Viikon Copa – Borgo Salcetino Lucarello Chianti Classico Riserva 2009 19,98 €

Kyllähän me kaikki tiedämme kuinka maukkaita viinejä Chianti Classicon alueelta tulee. Taidamme tietää senkin, että alueen viinit onnistuvat useimmiten tarjoilemaan erittäin kelvollista vastinetta rahallisille uhrauksille. Viikon Copaksi valikoitunut Borgo Salcetino Lucarello CC Riserva ei ole todellakaan mikään rookie alkon hyllyillä, mutta nyt on taas päräyttävän hieno vuosikerta kyseessä. Vuosi 2009 on ollut alueella omalla tavallaan haasteellinen, lähinnä kuumasta kesästä johtuen. Alueiden, tarhojen ja tuottajien välillä on toki suuriakin eroja, mutta vuosikertaraporteissa tarinoidaan yleisesti ottaen alueen viinien hapokkuuden olevan hieman normaalia alhaisemmalla tasolla ja hedelmäosaston taas aavistuksen kypsempää sorttia. Toisaalta nollaysejä voitaneen pitää siten myös ehkä jossain määrin helpommin lähestyttävinä ja riserva-viineillekin pääsee vilauttelemaan korkkiruuvia ilman pitkästyttäviä odotteluja.

Borgo Salcetino Lucarello Chianti Classico Riserva 2009 pitää sisällään 95% sangiovesea ja loppu 5% on jätetty Canaiolon vastuulle. Rypäleet on kerätty käsin tilan 13 hehtaarin  tarha-       arsenaalista Raddassa. Viini on kypsynyt 24 kk tammessa.

Miellyttävän rustiikkisessa tuoksussa on tummaa kirsikkaa, karpaloa, kukkaisuutta, nahkaa ja setripuuta. Melko täyteläinen maku avautuu paletilla moniulotteiseksi mikstuuraksi tuoksun aromeja sekä mausteisuutta. Kuumasta kesästä huolimatta hedelmäsektori on kaukana hillomaisuudesta ja terhakka hapokkuus sekä pehmeä, joskin tuntuva tanniinisuus ovat hyvässä balanssissa muun soittokunnan kanssa. Erittäin pitkä jälkimaku on mausteinen.

Sympaattisen oloinen ja maanläheinen viini, joka vie helposti mukanaan. Terhakka hapokkuus ja erityisesti paletin loppuosassa voimakkaammin tuntuva tanniinisuus lupailevat viinille ihan hyvää kypsytyspotentiaalia. Tokihan tämä on kelvollista ruokapöytätavaraa nytkin, mutta parin tunnin dekantointi ennen h-hetkeä ei liene pahitteeksi. Kannustan lätkimään parilalle nautaa, riistaa tai vaikka maksaa ja ottamaan aterian jälkeen vielä jatkoerän juustolautasen seurassa. 4 / 5 staraa. (Kuvan ©  Alko)

 

 

 

Natur Montsant Mas Franch Optim 2006

Natur Montsantin Mas Franch Negre -06 onnistui taannoin miellyttämään niin paljon, etten nähnyt mitään pätevää syytä jättää korkkaamatta saman tuottajan ”ykkösviiniä”. Korkkiruuvi työntyikin sujuvasti Mas Franch Optim-nimeä kantavaan punkkuun vuodelta 2006. Montsantin luonnonpuistossa sijaitsevia tarhoja on viljelty orgaanisesti omistajaperheen toimesta. Viinien teko on puolestaan delegoitu onnistuneesti tunnetun katalonialaisen enologin, Toni Cocan huomaan.

Mas Franch Optim 2006:n blendin rakentavat Cabernet Sauvignon (35 %), Garnacha (35 %), Syrah (15 %), Merlot (10 %) ja Cariñena (5 %). Rypäleet ovat kasvaneet 600-700 metrin korkeudessa Margalefissa. Viiniä on kypsytetty 12 kk amerikkalaisessa (55 %) ja ranskalaisessa (45 %) tammessa.

