VDP Grosses Gewächs Vorpremiere Wiesbaden 26.-28.8.2018 – Uudet vuosikerrat ennakkomaistelussa

Posted on 31/08/2018 by Copatinto

VDP:n parhailta Grosse Lage-tarhoilta tulevien kuivien viinien (sokeria alle 9g/l), eli Grosses Gewächsien (GG) uusia vuosikertoja aletaan iskemään markkinoille syyskuun alussa. Ennen virallista julkaisupäivää järjestettiin vuosittainen GG Vorpremiere tapahtuma Wiesbadenin Kurhausissa. Kolmipäiväisen tapahtuman aikana oli tänä vuonna mahdollisuus maistaa ennakkoon 426 Grosses Gewächsiä ympäri Saksaa. Valkoviineissä tuoreimmat ovat siis vuosikertaa 2017 ja punaisissa 2016. Kaikki VDP-tuottajat eivät tuo markkinoille tuoreimpia vuosikertoja vielä tässä vaiheessa, joten valkoisissa oli maistettavana myös joitain vanhempia vuosikertoja, lähinnä vuodelta 2016 ja punaisissa vuosikertaa 2015.

Vuosikerta 2017 oli Saksassa(kin) varsin haasteellinen. Kevätpakkaset tuhosivat keskimääräistä aikaisemmin ilmaantuneita silmuja ja kun tähän lisätään myöhemmin tulleet rankkasateet sekä raekuurot, putosi satomäärä lähes vuoden 2010 tasolle. Tuottajien raportoimat satomäärien pudotukset ovat liikkuneet 20%:n ja 50%:n välillä normaaliin verrattuna. Hankalien olosuhteiden vuoksi tunnelma on ollut hieman hermostunut ja odotukset maltillisia.

Ehdin maistamaan läpi 286 viiniä, joten sain muodostettua melko hyvän yleiskuvan vuosikerran 2017 luonteesta. Yleisesti ottaen vuoden 2017 GG-taso on varsin hyvä ja odotuksiin nähden jopa yllättävän hyvä. Hankala vuosi näkyy lähinnä tuottajien välisinä laatuvaihteluina, joita esiintyy joillakin alueilla vähemmän ja taas toisilla selkeästi enemmän. 2017 vaikuttaa olevan viinintekijöiden vuosikerta, eli laatutaso vaihtelee enemmänkin tuottajakohtaisesti, kuin tarhakohtaisesti. Ei liene myöskään sattumaa, että juuri tällaisena vuonna erityisesti kokeneemmat tekijat ovat onnistuneet hyvin.

Alueiden välisessä vertailussa valkoviineissä tasaisimman korkealaatuinen esitys löytyy Nahesta. Heikkoja lenkkejä ei juurikaan ollut, mutta erityisen hyvin ovat onnistuneet Dönnhoff (Höllenpfad im Mühlenberg, Krötenpfhul, Dellchen, Brücke, Hermannshöhle, Felsenberg), Schlossgut Diel (Goldloch), Gut Hermannsberg (2016 Hermannsberg, Bastei, Rotenberg, Steinberg, Kupfergrube, Felsenberg) ja Schäfer-Fröhlich (Halenberg, Frühlingsplätzchen, Felseneck, Stromberg, Kupfergrube).

Myös Pfalzissa työn jälki on melko tasavarman laadukasta, joukosta erottuivat Ökonomierat Rebholz (Im Sonnenschein, Ganzhorn in Sonnenschein, Kastanienbusch), Acham-Magin (Pechstein, Jesuitengarten, Ungeheuer, Kirchenstück), Dr. Bürklin-Wolf (2016 Reiterpfad in der Hohl, Ungeheuer, Pechstein), hieman runsaamman rakenteen Philipp Kuhn (Schwarzer Hergott, Kirschgarten, Saumagen) ja Weissburgundereissa aivan omaa luokkaansa ollut Kranz (Kalmit).

Rheinhessenissä laatu on jo hieman vaihtelevampaa ja parhaimmat olivat yllätyksettömästi Keller (Morstein, Hipping), Wittmann (Aulerde, Kirchspiel, Brunnenhäuschen, Morstein), Kühling-Gillot (Hipping, Pettenthal, Rothenberg) ja Stefan Winter (Geiersberg, Leckerberg, Kloppberg).

Rheingaussa menetettiin paljon satoa ja laatuvaihtelua esiintyy. Vakuuttavimpia olivat Künstler (Hölle, Kirchenstück, Berg Rottland, Berg Schlossberg), Robert Weil (Gräfenberg), Balthasar-Ress (Nussbrunnen, Berg Rottland), Peter Jakob Kühn (2016 Jungfer, Doosberg, St. Nikolaus) ja Barthilla (2016 Hassel vakuuttavampi, kuin 2017 Wisselbrunnen, Schönhell) sekä August Kesslerillä (Berg Roseneck, Berg Schlossberg, Seligmacher) myös varsin hyvä potentiaali, joskin Kesslerin viinit varsin konsentroituneita ja voimakkaita.

