Viikon Copa – Chateau Ksara Reserve du Couvent 10,90 €

Viini ei ehkä ole se ensimmäinen asia, joka pulpahtaa Libanonin kohdalla mieleen. Libanonissa väitetään kuitenkin tehdyn viiniä jopa 7000 vuotta eKr. ja tällä haavaa vuosituotanto liikkuu noin 7 miljoonaan pullon vauhdeissa.  Alkon perusvalikoimassa Libanonilaisen viinin valintaprosessista ei saada kovin pitkää tapahtumaketjua aikaan, sillä se yksi ja ainoa on Chateau Ksara Reserve du Couvent. Viikon copa tulee Bekaan Laaksosta, missä suurin osa Libanonin viineistä tehdään.

Chateau Ksara Reserve du Couvent on kolmen tunnetun rypälelajikkeen blendi; Syrah (40 %), Cabernet Franc (30 %), Cabernet Sauvignon (30 %). Osaa viinistä on kypsytetty 12 kk tammitynnyreissä ennen lopullista sekoittamista.

Hieman kehittyneessä ja maanläheisessä tuoksussa on kirsikkaa, luumua, tupakkaa. Melko täyteläinen maku tuo esiin pirteää kirsikkaa, kypsää luumua sekä mausteisuutta. Ryhdikäs hapokkuus ja hieman ikeniä kuivattavat tanniinit nappaavat paketin tiukkaan otteeseensa. Keskipitkä jälkimaku jättää jälkeensä punaisia marjoja sekä mausteisuutta.

Chateau Ksara Reserve du Couvent on mukavan persoonallinen ja maanläheinen punaviini, josta löytyy mukavasti luonnetta. Erityisen iloinen olen siitä, ettei Cabernet Sauvignonin usein läpitunkeva herukkaisuus ole tällä kertaa onnistunut varastamaan koko showta, vaan pysyttelee nätisti 30 %:n toimialueellaan. Nappaa tästä sopiva punaviini vaikka pääsiäisajan yrttiselle lammaspadalle. 3 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

 

Viikon Copa – Alitalon kuiva viideri 3,60 €

Kotimaisten luonnon antimien hyödyntäminen alkoholijuomien valmistuksessa on hatunnoston arvoista yrittämistä. Välillä jopa hullunkurisiltakin vaikuttavien alkoholilakien ja -säännösten miinakentillä tarpominen ei varmasti ole helppoa hommaa. Kaikesta huolimatta maamme marjaviinitiloilla on viime vuosina edetty isoin harppauksin kohti laadukkaampia ja enemmän alkuperäistä raaka-ainetta kunnioittavia pullotteita. Myös tuotteistamisessa ollaan selkeästi pääsemässä jyvälle. Nyt kun alkuvaiheiden räpellyksistä on opittu ja suodenkuopista noustu vakavasti otettavan juomatehtailun tasolle, toivoisi suuremmankin yleisön kiinnostuvan näistä tuotteista.

Näissä tunnelmissa Viikon Copa kohentaa suositustensa kotimaisuusastetta kertaheitolla ja täräyttää lasiin Alitalon kuivaa viideriä. Lohjansaaresta, Alitalon omenaviinitilalta kotoisin oleva hiilihapotettu valkoherukkajuoma kilpailee kauppojen hyllyillä lähinnä erilaisten siideri-tyyppisten juomien kanssa.  Valmistuksessa ei ole käytetty keinotekoisia maku- tai väriaineita.

Viiderin melko intensiivisessä tuoksussa on raikasta valkoherukkaa ja aavistus paahdetun sokerin vivahdetta. Melko kuivassa maussa tuntuu pieni määrä sokeria, mutta kokonaisuus pysyy nätisti raikkaan ja hapokkaan valkoherukan puolella. Jälkimaku on tasapainoinen ja raikkaan marjainen. Kiinnostavat aromit ja maut houkuttelevat kulauttamaan lisää.

Alitalon kuiva viideri keilaa kiinnostavuudellaan kaikenlaiset markettien väri-, maku- ja lisäaineilla doupatut wannabe-siiderit kumoon täyskaato-tyyppisesti. Erittäin virkistävä vaihtoehto hiilihapollisten mietojen juomien parissa.  Tuotteen saatavuus ei toki ole paras mahdollinen, mutta suosittelen ehdottomasti kokeilemaan. 3,5 / 5 staraa.