Melko kehittynyt tuoksu on huikean kiehtova. Löytyy tummaa kirsikkaa, kahvia, tummaa suklaata, lakritsia, kukkaisuutta, mineraalisuutta ja setripuuta. Täyteläinen ja varsin moniulotteinen maku jatkaa siitä mihin tuoksussa jäätiin. Ryhdikkääksi osoittautuva tanniinisuus on kypsää ja hyvässä mielessä pehmeää. Melko pirteä hapokkuus virkistää runsasta kokonaisuutta ja korkea alkoholipitoisuuskin (14,5 %) integroituu yllättävän nätisti. Erittäin pitkä jälkimaku viimeistelee paketin mausteisuudella ja tummilla kirsikoilla.

Mas Franch Optim on Montsantia parhaimmillaan. Alueen korkeimmilla tarhoilla kasvaneet rypäleet ovat antaneet viinille paljon aromaattisuutta ja rakennetta, mutta säilyttäneet silti eleganssinsa. Kun tällainen viini irtoaa mm. Saksan kaupoista noin 15 euron hintaan, voi hinta-laatusuhteen todeta olevan absoluuttista huippuluokkaa. Nautintoa lisää lautaselle ladottu medium-kypsä tumma liha ja tilanteeseen sopiva sienilisäke. 4,5 / 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Triade della Campania 9,99 €

Italian Campaniasta tulee varsin luonteikkaita valkoviinejä. Mitä ilmeisimmin Vesuviuksen ympäristön mineraalirikas maaperä tuo lähimaastoissa kasvaviin rypäleisiin oman pienen potkunsa. Potkua ja luonnetta löytyy myös tästä yskäisyn verran alle kympillä Alkosta irtoavasta Triade della Campaniasta.

Viini pitää sisällään tasaosuudet alueelle tyypillisiä Falanghina-, Fiano- ja Greco-lajikkeita. Avellinon alueella kasvaneiden köynnösten satomääriä on kontrolloitu viinin laadun kohentamiseksi ja sadonkorjuu on hoidettu käsin. Viidennes viinistä on käynyt ja kypsynyt uusissa ranskalaisissa tynnyreissä 45 päivän ajan.

Pirteä ja melko intensiivinen tuoksu heittää nokkaan sitruunaa, ananasta, omenaa ja mineraalisuutta. Kuiva maku kuittaa tuoksun komponentit paletin puolelle runsaan hedelmäisessä paketissa. Pirteä hapokkuus huolehtii viinin ryhdistä ja kiehtova mineraalisuus kasvattaa luonnetta. Mineraalisuutta löytyy myös pitkästä jälkimausta.

Kun katsot ympäristötekijöiden olevan siinä määrin suotuisat, että olet valmis kaatamaan lasiisi annoksen hieman luonteikkaampaa Campanian valkkaria, kannattaa koukata pitkäripaisesta kyytiin pullollinen Triade della Campaniaa. Kylkeen voit puuhastella vaikka lohileipiä tai jonkin vähän ruokaisamman salaatin.  3,5 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

 

Viikon Copa – Barth Riesling Brut 19,89 €

 

Kesä on monenlaisten juhlien aikaa ja sehän tarkoittaa luonnollisesti myös herkullisten kuohuviinipullojen tasatahtista ja sulosointuista poksahtelua lähimaastoissa. Kuohuviinivalinnoissa voi välillä virkistää itseään ja lähiympäristöään noin puoli metriä valtavirrasta poikkeavilla viinivalinnoilla. Esimerkiksi Saksassa onnistuvat tekemään Rieslingistään pahuksen laadukkaita ja maukkaita kuohuviinejä. Yksi hyvä esimerkki Rieslingin potentiaalista kuplajuomien saralla on monille suomalaisillekin tutun Wein- und sektgut Barthin Riesling Brut. Viinin rypäleet on kerätty käsin Hattenheimin, Hallgartenin ja Oestrichin tarhoilta. Valmistus on tapahtunut perinteisellä, eli ns. samppanjamenetelmällä ja pullojen tanssituskin hoidetaan Hattenheimissa käsityönä. Toinen käyminen pulloissa on kestänyt parin vuoden ajan.

