Viikon Copa – Jacquart Brut Mosaique Rosé 19,99 € (0,375 l)

Ystävänpäivä on taas täällä ja sitähän on toki syytä juhlia poksauttamalla pullo kuohuvaa. Koska ystävät ansaitsevat kunnon kamaa, lorotamme lasiin tietenkin ehtaa samppanjaa. Sopivasti pinkkiin asuun pukeutunut puolikkaan kokoinen Jacquart Brut Mosaique Rosé soveltuu tilanteeseen suorastaan epäilyttävän hyvin.

Osuuskuntavalmisteinen Jacquart Brut Mosaique Rosé on valmistettu Champagnen alueen eri tarhoilta käsin kerätyistä Chardonnay-, Pinot Noir- ja Pinot Meunier-rypäleistä. Jokainen lajike on käynyt ensimmäisen käymisensä erikseen terästankeissa, minkä päätteeksi kaikki viinit ovat käyneet läpi malolaktisen käymisen. Toinen käyminen on tapahtunut luonnollisestikin pulloissa. Viiniä on kypsytetty pulloissa sakkojen kanssa 24 kk.

Intensiivinen tuoksu tuo nokkaan vadelmaa, mansikkaa, puolukkaa, paahtoleipää ja mineraalisuutta. Punaisten marjojen hilpeät juhlat jatkuvat makusektorilla ja myös mineraalisuus nostaa selkeästi päätään. Tiivis ja kermaisen pehmeä mousse täyttää suuta mukavasti. Pirteä hapokkuus pitää runsaan kokonaisuuden hyvin kasassa ja suuhun jää pitkä punaisten marjojen sävyttämä jälkimaku.

Jacquart Brut Mosaique Rosé on runsaan oloinen samppanja, joka kuitenkin pysyy hyvin balanssissa koko makumatkan ajan. Viini soveltuu hyvin alku- tai juhlamaljaksi, mutta toisaalta olisi sääli jättää yhdistämättä sen loistavia ominaisuuksia johonkin maukkaaseen herkkupalaan. Lämmöllä ja ystävyydellä rakennettu leipänen kylmäsavulohesta voisi hyvinkin sopia tämän samppanjan kainaloon.  4/5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

 

Viikon Copa – Agathon Limnio Cabernet Sauvignon 11,90 €

Kreikkalaiset alkoholijuomat ovat monelle tuttuja lähinnä lomakohteiden ravintolaviidakoista ja rantabaareista. Reissun päällä iloisessa mielentilassa kipatun retsinan tai tuliaisina raahatun ouzopullon perusteella ei vielä kannata vetää Nikke Knatterton-tyyppisiä, viiltäviä johtopäätöksiä maan potentiaalista viinien saralla. Kreikassa tehdään nimittäin ihan varteenotettavia viinejä, vaikkakin niiden saatavuus ja tunnettuus ovat vielä hieman lapsenkengissä. Maasta löytyy parisen sataa alkuperäislajiketta, joista monet ovat varsin kiinnostavia tapauksia. Onneksi kreikkalaiset viinintuottajat ovat ainakin toistaiseksi saaneet pidettyä myös kansainvälisten muotilajikkeiden käytön asiallisissa rajoissa.

Alkon perusvalikoimasta löytyy yhteensä 6 kreikkalaista viiniä, joista 3 sijoittuu punaviinisektoriin. Suosituksen ansaitsee tällä kertaa luomupunaviini Agathon Limnio Cabernet Sauvignon 2007. Viini koostuu puoliksi oudommasta Limniosta ja puoliksi Cabernet Sauvignonista. Rypäleet ovat kasvaneet Athos-vuorten liepeillä, missä ilmasto tyypillisen välimerellinen – kuuma ja kuiva. Viini on kypsynyt 10-12 kk tammitynnyreissä, joista viidesosa on ollut uusia.

Hieman jo kehittyneessäkin tuoksussa on punaista kirsikkaa, mustaherukkaa, mustia ja punaisia viinimarjoja sekä hieman kosteaa setripuuta. Keskitäyteläinen maku pysyttelee pääasiassa tuoksun tunnelmissa. Paletilla hedelmä pysyy kuivana ja loppuosaa kohden mentäessä mukaan liittyy myös yrttisyyttä. Reilu hapokkuus ja maltillinen, joskin aavistuksen karhea tanniinisuus ryhdittävät kokonaisuutta. Melko pitkä jälkimaku on hieman suuta kuivattava ja mausteinen.