Moselista löytyi kaikkein eniten laatuvaihteluja; joukosta löytyi todellisia huippuja, mutta myös heikompia esityksiä. Yksi koko maistelun kovimmista oli Heymann-Löwenstein (Kirchberg, Stolzenberg, Röttgen, Uhlen Laubach, Uhlen Blaufüser Lay), erinomaisia esityksiä löytyi myös Knebeliltä (Röttgen), Fritz Haagilta, (Juffer, Juffer Sonnenuhr), Nik Weis St. Urbans-Hofilta (Bockstein, Saarfeilser Marienberg, Laurentiuslay, Layet), Grans Fassianilta (Hofberg, Trittenheimer Apotheke, Laurentiuslay), Peter Lauerilta (Kupp, Schonfels, Feils) ja myös Dr. Loosen (Erdener Treppchen, Erdener Prälat, Ürziger Würzgarten, Wehlener Sonnenuhr, Graacher Himmereich, Graacher Domprobst, Johannisbrunchen) varsin hyvässä vireessä.

Frankenin Silvanereiden taso osoittautui pääosin varsin mainioksi, mutta monet viineistä tulevat tarvitsemaan tavallista pidemmän ajan avautuakseen kunnolla; kärkikastia Horst Sauer, Hans Wirsching (2016 Kronsberg, Julius-Echter-Berg), Paul Weltner (Küchenmeister Hoheleite) sekä Zehnthof-Luckert (Maustal).

Saksan punaviinien taso on ollut nousussa jo pitkään erityisesti Spätburgunderin osalta ja GG-taso oli nytkin äärimmäisen kova. Maistelin läpi Spätburgunderit Frankenista, Badenista, Ahrista, Rheinhessenistä ja Pfalzista. Koska vuosikertojen 2016 ja 2015 olosuhteet ovat olleet helpommat, löytyy näistä myös vähemmän tasovaihteluja. 2015 vuosikerran viinit tuovat esiin hyvin lämpimän vuoden täyteläistä ja voimakasta profiilia, joka yhdistyy erinomaiseen tasapainoon sekä pitkään kypsytyspotentiaaliin. Vuoden 2016 GG:t ovat taas rakenteeltaan kevyempiä, hyvin elegantteja ja hieman nopeamman kehityskaaren tavaraa.

Joissain viineissä on vielä havaittavissa pientä säätämisen tarvetta tammen suhteen, mutta tälläkin osa-alueella on menty viime vuosina huomattavasti parempaan suuntaan. Alueena Pfalz haastaa jo vahvasti perinteisempiä punaviinialueita Badenia sekä esim. Ahria. Pfalzista huikeimpiin esityksiin ylsivät todella loistava Friedrich Becker (2015 Heydenreich, Kammerberg, Sankt Paul), hieman kevyemmän rakenteen Knipser (2014 Mandelpfad, Kirschgarten) sekä Basserman-Jordan (2015 Ölberg-Hart).

Muutamien Rheinhessenin ja Frankenin Spätburgundereiden joukosta esiin nousivat erityisesti J. Neus (Horn), odotetusti lineaarisempaa tyyliä edustava Rudolf Fürst (Schlossberg, Centgrafenberg, Hundsrück) sekä hieman leikkisämpi ja helpommin lähestyttävä Zenthof-Luckert (Maustal).

Ahrissa ilopilkkuja odotetusti Jean Stodden (Herrenberg, Rosenthal), Meyer-Näkel (Sonnenberg, Silberberg, Kräuterberg, Pfarrwingert) sekä keveympää tyyliä edustava J.J. Adeneuer (Rosenthal, Gärkammer). Badenin vakuuttavimmat Franz Keller (Enselberg, Eichberg, Kirchberg, Schlossberg), Salwey (2015 Kirchenberg, Henkenberg) sekä luonnollisesti Bernhard Huber (Bienenberg, Sommerhalde, Schlossberg, Bienenberg Wildenstein), jonka viineissä on aiempiin muistikuviini verrattuna nyt vähemmän tammea ja enemmän eleganssia.

Yleisesti ottaen siis varsin lupaavat vuosikerrat ja varsinkin 2017 osalta on mielenkiintoista seurata hintojen kehitystä tavallista niukemman saatavuuden vuoksi.

Riesling- ja Spätburgunder viikot 14.5.-26.5.2018

Posted on 07/05/2018 by Copatinto

Perinteisiä Riesling- ja Spätburgunder-viikkoja vietetään 14.5.-26.5.2018 jo kahdeksatta kertaa! Mukana on yli 50 ravintolaa 14 paikkakunnalta. Useamman ravintolan voimin mukana olevat Helsinki, Tampere, Turku ja Lahti saavat kavereikseen aiemmilta vuosilta tutut Kirkkonummen, Mäntsälän, Jyväskylän, Kuopion ja Kotkan sekä tämän kevään uusina tulokkaina Vaasan, Porin, Hangon ja Lappeenrannan.

Kukin ravintola tarjoaa Rieslingin ja Spätburgunderin ympärille rakennetuja menuja, tapahtumia ja tastingeja omaan konseptiinsa sovitettuna. Herkullisten ruokien lisäksi tarjolla tulee olemaan mielenkiintoisia viinitilallisten ja viinintekijöiden vierailuja sekä viinierikoisuuksia, joten luvassa on tuttuun tapaan hienoja elämyksiä ja huikeita makunautintoja.

