Prioratia ympäröivä Montsant jää useimmiten tunnetumman naapurinsa varjoon ja summamutikalla sieltä täältä viinejä maistellen ei saa kovinkaan kattavaa käsitystä alueen diversiteetistä ja monivivahteisuudesta. Prioratin viinien laatua ja kovaa tasoa ei ole syytä kiistää, mutta Montsantiin hieman syvemmälle porautumalla päätyy havaitsemaan huomattavan suuria eroja eri ala-alueiden viljelyolosuhteissa, tutustumaan erittäin mielenkiintoisiin tuottajiin sekä hankkimaan Prioratia paremman hinta-laatusuhteen viinejä. Montsantin kiinnostavuutta lisää myös paikallisten tuottajien innovatiivisuus ja uskallus erilaisiin kokeiluihin.
Vuonna 2001 D.O. -luokituksen saaneen Montsantin tuotantoprofiili on hyvinkin pitkälti Prioratin kaltainen; käytetyt lajikkeet ovat jotakuinkin samat ja jakautuminen eri viinityylien välilläkin samoilla linjoilla; 94% punaviiniä, 6% valkoviiniä ja hyvin minimaalinen määrä roseeviiniä. Siinä missä Prioratin maaperä on voittopuolisesti liuskekiveä, Montsantista löytyy huomattavasti laajempi kirjo erilaisia maaperäkoostumuksia; kalkkikiveä, punaista liuskekiveä, savea, graniittia. Korkeimmillaan alueella noustaan noin 700 metriin ja maantieteellisesti Prioratia laajempi alue mahdollistaa myös suurempia ilmastollisia mikrovaihteluita. Eteläosa on selkeästi lämpimämpi, kun taas pohjoisessa viileämpi ilmasto tuottaa viineihin enemmän raikasta hapokkuutta ja tiukempaa rakennetta. Itä-länsi-suunnassa vuotuinen sademäärä eroaa eri alueiden välillä noin 200-250 mm. Nämä kaikki osatekijät saavat aikaan sen, että Montsantin viineistä löytyy yllättävänkin suuria keskinäisiä ja alueellisiin olosuhteisiin pohjautuvia eroja.
Yksi kevään 2017 Katalonian viinireissun mielenkiintoisimmista tasting-seteistä koettiin, kun alueen kovimpiin viinintekijäguruihin lukeutuva ja aiemmin mm. Alvaro Palacios’n pääenologinakin toiminut Joan Asens (Orto Vins) ja Pep Aguilar (Celler Comunica) pitivät silmiä avaavan tastingin Montsantin viineistä. Punaviinien osalta maistelimme yhdeksän eri alueilta, eri korkeuksilta, erilaisista maaperistä ja erilaisista ilmasto-olosuhteista tulevaa viiniä. Toki viinien välillä oli myös viininvalmistuksellisia eroja. Jonkin verran vuosien varrella Montsantia kulautelleena en siltikään olisi uskonut näin suuriin alueen sisäisiin variaatioihin!
1. Vins Nus Siuralta Rouge 2015 100% Garnatxa Cornudellasta, maaperä punaista savea, kokonaisten rypäleterttujen käyminen terästankeisssa ja amphorassa. Alueen maaperä kehittää viiniin metallinterävää hapokkuutta, tuoksusta löytyy selkeätä kukkaisuutta, ja mausta puhdasta hedelmäisyyttä sekä yrttejä. Hinta noin 12 €
2. Cellers Sant Rafael Solpost 2008 Garnatxaa, Cariñenaa, Cabernet Sauvignonia Pradellista. Maaperä kalkkikiveä ja savea, kypsytys 12 kk tammitynnyreissä. Ikä on jo ehtinyt tuoda viinin väriin tummien sävyjen sekaan tiilenpunaa. Melko intensiivinen tuoksu, jossa tummaa hedelmää ja tammea. Iästään huolimatta kompakti ja tiivis rakenne, reilusti kypsiä tanniineja ja melko pitkä jälkimaku.