Tuoksussa seikkailee vihreä omena, sitruuna ja aavistus persikkaa. Hedelmäinen ja raikkaan hapokas maku jatkaa tuoksun linjauksilla. Elegantti, pienikuplainen mousse johtaa lopulta hedelmäiseen ja tyylikkään mineraaliseen jälkimakuun.

Barth Riesling Brut toimii loistavasti niin aperitiivina kuin erilaisten kala- ja äyriäispainotteisten alkuruokienkin kyljessä. Viilennä huolella, kaada lasiin ja nauti. Ei siinä sen ihmeellisempiä temppuja tarvita. 4 / 5 staraa. (Kuvan©Alko)

 

 

 

Viikon Copa – Castaño Garnacha Tintonera 7,58 €

Joskus tarvitaan edullista ja helposti lähestyttävää punkkua, joka sopeutuu monenlaiseen tarjoilu- ja tapahtumaympäristöön. Näissä tilanteissa suunnataan luonnollisesti Alkon kyykkyviiniosastolle. Siellä alimmilla hyllyillä ne edullisimmat pullotteet nimittäin sijaitsevat, terveyttä edistävän hyötyliikuntakyykistelyn päässä. Yksi edellä mainitut speksit täyttävä kelvollinen vaihtoehto on Yeclan paahtavan kuumilta ja rutikuivilta viinitarhoilta Alkon viileille alahyllyille saapunut Castaño Garnacha Tintonera. Suurena toimijana Castañolla on lähtökohtaisesti hyvät edellytykset valmistaa teknisesti pätevää tavaraa. Seikka, joka ei tämän hintaluokan viineissä ole lainkaan merkityksetön.

Nuorekkaasta tuoksusta löytyy kypsää kirsikkaa ja vadelmaa. Paletilla varsin marjaisa, hedelmäinen ja mehukas viini saa ryhdikkyyttä mukavasta hapokkuudesta ja pienestä annoksesta pehmeää tanniinisuutta. Jälkimaku on runsaan marjainen ja kyllähän se 14% alkoholia vähän nielua lämmittelee.

Castaño Garnacha Tintonera on runsaan marjainen, suoraviivainen ja helposti lähestyttävä tapaus; divarisarjojen luottolaituri, joka ei pahemmin pisteitä nakuta, mutta hoitaa oman tonttinsa tyydyttävästi illasta toiseen. Viinin lämmetessä alkoholisuus alkaa nostamaan päätään esiin, joten suosittelisin tarjoilemaan tämän viinin hieman viilennettynä. Castañon seuraan tarvitset hyvää seuraa sekä todella kuuman grillin täynnä kanaa, possua ja kasviksia.  2,5 / 5 staraa.

 

 

Viikon Copa – Fritz Fisk Riesling 6,49 € (0,375 l)

 

Kansakuntamme viinisivistyksen taso otti maailmanluokan harppauksen parempaan, kun monopolin puolikkaiden pullojen kolhoosiin saapui Pauly-Bergweilerin kuiva Fritz Fisk Riesling Moselista. Kesän saapuessa puolikkaiden pullojen armottoman kovaa puistokelpoisuutta voi uhata vain huono sää tai nautintomyönteistä elämää torppaamaan pyrkivä sisäisen turvallisuuden työryhmä. Bernkastel-Kuesissa majaileva Pauly-Bergweiler tekee varsin mukiinmeneviä viinejä ja epäilemättä moni viinisieppoiluun taipuvainen suomalainenkin on retkillään käynyt riuhtomassa ko. tuottajan maistelukellarin ovea kylän isoimman sillan kupeessa.  