Mukana olevat paikkakunnat, niiden ravintolat ja tapahtumat kannattaa tsekata osoitteessa www.rieslingviikot.fi ja lisää ajankohtaisia tietoja Riesling- ja Spätburgunder-viikkojen tapahtumista löytyy esim. Facebookista Facebook.com/rieslingteemaviikot

Kannattaa myös osallistua leikkimieliseen kuvakilpailuun sosiaalisessa mediassa; pääpalkintona matka Saksaan. Lue lisää kilpailusta täältä.

Matkalla Moselissa – Huipputarhojen uusi vuosikerta 2016

Posted on 18/09/2017 by Copatinto

Moselissa järjestettiin syyskuun puolivälissä VDP Mosel Grosser Ring Meisterwerke 2017, jossa oli esillä Grosse Lage-tarhaviinien uusin vuosikerta 2016.

VDP:n laatuluokituksessa Grosse Lage tarkoittaa kaikkein korkeimmin arvostettuja tarhoja eli ns. Grand Cru-tarhoja. Kun Grosse Lage-tarhalta tehdään kuiva viini, voidaan se nimetä vielä erikseen Grosses Gewächs-nimellä (GG). Makeammissa viineissä käytetään useimmiten pullon kapselissa näkyvää VDP.Grosse Lage merkintää ja lisäksi etiketissä mainitaan tarhan nimi sekä Saksan viinilaista tuttu predikaattiluokitus (Kabinett, Spätlese, Auslese jne.). Useimmista muista Saksan alueista poiketen, Moselissa VDP:n tarhaluokituksista löytyy ainoastaan Grosse Lage-tarhoja, eikä ainakaan toistaiseksi yhtään Erste Lage-tarhaa. VDP Grosse Lage-tarhojen määrässä Mosel onkin ylivoimainen ykkönen, yhteensä 87:n tarhan voimin.

Johtuen Moselin perinteisestä viinityylistä on luonnollista, että alue tuottaa Grosse Lage-tarhoilta suhteessa vähemmän kuivia Grosses Gewächs-viinejä ja taas huomattavia määriä Kabinett-, Spätlese- ja Auslese-viinejä. Toki vuodesta riippuen syntyy myös pieniä määriä Eisweinia sekä Trockenbeerenauslesea.

Maistelin läpi ison nipun 2016-vuosikerran viinejä kuivista aina Ausleseen saakka ja sain melko hyvän kuvan vuosikerran perusrakenteesta ja ilmeestä. Kun 2016 vuosikertaa verrataan lämpimämmän 2015-vuoden runsaan hedelmäisiin, täyteläisiin ja isoihin viineihin, voidaan todeta hedelmäsektorin olevan jonkin verran hillitympi ja lineaarisempi. Tyylillisesti viinit ovat klassisen elegantteja ja tasapainoisia, happotasot keskimäärin hieman edellisvuotta alhaisempia. Monet tuottajat pitävät laatua varsin hyvänä ja arvioivat tämän vuosikerran viinien yltävän parhaimpaansa hieman edellisvuotta nopeammin. Yksi monista ilon aiheista 2016-vuosikerran kohdalla oli todella tasapainoiset ja raikkaat Kabinett-viinit. Kabinett on tehnyt viime vuosina pienoista trendinousua ja hinta-laatusuhteeltaanhan “Kabit” ovat erinomaisella tasolla.

Tuottajilla oli esillä myös runsaasti vanhempien vuosikertojen viinejä (mm. 2007, 1997, 1987), joita oli hauska vertailla tuoreisiin viineihin. Mosel lienee yksi niistä parhaista esimerkeistä, kun mietitään Rieslingin kykyä säilyttää jopa Auslese-tasolla raikas lajikkeelle tyypillinen perusilme ja rakentaa ikääntyessään sen kylkeen huikea paketti moniulotteisuutta.

Jos maistelutilaisuudessa oli esillä hienoja viinejä, illallisviinien kohdalla siirryttiinkiin sitten todelliseen tykittelyyn. Vai miltä kuulostaa Peter Lauerin sektit vuosilta 1984, 1988 ja 1992 (kaikissa disgorgement 2017), Forstmeister Geltz Zilliken Saarburger Rausch Riesling Auslese 1993, Egon Müller Riesling Kabinett 1994 ja 2015, Knebel Röttgen Riesling Auslese 2007, Schloss Lieser Riesling Kabinett 1999 ja Schloss Lieser Niederberg Helden Riesling Spätlese 2008, Willi Schaefer Graacher Domprobst Riesling Auslese 2006 jne jne…

Energinen Rheinhessen ja näkymät vuosikertaan 2016 – Maxime Herrkunft Rheinhessen Ortsweine Preview

Posted on 07/05/2017 by Copatinto

Huhtikuun kevätpakkasten tehdessä järkyttäviä tuhojaan Euroopan viinitarhoilla, järjestettiin Mainzissa useita saksalaisten viinien tapahtumia. Pölähdin itsekin paikalle ja aloitin urakoinnin kipittämällä Mainzin linnaan Rheinhessenin tuottajien vuosikerran 2016 Ortswein preview tastingiin. Katsastettavana oli noin 70:n Rheinhessenin tuottajan “kyläviinejä”. Osa tuottajista oli jo ehtinyt pullottaa viinejä, osalla maistettavana oli tynnyri-/tankkinäytteitä.