 

 

 

Gosset Grand Réserve Brut NV 51,00 € (Alkon tilausvalikoima)

Gosset on todennäköisesti se vanhin viiniä valmistanut talo Champagnen alueella. Vuonna 1584 Pierre Gossetin perustama talo ei kuitenkaan valmistanut varhaisina vuosinaan samppanjaa, joten vanhimman samppanjaa valmistaneen talon käädyt ja kunnia voitaneen viskata painolastiksi Ruinartin hartioille. 90-luvun puolivälissä tämäkin perheomisteinen samppanjatalo koki melko tyypillisen kohtalon; iso ja rikas Cointreau tuli ja osti pois. Talon tyyli ja perinteet ovat onneksemme säilyneet poikkeuksellisen hyvin omistajavaihdoksen jälkeenkin.

Gossetin samppanjat valmistetaan lähes poikkeuksetta premier- ja grand cru-tarhojen rypäleistä. Malolaktisen käymisen ei anneta sotkea pakkaa ja pullojen tanssitusta sekä sakan poistoakin hoidetaan käsityönä. Gossetin samppanjoiden kohdalla on lupa odottaa täyteläistä, vahvaa sekä konsentroitunutta menoa ja meininkiä. Tällä erää korkkinsa menettänyt Gosset Grand Réserve Brut on kolmen lajikkeen blendi (Chardonnay 43 %, Pinot Noir 42 %, Pinot Meunier 15 %).

Kullankeltaisen viinin tuoksu on intensiivinen. Siinä on runsaasti paahteisuutta, paahtoleipää, kypsää sitruunaa sekä tummasävytteistä, tyylikästä mineraalisuutta. Paletilla esiintyy erittäin kuiva, täyteläinen ja konsentroitunut, kypsän hedelmäinen viini. Runsas hapokkuus sopii hyvin muuhun rakenteeseen, mutta tiivis ja kermainen mousse jää jossain määrin kaiken muun jalkoihin. Pitkässä jälkimaussa on kuivattuja hedelmiä ja mineraalisuutta.

Vahvarakenteinen ja runsaan konsentroitunut Gosset Grande Réserve on selkeästi ruokapöydän samppanja ja soveltuu mainiosti hieman runsaampienkin kala- tai äyriäisruokien sekä vaaleiden lihojen kaveriksi. Potkua ja särmää löytyy siinä määrin, että pieni lisäkellarointi ei taida olla yhtään pöllömpi ajatus. 4 / 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Neiss Pinot Grigio Trocken 2011 10,99 €

Kevätaurinko on onnistunut näyttäytymään jo niinkin kirkkaana, että talvimökötyksen lomassa kansamme naamavärkin seuduilla on kuulemani mukaan rekisteröity jokunen hymynvirekin. Sitä varsinaista kevättä odotellessa voi lumikinosten sulamista vauhdittaa keväisen raikkaalla ja runsaan hedelmäisellä saksalaisella valkoviinillä.

Neiss Pinot Grigio Trocken tulee Pfalzin viinialueen pohjoisosasta, missä putiikin 25 hehtaarin viljelyksistä huolehtii monilla tahoilla tunnustettu viinintekijä Axel Neiss. Viikon suositusviini on sataprosenttinen Grauburgunder (= Pinot Gris). Neiss on tällä kertaa päätynyt nimeämään tämän ranskalaista alkuperää olevan lajikkeen nimen italialaisittain, Pinot Grigio. Useimmiten vieraskielisen nimen käytöllä halutaan kertoa viinin tyylistä tai sitten vain tukea viinin markkinointia johonkin tiettyyn suuntaan. Allekirjoittaneen viiniurpon mielestä painon puolella on menty pöpelikköön siinä vaiheessa, kun italiankielisen rypäleen nimen perään on suostuttu printtaamaan viinin kuivasta tyylistä informoiva saksankielinen sana ”Trocken”. Yksinkertaisesti Grauburgunder Trocken olisi toiminut kohdallani paremmin, mutta uskoisin kyllä selviäväni hengissä nykyversionkin kanssa 🙂 .

