Testissä valkoviini Rias Baixasista – Albariño do Ferreiro 2010

Testipenkin lukujärjestykseen on onnistuttu koodailemaan tälle kesälle jonkin verran espanjalaisia Albariño-viinejä. Bodegas Gerardo Mendezin Albariño do Ferreiro vuodelta 2010 sai luvan aloitella urakointia ja heilahtikin paikalle järisyttävien pisteiden saattelemana. Guia Proensassa jopa 99/100 ja Guia Peñínissä 93/100 pistettä niittäneelle valkkarille ei kuitenkaan testinpenkissä lähdetä sen syvemmin kumartelemaan.

Espanjan Galiciassa, Rias Baixasin merellisessä, kosteassa ja viileässä ilmastossa tehdään ehkäpä Espanjan kiinnostavimpia valkkareita. Rias Baixas sai D.O.-luokituksensa 1988 ja on sen jälkeen kasvattanut viljelyalansa yli 20-kertaiseksi. Väritykseltään keltavihreän Albariñon paksut kuoret suojelevat sitä hyvin kostean ilmaston homeongelmilta, mutta toisaalta pienehkön rypäleen paksukuorisuus tarkoittaa myös vähäistä mehumäärää rypälettä kohden. Albariño-viinit ovat runsasaromisia, raikkaan hapokkaita ja tyylikkäitä. Viinien alkoholipitoisuus on tyypillisesti 12-13 prosentin luokkaa ja hapokkuus pysyttelee noin kuudessa grammassa litraa kohden. Lajiketta on verrattu aromaattisuutensa puolesta mm. Viognieriin ja Rieslingiin, joista jälkimmäisen saksalaisen lajikkeen kotikontuja on tiettävästi epäilty myös Albariñon synnyinseuduiksi.

Keltavihreän Do Ferreiron tuoksusta löytyy sitrusta, greippiä, vihreää omenaa ja selkeää mineraalisuutta. Kuivan viinin melko runsaassa ja aromaattisessa maussa toistuvat tuoksun komponentit. Maku ei ole ehkä aivan moniulotteisimmasta päästä, mutta upean raikas hapokkuus ja erittäin tyylikäs mineraalisuus täydentävät varsin nautinnollista kokonaisuutta. Pitkässä jälkimaussa on havaittavissa sitrusta ja tyylikästä mineraalisuutta. Tässä viinissä huomio kiinnittyy erityisesti loistavaan tasapainoon eri komponenttien välillä.

Rias Baixasin valkoviinit kukoistavat merellisten makujen ruokapöydissä. Monenlaiset kalaruuat, mustekala, osterit, ravut ja simpukat ovat kaikki hyviä seuralaisehdokkaita aromaattiselle ja hapokkaalle Albariñolle.

Copatinton testipenkki taputtelee näillä puheilla Bodegas Gerardo Mendezin Albariño do Ferreirolle hienot 4/5 staraa. Viini keventää lompakkoa esim. Saksassa noin 15 €, joten hinta-laatu-suhdekin on hyvällä tasolla.

 

 

 

Viikon Copa – Muruve Crianza 2009 9,89 €

Viikon Copa hyökkää röyhkeästi juhannukseen ja kesälomakauteen valmistautuvan kansan kesäkeittiöihin ja suosittelee grilliherkkujen seuraksi muhkeaa espanjalaista Muruve Crianzaa. Samalla lienee oiva tilaisuus onnitella viinin tuottajaa, Bodegas Frutos Villaria, Decanter World Wine Awards-mittelöiden Muruve Crianza 2009:lle myöntämästä kultamitalista.

Toron alueelta Espanjasta saapuva Muruve sisältää täydet 100 prosenttia Tinta de Toro-lajiketta (= Tempranillo). Viiniä on kypsytelty noin 12 kk tammessa ja sen jälkeen lepuutettu 12kk pulloissa. Hieman kehittyneessä tuoksussa on tummaa kirsikkaa, luumua, savua ja toffeeta. Täyteläisestä ja runsaan hedelmäisestä mausta nousee esiin tummaa kirsikkaa ja kypsää luumua. Runsas, mutta pehmeä tanniinisuus nipistelee mukavasti ikeniä ja ryhdikäs hapokkuus kantaa viiniä suoraselkäisesti. Melko pitkässä jälkimaussa on kirsikkaa ja suuta lämmittävä tunnelma.