20170422_172113 Rheinhessen on omissa kirjoissani yksi tämän hetken energisimmistä ja ehkä viiniensä laajan kirjon vuoksi myös yksi yllätyksellisimmistä viinialueista Saksassa. Alueen iso tuotantomäärä kätkee sisälleen paljon hyvinkin erilaista ja eritasoista tavaraa, mutta se kiehtovin juttu on alueen nuoret, rohkeat ja ennakkoluulottomat viinintekijät, jotka saavat parhaimmillaan aikaan todella mielenkiintoisia ja ihastuttavia viinejä. Jotakuinkin kaikki tuottajat pitivät vuosikertaa 2016 erittäin hyvänä. Kasvukauden alkupuoli oli poikkeuksellisen märkä ja odotukset eivät olleet kovinkaan korkealla. Pitkään lämpimänä jatkunut syksy pelasti kuitenkin sadon ja lopputulos puhuu puolestaan. Ylistystä niittäneen vuoden 2015 kaltaista täyteläisyyttä ja runsasta hedelmäpeliä ei tulla näkemään, mutta nätisti puhdaspiirteistä ja rakenteeltaan lupaavaa tavaraa kylläkin. Viinien kehittymispotentiaalin ja moniulotteisuuden suhteen monet tuottajat tuntuvat kuitenkin uskovan enemmän vuosikertaan 2015.

20170507_195837 Kuten odottaa saattaa, alueen maineikkaimmat huipputuottajat pitivät nytkin pintansa ja erottuivat massasta, erityisesti tasapainoisten ja fokusoituneiden viiniensä ansiosta. Wittmann, Keller, Krüger-Rumpf, Kühling-Gillot, Battenfeld-Spanier, Gunderloch, Stefan Winter ja Wagner-Stempel maisteluiden ehdotonta ja tyylikkäintä kärkeä.

20170507_200234 Takaa ja sivulta tullaan kuitenkin lujaa ja varmoilla otteilla. Tämän hetken kovimmat haastajat ja omat veikkaukseni Rheinehessenin tulevaisuuden isoiksi nimiksi ovat kaksi todella vakuuttavaa nuorta naisviinintekijää – Katharina Wechsler ja Lisa Bunn. Wechslerin viineistä löytyy poikkeuksellista energisyyttä, jännitettä sekä konsentraatiota, ja mikä parasta, paketti pysyy hienosti kontrollissa lajikkeesta riippumatta. Katharina Wechsler kertoi 2016 vuosikerran olevan ehkäpä hänen parhaansa koskaan! Lisa Bunn taas tuntuu saavan aikaan hyvin tasapainoista ja eleganttia ja puhdaspiirteistä tavaraa.

20170507_200443

20170507_200601 Edellä mainittujen lisäksi luomu- ja biodynaamisten viinien sektorissa tasokkaita viinejä löytyi Brüder Dr. Beckeriltä, Riffeliltä sekä hieman naturaalimpaa linjaa edustavalta Schätzeliltä. Myös ennestään jossain määrin tutut Thörle ja Weinreich esittelivät jälleen kerran tyylikkäitä ja vakuuttavia viinejä. Yllättävimmät löydöt olivat Weingut Spohrin hieman tammea nähnyt, ryhdikäs, mutta erittäin nätissä tasapainossa ollut Weisser Burgunder ´S´ sekä Jens Bettenheimerin Ingelheimer Chardonnay.

Rheinhessenin 2016 Ortswein Preview:n jälkeen olikin vuorossa VDP:n iso kevättapahtuma Mainzer Weinbörse 2017, mistä lisää vielä tuonnempana.

Generation Riesling 10 years young 2006-2016

Posted on 29/12/2016 by Copatinto

Saksan viini-instituutin Generation Riesling-konseptin tavoitteena on koota yhteen nuoria saksalaisia viinitilallisia sekä tarjota heille parempia mahdollisuuksia päästä esille moderneine ja ennakkoluulottomine viininäkemyksineen. Yhteisöön voi liittyä vapaasti kuka tahansa saksalainen viinitilallinen, ainoana ehtona on alle 35 vuoden ikä. 2006 Perustetun Generation Rieslingin kymmenvuotista taivalta juhlittiin ennen Joulua Suomessakin, kun MW Anne Krebiehl vieraili Kalevankadun Winecellarsilla juhlaillallisen ja tastingin merkeissä.

generation-riesling-1s Tilaisuus käynnistyi kolmella kuohuviinillä, joista Clemens Honrath Pinot Zero Nahesta ajoi tervetuliaismaljan virkaa ja Weingut Philipps-Mühle 2014 Riesling Brut Mittelrheinista sekä Strauch Sektmanufaktur 2013 Rosé Cuvée Brut Pfalz yhdistyivät onnistuneesti modernilla ja itämaisilla vaikutteilla viritettyjen alkuruokien kanssa. Alkupaloina tarjoiltiin korianterilla maustettua siikaa, nuoc cham aiolia, paahdettua tummaa leipää, Chili- ja inkiväärimarinoituja katkarapuja, avocadoa, vesikrassia – kanavarras, siitakesieniä ja paahdettuja pähkinöitä.