Pirteän raikas ja melko intensiivinen tuoksu tuo nokkaan kypsiä vihreitä omenoita, päärynää, melonia ja mineraalisuutta. Lähes kuiva maku maku lataa tuoksun komponentit paletille runsaan hedelmäisessä ja raikkaassa muodossa. Pieni määrä jäännössokeria (6g/l) tekee kokonaisuudesta helposti lähestyttävän, pirteän hapokkuuden huolehtiessa viinin ryhdistä. Melko pitkä jälkimaku on kypsän hedelmäinen ja mineraalinen.

Let’s have a Neiss day, eli eiköhän pakoteta se kevät tänne ja ladataan lautaselle vaikka katkarapusalaattia tämän raikkaan ja hedelmäisen valkkarin kylkeen. 3 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

Viikon Copa – Heideboden 10,07 €

Hiljattain Alkon uutuuksien joukossa perusvalikoiman hyllyille pompanneen itävaltalaisen Heidebodenin kohdalla huomio kiinnittyy ensimmäisenä tuottajaan, Willi Opitziin. Jotkut saattavat muistaa herra Opitzin McLaren Mercedes F1-tiimin nimikkoviinien, ”Silver Lake” ja ”Pole Position” takaa. Erinäisistä kuljettajapoliittisista syistä kyseiset viinit saivat aikanaan melkoisen paljon huomiota myös täällä Suomessa. Nykyään noin 100000 pulloa vuosittain maailmalle pukkaava Opitz tunnetaan rypäleiden hyvinvoinnista huolehtivana ja käsityötä suosivana tuottajana. Valmiita viinejä Opitz markkinoi ennakkoluulottoman itsevarmalla ja kekseliäällä otteella.

Itävallasta, Burgenlandin viinialueelta suositusviinin paikalle hyökännyt Heideboden on kolmen rypäleen blendi, joka pitää sisällään Blaufränkischia (50%), Merlotia (25%) ja Cabernet Sauvignonia (25%). Osaa viinistä on kypsytetty enintään 6 kk vanhoissa tammisammioissa ja osaa terästankeissa.

Melko intensiivisestä ja nuorekkaasta tuoksusta löytyy kypsää mustaherukkaa, kirsikkaa ja pienen pieni määrä kosteaa setripuuta. Paletilla kypsä tumma marjaisuus yhdistyy samettisen pehmeään suutuntumaan, pehmeään tanniinisuuteen ja lisäryhtiä tarjoilevaan hapokkuuteen. Keskipitkä jälkimaku on marjainen.

Heideboden on helposti lähestyttävä, samettisen pehmeä ja tasapainoinen kokonaisuus. Erittäin virkistävä vaihtoehto uuden maailman hillopommikoneilla kyllästettyyn kympin hintaluokkaan. Selkeän makuiset, hieman arkisemmat tummat liharuuat ovat varsin suositeltavia valintoja Heidebodenin seuraan. 3 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

Viikon Copa – Lacryma Christi Rosso 13,09 €

On aina yhtä riemukasta havaita vanhojen suosikkien palaavan Alkon hyllyille. En itse asiassa tainnut edes huomata tämän italialaisen poistuneen listoilta, mutta näinhän siinä oli tietenkin päässyt käymään. Pitkäripaisen uutuuslistauksissa lymyilee siis 2000-luvun alkupuolella melkoisen usein ostoskoriini sujahtanut Lacryma Christi Rosso, joten ainakin minä aion vääntää naamani sellaiseen virneeseen, jota saatettaisiin joissain yhteyksissä hymyksikin nimittää. Viinin tuottaja, vuonna 1986 perustettu Feudi di San Gregorio omistaa 300 hehtaaria viinitarhoja Italian Campaniassa, minkä lisäksi se käyttää myös sopimusviljelijöiden rypäleitä. Lacryma Christi Rosso 2011 on valmistettu Pedirosso- (85 %) ja Aglianico-rypäleistä, jotka ovat kasvaneet Vesuviuksen ympäristön vulkaanisella maaperällä. Tuottajan ja maahantuojan datat kertovat viinin nauttineen valmistusprosessin aikana pitkäkestoisesta kuorikontaktista ja kypsyneen 4 kuukautta terästankeissa.

