Suomalaisten kuluttamasta kalasta vain vajaa kolmannes on kotimaista, mikä on sinänsä melko huolestuttavaa. Juuri nyt on mitä parhain aika aloittaa tilastojen kohentaminen. Jos ja kun kalaonni potkaisee joko veden äärellä tai viimeistään kaupan kalatiskillä, tarvitaan kylkeen myös sopivaa viiniä. Espanjassa valkoviinit ovat perinteisesti jääneet punaviinien jalkoihin, mutta modernien virtausten ansiosta myös valkoviinit ovat nyt uudessa nousussa. Espanjalaisvalkkareiden kanssa kannattaa olla hereillä viimeistään nyt, sillä maineikkaidenkin alueiden valkoviinejä saa vielä kohtuuhinnoilla. Erityisesti pohjoisten alueiden laatutaso on niin korkea, että hintapolitiikka voi olla muutaman vuoden päästä aivan toinen. Kokosin Alkon valikoimista mukavan neljän pullon mittaisen kiertoajelun, jolla saa pienen pintaraapaisun Espanjan valkoviinien nykymeiningeistä. Viinit sopivat myös erinomaisesti kotimaisten kalaruokien kylkeen.
Valdesil Sobre Lias Godello Valdeorras (Alko 18,98 €)
Valdeorrasin valkoviinit rakentuvat paljolti Godellon varaan. Valdesil Sobre Lías on ryhdikäs ja intensiivinen viini, josta löytyy napakkaa hapokkuutta ja kiehtovaa mineraalisuutta. 6 kk:n sakkakypsytys tuo lisää syvyyttä ja runkoa. Viihtyy hyvin rasvaisempienkin kalojen kaverina tai runsaampien lisukkeiden/kastikkeiden seurassa. Tasokkaat Godellot kestävät hyvin ajan hammasta, joten kannattaa samalla napata pari extrapulloa kellariin kypsymään.
Terras Gauda O Rosal (Alko 18,28 €)
Rias Baixas on tunnettu nimenomaan Albariñoistaan. Tämä viini paikantuu Rosalin ala-alueelle ja Albariñon (70%) lisäksi viinissä on Loureiroa (12%) sekä harvinaista paikallislajiketta Caiño Blancoa (18%). Sitruksinen meininki saa kaverikseen trooppisia piirteitä sekä merellistä mineraalisuutta. Sopiva kaveri esim. grillatuille kaloille.
José Pariente Verdejo (Alko 13,03 €)
Rueda oli ensimmäinen D.O.-laatuluokituksen Castilla y Leonissa saanut viinialue. Kovan suosion siivittämänä alueelle on vyörynyt monenkirjavaa tuottajaa ja erityisesti edullisemmista viineistä löytyy paljon laatuvaihteluja. Vierailin José Parienten tilalla tänä keväänä ja on helppo yhtyä monien muiden sanomisiin siinä, että Pariente kuuluu Ruedan paremman pään tuottajiin ja fokusoi tiukasti laatuun sekä lajikepuhtauteen. Tämäkin viini on erittäin puhdaspiirteinen Verdejo, jossa sitruunaa, päärynää, vihreitä yrttejä ja hentoa kukkaisuutta. Tiivis, pitkä ja tasapainoinen maku, jonka kaveriksi sopii paistella vaikkapa siikaa.
Terraprima Blanco (Alko 12,89 €)
Can Ràfols dels Causin Terraprima on hyvä esimerkki katalonialaisen viiniskenen tuoreesta, energisestä ja innovatiivisesta meiningistä. Jopa 6 lajiketta samassa luomublendissä, mutta silti sitruunat, greipit ja hento mineraalisuus tasapainossa. Mielenkiintoinen ja raikas valkoviini, jonka kylkeen sopii paistella ahventa tai kuhaa. Löydät pidemmän blogipostauksen Terraprima Blancosta täältä.
Kuvat (©) Alko
Mainion hinta-laatusuhteen 
Fariñalla on fokus vahvasti tarhatyöskentelyssä. Viljelyn alla on noin 300 hehtaaria, joiden lisäksi erityisesti vanhojen köynnösten rypäleitä ostetaan 17:lta sopimusviljelijältä. Työskentely tapahtuu ympäristöä ja luontoa kunnioittaen, 65 hehtaaria ollaan parhaillaan sertifioimassa virallisesti luomuksi. Pitkä kokemus Torossa on rakentanut Fariñalle erinomaisen pohjan ymmärtää aluetta ja sen luonnetta. Kun perusasioiden kanssa ei ole tarvinnut enää pahemmin painia, on jäänyt aikaa ja energiaa tehdä kehitystyötä sekä monenlaisia kokeiluja. Osalla tarhoista on testattu alueelle epätyypillisen tiheitä istutuksia, taka-ajatuksena köynnösten kovempi keskinäinen kilpailu vähäisestä vedestä. Tiheämmin istutetut köynnökset tuottavat Manu Fariñan mukaan pienempikokoisia ja konsentroituneempia rypäleitä. Lisäksi on tehty mm. erilaisia lajikekokeiluja. Tarhoilla on kasvanut mm. Marsannea, Albariñoa sekä Pinot Gris’tä ja Albilloa.