3. Celler Comunica ´Comunica´ 2014 Garnatxa Peluda, Cariñena. Graniittinen maaperä Can Figuerassa tuo viineihin enemmän hapokkuutta ja tiukempaa rakennetta. Tumma rubiininpunainen väri ja tuoksu avoin sekä runsaan hedelmäinen ja yrttinen. Maussa tuoksun runsauteen nähden yllättävänkin kiinteä ja fokusoitunut meno, jota johtaa raikas ja intensiivinen hedelmäisyys. Reilu hapokkuus säilyttää raikkauden loppuun saakka ja tyylikäs, keskipitkä jälkimaku viimeistelee nätin kokonaisuuden.
4. Josep Grau Viticultor La Florens 2015 100% Garnatxa. Maaperä kalkkikiveä ja savea. Kypsynyt isoissa tammitynnyreissä. Tumman rubiininpunainen väri, tuoksussa syvän tummaa hedelmäisyyttä, maku tiivis ja vielä hieman pidättyväinen. Upean hienojakoinen ja kypsä tanniinisektori, pitkä villiyrttien sävyttämä jälkimaku. Paljon potentiaalia myös kypsytykseen.
5. Celler Cedó Anguera Clònic Carinyena 2014 100 % Cariñena. Savivoittoinen kalkkikivimaaperä. Syvä tumma marjaisuus, tasapainoinen rakenne, hiukan aiempia kepeämpi kokonaisuus, jossa hienojakoinen ja tyylikäs tanniinirakenne.
6. Vinyes d’en Gabriel Coma Baldà 2014 100 % Cariñena. Maaperä kalkkikiveä, savea ja pinnassa mukulakiveä. Tumman rubiininpunainen väri, tuoksussa kypsää tummaa hedelmää, reilun tanniinnen viini. Erittäin intensiiviinen maku, jossa mukana myös savua, ja tummaa taatelia. Tässä vaiheessa vielä hyvin nuori viini, joka tarvitsee aikaa.
7. Mas de l’Abundancia ´Abundà´ 2012 Garnatxa, Cariñena, Cabernet Sauvignon. Rautapitoinen maaperä, jossa yhdistelmä savea, kalkkikiveä ja liuskekiveä. Muita leveämpi ja avoimempi tyyli, josta löytyy runsaasti makeaa ja kypsää hedelmää.
8. Agricola Aubacs i Solans Sindicat de la Figuera 2015 100 % Garnatxa, jossa ei tammikypsytystä lainkaan. Puhtaan hedelmäinen ja ilahduttavan raikas tyyli. Paljon pehmeää hedelmäisyyttä ja leppoisan pehmeät tanniinit. Kulauteltavuus huippuluokkaa, eikä alkoholin määrää (15%) huomaa sitten niin millään. Puhdaspiirteistä Garnatxaa ilman maskia ja todellinen huippuostos Espanjan 8 € hinnalla!
9. Celler Acústic Braó 2014 Cariñena, Garnatxa. Maaperä savea, hiekkaa, mukulakiveä. Rypäleet kerätty monilta eri alueilla sijaitsevilta tarhoilta. Syvä rubiininpunainen väri, tumma ja intensiivinen hedelmäisyys, jossa myös kahvia ja makeata mausteisuutta. Runsas, täyteläinen, kypsän hedelmäinen ja mausteinen. Muita selkeästi kansainvälisempi tyyli, ja kas kummaa, jenkkimarkkinat vetävät.
Punaisten jälkeen siirryttiin illalliselle aina loistavaan Celler de l’Aspiciin ja jatkettiin muutamien Montsantin valkoviinien parissa.
1. Etim el Destí 2015 Co-operatiivin isomman tuotantomäärän sekoitus, jossa mukana Macabeu, Garnatxa Blanca ja Chardonnay. Helposti lähestyttävä ja suoraviivainen paketti kypsää omenaa, hieman eksoottisempaakin hedelmää ja hiukan kukkaisuutta.
2. Vinyes Domènech Rita 2016 Yli 50-vuotiaiden köynnösten Garnatxa Blancaa maaperästä, jossa savea, liuskekiveä ja kalkkikiveä. Kypsytys 4 kk ranskalaisessa tammessa. Omenaa, keltaista luumua ja häivähdys ananasta. Suutuntuma selkeästi runsaampi, hapokkuus melko maltillinen, maun loppua kohden mukaan yrttinen ja paahteinen vivahde, joka rakentaa viinille myös syvyyttä.