Tumman rubiininpunaisen viinin persoonallisesta tuoksusta löytyy punaista marjaisuutta, mausteisuutta ja mineraalisuutta. Kun viinin antaa hengitellä lasissa hetken aikaa, tuulahtaa mukaan hentoja herukan ja mustikankin vivahteita. Melko täyteläinen maku seurailee tuoksua. Reilu hapokkuus ja hieman ikeniä kuivattava tanniinisuus pitävät kokonaisuuden ryhdikkäänä. Keskipitkässä jälkimaussa on punaisten marjojen lisäksi mineraalisuutta ja bitterisyyttä.

Lacryma Christi on ilahduttavan persoonallinen tapaus, joka elää ja avautuu paremmin, kun sen antaa hengittää hetken dekantterissa tai lasissa. Reilu hapokkuus ja tanniinisuus kaipaavat ruokaa rinnalleen. Itse väsäsin viinin kylkeen kermaista pastaa pekonin, aurinkokuivatun tomaatin ja pecorino-juuston tahdittamana. Ei hassumpi kombinaatio sekään, mutta uskoisin myös medium-kypsien tummien lihojen olevan kiinnostavaa seuraa tälle viinille. 3 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

Viikon Copa – Domäne Wachau Neuburger Federspiel Terassen 2011 14,01 €

Itävaltalaisten viinien suositukset saavat mukavasti jatkoa, kun Viikon Copaksi valikoitui Domäne Wachaun Neuburger Federspiel Terassen 2011. Noin kolmensadan vuoden ikäinen Domäne Wachau on tunnettu ja maineikas tekijä muutenkin korkealaatuisista viineistään tunnetulla Wachaun alueella. Yli neljänsadan hehtaarin viljelyksillään Domäne Wachau peittää kolmanneksen Wachaun viinialueen viljelyalasta ja on koko Itävallankin mittakaavassa niitä suurimpia toimijoita. Nykyään Domäne Wachau toimii osuuskuntana, johon kuuluu useita satoja viininviljelijöitä.

Luonnossa Roter Veltlinerin ja Sylvanerin risteytyksestä syntynyt Neuburger on taasen varsin harvinainen rypäle. Se on toistaiseksi onnistunut rimpuilemaan Itävallan viinitarhoilla siihen malliin, että sitä löytää vähäisiä määriä lähinnä Wachaun ja Thermenregionin viinialueilta. Lajikkeen suosio on ollut rajussa syöksylaskussa ja sen viljelyala on pienentynyt esim. vuosien 1999 ja 2009 välisenä aikana yli 40 %. Nykyisellään Neuburger kattaa Itävallan viininviljeyalasta mitättömät 1,4 %. Kehityksen suunta ei ole hatusta vedetty, vaan taustalta löytyy ihan selkeitä järkisyitäkin. Sinänsä laadukkaita, mutta pienehköjä rypäleitä tuottava Neuburger on tiiviissä tertuissa kasvava lajike ja altis erilaisille sienitaudeille, homeille sekä kevään ja syksyn pakkasille. Ei siis mikään unelmalajike taloudellisesti kannattavasta viljelystä haaveilevalle. Kun kilpailussa asettuu vastaan muuan Grüner Veltliner, alkaa peli olla Neuburgerin osalta hyvinkin pitkälti pelattu.

Tämä Neuburger on käytetty terästankeissa ja levännyt useita viikkoja tammitynnyreissä ennen pullotusta. Tuoksusta löytyy sitruunaa, päärynää, yrttejä ja mineraalisuutta. Keskitäyteläinen ja kuiva maku pysyttelee tuoksun asettamissa rajoissa. Hedelmäisyys, mineraalisuus sekä pirteä hapokkuus ovat mukavasti balanssissa ja viini on ryhdikäs. Keskipitkä jälkimaku rakentuu paketiksi sitruunaa, päärynää ja yrttejä.

Domäne Wachau Neuburger Federspiel Terassen 2011 on ryhdikkään tasapainoinen ja tyylikäs viini, joka on varsin käyttökelpoinen moniottelija erilaisilla kala- ja äyriäisruoilla lastattuihin ruokapöytiin. 3,5 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

Viikon Copa – Jacquart Brut Mosaique Rosé 19,99 € (0,375 l)

Ystävänpäivä on taas täällä ja sitähän on toki syytä juhlia poksauttamalla pullo kuohuvaa. Koska ystävät ansaitsevat kunnon kamaa, lorotamme lasiin tietenkin ehtaa samppanjaa. Sopivasti pinkkiin asuun pukeutunut puolikkaan kokoinen Jacquart Brut Mosaique Rosé soveltuu tilanteeseen suorastaan epäilyttävän hyvin.

