Viikon Copa – Ferreira Late Bottled Vintage 2007 9,69 € (0,375 l)

Syksyn umpitylsät sadekelit antavat joskus loistavan syyn nautiskella laadukasta suklaata tai portviiniä, joskus jopa molempia. Suklaasektorilla ehdoton suosikkini on belgialainen Neuhaus, mutta myös kotimaiset alan taitajat Chjoko ja Petris ovat osoittautuneet varsin herkullisiksi tapauksiksi. Suklaan ja viinin yhdistäminen on ollut viime vuosina järisyttävän muodikasta ja olen itsekin onnistunut kokeilemaan koko joukon enemmän ja vähemmän toimivia yhdistelmiä. Viikon Copa suosittelee suklaan kylkeen takuuvarmaa taisteluparia, portviiniiä. Puolikas pullo Ferreira Late Bottled Vintagea sopii tähänkin tilanteeseen oikein mainiosti.

Ferreira L.B.V. 2007:n sisältämät Tinta roriz-, Touriga Franca-, Touriga nacional- ja Tinta amarela-rypäleet tulevat Douron laakson tarhoilta ja varsinainen vinifikaatio on tapahtunut Quinta de Ledan viinitilalla Douro Superiorissa. Tämän jälkeen viini on siirretty kypsymään Vila Nova de Gaiaan, missä se on kypsynyt neljä vuotta tammitynnyreissä. Yleensä L.B.V.-tyyppisiä portviinejä ei ole hyödyllistä säilöä tai kellaroida, sillä valtaosan ominaisuudet ovat parhaimmillaan nuorena. Ferreira Late Bottled Vintage 2007:lle on menty lupailemaan joidenkin vuosien mittaista positiivista kehityskaarta, mutta se on iloisesti nautittavissa jo nyt. Muutamilta portviinituottajilta saatujen vinkkien perusteella L.B.V.-pullojen suljentatapa antaa jonkinlaista vihjettä säilytyspotentiaalista. Muovipäällysteisellä ”pikakorkilla” suljetut pullot on syytä juoda pois vauhdilla ja perinteisen mallisella luonnonkorkilla suljetuissa pulloissa saattaa piileskellä annos säilytyspotentiaalia.

Heti korkkauksen jälkeen viini vaikuttaa melko sulkeutuneelta kaverilta, mutta lisäaika lasissa avaa viiniä huomattavasti ja tuoksuun ilmestyy kypsiä herukoita, karhunvatukoita ja paahteisuutta. Runsas ja hedelmäinen maku pitää sisällään kypsää karhunvatukkaa, taatelia ja mausteita. Hapokkuutta löytyy kivasti ja pehmeä tanniinisuuskin tuntuu hieman ikenissä. Melko pitkä jälkimaku on lämminhenkinen ja hiukan pippurinenkin.

Copatinto suosittelee ottamaan viipymättä riittävän määrän hölkkäaskelia kohti lähintä suklaamyymälää ja liittämään samaan reissuun muutama harha-askel lähialkon portviinihyllyn ympäristössä. Tämän jälkeen on enää löydettävä mukava nojatuoli ja asiat alkavatkin olla kunnossa. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Esporão Reserva 19,90 €

Ainakin 2000-luvun puolivälissä vielä Alkon perusvalikoimassa majaillut ja käsittääkseni melko suosittukin Esporão Reserva teki jossain välissä mystisen katoamistempun, jonka suunnitelmallisuudesta tai tarkoitusperistä ei ole tarkempaa tietoa. Monien punaviinisieppojen iloksi samainen tuote teki paluumuuton listoille kuluvan vuoden heinäkuun uutuuksien joukossa, hyvä niin.