Muruve on voimakas ja muhkea punkku, joka sopii loistavasti kesäisten grillihetkien ruokailuun. Copatinto suosittelee Muruven seuraksi grillattua lammasta ja väittää samaan hengenvetoon myös Manchego-juuston olevan samalla aaltopituudella suositusviinin kanssa. Vähän alle kympin hinnalla Muruve Crianza on loistosijoitus. (Kuvan © Alko)

Testissä Naia 2010 – Verdejo Ruedasta

Copatinton testipenkki karisteli pölyjänsä, kun paikalle saapui veikeän ulkoasun omaava espanjalainen valkoviini.  Copatinto tunnustautuu suureksi Verdejo- ja Albariño-viinien ystäväksi, mutta yleisesti ottaen espanjalaisia valkoviinejä ei ole totuttu pitämään häikäisevimpinä suorittajina suuren tai pienenkään yleisön silmissä. Onneksemme viimeisten vuosikymmenten aikana Espanjankin valkoviinisektorissa on tapahtunut selkeä muutos parempaan; Panostukset laatuun ja oikeisiin rypälelajikkeisiin alkavat tuottaa tulosta ja hiljalleen espanjalaisetkin valkkarit alkavat saamaan enemmän ja enemmän hurraa-huutoja maailmanlaajuisesti.

Yksi parhaista valkoviinialueista Espanjassa on 80-luvulla D.O.-luokituksensa saanut Rueda. Rueda sijaitsee näpsäkästi Ribera del Dueron ja Toron välimaastossa ja siellä viljellään nykyään eniten Verdejo-rypäleitä. Ilmastollisesti alue ei eroa merkittävästi naapureistansa. Verdejon lisäksi myös Sauvignon Blanc on vallannut peltoalaa ja kerännyt jonkin verran arvostustakin. Kaikki eivät kuitenkaan pidä alueen kuumaa ilmastoa ihan optimaalisena ympäristönä kyseiselle lajikkeelle ja kieltämättä maistellessa kohtaa reiluja tasoeroja eri tuottajien Sauvignon Blancien välillä. Alueen kiinnostavuus on soitellut herätyskelloja monien Ribera del Dueron, Riojan ja Toron alueella menestyneiden viinitalojen konttoreissa ja useat niistä ovatkin alkaneet pukkaamaan omaa Ruedan valkoviiniä markkinoille. Ensimmäisten joukossa alueen potentiaalia hyödyntämään kiirehtinyt Riojan viinitalo Marques de Riscal on yksi pääsyyllisistä Ruedan valkoviinien noususuhdanteeseen. Alueen noususta on olemassa myös taloudellista faktaa; taloudellisesti hankalana vuonna 2009 Rueda oli Espanjan viinialueista ainoa, jonka vientimäärät kasvoivat.

Jos pystyt tavaamaan viinipullon etiketistä sanan ”Rueda” tiedät sillä sekunnilla, että viini sisältää vähintään 50 % Verdejoa. Kun etiketissä lukee ”Rueda Verdejo”, Verdejoa on vähintään 85 %. Testipenkkiin kaapattu Naia Verdejo 2010 on ylpeästi 100 %:nen Verdejo. Bodegas Naian viinintekijät nimittäin luottavat pelkän Verdejon voimaan; Copatinto kumartaa. Tilan tarhoilta löytyy vielä Phylloxeran hyökkäyksestä selvinneitä köynnöksiä ja Naiakin on tehty vanhojen köynnösten rypäleistä; Copatinto kumartaa toistamiseen. Testipenkissä on kuitenkin tarkoitus myös maistaa viinejä, joten nyt itse asiaan, kulkematta lähtöruudun kautta.

Melko syvän keltavihreän viinin tuoksu kätkee sisäänsä greippiä, sitrusta ja kiwiä. Täyteläinen ja kuiva maku avautuu suussa erittäin intensiiviseksi ja siitä erottuu greipin ja sitruksen lisäksi reilua yrttisyyttä. Erityisesti keskipaletti on todella runsas. Reipas hapokkuus keventää ja raikastaa rakennetta ja tuo tuhtiin viiniin lisää eloa. Viini jättää erittäin pitkän sitruunaisen ja yrttisen jälkimaun.

