Katalonian ja muunkin Espanjan valkoviineistä olen kirjoitellut blogiin jo moneen otteeseen (yksittäisten viinipostausten lisäksi esim. Viinilehden juttu viinibloggajista ja trendikkäät Katalonian valkkarit ja Neljän pullon kiertoajelu Espanjan valkoviinialueilla ja kotimaista kalaa) Aiheen ajankohtaisuudesta kertoo jotain myös se, että Decanterin maaliskuun 2017 numerossa Miquel Hudin käy artikkelissaan läpi Katalonian valkoviinien nousua ja nykytilaa. Erityisesti Xarel-lo ja Garnacha Blanca ovat osoittaneet olevansa oikein käsiteltynä varteenotettavia tapauksia lajikeviineinä, eikä pelkästään osina erilaisia sekoitteita tai kuohuviinejä. Alkon valikoimiin pölähti juuri mainion Katalonialaistuottajan valkkari, joten kävin noukkimassa pullon tarkempaan syyniin.
Espeltin perheen viljelyperinteet ulottuvat pitkälle, mutta omia viinejä on valmistettu vasta vuodesta 2000. Nykyään viinien valmistuksesta vastaa nuorta sukupolvea edustava Anna Espelt. Empordassa sijaitsevilla tarhoilla kasvaa tuulisissa olosuhteissa hyvin pärjääviä Garnacha-lajikkeita, Cariñenaa sekä pieniä määriä muita lajikkeita. Espelt Quinze Roures on valmistettu vanhojen, 44-111-vuotiaiden köynnösten Garnacha Blanca- (50%) ja Garnacha Gris (50%) rypäleistä. Osa viinistä on kypsynyt 5 kk 500 litran tammitynnyreissä, joista osa uusia ja osa 1-3 kertaan käytettyjä.
Tuoksusta löytyy keltaista luumua, ananasta, kuivattua sitruunaa, hitunen appelsiinin kuorta, tammea ja mineraalisuutta. Suussa viini jatkaa tuoksun jäljillä, napakka hapokkuus ja pieni mineraalinen klangi pitävät kypsää, intensiivistä ja vivahteikasta hedelmäisyyttä nätisti kontrollissa. Pitkä jälkimaku hoituu kypsän sitruunaisissa ja mineraalisissa tunnelmissa.
Celler Espelt Quinze Roures on tasapainoinen, hyvin kontrollissa pysyvä ja vivahteikas viini. 5 kk:n tammikäsittely tuke viinin rakennetta ja tuo sille lisää syvyyttä, muttei dominoi tilannetta millään tavalla. Itse maistelin viinin sinisimpukoiden ja spaghetin kera ja runsaammat äyriäisruoat ovat varmasti muutenkin hyvä vaihtoehto ruokakumppaniksi. Viiniä on tarjolla rajoitettu erä, joten kannattaa tarkistella Alkon nettisivujen kautta myymäläkohtaista saatavuutta. 4/5 staraa.
Toinen omista sokkopulloistani oli mielenkiintoinen, aikoinaan Ranskasta hankittu Philippe Tessierin La Porte Dorée vuodelta 2003. Philippe Tessier viljelee 23 hehtaarin alalla Cour-Chevernyn ja Chevernyn alueilla Loiren laaksossa. La Porte Dorée on valmistettu Cour-Chevernyn alueen ainoasta sallitusta lajikkeesta, valkoisesta Romorantinista. 1961 perustettu tila on luomusertifioitu ja toiminut Philippen johdolla vuodesta 1981. Tessier nojailee vahvasti naturaaleihin, minimaalisen intervention menetelmiin. Naturaaliviritteisistä viljely- ja valmistumenetelmistä johtuen en uskaltanut asettaa etukäteen aivan täyttä luottamusta 13-vuotiaan viinin kuntoon.
Viinin tuoksussa on raikasta vihreätä omenaa, sitruunaa ja mineraalisuutta. Paletilla meininki jatkuu intensiivisen ja sopivasti konsentroituneen hedelmän johdolla, tiukan ja raikkaan hapokkuuden ryhdittäessä pakettia. Erinomainen tasapaino intensiivisen hedelmäisyyden, tiukan hapokkuuden ja elegantin mineraalisuuden välillä. Pitkä veden kielelle nostattava jälkimaku.
Mainion hinta-laatusuhteen 