generation-riesling-10-years-young-4 Ensimmäisenä pääruokana tarjoiltiin omenasavustettua siikaa, savustettua nieriän mäti vinaigrettea, kirvelillä maustettua kurkku-fenkolisalaattia ja tilliaiolia. Kylkeen kolmen valkoviinin kattaus. Jyrkkien Mittelrheinin rinteiden Weingut Josten & Klein 2013 Riesling trocken tarjoili mukavan mineraalista ja konsentroitunutta Riesling-menoa, samea ja alkuun hieman siiderille tuoksunut Weingut Weinreich 2014 Orange Weisser Burgunder trocken Rheinhessenistä oli varsinainen yllättäjä savuiseen siikaan yhdstettynä ja Weingut Bickel-Stumpf 2011 Frickenhäuser Kapellenberg Silvaner Grosses Gewächs trocken tarjosi upean mineraalisen ja hennon omenaisen näytteen Frankenin Silvanerin isosta potentiaalista.

Toisena pääruokana tarjoiltiin paahdettua peuran filettä, tryffelimaustettua kukkakaalipyrettä, kurpitsaa, punajuurta, sieniä sekä tummaa salottisipulikastiketta. Kylkeen kolmen punaviinin setti, jossa Kaiserstuhlin vulkaanisesta maaperästä ponnistava Weingut Gregor & Thomas Schätzle 2013 Spätburgunder trocken “Schatz vom Vulkan”, hiukan vaisuksi tapaukseksi jäänyt Weingut Runkel 2011 St. Laurent trocken Rheinhessenistä sekä loistavasti peuran kanssa yhteen pelannut ja vielä jokusen vuoden kypsytyspotentiaalia omaava Weingut Nelles 2011 Heimersheimer Burggarten Grosses Gewächs Spätburgunder trocken Ahrista.

generation-riesling-10-years-young-2s

Lopuksi vielä passionhedelmä-suklaakakkua, thai-mangosalsaa, lime-fudgea ja krokanttia sekä kylkeen makea, hieman kukkainen ja moniulotteisen hedelmäinen Weingut Honrath 2013 Langenloisheimer Steinchen Scheurebe Beerenauslese Nahesta.

Juhlaillallisen aikana päästiin kokemaan mainio otos siitä laajasta ja mielenkiintoisesta viinikirjosta, mikä nuorilla saksalaisilla viinitilallisilla on viinimailmalle tarjota. Onnistuneen illan kruunasivat loistavat Share cateringin ruoat, jotka muodostivat myös erinomaisia pareja illan viinien kanssa.

Lopez de Heredia tasting 1961 – 1999

Posted on 10/11/2016 by Copatinto

Jokunen viikko sitten päästiin todellisten elämysten ääreen, kun keräännyimme muutaman viinityypin kanssa viettämään iltaa ja availemaan legendaarisen Rioja-talo Lopez de Heredian hiukan ikääntyneempiä pulloja. Rypäleistä Viis-blogin Mikko ehtikin jo kirjoittamaan raportin illasta, joka kannattaa tsekata. Omasta blogista löytyy myös puolentoista vuoden takainen raportti Lopez de Heredian vierailusta, joka toimii niinikään hyvänä taustapakettina talon meininkeihin.

Illan kattaus piti sisällään punaisista Viña Tondonia Gran Reservat 1961, 1964 ja 1985 sekä Reservan vuodelta 1981. Valkoisista korkkailtiin Viña Gravonia 1993 sekä Viña Tondonia Reserva 1999. Kylkeen valmistui Big Green Egg-grillattua Iberico-possun plumaa sekä kaikenmoista maukasta oheishässäkkää. Loistosettiä siis myös ruokapuolella.

tondonia-blancos-1993-1999

Heti alkuun kaikki viinit dekantoitiin ja todettiin iloisesti virnistäen juomakuntoisiksi. Alkulämmittelyt hoidettiin valkoisilla, joista kummastakin löytyy hyvin samankaltaisia piirteitä; talon tyyliin kuuluen kontrolloitu oksidaatio sävyttää pakettia, joka pitää sisällään tuoreemmista hedelmistä sitruunaa, omenaa, päärynää ja kehittyneemmän osaston puolelta mm. hunajaa, mehiläisvahaa ja appelsiininkuorta. Viinit ovat erittäin moniulotteisia, suutuntumaltaan öljyisiä ja äärimmäisen koukuttavia. Gravonia 1993 oli selkeästi avoimempi ja ikäänsä nähden jopa hämmästyttävän nuorekkaan hedelmäinen. Viña Tondonia Reserva 1999 taas vaikutti aluksi melko sulkeutuneelta ja hillityltä, mutta avautui hengittelyn myötä runsaammaksi ja alkoi todella loistamaan ruokapöydässä. Reservasta löytää selkeästi tiukemman, lineaarisemman ja tiiviimmän rakenteen, kun taas Gravonia on avoimemman hedelmäinen ja helpompi viini. Kummankin voi halutessaan kulautella jo nyt, tai sulloa kellariin vuosikausiksi lepäilemään.