Harvoin tulee vastaan viinejä, joiden takaetikettiin kirjattu tasting note vastaa lähes täydellisesti omia havaintoja. Nyt voin kuitenkin yhtyä vahvasti Naian etikettitekstiin. Testissä on selkeästi selvinnyt, että Naia Verdejo 2010 ei ole mikään kesäisen kevyt lipittelyviini. Naia on vakavasti otettava, laadukas ja persoonallinen ruokaviini, jonka runko on vahva ja aromikkuus kantaa pitkälle. Tämä viini on varmuudella yksi vahvarunkoisimmista ja aromikkaimmista Ruedan valkoviineistä, joita olen maistanut. Viini nautittiin paistetun lohen seurassa ja potentiaalia on kyllä selkeästi tuhdimmankin aterian kyytipojaksi. Naian hinnan ollessa euroopassa noin kympin luokkaa, voidaan vain jäädä suu auki hämmästelemään hinnan ja laadun suhdetta.

Masentavana loppuna on pakko jälleen hoilata samaa virttä, kuin aiemminkin. Valitettavasti monopolimme ei tarjoa perusvalikoimansa puitteissa mahdollisuutta tutustua Ruedan Verdejo-viineihin. Suuntaa siis katseet muualle!

Viikon Copa – Lusco 2010 17,91 €

Viikon copa häiriköi viininystäviä jälleen viikon keskipaikkeilla ja lykkii viinisuosituksen tauluun. Tällä kertaa suositellaan 9.5. vietetyn Albariño-päivän kunniaksi valkoviiniä Espanjan Galiciasta, maineikkaalta Rias Baixasin alueelta. Alko on tehnyt perusvalikoiman osalta Rias Baixasin valkkareiden suosittelun harvinaisen helpoksi; valikoimista löytyy tasan yksi vaihtoehto, Lusco.

Rias Baixasin merellisessä, kosteassa ja muuta espanjaa selkeästi viileämmässä ilmastossa valmistetaan ehkäpä juuri niitä Espanjan vakuuttavimpia ja arvostetuimpia valkkareita. Paksukuorinen Albariño pärjää hyvin alueen ilmastossa ja siitä tehdyt viinit ovat runsasaromisia, raikkaan hapokkaita ja luonteikkaita.

Luscon tuoksusta löytyy greippiä, ananasta, sitruunaa ja saattaapa herkempinokkainen sieltä jonkinlaista omenaakin kaivaa esiin. Kuiva viini on rakenteeltaan öljymäisen paksu ja runsaassa maussa tuoksun aromimaailma toistuu tuoden ananasta ja sitrusta eturiviin. Reipas hapokkuus tuo sopivaa raikkautta vastapainoksi intensiiviselle ja runsaalle makumaailmalle. Kulauttamisen jälkeen suuhun jää mausteinen ja pippurinen jälkimaku, joka kestää todella pitkään.  Jälkimaun kohdalla trenditietoinen viinisieppo voisi höpöttää jopa mineraalisuudesta 🙂

Rias Baixasin valkoviinit suorastaan rääkyvät merellisiä makuja rinnalleen. Mustekala olisi jo lähes täydellistä seuraa, mutta valitettavasti täällä Suomessa saatavuus on heikkoa. On hyvä huomioida, että sieltä lähikaupan pakastealtaasta nostetut mustekalarenkaat kuuluisivat useimmiten kumisaappaiden joukkoon kenkäosastolle. Lienee siis järkevintä navigoida äyriäisosastolle ja hankkia esimerkiksi jättikatkarapuja, marinoida ne huolella valkosipulissa ja öljyssä, tuikata vartaaseen ja kohdistaa välittömästi kohti kuumennettua grilliä. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Castillo Perelada 5 Fincas Reserva 13,49 €