Fritz Fiskin melko hillitystä tuoksusta löytyy vihreätä omenaa, melonia ja ripaus mineraalisuutta. Tuoksun komponentit siirtyvät sujuvasti paletille ja nuorekkaan oloinen viini on erittäin raikas ja pirteän hapokas. Runsasta hapokkuutta tasapainottaa sopiva määrä jäännössokeria. Melko pitkä jälkimaku on omenainen ja mineraalinen.

Puolikas ja kuiva Moselin Riesling on siinä määrin käyttökelppoista tavaraa, että ainoa järkevä vaihtoehto on kipittää suorinta reittiä pitkäripaiseen ja noukkia pari kappaletta kyytiin. Tarkkakatseisimmat saattavat löytää ruokasuosituksenkin pullon etiketistä. 3,5 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

Dominio de Valdepusa Syrah 2005

Vaikka Syrah kasvaakin nykyään vähän siellä sun täällä Espanjassa, siitä valmistetaan suhteellisen vähän yhden lajikkeen viinejä. Suurin osa Syrah-rypäleistä päätyyn osaksi useamman lajikkeen blendiä. Espanjan ensimmäisiä Syrah-köynnöksiä kuokittiin maahan tiettävästi vasta 90-luvun alkupuolella, joten mitenkään pitkästä historiasta ei voida puhua. Tässä valossa ei ole kovinkaan yllättävää, että kohdalle on osunut nätisti sanottuna varsin rajallinen määrä laadukkaita ja mielenkiintoisia pullotteita. Yksi onnistujista on Espanjan Syrah-pioneeri Dominio de Valdepusa.

Toledon nurkilla sijaitseva Marques de Griñonin Dominio de Valdepusa sai 2000-luvun alkupulella ensimmäisenä Espanjassa Vinos de Pago-laatuluokituksen. Vinos de Pago tarkoittaa tavallaan yhden tarhan tai tilan viiniä ja ko. laatuluokitus voidaan myöntää poikkeuksellisen laadukkaille ja maineikkaille tiloille. Viinit tulee valmistaa sataprosenttisesti omista rypäleistä ja valmistaa kyseisellä tilalla alusta loppuun. Luokituksen oli vuonna 2012 saanut 13 tilaa, joista suurin osa on aiemmin toiminut sen hetkisten D.O.-aluiden ulkopuolella, joko sijaintinsa tai muiden viininviljely- ja valmistusmenetelmiensä puolesta. Käytännössä monille tiloista on myönnetty ihan ikioma D.O.-luokituksensa, kuten D.O. Dominio de Valdepusallekin. Vaikka Vinos de Pago-luokitusta voidaankin teoriassa pitää Espanjan korkeimpana laatuluokkana, ei olé-huutoja ole karjuttu aivan joka puolella Espanjaa. Etenkin maineikkaammat D.O.:t pitäisivät mieluummin alueidensa helmet ylläpitämässä oman alueensa mainetta ja kunniaa, eivätkä ehkä koskaan tule hyväksymään asiaa. Näin ollen Vinos de Pago-tilojen määrä tulee todennäköisesti jatkossakin kasvamaan varsin maltillisesti.   

Dominio de Valdepusan tarhoilla on totuttu rekisteröimään Euroopan korkeimpia aurinkotuntimääriä; Aurinko paahtaa Tagus-joen läheisyydessä kasvavia köynnöksiä noin 3000 tuntia vuodessa. 70-luvulla tilalle istutettiin Cabernet Sauvignonia, 90-luvun alussa Espanjan ensimmäiset Syrah- ja Petit Verdot-köynnökset sekä vuonna 2007 Gracianoa. Viljely- ja valmistusmenetelmät on pyritty hiomaan parhaaseen A-luokkaan ja terroir-filosofiaakin on yritetty siirtää käytäntöön mm. ranskalaisten asiantuntijoiden avustuksella. Tilan vuosituotanto liikuskelee noin 350 000 pullossa. Dominio de Valdepusa Syrah on valmistettu sataprosenttisesti käsinkerätyistä Syrah-rypäleistä. Viiniä on kypsytetty 12-15 kk osittain uusissa ja osittain käytetyissä ranskalaisissa Allier-tammitynnyreissä.

