Raikasta ja aromaattista trendiviiniä – Nature de Roublé Picpoul de Pinet (Alko 15,29 €)

Languedocin alnoa valkoviineille pyhitetty viinialue Picpoul de Pinet tuottaa viinejä vanhasta paikallisesta Piquepoul-rypäleestä. Välimeren läheisyydessä syntyvät raikkaan aromaattiset viinit ovat toimineet paikallisten merihenkisten ruokien palan painikkeena pitkään.

Nature de Roublé Picpoul de Pinet

Pienestä viljelyalasta huolimatta Picpoul de Pinet-viinit ovat saavuttaneet suurta suosiota Ranskan ulkopuolellakin ja erityisesti Isossa-Britanniassa, missä raikas ja aromattinen Picpoul de Pinet on noussut trendiviiniksi. Alkonkin hyllyille on heilahtanut Domaine Petit Roublén luomuviini Nature de Roublé Picpoul De Pinet.

Runsaan aromaattisen tuoksun eturintamassa on päärynää ja kukkaisuutta. Rapsakka ja energinen hapokkuus korostaa viinin miellyttävää raikkautta ja jälkimakuun nousee mukaan merellistä suolaisuutta muistuttavia piirteitä. Miellyttävän puhdaspiirteinen jälkimaku.

Nature de Roublé Picpoul de Pinet on raikkaan aromaattinen, päärynäinen ja kukkainen viini, joka sopii erinomaisesti kesäisiin hetkiin, laiturin nokkaan tai vaikkapa kotimaisten kala- ja rapuruokien kylkeen. Vaikka Etelä-Ranskassa viiniä nautiskellaankin takuuaurinkoisissa merimaisemissa, riittää suomalainen sisu siivittämään viinin hyvän lentoon, vaikka hieman kehnompikin sää pääsisi yllättämään. 3,5 / 5 tähteä. (maahantuojalta saatu näytepullo)

Viikon Copa – Laurent Miquel Solas Albariño (Alko tilausvalikoima 13,49 €)

Albariño tunnetaan ehkä parhaimmin Espanjan luoteiskulman Rias Baixasista ja Portugalin puolelta nimellä Alvarinho, mutta pieniä määriä kasvaa myös muualla. Alkon tilausvalikoimaan on hiljattain pölähtänyt Laurent Miquelin Albariñoa eteläisestä Ranskasta. Vierailin tuottajan tiluksilla Saint-Chinianissa muutama vuosi sitten ja tuottajan viinit ovat tulleet moneen otteeseen todettua varsin mainioksi tavaraksi.

Rias Baixasin Albariñoihin hieman syvällisemminkin perehtyneenä eteläranskalainen versio kuulosti alkuun epäilyttävältä, mutta tämä viini on onnistunut yllättämään positiivisesti moneen otteeseen. Laadun taustalta löytyy ihan loogisia selityksiä; Laurent Miquelin Albariño kasvaa korkeammilla ja viileämmillä tarhoilla Carcassonnen ja Narbonnen lähellä. Tarhojen maaperässä on runsaasti kalkkikiveä ja satomäärät on pidetty hyvinkin maltillisina.

Tuoksusta löytyy sitruunaa, limeä, persikkaa ja pientä kukkaisuutta. Makusektorilla mennään kypsien sitrushedelmien johdolla. Ryhdikäs hapokkuus tukee nätisti melko runsasta suutuntumaa ja johtaa melko pitkään ja miellyttävään jälkimaun.

Laurent Miquel Solas Albariño on tyylikäs ja yllättävän puhdaspiirteinen Albariño. Viini tarjoilee toki Rias Baixasin Albriñoja leveämpää ja runsaampaa pakettia, mutta kokonaisuus on tyylikäs ja mallikelpoinen. Löytyy Alkon tilausvalikoimasta sekä muutamien myymälöiden hyllyiltä suoraan. 3,5 / 5 staraa.