tondonia-reds-1961-1985

60-luvun Gran Reservat olivat toki jo varsin pitkälle kehittyneitä, eikä esim. tanniiniosastolta ollut odotettavissa isompia hyökkäyksiä. Sekä -61 että -64 olivat iästään huolimatta edelleen yllättävän runsashedelmäisiä. 1964 oli illan suosikkini ja vaikka viinissä olikin pientä ylimääräistä oksidaation merkkiä sherrymäisten aromien muodossa, oli viinistä löydettävissä poikkeuksellisen syvä ja vivahteikas hedelmärakenne. Kummastakin 60-lukulaisesta löytyi tummia marjoja, kuivattua kirsikkaa, tupakkaa, nahkaa ja märkiä metsänlehtiä. Eleganssista ja tasapainosta ei todellakaan ollut puutetta. 1961 esitteli enemmän tupakkaa, nahkaa, kun taas 1964 kallistui intensiivisemmän ja moniulotteisen hedelmäosaston puolelle. Punaisista 1981 oli ainoa Reserva ja se näkyi selkeästi muhkeammassa hedelmäisyydessä, ja toisaalta selkeästi Gran Reservoja suoraviivaisempana ulosantina. Gran Reserva 1985 oli sekin hienossa, joskin selvästi nuorekkaammassa iskussa. Viinistä löytyi jo kivasti kehittyneitä piirteitä, vaikka pääasiassa liikuttiinkin tummien marjojen, lakritsin ja kahvin puolella. Tästä viinistä löytyi vielä kypsien ja hienojakoisten tanniinien kunnollinen puristus. Säilymisen kannalta kasivitosen korkkailun kanssa ei ole mitään paniikkia, mutta arvioisin sen kovimman huipun olevan hyvin lähellä, parin-kolmen vuoden haarukassa.

Kaiken kaikkiaan todella upea ja elämyksellinen setti, joka osoitti hyvin Lopez de Heredian viinien ikääntymis- ja säilymispotentiaalin. Suurin yllätys itselleni oli 60-luvun viinien runsas hedelmäisyys ja raikkaus verrattuna esim. muutamiin aiempiin 80-luvun Riojakokemuksiin. Kyllä se nyt vaan taitaa olla niin, että muilla Riojan viineillä on isosti tekemistä, jos aikovat peitota Lopez de Heredian viinien eleganssia, harmoniaa ja kiehtovuutta – oli sitten kyse minkä ikäisistä viineistä tahansa.

Prowein 2016 – huikeat messut taas kerran!

Posted on 18/03/2016 by Copatinto

Prowein16_BL38329

3 päivää Düsseldorfissa Prowein-messujen viinitykitystä on taas onnellisesti takana. Tällä kertaa mukana oli 6200 näytteilleasettajaa 59:stä eri maasta ja yli 55000 kävijää. Ei siis tarvinnut olla ihan yksin. Ongelmaksihan näillä messuilla muodostuu lähinnä tarjonnan runsaus, aika paljon on aina jätettävä ihan suosiolla väliin. Tarkkasilmäisimmät löytävät ao. tastingkuvasta myös allekirjoittaneen siemailemassa Termanthia- ja Numanthia minivertikaalia vuosilta -09 ja -11. Muutamia todellisia highlighteja löytyy sekä facebook-sivujen postauksista https://www.facebook.com/Copatinto että Instagramista nimellä @copatinto, joten kannattaa klikkailla sinne!

ProWein16_JV5180

Chianti Classicoa ja bistecca Fiorentinaa – Vino al Vino Panzano 2015

Posted on 01/10/2015 by Copatinto

Muutamien vuosien pohdinta ja suunnittelu tuotti vihdoin ja viimein tulosta, kun saimme hyvän ystäväni kanssa mahdutettua syyskuiset Panzanon Vino al Vino-festarit molempien kalentereihin. Matkan alkua pääsi varjostamaan pieni pelko ja jännitys ikävästi lähtöpäivään osuneen poliittisen mielenilmaisun vaikutuksista Finnairin aamulentoon, mutta onneksi kaikki sujui hyvin ja laskeuduimme Fiumicinon kentälle suunnitellusti. Sitten poljettiinkin vuokrabemarista lappu lattiaan ja vajaan kolmen sadan kilometrin rykäisyn jälkeen olimme Panzanossa nauttimassa Toscanan auringonpaisteesta.

20150929_093609[1] Vino al Vino on Panzanon viinintuottajayhdistyksen vuotuinen festari Panzanon pikkukylän aukiolla syyskuun kolmantena viikonloppuna. Pulittamalla kassaneidille 16 euroa saa kouraan maistelulasin, kaulaan sille sopivan kantopussukan sekä infoa tarjolla olevista tuottajista ja viineistä. Tarjolla oli parinkymmenen tuottajan mainioita viinejä, joista muutamat olivat entuudestaan tuttuja ja osa taas tuntemattomampia. Myyntikojusta löytyi suurin osa viineistä varsin edukkaaseen hintaan, joten maistelusessioiden jälkeen saattoi napata haluamansa viinit myös kätevästi mukaansa.