3. Orto Vins Blanc D’Orto 2015 40-60-vuotiaden köynnösten Garnatxa Blancaa kalkkikivisestä maaperästä. Alkoholikäymisen jälkeen 7 kk:n sakkakypsytys terästankeissa. Edellistä raikkaampi ja kepeämpi tuoksu, jossa päävastuussa sitruuna ja omena. Kepeämpi suutuntuma, hapokkuutta ja myös mineraalisuutta selkeästi enemmän mukana. Erinomaisen tasapainoinen viini.
4. Orto Vins Brisat 2013 Niinikään 40-60-vuotiaiden Garnatxa Blanca-köynnösten antia lähinnä kalkkikivisestä maaperästä. Alkuun n. 24 tunnin maseraatio ja sen jälkeen käyminen toisen ja kolmannen vuoden tammitynnyreissä sekä 7 kk:n sakkakypsytys. Runsaampi ja monivivahteisempi tuoksu, jossa kypsää sitruunaa, kuivattua omenaa, mehiläisvahaa ja appelsiininkuorta. Hiukan edellistä runsaampi suutuntuma ja öljyisempi tekstuuri, mutta nätti hapokkuus huolehtii raikkaudesta. Todella kiehtova ja moniulotteinen sekä pitkä maku, joka rakentuu tuoksun suuntaviivoille. Upea, moniulotteinen viini, joka irtoaa Espanjassa hämmästyttävän edulliseen 15 € hintaan!
Näiden jälkeen mukaan saatiin lisää alueen tunnettuja viinintekijöitä, kun mukaan liittyi omia ja Joan Asensin kanssa yhteisiäkin viiniprojekteja puuhaileva Alfredo Arribas (mm. Portal del Priorat). Arribas kaateli laseihin Trossos Tros Blanc 2012:a, savisen ja kalkkikivisen maaperän 80-vuotiaista köynnöksistä puristettua Garnatxa Blancaa. Kypsytys 10 kk ranskalaisessa tammessa. Viinin vuosituotanto yltää vaivaiseen 1673 pulloon ja hinta pyörii Espanjassa noin 40 € paikkeilla. Maistelluista valkoviineistä selkeästi täyteläisin sekä ainoa reippaammin tammea tuoksussa ja rakenteessa esittelevä viini. Kypsää omenaa, sitruunaa, ananasta ja paahteista tammea. Viinistä löytyy mukavasti nyansseja lyhyenkin dekantoinnin jälkeen, vaikka pientä pidätteleväisyyttä onkin havaittavissa. Kyseessä on selkeästi ison rakenteen ja potentiaalin viini, joka kaipaisi vielä vuoden tai pari lisäkypsyttelyä yltääkseen parhaimpaansa.
Montsantin valkkaritykittely päätettiin vähintäänkin mielenkiintoisen ja kokeilevamman viinin parissa, nimittäin laseihin lorisi vielä Celler Comunican La Púa 2016. Tämä viini on sekoitus terästankeissa käynyttä Garnatxa Blancaa (85%) ja punaista Garnatxaa (15%) 8 kk:n sakkakypstyksellä ryyditettynä. Puhtaan omenainen, persikkainen, hiukan savuinen ja mausteinen paketti, josta löytyy melko runsas tekstuuri, raikkaan pirteä hapokkuus ja loppua kohden hieman yrttinenkin meininki. Jälleen todella kiehtova ja täysin aiemmista poikkeava viini.
Olipahan taas mahtava ilta paikallisten viinigurujen seurassa ja samalla silmiä avaava kokemus Montsantin viinien moninaisten vivahteiden parissa.