Osuuskuntavalmisteinen Jacquart Brut Mosaique Rosé on valmistettu Champagnen alueen eri tarhoilta käsin kerätyistä Chardonnay-, Pinot Noir- ja Pinot Meunier-rypäleistä. Jokainen lajike on käynyt ensimmäisen käymisensä erikseen terästankeissa, minkä päätteeksi kaikki viinit ovat käyneet läpi malolaktisen käymisen. Toinen käyminen on tapahtunut luonnollisestikin pulloissa. Viiniä on kypsytetty pulloissa sakkojen kanssa 24 kk.

Intensiivinen tuoksu tuo nokkaan vadelmaa, mansikkaa, puolukkaa, paahtoleipää ja mineraalisuutta. Punaisten marjojen hilpeät juhlat jatkuvat makusektorilla ja myös mineraalisuus nostaa selkeästi päätään. Tiivis ja kermaisen pehmeä mousse täyttää suuta mukavasti. Pirteä hapokkuus pitää runsaan kokonaisuuden hyvin kasassa ja suuhun jää pitkä punaisten marjojen sävyttämä jälkimaku.

Jacquart Brut Mosaique Rosé on runsaan oloinen samppanja, joka kuitenkin pysyy hyvin balanssissa koko makumatkan ajan. Viini soveltuu hyvin alku- tai juhlamaljaksi, mutta toisaalta olisi sääli jättää yhdistämättä sen loistavia ominaisuuksia johonkin maukkaaseen herkkupalaan. Lämmöllä ja ystävyydellä rakennettu leipänen kylmäsavulohesta voisi hyvinkin sopia tämän samppanjan kainaloon.  4/5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

 

Bodegas Áster 1 One Reserva 2004

Riojan punaviineillään maailmalla mainetta niittänyt La Rioja Alta käynnisti 90-luvulla monien muiden kilpailijoidensa tavoin projektin myös Ribera del Dueron alueella. Sopivat koordinaatit tarhoille paikannettiin lopulta noin 750 metriä merenpinnan yläpuolelta Anguixista. Paikka sijaitsee noin 30 km Aranda de Dueron ja Peñafielin pohjoispuolella. Viinitilan nimeksi innovoitiin näppärästi Bodegas Áster sadonkorjuun aikaan kukkivan kasvin mukaisesti ja ensimmäinen omistajatahon laatukriteerit täyttävä pullote räväytettiin markkinoille vuonna 2000. Viinintekijänä tilalla toimii Julio Sáenz.

Ribera del Dueron vuosikerta 2004 on luokiteltu  laadultaan erinomaiseksi. Leudon talven jälkeen normaalia viileämpi kevät vaihtui nopeasti sateiseksi alkukesäksi ja eikä viileydestä juurikaan päästy eroon koko kesänä. Syksy oli kuitenkin ideaalisen lämmin ja mahdollisti rypäleiden optimaalisen kypsymisen. Sadonkorjuupuuhat alkoivat jonkin verran normaalia myöhemmin. Tuloksena on saatu tummasävytteisiä ja konsentroituneita viinejä, joissa on tasapainoinen happo- ja tanniiniosasto.

One 1 Reserva 2004 on tehty luonnollisesti 100%:sesti Tempranillosta. Rypäleet on kerätty käsin hiekkaiseen ja saviseen maaperään vuonna 1987 istutetuista köynnöksistä. Käyminen on tapahtunut terästankeissa ja viini on kypsynyt alueen reserva-lakien mukaiset 36 kk, joista 18 kk viini on viettänyt amerikkalaisissa (60%) ja ranskalaisissa (40%) tammitynnyreissä.