Esporão Reserva tulee Portugalin Alentejosta, jonka profiili viinialueena on ollut jo jonkin aikaa mukavassa noususuhdanteessa. Alentejon ilmasto on sekoitus välimerellisyyttä ja mannermaisuutta. Kesäisin on kuivaa ja kuumaa, mutta toisaalta tämänkin viinin kotitarhoilla Reguengosissa on talvella suhteellisen kylmää. Hyvin kuivuutta kestävä Trincadeira-lajike on viljelijöiden suosiossa ja yleinen tapa tehdä punaviiniä on blendata sitä Aragonezin kanssa. Ja kuinka ollakaan, näin on toimittu myös Esporão Reservan kohdalla. Pullon sisällöstä vastaavat Aragonez (40 %), Trincadeira (40 %), Cabernet Sauvignon (10 %), Alicante Bouschet (10 %). Viiniä on kypsytelty vuoden verran tammessa ja pulloissa toinen mokoma. Vain kolmannes käytetyistä tammitynnyreistä on ollut uusia.

Tummanpunaisen viinin tuoksussa on paahteisuutta, tummaa kirsikkaa ja karhunvatukkaa. Täyteläisessä maussa on kypsiä tummia kirsikoita, karhunvatukkaa, paahteisuutta ja mausteisuutta. Pehmeä tanniinisuus ja sopivan napakka hapokkuus tasapainottaa runsasta makumaailmaa. Pitkä jälkimaku on mausteinen.

Esporão Reserva on viihtynyt meillä hyvin runsasmakuisten lihapatojen seurassa, enkä näe mitään erityistä syytä miksei sitten viihtyisi teilläkin. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Carm 2010 12,98 €

Viikon copa haistaa jo kaukaa kuumenevan grillin tuoksun ja syöksyy suosittelemaan lihaa eri muodoissaan käristävälle kansalle tilanteeseen sopivaa punaviiniä Portugalin Dourosta. Douro tunnetaan erityisesti portviinistä, mutta nykyään yli puolet alueen tuotannosta on muita mietoja viinejä. Decanter-lehden Sarah Ahmed kirjoitti hiljattain alueen ilmastosta englanniksi lauseella: ”nine months of winter, three months of hell.” Tällä kertaa kuumassa, kuivassa ja jyrkillä rinteillä kypsyneistä rypäleistä on saatu aikaan maukas luomuviini, jolle on annettu nimeksi tuottajansa nimen lyhennys; Carm. Dourossa viljellään useita kymmeniä eri rypälelajikkeita ja joidenkin kohdalla pelkkä lausuminenkin tuottaa suomalaiselle ajoittain lähes ylipääsemättömiä hankaluuksia. Eikä siinä mitään, kun osa tuottajistakaan ei aina edes tiedä, mitä vanhemmilla tarhoilla sattuu kasvamaan. Suurin osa alueen viineistä on erilaisia blendejä, vaikka lajikeviinien suosiokin näyttäisi olevan noususuhdanteessa. Viisi lajiketta on muita selkeästi yleisempiä ja Carm sisältää niistä Tinta Francaa, Touriga Nacionalia, Tinta Rorizia (= Tempranillo), kolmasosan kutakin. Viiniä on kypsytetty 4 kk tammessa ja 10 kk terästankeissa.

Tuoksussa on kypsää tummaa kirsikkaa, karhunvatukkaa ja paahteisuutta. Melko täyteläinen maku on hedelmäinen ja mausteinen. Tanniinit puraisevat sopivan ärhäkästi ikeniä ja ryhdikäs hapokkuus tuo tasapainoa viiniin. Carm jättää suuhun pitkän, lämminhenkisen, marjaisan ja mausteisen jälkimaun.

Carm on varsin tasapainoinen luomupunkku Dourosta, joten sen poistaminen paikallisen handelin hyllystä voitaisiin tulkita päivän hyväksi teoksi. Viinin seuraksi suosittelen grillaamaan yrttimarinoitua possun ulkofilettä, lataa lautaselle lisäksi paahdettua paprikaa ja uusia perunoita. (Kuvan © Alko)