Viikon copa herättelee vapusta hiljalleen toipuvaa kansaa täräyttämällä jälleen viinisuosituksen viikon keskivaiheilla. Jos Vappuna kuohuvien juomien salaisuudet tulivat riittävän tutuiksi, on tällä viikolla paikallaan kaataa lasiin maukasta espanjalaista punaviiniä.
Castillo Pereladan 5 Fincas Reserva on kotoisin Empordasta, Espanjan koilliskulmasta, läheltä Ranskan raja-aitoja. Alue on ilmastoltaan välimerellinen ja erittäin tuulinen. Ajoittain turhankin kovat tuulet kuivattavat tehokkaasti läheisen meren tarhoille tuomaa kosteutta. Alueella viljellään paljon Garnacha-lajiketta mm. sen hyvän tuulenkestävyyden vuoksi. Vaihtelevia maaperiä ja erilaisia tarhaolosuhteita on pyritty hyödyntämään etsimällä kullekin rypälelajikkeelle parhaimmat mahdolliset kasvuympäristöt. 5 Fincas Reserva yhdistelee vuosikerroittain vaihtuvalla suhteella viittä eri rypälelajiketta, jotka vuosikerran 2007 pullotteessa olivat; Cabernet Sauvignon (25%), Garnatxa (25%), Merlot (20%), Syrah (15%), Samsó (Cariñena) (15%). Puolet viinistä on kypsynyt seitsemäntoista kuukauden ajan amerikkalaisessa tammessa ja puolet ranskalaisessa tammessa.

Tuhdissa ja paahteisessa tuoksussa on kypsää tummaa marjaa, luumua, mausteisuutta sekä hiukan nahkaa. Täyteläisessä maussa nousee esiin hedelmäisyys ja kypsä tumma marja pehmeiden taniinien säestyksellä. Hapokkuutta löytyy mukavasti, mutta se ei esiinny millään tavalla pääroolissa. Melko pitkä ja jopa hieman eläimellinen jälkimaku jättää miellyttävän loppuvaikutelman.

Kyllähän tämän viinin kanssa rynnätään grillin ääreen ja pistetään kunnolla lihaa tummumaan. Voimakasarominen viini ei häiriinny ronskimmasta maustamisestakaan, kunhan pidetään isoimmat chili- ja pippurihanat sopivasti kurissa.  (Kuvan © Alko)

Testissä trendialueen punaviini – Pittacum Barrica 2007 D.O. Bierzo

Copatinton testipenkki alkoi jälleen täristä viitearvojen rajamailla, kun Pittacum Barrica 2007 otettiin lähempään tarkasteluun. Pienikokoinen D.O. Bierzo on viime vuosina noussut yhdeksi trendikkäimmistä viinialueista Espanjassa ja erityisesti alueen punaviinejä on hypetetty isolla lapasella ympäri maailmaa. Aikoinaan Prioratoakin kultaiseen kukoistukseen nostamassa ollut Palacios´n porukka on jälleen vedellyt oikean värisistä naruista, kun Bierzon viinimainetta on kammettu uuteen uskoon.

Castilla y Leonin alueen rajamailla sijaitseva Bierzo on ilmastollisesti ikään kuin siirtymäaluetta Galician, Asturian ja Castilla y Leonin välillä. Bierzossa vältytään esim. Rias Baixasin kosteudelta ja lämpötilavaihtelut ovat taas miedompia, kuin keskimäärin Castilla y Leonin alueella. Viinikirvan aiheuttamien tuhojen jälkeen Bierzossa oli istutettu tarhoja uudelleen lähinnä laaksojen hedelmällisimmille alueille, satomäärät olivat suuria ja viinit mitäänsanomattomia. Satomäärien kontrollointi ja viljelyn siirtäminen karumman maaperän alueille on muuttanut alueen viinien luonteen ja laadun totaalisesti. Nykyään Bierzo tunnetaan pääasiassa Mencia-lajikkeesta tehdyistä, konsentroituneista ja persoonallisista punaviineistä. Pittacumin tilan starttilaukaus ammuttiin 90-luvun lopulla Arganzassa, 130 km Leónista länteen. Omien viiden hehtaarin lisäksi Pittacum käyttää tarkasti monitoroimiensa sopimustarhojen rypäleitä. Pittacum Barrica on puristettu ainoastaan vanhojen köynnösten (50-80 vuotta) valikoiduista rypäleistä. Viiniä on tammikypsytetty 8 kk enemmän ja vähemmän paahdetuissa amerikkalaisissa ja ranskalaisissa tynnyreissä.

