa, sitruunaa ja persikkaa. Taustalla hönkii myös mineraalisuutta, joka tuo mieleen märän rantakivikon. Lähestulkoon kuivalta paletilta löytyy nuorekasta hedelmäisyyttä räyhäkän sitruunan ja hieman iisimmän vihreän omenan muodossa. Tiukka ja runsas hapokkuus tasapainottaa hienosti runsasta hedelmäisyyttä. Paletin loppua kohden enemmän esiin työntyvä mineraalisuus pysyttelee kyydissä mukana aina pitkään ja raikkaan omenaiseen jälkimakuun saakka.

Erinomainen Moselin Riesling, jossa on rautainen yhdistelmä nuorekasta hedelmäisyyttä, terävää hapokkkuutta ja tyylikästä mineraalisuutta. Viinissä on tässä vaiheessa vielä runsaasti nuorekasta agressiivisuutta sekä konsentraatiota, joten lisäkypsytys tulee palkitsemaan kärsivällisemmän viinisiepon moniulotteisemmalla ja rauhallisemmalla paketilla. Silkes Weinkellerin valikoimista hieman alle parilla kympillä hankittuna kaiken kaikkiaan erittäin toimiva tapaus jo tässä vaiheessa. Helsingin päädyssä pyöriville tiedoksi vielä, että erilaisia Clüsserathin Rieslingejä näyttäisi löytyvän ainakin kirjoitushetkellä ravintola KuuKuun, Carelian ja Kuun listoilta. 4 / 5 staraa.

 

 

 

Codorníu Ecológica Cava 12,99 € (Alkon tilausvalikoima)

Kävipä tässä eräänä päivänä niin, että lounaan alkajaisiksi eteeni tällättiin höyryävää simpukkakeittoa. Tilasin kylkeen “jotain Cavaa”, joka sattui olemaan tällä kertaa Codorníun Ecólogica. Rekisteröin tämän luomukuoharin saapumisen jokin aika sitten Alkon tilausvalikoimaan, mutten ollut sitä aiemmin maistanut. Luomutouhut tuntuvat olevan jonkinlaisessa nostepöhinässä Cava-tuottajien keskuudessa, tai ainakin näin olin aistivinani Katalonian reissulla viime vuoden lopulla. Kauppojen hyllyillä ja ravintoloiden viinilistoilla promotaan yhä useammin luomuvaihtoehtoja ja biodynaamisiakin pullotteita alkaa olla saatavilla.

Ecológica on kohtuullisen tuore tapaus Codorniun valikoimassa. Luomuperiaattein viljellyistä Xarello- (64%), Parellada (32%) ja Macabeo (4%) -lajikkeista valmistettu perinteisen menetelmän kuplajuoma on höystetty 8-10 g/l dosagella ja kypsytys on kestänyt 9-12 kuukautta.

Lasista leijailee nokkaan yllättävän intensiivistä paahteisuutta, nuorekkaan raikasta sitruunaa ja vihreää omenaa. Paletilla viini on melko runsaan hedelmäinen, paahteinen sekä todella pirteän hapokas. Kuplaosastokin pysyy hereillä pitkään. Paahteisuuden sävyttämät sitruunat ja omenat jatkavat mekastustansa pitkähkön jälkimaun merkeissä.

Codorníu Ecológica on nuorekkaan hedelmäinen, raikkaan hapokas, mutta myös tyylikkään paahteinen ja tasapainoinen Cava. Mukava seuralainen vaikkapa juuri äyriäis- ja kalakeitoille. 3 / 5 staraa. (Kuva Altian mediapankki)