Hieman kehittyneessä tuoksusta löytyy salmiakkia, lakritsia, kypsää karhunvatukkaa, mausteisuutta ja tammea. Täyteläinen ja moniulotteinen maku seurailee tuoksun aromeja. Ryhdikäs hapokkuus ja kypsä, pehmeä tanniinisuus oikovat runsaan kokonaisuuden ryhtiä. 15 %:n alkoholipitoisuus tuntuu paletilla, muttei pääse dominoimaan pakettia. Pitkä jälkimaku on pippurisen mausteinen.  

Dominio de Valdepusan viinit ovat osoittaneet olevansa vuodesta toiseen kovaa kamaa ja ainakin minä rankkaan ne Espanjan punkkusektorin kärkikahinoihin. Alkosta ei tätäkään helmeä löydy, mutta Saksasta tai Espanjasta noin 25 eurolla hankittuna pullon hinta-laatusuhde on erinomainen. Ruokapöydässä viini teki saumatonta yhteistyötä yrttimarinoitujen karitsan sisäfileiden ja uunijuuresten kanssa. 4/5 staraa.

Viikon Copa – Vapun kuohuviinit 2013

Jos vappujuomien hankinta on vielä vaiheessa, lienee pari suositusta paikallaan. Copatinto tällää tämän vuoden suositusleimat kohtuuhintaiselle Cavalle ja astetta arvokkaammalle samppanjalle. Kummallakin pullotteella voi mukavasti aloitella kippistelymaljojen merkeissä ja jatkaa niin halutessaan kala- ja äyriäisruokien ja miksei myös vaalean lihankin parissa.

Summarroca Gran Reserva Brut Nature 11,99 €

                                                                                                                                                             Noin 30-vuotias ja perheomisteinen Sumarroca valmistaa Cavansa vain omien tarhojen rypäleistä. Tämä Sant Sadurni d’Anoian liepeiltä kotoisin oleva Gran Reserva on käynyt läpi neljän vuoden pullokypsytyksen. Erittäin kuiva kuohuviini, jossa hedelmäisyys, tyylikäs paahteisuus ja mineraalisuus ovat mukavasti balanssissa. 3 / 5 staraa.

Fleury Fleur d’Europe Brut 35,60 €

Biodynaaminen samppanja Champagnen eteläosassa kasvaneista Pinot Noir- (90 %) ja Chardonnay- (10 %) rypäleistä. Käymisprosessi osin isoissa tammisammoissa ja osin pienissä tammitynnyreissä. 10 % viinistä on kypsynyt ranskalaisessa tammessa ja pullokypsytys on kestänyt non-vintage-pullotteeksi poikkeuksellisen pitkät 7 vuotta. Kuiva, runsas, mutta raikkaan hapokas kokonaisuus, jossa kypsää hedelmäisyyttä ja melko reilusti paahteisuutta ja mausteita. Hinta-laatusuhde kohdallaan. 4 / 5 staraa.


Viikon Copa – Loimer Muskateller 14,83 €

 

Vielä ehtii hyödyntämään lumisen talven rippeitä ja tökkäämään pullon tai pari umpihankeen viilentymään. Ekologinen viinin jäähdyttäminen sattuu sopimaan lähes täydellisesti yhteen Viikon Copaksi koukanneen biodynaamisen Loimer Muskatellerin kanssa. Langenloisissa, Itävallan Kamptalissa häärivä Fred Loimer on varsin tunnettu tuottaja maailmalla. Mies tunnetaan erittäin tarkoista ja luontoa kunnioittavista toimintatavoista viinitarhoillaan sekä tietenkin laadukkaista ja tyylikkäistä viineistään. Viinejä ei pyritä markkinoimaan minkäänlaisella trenditykityksellä ja itse viinitkin ovat enemmänkin alkuperäänsä kunnioittavan elegantteja, kuin huomionkipeitä hedelmäpommeja. Valkoviinilajikkeet ovat vallanneet Loimerin 30 tarhahehtaaria lähes täysin ja vuosituotanto keikkuu noin 200 000 pullon tasolla.