Agathon Limnio Cabernet Sauvignon on ihan mukiinmenevä luomupunkku, josta löytyy sopivasti kehittynyttä marjaisuutta, rösöä ja maanläheisyyttä. Paletilla esiintyvä hedelmäisyys pysyy koko matkan ajan pirteän kuivana, mikä miellyttänee erityisesti niitä, jotka kammoksuvat kypsänmakeaa hedelmäisyyttä punaviineissä. Agathon viihtyi ruokapöydässä oikein mukavasti kreikkalaisten lihapullien seurassa. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Hager Matthias Riesling Kamptal Terrassen 2011 17,04 €

Viikon Copa on suositellut tähän mennessä suorastaan laittoman vähän itävaltalaisia viinejä. Asialle on siis tehtävä jotain ja nopeasti. Asiaankuuluva korjausliike saadaankin käyntiin sopivasti, kun suositusviiniksi valikoituu tällä viikolla Alkon biodynaaminen uutuus Itävallan Kamptalista.

Itävallan valkoviineistä tullee ensimmäisenä mieleen eniten tarhapinta-alaa vallannut Grüner Veltliner.  Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että maassa tehdään myös erinomaisia viinejä selkeästi vähemmän pinta-alaa vallanneesta Rieslingistä. Viikon Copaksi valikoitunut biodynaaminen Hager Matthias Riesling Kamptal Terassen 2011 tulee Mollandsin kylästä, Kamptalin viinialueelta. Alueen läpi virtaavasta Kamp-joesta nimensä saanut Kamptal on yksi Itävallan arvostetuimpia valkoviinialueita ja sen tarhoilla viljellään lähinnä Grüner Veltlineriä ja Rieslingiä. Noin kahtatoista tarhahehtaaria viljelevä Hager Matthias puskee markkinoille viiniä noin 30 000 pullon vuosivauhdilla, joten mistään massatuottajasta ei todellakaan ole kyse. Tämä Riesling on käynyt terästankeissa, joissa sitä on myös kypsytetty 8 kk.

Hillitty tuoksu on pirteän raikas ja tuo esiin sitruunaa, päärynää, kypsää granny smith-omenaa ja hiukan mineraalisuutta. Kevytrakenteinen, mutta selkeäpiirteinen maku jatkaa tuoksun viitoittamalla tiellä. Pieni määrä jäännössokeria (8g/l) tulee esiin paletilla, mutta sopivan ryhdikäs hapokkuus tasapainottaa tilanteen tyylikkäästi. Viini jättää suuhun pitkän ja miellyttävän raikkaan päärynäisen tunnelman.

Hager Matthias Riesling Kamptal Terassen 2011 on melko kevytrakenteinen, mutta varsin maukas ja tyylikkään tasapainoinen kokonaisuus. Tästä viinistä saat miellyttävän seuralaisen esim. vaalean kalan omaa makua kunnioittaville aterioille. Alko on hankkinut pulloja 900 kpl, joten ihan loputtoman kauan ei kannata ostospäätöksen kanssa vitkutella. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Duca di Camastra Nero d’Avola 2011 7,39 €

Jäännösverojen toisen erän maksupäivä lähestyy vääjäämättömästi ja on aika sukeltaa kukkaroystävällisempien viinisuositusten sektoriin. Ja nyt kun puhumme halvoista viineistä isolla H:lla, suuntaamme vakaat askeleemme alle 8 euron hintalappuja kohti. On sanomattakin selvää, ettei Alkostakaan alle kahdeksalla eurolla ihmeitä saa, joten sanotaan se nyt sitten vielä kertaalleen varmuuden vuoksi. Olen kuitenkin valmis ottamaan tietoisen riskin ja hairahdan suosittelemaan tästä hintaryhmästä erästä sisilialaista punaviiniä, Duca di Camastra Nero d’Avolaa. Kyseinen pullote on lymyillyt Alkon varjoisilla alahyllyillä jo vuosikausia ja lukeutuu selkeästi hintaluokkansa parhaimmistoon. Tässä hintaluokassa vuosikertojen ja yksittäisten pullojenkin väliset laatuvaihtelut ovat arkipäivää, mutta Duca di Camastra on onnistunut tälläkin sektorilla varsin kohtuullisesti.

Tuoksussa on paahteisuutta, kypsää kirsikkaa, puolukkaa ja mustaherukkaakin. Keskitäyteläinen maku seurailee tuoksua ja sitä säestää yllättävän pirteä ja reipas hapokkuus sekä pehmeä ja maltillinen tanniinisuus. Keskipitkästä jälkimausta löytyy sekoitus punaisia ja tummia marjoja sekä mausteisuutta.