Rypäleet valikoidaan tarkkaan, vain parhaat valitaan ja poiminta pyritään ajoittamaan mahdollisimman oikeaan aikaan. Puristus tapahtuu ikivanhoilla puristimilla (kts. kuva yllä) ja viinit käyvät villihiivoilla omaan rauhalliseen tahtiinsa. Viinejä ei myöskään suodateta ennen pullotusta. Valkoviinejä työstetään suurissa itävaltalaisissa tynnyreissä, sementtitankeissa sekä amphorassa. Punaiset kypsyvät lähes täysin ranskalaisissa tammitynnyreissä. Eri palstojen viinit käytetään kunkin viinin ja vuosikerran ominaisuuksista riippuen joko erä- tai palstakohtaisesti tai sekoitellen.
Vierailu René Barbierin Clos Mogadorilla oli seesteisen ja lämminhenkisen tunnelmansa vuoksi yksi miellyttävimmistä viinitilavierailuistani koskaan. Viinejä maistellessa unohti täysin kulauttelevansa yksiä Prioratin ja koko Espanjan laadukkaimpia viinejä itse legendan seurassa. Näidenkin viinien takana on hurja määrä raakaa työtä ja uhrauksia, mutta tuskimpa näitä tarinoita tai näin suuria viinejä olisi koskaan syntynyt ilman, että René Barbierin oma persoona olisi ollut koko ajan täysillä mukana.
Porrera on noussut viime vuosina yhdeksi Prioratin puhutuimmista ala-alueista. Salaisuus piilee muuta Prioratia hieman viileämmässä ilmastossa sekä korkealla sijaitsevien jyrkkien rinteiden vanhoissa köynnöksissä. Porreran tarhoilta pystytään oikeissa käsissä tuottamaan Prioratin raikkaimpia ja hapokkaimpia viinejä ja Garnatxan lisäksi erityisesti Cariñena pääsee täällä täyteen loistoonsa. Mikään ei kuitenkaan tule ilmaiseksi, sillä tuottaakseen laadukkaita rypäleitä, jyrkillä rinteillä bushvine-tyyppisesti istutetut köynnökset tarvitsevat paljon huolenpitoa, mikä tarkoittaa tuskallisen paljon rankkaa käsityötä vaikeissa olosuhteissa. Vanhojen köynnösten sato jää pieneksi ja joskus joudutaan tyytymään vain n. 300 grammaan rypäleitä per köynnös! Näillä spekseillä valmistettu viini ei ole koskaan halpaa, mutta toisaalta laatu on sitäkin korkeampi.
Vierailin Katalonian viinireissulla Ferrer Bobetin tilalla ja kiertelimme tilat sekä maistelimme parit viinit Raül Bobetin kanssa. Suurin osa toiminnasta tapahtuu viinitarhoilla, mutta myös kellariolosuhteet- ja välineistö on hiottu pedantisti ja viimeisen päälle. Lämpötiloja ja kosteutta kontrolloidaan tarkasti, eri tarkoituksiin käytetyt tilat on huolellisesti eristetty toisistaan ja mm. suurin osa käymistankeista Raül on itse suunnitellut omiin tarkoituksiinsa soveltuviksi. Viinejä analysoidaan prosessin aikana jatkuvasti ja systemaattisesti, suurin painoarvo on aistinvaraisessa sokkomaistamisessa.
Kierroksen päätteeksi maistelimme 3 viiniä:
80-100-vuotiaista köynnöksistä puristettu 
![IMG_20150605_184839[1]](https://copatinto.com/WordPress3/wp-content/uploads/2015/07/IMG_20150605_1848391-1024x1024.jpg)
Nokka rekisteröi alussa tyylikkään neutraalin ja melko hillitynkin ulosannin. Hetken hengittelyn jälkeen viini avautuu ja tuoksusta alkaa löytymään sitrushedelmiä, omenaa, pientä trooppisuutta, vaaleita kukkia sekä mineraalisuutta. Runko pysyy hyvin ryhdissä napakan hapokkuuden sekä makusektorin lopussa esiin nousevan mineraalisuuden ja mausteisuuden ansiosta. Tammikypsytys tuo ryhtiä rakenteeseen, muttei heittäydy sotkemaan tuoksu- tai makusektorin herkkiä hetkiä. Palaset loksahtelevat poikkeuksellisen hyvin paikoilleen ja viini on erittäin pitkää jälkimakua myöden nautinnollisen tasapainoinen tapaus.