Hyvin tumman punainen väri vaihtuu reunoiltaan violetiksi. Eläväisessä ja mielenkiintoisessa tuoksussa on tummaa kirsikkaa, luumua, herukkaa, yrttejä ja mineraalisuutta. Taustalla piileskelee myös hentoisesti tammen aromeja. Täyteläinen maku täyttää suun moniulotteisella ja tuoksun aromeja seuraavalla makumaailmalla. Viiniä ryhdittävät poikkeuksellisen tyylikäs hapokkuus sekä pehmeät ja hienostuneet tanniinit. Erittäin pitkä ja mausteinen jälkimaku päättyy pippuriseen twistiin.

Pittacum Barrica 2007 on todella upea, moniulotteinen ja tyylikkään tasapainoinen viini. Ei liene mikään ihme, että se on nakuttanut maailmalla tasaisesti yli 90-pisteen arvioita ja pokannut useita palkintoja ja kunniamainintoja. Lukijan kiusaksi tämäkään testiviini ei norkoile A-valinnan hyllyllä. Helpotusta voi kuitenkin hapuilla suuntaamalla vakaat askeleensa esim. Bar Latvaan, missä Pittacum on spotattu viinilistalta. Monopolimme tarjoaa ystävällisesti mahdollisuuden tutustua pariin muuhun Bierzon punaviiniin, joten kaappaa handelista kainaloon joko puhkikehuttu Petalos tai Cuatro Pasos, tai sitten molemmat.

Viikon Copa – Valdespino Oloroso 10,99 €

Viikon Copa täräyttää jälleen ilmoille viinisuosituksen A-tarvikeliikkeen perusvalikoimasta. Tällä erää lasiin kaatuu maukasta Sherryä.

Sherry ei ole jostain kummallisesta syystä saavuttanut kovin suurta jalansijaa suomalaisessa juomakulttuurissa. Epäilemättäkin erilaisten sherry-tyyppien uuvuttavan laaja kirjo voi häiritä mittavissa määrin kansalaisen ostoskäyttäytymistä. Makeampia viinejä arvostavan suomalaisen sherry-problematiikka on lopullisesti ylikypsä, kun mielikuvat sherrystä yhdistetään pelkästään rutikuivaan Fino-sherryyn (esim. legendaarinen Tio Pepe).

Koska sherryjen valmistusprosessit olisivat lyhyellä protokollalla selvitettynä ehkä jopa Remun slangiakin vaikeammin ymmärrettävää turinointia, tyydytään tällä kertaa toteamaan ainoastaan muutama sherryfakta. Historian kirjat hourivat sherryn valmistuksesta löydetyn merkkejä eteläisimmän Espanjan Jerezin alueelta ainakin n. 3000 vuoden takaa. Alueen erittäin kalkkipitoista maaperää pidetään pääsyyllisenä sherryjen monimuotoiseen luonteeseen, käytetyt rypälelajikkeet ovat Palomino, Pedro Ximénez ja Moscatel. Sherry väkevöidään sekoittamalla viiniin hiljalleen rypäletislettä ja lopuksi sherryt kypsytetään ns. Solera-systeemissä.

Kauniin ruskeassa Valdespino Olorosossa tuoksuu paahteinen pähkinä, rusinat ja tumma suklaa. Puolimakea maku on suuntäyttävän täyteläinen ja tuo esiin pähkinää, mausteisuutta sekä suklaata.  Lämminhenkinen ja sympaattinen viini jättää suuhun pitkään maistuvan, paahteisen pähkinäisen ja suorastaan maiskuteltavan herkullisen jälkimaun. Tämä sherry uppoaa kyllä vallan mainiosti ilman palan painikettakin ja Copatinto suosittelee yhdistämään sen lähimpään mukavaan sohvaan ja jaloihin aatoksiin. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Jaume Serra Cristalino Brut 8,30 €

Viikon Copa täräyttää jälleen viikon keskivaiheilla ilmoille viinisuosituksen Alkon perusvalikoimasta. Kevät kolkuttelee jo nurkissa ja onkin sopiva hetki maistella mukavaa kuplajuomaa. Tällä kertaa ei ole syytä kuitenkaan kangistua Cavaan, vaikka Jaume Serra Cristalino Brut onkin Cava, eli ns. samppanajamenetelmällä valmistettu espanjalainen kuohuviini. Cavaa valmistetaan pääosin Kataloniassa ehkä jopa hieman mitättömän oloisen Sant Sadurní d’Anoian kylän ympäristössä, mutta Cavan virallisen tuotantoalueen pirstoutuneisuus mahdollistaa Cavan valmistamisen myös muutamilla muilla alueilla.