Suosittelen avaamaan tämän hintaluokan pullotteet hyvissä ajoin ennen hörpiskelyä, niin kaikenlaiset ylimääräiset tuoksut pääsevät tuulettumaan pois. Duca di Camastra soveltuu hyvin noutopöydän peruspunaviiniksi sekä arkisten liharuokien kaveriksi. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Deep Roots Riesling Trocken 2011

Viiniköynnöksen kannalta lienee pääosin hyvä asia, että sillä on syvälle ulottuvat juuret. Viinintekijän syvä juurtuminen omaan alueeseensa on harvemmin sekään haittatekijä viininvalmistuksessa. Sen sijaan englanninkielisellä nimellä varustettu saksalainen viinipullo ei useinkaan ole enne mistään hyvästä. Uskottavampana pidetään sitä vanhaa tyyliä, jossa viinin nimi muodostuu kahdesta tai kolmesta, väliviivalla yhdistetystä sukunimestä ja sen lisäksi ainakin kahdesta tarhan sijantia kuvaavasta sanasta tai nimestä. Etiketin kirjasintyyliksi on perinteisesti valittu niin historiallinen versio, että sen onnistunut tavaaminen alle viiden minuutin onnistuu vain apteekkihenkilökunnalta.

Drei Winzer eli kolmen viinintekijän, Philipp Wittmannin, Jochen Dreissigackerin ja Stefan Winterin yhteisprojekti on kuitenkin ottanut riskin ja nimennyt tuotteensa jykevästi Deep Roots-nimellä. Nimi viittaa siihen, että viinin tavoitteena on ilmentää tekijöidensä sukujuuria Saksan viinitarhoihin. Varovasti voisin arvailla viinin markkinoinnin suuntautuvan Saksan ulkopuolelle. Rypäleet ovat kasvaneet Wonnegaun alueella, Rheinhessenin eteläosassa. Viiniä on säilytetty käymisen jälkeen 4 kk terästankeissa sekä vielä pulloissa 2 kk.

Tuoksusta löytyy kirpakkaa sitruunaa, raikasta vihreää omenaa ja aavistus mineraalisuutta. Runsaan hedelmäinen maku jatkaa tuoksun linjalla. Siitä erottaa pienen jäännössokerimäärän (8g/l), mutta reilu hapokkuus pitää ryhdin hyvin kuosissa. Melko pitkä jälkimaku nostaa veden kielelle.

Deep Roots on suoraviivainen, selkeäpiirteinen ja ryhdikäs Riesling, joka pysyttelee omalla mukavuusalueellaan, eikä sorru ylimääräisiin kikkailuihin. Deep Roots ei ole tajuntaa räjäyttävän hienostunut tai moniulotteinen tapaus, mutta tällä hintalapulla varustettuna mielestäni erittäin hyvä ostos. Kokkaile kylkeen vaikka kanawokkia. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Pongrácz Rosé 14,99 €

Suomalaisten kiinnostus kuohuviinejä kohtaan on ollut vakaassa nousukiidossa. Kuohuviiniä ja samppanjaa kilautellaan erilaisten juhlien ja muiden tärkeiden hetkien yhteydessä; tervetuliaismaljoina, alkudrinkkeinä, tunnelman kohottajina. En varmaankaan ole kovin kaukana totuudesta, jos arvaan, että lentokenttäbaareissa suosituin alkoholijuoma on kuohuviini – lasillinen samppanjaa lomamatkan kunniaksi, mikä ettei! Perinteinen ajattelumalli sekä mainoskuvien juhlapukuiset, kauniit ja komeat lasinkilauttajat ovat onnistuneet roolittamaan samppanjat ja kuohuviinit tiukasti juhlajuomiksi ja muiluttaneet meitä liian kauas todellisuudesta. Ovathan samppanja ja kuohuviinikin loppujen lopuksi vain maataloustuotteita ja mikä oleellisinta, myös erinomaisen monikäyttöisiä ruokajuomia. On siis melko luonnollista, että kuohuviinilasillinen tuiki tavallisena arkipäivänä ilman mitään syytä voi tuntua kovin kaukaiselta ajatukselta. Suosittelen kuitenkin lämpimästi kokeilemaan. Samalla voi viskata romukoppaan väsähtäneet mielikuvat siitä, että kuoharipullon avaaminen edellyttäisi jonkin virallisen tahon hyväksymää juhlahetkeä tai muuta merkittävää tapahtumaa. Miksi et nauttisi myös arjesta, se ei ihan heti lopu kesken!

Eteläafrikkalainen Pongrácz Rosé on valmistettu perinteisellä menetelmällä Western Capen alueella kasvaneista Chardonnay- ja Pinot Noir-rypäleistä. Toinen käyminen on sisältänyt kahden vuoden sakkakypsytyksen. Melko intensiivisestä tuoksusta löytyy vadelmaa, kirsikkaa ja paahtoleipää. Kuiva maku on runsaan marjainen ja raikkaan hapokas. Suutuntumaa piristää runsas mousse ja pitkä jälkimaku täyttyy punaisilla marjoilla.