Viinintekemisessä hyödynnetään mm. Bordeaux’sta hankittuja oppeja, Toron olosuhteisiin soveltaen. Kellarista löytyy isoja terästankkeja, 16000 litran tammisäiliöitä ja iso liuta perinteisiä Bordeaux-tynnyreitä. Ranskalaisen ja amerikkalaisen tammen lisäksi testejä on tehty jopa 18:lla erilaisella puulaadulla.
Kaikille Fariñan viineille ominaista on erittäin hyvä hinta-laatusuhde. Huomioitavaa on myös se, että lähes poikkeuksetta viinien alkoholitasot pysyttelevät ~13,5%:n paikkeilla, mikä ei ole alueella mikään itsestäänselvyys. Fariña on perustavaa laatua oleva osa Toron viinien historiaa sekä nykysuuntausta, ja osoittanut myös olevansa edelleen vahvasti mukana pelissä. Siinä missä monet muut uudet ja kiiltävät viinitalot porskuttavat Torossa nuoruuden innollaan, tekee Fariña kylmänviileästi omaa duuniaan varmalla otteella. Valitettavasti Fariñan viinejä ei kirjoitushetkellä ole saatavilla Suomessa.
Maistelin Teso la Monjan viinejä ensimmäisen kerran noin 5-6 vuotta sitten ja siitä lähtien olen ollut erittäin vakuuttunut vuosikerrasta toiseen. Almirez on ollut jo jonkin aikaa oman viinikaappini vakioasukas siltä varalta, että iskee akuutti täyteläisen espanjalaispunkun himo. Näissä kaikissa viineissä on sekin hyvä puoli, että niitä voi korkkailla suhteellisen mukavasti jo nuorena, vaikka muutama kellarivuosi tekeekin Almirezista lähtien kaikille enemmän kuin hyvää. Jos Torosta pitäisi tänä päivänä valita yksi tuottaja, jonka tuotteilla esitellä alueen punaviinien nykymeininkiä, valintani olisi mitä todennäköisimmin Teso la Monja. Toivotaan, että joskus näitä viinejä nähdään myös Suomen markkinoilla.
Aamun ensimmäinen stoppi osui paljon mainetta niittäneen Bodegas y Viñedos Maurodosin 
San Román saa nimensä samannimisestä kylästä, jonka läheisyydessä tarhat sijaitsevat. Mariano Garcian lisäksi tilan viininteosta huolehtii hänen poikansa Eduardo, joka on ammentanut viinioppia mm. Bordeaux’ssa ja Burgundissa. Vuodesta 2010 lähtien hommat on hoidettu luonnonmukaisin menetelmin, mikä ei sinänsä ole Toron olosuhteissa kovin vaikeaa. Tarhoilla kasvaa 40-80-vuotiaita harvaan istutettuja köynnöksiä. San Román tunnetaan yhtenä alueen ensimmäisistä sadonkorjaajista ja satoa korjataan noin 2500 kg / ha. Kaikkien eri tarhojen viinit käyvät erikseen luonnonhiivoilla ja kypsytyksessä pyritään harjoittamaan varovaista tammenkäyttöä. Tynnyrit tulevat pääosin Ranskasta, mutta myös amerikkalaista ja unkarilaista tammea käytetään tarpeen mukaan. Pullotusvaiheessa voidaan lopputulosta vielä hioa eri käymiserien viinejä sekoittamalla.
Kolmikon historia sijoittuu perheen pyörittämälle viinitilalle, joka erinäisten tapahtumien jälkeen myytiin ja sisarukset päätyivät käynnistämään oman projektinsa. Tällä hetkellä viljelyssä on 160 hehtaaria noin 700 metrin korkeudella sijatsevia tarhoja, pääosin Verdejoa. Menaden porukka on ollut alusta saakka kiinnostunut luonnonmukaisista toimintatavoista ja luomuasiat on myös sertifioitu. Tarhoilla liikutellaan tarpeen mukaan pyörällisille lavoille istutettujen kasvien muodostamia “hyönteishotelleja”, joilla houkutellaan hyönteisiä hakeutumaan oikeaan paikkaan oikeana ajankohtana. Lisäpotkua ja motivaatiota luomuasioille on saatu, kun matkan varrella on havaittu menetelmien tuottavan laadukkaampia rypäleitä ja sitä kautta myös tarve viinin valmistusprosessien käpälöintiin on vähentynyt selkeästi.