20150929_091509[1]

Tutuista ja turvallisista vahvaa vakuuttamistaan jatkoi biodynaaminen Castello dei Rampolla, jonka Chianti Classicoa on blogissa tullut jo aiemminkin suitsutettua. Samalla tuli maistettua ensimmäisen kerran talon lippulaiva d’Alceo -06 sekä mielenkiintoinen uudempi sulfiititon Santa Lucia. Sammarco -05 oli totuttuun tapaan kovaa kamaa. Myös Fontodi vakuutti edelleen. Lippulaiva Flaccianelloa on tullut hörpittyä joskus hieman kypsemmässä iässä ja tällä kertaa lasiin kaadettu -11 osoitti valtavan potentiaalin, mutta samalla myös pitkällisen lisäkypsyttelyn tarpeen. Vuoden -11 Fontodi Chianti Classico on jokseenkin loistavaa tavaraa. Suomalaista pöhinää Panzanossa edustaa tietysti Jarkko Peräsen ja Josephin Cramerin mainio Candialle. Josephin maistatti koko rivin talon pullotteita, joista vuosikerran -10 Circea lukuunottamatta muut olivat jossain määrin tuttuja. Circen Petit Verdot-, Merlot-, Cabernet Franc-blendi on todella mielenkiintoisen mausteinen ja edustaa supertoscanalaisosastossa virkistävän poikkeavaa meininkiä. Erityisesti vuoden 2011 pullotteet miellyttivät loistavan happorakenteensa johdolla ja niitä täytyykin sujautella myös omaan kellariin. Uudemmista tuttavuuksista jäi mieleen erityisesti huikean harmoninen La Massan Giorgio Primo, joka tosin 80 euron hintalapullaan ei kovin paska saisi ollakaan. Toinen varsin mielenkiintoinen tapaus oli Vecchie terre di Montefilin sataprosenttinen Sangiovese Anfiteatro -11. Muita mieleenpainuneita olivat mm. Fattoria la Quercian Chianti Classicot -08 & -06 ja Renzo Marinain Guerrante -06.

20150929_092259[1]

Panzanon matkaan oli toinenkin erittäin hyvä syy ja motivaatiotekijä, nimittäin maailmankuulun Dario Cecchinin lihat. Perjantai-ilta menikin sujuvasti Officina della Bisteccassa erilaisten lihojen parissa, kun lautaselle mätettiin tartaria, carpaccioa, costata alla Fiorentinaa, bistecca Panzanesea, bistecca Fiorentinaa jne. Säälipisteitä kerättiin kiikuttamalla pöytään myös kulhollinen kasviksia, papuja oliiviöljyssä sekä perunaa. Osallistuin vegeosastoon dippaamalla yhden porkkanasuikaleen oliiviöljyyn. Tavaraa tuli lautaselle siinä määrin “riittävästi”, ettei tarjotuille santsiannoksille ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia. Melkoista settiä ja tuskin nyt ihan heti tulee vastaan näin tasokasta lihaillallista.

20150929_085821

Mikä Viini 2014

Posted on 16/09/2014 by Copatinto

Wennercon ja Alpha Beveragesin Mikä Viini-tapahtuma järjestetään jälleen 16.-18.9.2014 Helsingissä Vanhalla Ylioppilastalolla. Tänä vuonna myös Turussa voidaan taputella käsiä yhteen, sillä turkulaisten oma tapahtuma näkee päivänvalon 25.9.2014 Panimoravintola Koulussa. Kaikkien viininystävien kannattaa ehdottomasti rientää paikan päälle, sillä tarjolla on em. maahantuojien laajaa valikoimaa laidasta laitaan, noin parinsadan viinin voimalla. Kävin tiistaina 16.9. kuorimassa kermoja päältä ja seuraavassa muutama maistamisen arvoinen tärppi tapahtumaan suuntaaville.

Kun aloittaa viinitapahtuman kuplilla, loppukaan ei voi mennä kovin pahasti pieleen. Bollingerin osastolla on hyvä mahdollisuus päästä testaamaan vierekkäin talon perussamppanjoiden sekä kovemman kastin La Grande Année-pullotteet. Jos takuuvarmat La Grande Année Brut 2004 ja Rosé Brut 2004 jättävät kylmäksi, syy löytyy lähimpään peiliin kurkkaamalla. Hinta-laatusuhteeltaan erinomaista tasoa esittelee myös tilausvalikoiman Duval-Leroy’n luomu-Brut sekä tyylikkään pähkinäinen Cuvée Paris Brut, jonka hinta-laatusuhdetta voi pitää Suomen oloissa varsin hyvänä. Samalla vaivalla voi toki maistaa käden mitan päässä tarjoiltavat Roederer Cristal Brut 2006 sekä Duval-Leroy Femme de Champagne 2000. Kaiken tämän jälkeen mineraalinen Laroche Chablis 1er Cru Les Vaudevay auttaa kalibroimaan Chardonnay-osaston laatu- ja mineraalisuusmittarit kohdalleen.