40-luvulla perustetulle Jaume Serralle kävi 90-luvulla ns. perinteiset, eli talon omistaa nykyään viinijätti Garcia Carrion ja brändin alla valmistetaan melko tyypillisiä Katalonialaisia viinejä. Näistä ehkä tunnetuimpia ovat edulliset, mutta hintaansa nähden kelvolliset, muutaman euron punaviinit. Cristalino Brut on niittänyt maailmalla paljon kehuja ja mm. USA:n viinikirjojen myyntitilaston kärkisijoilla keikkuva Kevin Zraly nostaa Cristalinon suositus-Cavaksi alle kymmenen taalan sarjassa. Vaikka Cava-lainsäädäntö salliikin esim. Pinot Noirin ja Chardonnayn käytön viineissä, Cavat valmistetaan pääosin kolmesta rypälelajikkeesta; Macabeo, Xarel-lo, Parellada. Cristalino sisältääkin lähes tasajaon kaikkia edellä mainittuja, rypäleiden jakaantuessa em. järjestyksessä 40%, 30% ja 30 %.

Cristalinon tuoksusta löytyy sitruunaa, vihreää omenaa ja hennosti paahtoleipää. Kuiva ja hedelmäinen maku on sitruunainen ja omenainen. Hienostunut kuplarakenne, hapokkuus ja hedelmäisyys ovat hyvässä balanssissa. Viini jättää suuhun raikkaan sitruunaisen jälkimaun. Yhdistä tämä kuplajuoma vaikkapa valkosipuliöljyssä tiristettyihin jättikatkarapuihin.

Ostaessaan pitkäripaisesta kahdeksalla eurolla samppanjamenetelmällä valmistettua tasapainoista kuohuviiniä, voi todeta ostoksen onnistuneen ja nukkua yönsä rauhassa. Hieman joudun kuitenkin masentamaan lukijaa kertomalla, että Tallinnan sataman liepeillä samoileva tuulipukukansalainen poistaa samaisen pullon kaupasta neljällä eurolla. Syvempään alakuloon päästään toteamalla vielä espanjalaisen lajitoverimme köyhtyvän Cristalino-ostoksilla noin kahden ja puolen euron verran. Onneksi on sentään se kevät tulossa…  (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Briego Vendimia Seleccionada 2009 12,49 €

Viikon Copa tuuttaa jälleen viikon keskivaiheilla eetteriin viinisuosituksen Alkon perusvalikoimasta. Tällä viikolla suosituksena on luonteikas punaviini Espanjasta. Briego Vendimia Seleccionada tulee maineikkaalta Ribera del Dueron alueelta, vajaat pari sataa kilometriä Madridista pohjoiseen. Bodegas Briegon tilukset on löydettävissä esimerkiksi köröttelemällä Peñafielin kylästä Segoviaan päin ja kas kummaa, kotvasen kuluttua Briego näkyykin tien oikealla puolella. Sama onnistuu uskoakseni myös vastakkaiseen suuntaan ajamalla, mutta tämän vaihtoehdon toimivuutta en ole itse testannut :).

Briego Vendimia Seleccionada on rutistettu kasaan 100%:sti Tinto Fino-rypäleistä, joka on Ribera del Dueron alueen nimitys tälle Tempranillo-lajikkeen kloonille. Tammikypsytystä on harjoitettu 10 kuukauden ajan; 70 % viinistä on seurustellut amerikkalaisen ja 30 % ranskalaisen tammen kanssa. Alkoholitaso on alueen punaviinien keskitasoa hieman alhaisempi (13,5%), joten korkean alkoholiprosentin omaavia viinejä kavahtavienkaan ei tarvitse juosta pakoon heti kättelyssä.

Viinin tuoksussa on herukkaisuutta ja tummaa kirsikkaa. Kun viini saa lisää happea, alkaa taustalta hiipiä esiin myös tammen tuomia aromeja. Keskitäyteläinen ja melko nuorekkaan hedelmäinen maku toistaa tuoksun esiin nostamaa aromimaailmaa.  Napakka, mutta melko pehmeä tanniinisuus sekä ryhdikäs hapokkuus siivittävät mausteiseen ja marjaisaan jälkimakuun.