Syvä, tummanpunainen viini, jonka mukavasti kehittyneessä tuoksussa on mustaa kirsikkaa, kahvia, suklaata, setripuuta ja sateen jälkeisen metsän tuoksua. Täyteläinen maku on varsin konsentroitunut ja siinä korostuu tumma marjaisuus, kahvi ja suklaa. Kovin kiehtovan ja moniulotteisen tuoksun jälkeen maku vaikuttaa selkeästi suoraviivaisemmalta ja yksinkertaisemmalta. Ryhdikäs hapokkuus ja pehmeät, kypsät tanniinit pitävät täyteläisen makumaailman hyvin kontrollissa. Melko pitkä jälkimaku on tumman marjainen ja tyylikkään tamminen. 14 %:n alkoholipitoisuus ilmoittaa olemassaolostaan yllättävän hienovaraisesti, kunhan lämpötilaa ei päästetä pahasti 20:n asteen yläpuolelle.

Viinin kehittyneessä tuoksussa on kiehtovaa moniulotteisuutta ja vivahteikkuutta, josta ehtii jo hieman innostumaan. Maku jää kuitenkin selkeästi tuoksua yksinkertaisemmaksi, eivätkä aivan kaikki tuoksun antamat lupaukset päädy lunastusvaiheeseen. Kyseessä on kuitenkin varsin nautinnollinen ja Ribera del Duerolle tyypillisen täyteläinen ja konsentroitunut punaviini. Riberan reserva-kypsytetyistä viineistä joutuu kassalla irvistämään yleensä reippaasti yli 20:n euron edestä. Kymmenen euron tarjoushintaan lunastettuna tämä viini oli siis suorastaan henkselien paukuttamiseen oikeuttava ostos. Copatinto antaa Bodegas Áster 1 One Reserva 2004:lle 3,5/5 staraa.

 

 

Viikon Copa – Agathon Limnio Cabernet Sauvignon 11,90 €

Kreikkalaiset alkoholijuomat ovat monelle tuttuja lähinnä lomakohteiden ravintolaviidakoista ja rantabaareista. Reissun päällä iloisessa mielentilassa kipatun retsinan tai tuliaisina raahatun ouzopullon perusteella ei vielä kannata vetää Nikke Knatterton-tyyppisiä, viiltäviä johtopäätöksiä maan potentiaalista viinien saralla. Kreikassa tehdään nimittäin ihan varteenotettavia viinejä, vaikkakin niiden saatavuus ja tunnettuus ovat vielä hieman lapsenkengissä. Maasta löytyy parisen sataa alkuperäislajiketta, joista monet ovat varsin kiinnostavia tapauksia. Onneksi kreikkalaiset viinintuottajat ovat ainakin toistaiseksi saaneet pidettyä myös kansainvälisten muotilajikkeiden käytön asiallisissa rajoissa.

Alkon perusvalikoimasta löytyy yhteensä 6 kreikkalaista viiniä, joista 3 sijoittuu punaviinisektoriin. Suosituksen ansaitsee tällä kertaa luomupunaviini Agathon Limnio Cabernet Sauvignon 2007. Viini koostuu puoliksi oudommasta Limniosta ja puoliksi Cabernet Sauvignonista. Rypäleet ovat kasvaneet Athos-vuorten liepeillä, missä ilmasto tyypillisen välimerellinen – kuuma ja kuiva. Viini on kypsynyt 10-12 kk tammitynnyreissä, joista viidesosa on ollut uusia.

Hieman jo kehittyneessäkin tuoksussa on punaista kirsikkaa, mustaherukkaa, mustia ja punaisia viinimarjoja sekä hieman kosteaa setripuuta. Keskitäyteläinen maku pysyttelee pääasiassa tuoksun tunnelmissa. Paletilla hedelmä pysyy kuivana ja loppuosaa kohden mentäessä mukaan liittyy myös yrttisyyttä. Reilu hapokkuus ja maltillinen, joskin aavistuksen karhea tanniinisuus ryhdittävät kokonaisuutta. Melko pitkä jälkimaku on hieman suuta kuivattava ja mausteinen.

Agathon Limnio Cabernet Sauvignon on ihan mukiinmenevä luomupunkku, josta löytyy sopivasti kehittynyttä marjaisuutta, rösöä ja maanläheisyyttä. Paletilla esiintyvä hedelmäisyys pysyy koko matkan ajan pirteän kuivana, mikä miellyttänee erityisesti niitä, jotka kammoksuvat kypsänmakeaa hedelmäisyyttä punaviineissä. Agathon viihtyi ruokapöydässä oikein mukavasti kreikkalaisten lihapullien seurassa. (Kuvan © Alko)