Niepoortin Redoma Tinto 2006 alkaa olla mukavassa korkkailuiässä, vaikkei asian kanssa mitään erityistä kiirettä tarvitsekaan pitää. Pullosta löytyy moniulotteinen paketti mustaa viinimarjaa, tummaa kirsikkaa, savua, tupakkaa ja yrttejä. Alkosta löytyy vielä joitakin pulloja vuosikertaa -07. Tapahtuman yksi suurimmista positiivisista yllättäjistä oli noin 11 € hintainen Domaine de Notre Dame Cousignac, joka tulee Côte du Vivarais’n alueelta Rhônesta. Keskitäyteläisessä ja hyväryhtisessä paketissa tulee esiin mielenkiintoisella tavalla mausteisuutta ja pippurisuutta, joka sai viereiset Côtes du Rhône-pullot vaikuttamaan sangen tylsiltä. Ehdotonta “osta pois”-osastoa! Jos australialainen Merlot ei ole vielä pahemmin iskenyt, niin kannattaa ehkä kokeilla Brown Brothersin Heathcote Merlot, joka on ennakko-odotuksiin nähden yllättävänkin eurooppalainen ja elegantti. Vuosikerta 2001 oli Riojassa ehdotonta huippua ja myös Faustinon Gran Reserva -01 vaikuttaa olevan selkeästi edellisiä vuosikertoja paremmassa tikissä. Tätä kannattaa ehdottomasti hankkia kellariin lepäilemään.

Jean-Marc Brocard – Chablis-tasting

Posted on 22/06/2014 by Copatinto

Sain Nordalcolta kutsun Jean-Marc Brocardin luotsaamaan Chablis-tastingiin ja ryntäsin toki viivana paikalle. Jean-Marc Brocardista ja talon viinimeiningeistä löytyy varsin kattavaa taustapaketti Laid-Back Sommelierin kirjoittamana tästä. Mitäpä niitä samoja asioita tässä toistelemaan, joten siirrytäämpä kerrankin suoraan asiaan, eli viinehin.

Jean-Marc Brocard toisti tastingin aikana usein lausetta “Respect the vintage”, ja teki selväksi, että kokee tärkeimmäksi asiaksi viineissään niiden ilmentämän vuosikerran erityispiirteet, ei niinkään kyseisen tarhan luokituksen tai vaikkapa rypälelajike Chardonnay’n. Tilaisuus olikin samalla mielenkiintoinen käytännön oppitunti eri vuosikertojen eroavaisuuksista.

Alkuun maistettiin perustason Chablis-viinejä (Sainte Claire -12, Sainte Claire Organic -12 sekä Vielles Vignes Organic -12), joista erityisesti säväytti 65-70-vuotiaista köynnöksistä valmistettu Vielles Vignes Organic -12. Hyvä ja kontrolloitu paketti konsentraatiota, kypsyyttä sekä raikkautta.

Seuraavaksi siirryttiinkin jo Premier- ja Grand Cru-fiiliksiin ja maisteltiin Alkon hyllystäkin löytyvä elegantti ja tyylikäs Premier Cru Montée de Tonnerre -12, maskuliinisempaa menoa esitellyt Grand Cru Les Clos -11, herkempi ja tasapainoisempi Grand Cru les Preuses -11 sekä sukkia spinnauttavat Premier Cru Vau de Vay -10 ja Premier Cru Fourchaume -10. Hieman pienemmän sadon vuosikerta 2010 onnistuu vakuuttamaan Chablis-vinkuissa kerta toisensa jälkeen puhdaspiirteisyydellään ja raikkaudellaan, eivätkä Vau de Vay ja Forchaume jättäneet tälläkään kertaa kylmäksi.

Tilaisuuden päätteeksi avattiin vielä muutamia magnumeita (Premier Cru Vaulorent -08, Premier Cru Montmains -08, Grand Cru Les Clos -07, Premier Cru Forchaume -06 sekä Vielles Vignes -03). Näistä todella mielenkiintoisen parin muodostivat vierekkäin maisteltuna totaalisen erilaiset Premier Cru Forchaume -06 ja Vielles Vignes -03. Siinä missä kylmän vuoden Forchaume tarjosi puristista puhdaspiirteisyyttä ja eleganssia, tinttasi kuuman vuoden Vielles Vignes tauluun bodya, sporttia ja muskelia olan takaa.

Vaihdoin Jean-Marcin kanssa muutaman sanan maistelun jälkeen ja utelin mieheltä mm. hänen omia suosikkivuosikertojaan. Pienen pohdinnan jälkeen Jean-Marc täräytti tiskiin vuodet 2010 sekä 1988. Kasikasin saatavuus voi kyllä olla melko heikkoa tänä päivänä, mutta kannattanee pitää kiikarit tarkennettuna 2010:n osalta.

Helpoin tapa herkutella Jean-Marc Brocardin Chablis’lla on hankkia Alkon perusvalikoimasta omistusoikeus pullolliseen Chablis Premier Cru Montée de Tonnerrea.

COPATINTO

Viinien asiantuntija

Category Archives: TAPAHTUMAT