Briego Vendimia Seleccionada on heittämällä ikioman A-liikkeemme Ribera del Duero-tarjonnassa hinta-laatusuhteen kärkikahinoissa. Nappaa viikon Copa kainaloon ja ahkeroi viinin kylkeen vaikka naudan paahtopaistia medium-kypsänä. (Kuvan © Alko)

Testissä örkkiviini – Venta la Ossa 2008

Copatinton testipenkki tärisi jälleen, kun paikalle pölähti Bodegas Mano a Manon Venta la Ossa 2008, Vino de la Tierra Castilla. Ensihuomiot kiinnittyivät kookkaassa etiketissä näkyvään jonkinlaiseen ”örkkiin”, jonka tunnistamiseen Copatinton lajituntemus ei aivan riitä. Markkinointiosaston etikettivastaava on selvästi onnistunut tehtävässään. Hetken ihmettelyn jälkeen oli kuitenkin napattava örkkiä korvista kiinni ja ruuvattava pullo tiukasti testipenkkiin rutiinitoimenpiteitä varten.

Copatinton testipenkin perustehtäviin kuuluu mm. selvittää onko testissä oleva pullote mistään kotoisin. Tällä kertaa selvisikin sukkelasti, että Venta la Ossa on kotoisin Valdepeñasin ja Ciudad Realin lähistöltä ja kuuluu Vino de la Tierra Castillan laatuluokitukseen. Termi VdT on Espanjassa D.O.:sta pykälää alempi laatuluokitus. Maantieteellisesti Vino de la Tierra Castilla pitää sisällään koko valtavan Castilla La Manchan alueen Espanjan keskipaikkeilla. VdT Castilla tunnetaan markkinoilla keskinkertaisista ja tylsistä bulkkiviineistä, joiden kohdalla määrä kaahaa kaasu pohjassa laadun ohi. Silloin tällöin on kuitenkin aihetta vähintään tekohymyyn, sillä alueelta on löydettävissä myös persoonallisempia ja laadukkaampia viinejä. Ilmastollisesti alue on äärimmäisyyksien koettelemaa seutua; talvet ovat pitkiä ja ankaria, kesät todella kuumia ja kuivia. Kuumuus ja kuivuus helpottavat osaltaan viljelyä, pitäen erilaiset taudit ja muut vastaavat ongelmat loitolla. Jotta tällaisissa olosuhteissa saadaan aikaiseksi laadukasta viiniä, on koko viljely- ja valmistusprosessi hiottava huippuunsa.

Venta la Ossan rypälekoostumuksesta löytyi ristiriitaista tietoa. Kun tuottajankaan suunnalta ei saatu täyttä selvyyttä asiaan, todetaan viinin sisältävän pääosin vanhojen Tempranillo-köynnösten rypäleitä. Eri vuosina Venta la Ossaan on Tempranillon lisäksi blendattu pieniä määriä eri lajikkeita, kuten Merlot, Petit Verdot ja Syrah. Viiniä on kypsytetty 12 kk tammitynnyreissä.

Erittäin tumma väri kääntyy violettiin päin reunoiltaan. Melko intensiivisessä ja jo hiukan kehittyneessä tuoksussa on karhunvatukkaa, vadelmaa, kahvia ja vaniljaa. Paksurakenteisen ja täyteläisen viinin muhkea hedelmäisyys täyttää suun ja siitä on löydettävissä tuoksun elementtejä. Voimakkaat tanniinit kuivattavat suuta vielä reilusti, mutta eivät kuitenkaan jyrää alleen viinin hedelmäisyyttä. Nautinto päättyy pitkään tummasävytteiseen jälkimakuun.

Venta la Ossa on erinomainen viini ja sen täysi potentiaali sekä parhaat hetket ovat todennäköisesti vielä edessä, niinpä parin vuoden lisäkypsyttely kellarissa on paikallaan. Pisteiden jakamisessa yleensä hyvin tiukka Guía Peñin on antanut Venta la Ossalle huimaavat 93 pisteitä ja kun saman talon Venta la Ossa Syrah on saanut 94 pistettä, voidaan kuvitella, että jotain on varmasti tehty oikein.

Venta la Ossaa ei löydy Alkon valikoimista, mutta mikäli törmäät siihen maailmalla, Copatinto suosittelee kaappaamaan pullon kyytiin.