Tuoksusta löytyy päärynää, granny smith-omenaa, sitruunaa, kukkaisuutta ja parfyymisyyttä. Paletilla kuiva maku tuo esiin tuoksun komponentteja ja paketti vahvistuu melko reilullakin panoksella mineraalisuutta. Pirteän raikas hapokkuus tasapainottaa kokonaisuutta. Erittäin pitkä jälkimaku on mineraalinen.

Loimer Muskateller on pirteän raikas ja hauska viini, joka on kuitenkin tehty varsin vakavasti otettavan tarkasti ja laadukkaasti. Kun hintakin on kohdallaan, kannattaa suorittaa siirtymätaipale Alkon Itävalta-hyllyn välittömään läheisyyteen ja zoomailla lähes häikäisevän kirkkaanpunaista etikettiä. Napattuasi pullon tai kaksi kainaloon, voit todeta enää parsan puuttuvan.  4 / 5 staraa.

Meyer-Näkel Classic Groβes Holzfass Spätburgunder 2011

Saksalaisten punaviinien testaaminen on jäänyt vuosien varrella aivan liian vähälle. Yksi syy asiaan on saattanut olla se, ettei minun ja Pinot Noirin välille ole koskaan päässyt kehittymään mitään järisyttävän syvää ystävyyttä ja parhaat saksalaiset punaviinit nyt sattuvat olemaan kyseisestä lajikkeesta valmistettuja. Viime vuosina olen kuitenkin onnistunut maistamaan niin mielenkiintoisia Spätburgundereja, että olisi suorastaan tyhmää jättää saksalaisten punkkujen tarkempi sielunelämä selvittämättä.

Ahr on Saksan punaviinidominanteista alueista pohjoisin ja samalla myös pienin. Ahr tuottaa pohjoisesta sijainnistaan huolimatta pirullisen mielenkiintoisia Spätburgundereja. Näin pohjoisessa olosuhteiden osalta tulee kaikkien palikoiden olla kohdallaan, jotta rypäleet saavuttavat riittävän kypsyyden ja lopullista pullotetta korkkaava viininystävä pääsee virittämään hymynvirnettä kasvoilleen. Ahrin alueella asiassa auttavat ainakin pohjoisen kylmistä tuulista suojaavat Eifelvuoret, jyrkät rinteet sekä koostumuksensa ja tumman värinsä vuoksi tehokkaasti lämpöä varastoiva maaperä. Parhaat palstat suuntautuvat luonnollisesti runsaimpien aurinkotuntien suuntaan.  Meyer-Näkel on varmasti yksi tunnetuimmista tuottajista Ahrin alueella. Werner Näkelin ja hänen perheensä pyörittämä tila viljelee 15 hehtaaria, joita Spätburgunder hallitsee 75 %:n osuudella. Tällä kertaa testattu Spätburgunder Classic Groβes Holzfass 2011 on 100%:nen Spätburgunder ja kypsynyt 6 kk suurissa tammitynnyreissä.

Tuoksusta löytyy kirsikkaa, vadelmaa, metsämansikkaa ja puolukkaa. Keskitäyteläisessä maussa pääosaan nousee kirsikka, aavistuksen bitterinen puolukka sekä hitunen mausteisuutta. Muuhun kokonaisuuteen nähden sopivan rapsakka hapokkuus ja pieni määrä kypsää tanniinisuutta ryhdittävät pakettia. Pitkä jälkimaku koostuu lähinnä kypsistä punaisista marjoista ja mausteisuudesta.

Meyer-Näkel Spätburgunder Classic Groβes Holzfass 2011 on tasapainoinen, elegantti ja varsin nautinnollinen viini. Saksasta noin 13 euron hinnalla hankittuna hinta-laatusuhde on todellista timanttia. Ruokapöydässä yhteispeli sujui varsin mallikkaasti paistetun lohimedaljongin kanssa. 4 / 5 staraa.