 

 

Testissä Laurent Miquel Saga Pegot 2007

Lomailin keväällä muutamia päiviä Languedocin ja Rousillonin alueilla. Tarkoituksena oli kevätauringossa rentoutumisen lisäksi saada edes jonkinlaista kuvaa eri alueiden maastoista ja maaperistä. Puolivallattomasti laaditun matkasuunnitelman yksi lukkoon lyödyistä kohteista oli Laurent Miquelin Cazal Viel Saint-Chinianin alueella. Vuokrakotteron nokka suunnattiin tähän kohteeseen juurikin siksi, että maaliskuun Pro Wein-tapahtumassa maistamani Laurent Miquelin Bardou Saint Chinian 2007 pisti sukat spinnaamaan tennareissa oikein huolella.

Matka Carcassonnesta läpi Minervoisin on yhtä loputtoman tuntuista viinitarhaa, joten maisemissa ei ole ainakaan viinifriikillä valittamista. Hyvinkin mielenkiintoisesta ja pienien kylien umpikujia suosivasta navigaattoriopastuksesta huolimatta Cazal Viel löytyi loppujen lopuksi melko kivuttomasti. Moikkailtuani aikani tilan elukoita, maistelin toki koko tarjolla olleen viinirepertuaarin läpi. Valkoviineistä ehdottomasti mielenkiintoisin oli Condrieu–tyyliä mukaillen valmistettu Viognier. Punaviinit eivät nytkään tuottaneet pettymystä ja sukissa oli jälleen havaittavissa sen verran liikehdintää, että muutama pullote oli kaapattava mukaan. Yksi kotiin asti raahatuista pulloista oli Faugèresin alueelta tuleva, vajaan parin kympin hintainen Saga Pegot 2007. Kaappasin tilalta neljänneksi viimeisen pullon kyseistä vuosikertaa ja mikäli matkalaukun mittasuhteet olisivat antaneet periksi, olisin toki napannut koko kvartetin mukaani.

Syrah-lajikkeesta valmisettu Saga Pegot tulee siis Laurent Miquelin Faugèresin tarhoilta, jotka suuntautuvat etelään ja ovat kuivalla alueella. Näin ollen tarhoilla tarvitaan hyvin vähän kemiallisia käsittelyjä. Saint Chinianin itäpuolella sijaitsevan Faugèresin maaperässä on runsaasti liuskekiveä, joka on havaittavissa viineissä mm. tietynlaisena mineraalisuutena. Viiniä on kypsytetty 14 kk:n ajan sekä uusissa että toisessa kierrossa olevissa ranskalaisissa tammitynnyreissä.

Hyvin tumma ja hieman reunoiltaan violettiin taittuva väri kertoo vähintään sen, ettei ainakaan uutosasioissa ole paukkuja säästelty. Nokkaan työntyy moniulotteinen ja hieman kehittynytkin tuoksu, josta on löydettävissä kypsien tummien marjojen, savun, kahvin ja lihaisuuden lisäksi erittäin kiehtovaa mineraalisuutta. Viinissä on erittäin tuhti rakenne ja tuoksun komponentteja seuraileva maku on todella täyteläinen. Napakassa vireessä oleva tanniinisuus nappaa mukavan puristusotteen ikenistä. Pitkä jälkimaku on moniulotteisen mausteinen. Viini on dekantoituna nautittavissa jo nyt, mutta siitä löytyy selkeästi potentiaalia muutaman vuoden kypsytykseenkin.

Saga Pegot 2007 on niin maukas viini, ettei sen toivoisi loppuvan koskaan. Jatkuva sukkien jaloissa pyöriminen on kuitenkin melko kiusallista, joten lienee asiallista, että tästäkin pullosta löytyy pohja. Copatinto päräyttää Saga Pegotille täydet viisi staraa ja suosittelee lämpimästi tutustumaan ko. tuottajan viineihin.