Maukas Pongrácz Rosé sopii loistavasti myös arkipäiväiseen ruokapöytään. Pirteä ja runsas hapokkuus sekä selkeäpiirteinen punainen marjaisuus sopivat hyvin punalihaiselle kalalle ja vaaleille lihoille. Kokeile Pongráczia vaikka kanasalaatin kanssa. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Uudenvuoden kuohuviinit

Eletään taas niitä vuoden viimeisiä päiviä, jolloin joulun jälkeiseen arkeen adaptoituva kansamme päivittää Alkon myyntiä viidensadantuhannen lisälitran voimalla. Nakkien ja perunasalaattien lisäksi ostoskasseista löytyy pulloja siihen malliin, että kuohuviinien myynti heilahtaa kuusinkertaiseksi ja samppanjankin myynti kasvaa noin 15000 litraa. Kuohuviinien osalta myyntitilastojen kärkipaikat miehitetään vuosi toisensa jälkeen isojen Cava-talojen volyymituotteilla ja TOP-10-listalla myyntivaltteina vaikuttavat olevan sitkeästi makeus ja edullisuus.

Vuoden päättyminen tarkoittaa myös sitä, että on tullut aika kiittää ja kumartaa kuluneesta ja suunnata ajatukset kohti tulevaa. Vuoden 2012 viimeisenä suosituksena vielä pari uudenvuoden vastaanottoon soveltuvaa kuplajuomaa. Näiden lisäksi kannattaa myös kurkata muita blogin kuohuviinipostauksia.

Gosset Excellence Brut 39,90€

 

 

 

Tästä runsaan hedelmäisestä, paahteisesta ja pirteän hapokkaasta samppanjasta löytyy mukavasti syvyyttä ja luonnetta. Pehmeä ja elegantti mousse sekä pitkä jälkimaku, nam nam. Paistetun kalan ja runsaamman makuisten äyriäisruokien kaveri, joka menee näppärästi kurkusta alas ihan sellaisenaankin.

Rotari Rosé 13,45€

 

 

 

Perinteisellä menetelmällä Pinot Noirista (75%) ja Chardonnaysta (25%) valmistettu tyylikäs ja tasapainonen italialainen. Tuoksun paahtoleipä, vadelma ja kirsikka saavat seuraa runsaasta hapokkuudesta ja pitkän jälkimaun punaisista marjoista. Jos haluat tarjota Rotarin kanssa ruokaa, kokeille vaikka rasvaisia kaloja tai vaaleata lihaa.

(Kuvien © Alko)

Viikon Copa – Nipozzano Riserva 2007 18,98 €

Jostain kumman syystä eilen muistui mieleeni muutamia vuosia sitten uudenvuodenaattona eräässä berliiniläisessä ravintolassa nauttimani pizza. Tupaten täynnä olleesta italialaisesta löytyi kuin löytyikin vielä illansuussa tilaa, tosin vain savulliselta puolelta. Pahasti jo näkökykyäkin uhannut sankka tupakansavu ei pystynyt kuitenkaan pilaamaan erinomaisen pizzan ja jonkin keskinkertaisen kannu-chiantin onnistunutta yhteispeliä. Koska pizzaa oli saatava, eivätkä kotipaikkakuntani pizzeriat ole toistaiseksi tunnistaneet ilmakuivatun kinkun ja rucolan pyhää liittoa pizzojen saralla, oli ihan itse ryhdyttävä tuumasta toimeen.

Ilmakuivatun kinkun, tomaattikastikkeen ja juuston löytäminen marketista on toki pala kakkua, mutta suureksi yllätyksekseni onnistuin myös löytämään melko terveen näköistä rucolaa. Lähialkoni hyllyyn sijoitettuja halvemman pään Chianteja vaivaa sellainen perustason tylsyys, jota en pystynyt yhdistämään hyvällä tahdollakaan eilisen päivän työjärjestykseen. Facebookissa sain oivan vinkin helpottaa tuskaa Nipozzano Riservalla, jota en ollutkaan maistanut vuosiin. Kaveriksi nappasin hyllystä vielä toisen Chianti Riservan. Nämä siis kainaloon ja kassan kautta kotiin. Toinen pulloista antoi myöhemmin korkkivikailmoituksen, joten ei siitä sitten sen enempää.

Frescobaldin tuottama Nipozzano Riserva tulee Castello di Nipozzanon kyljestä, Chianti Rùfinan DOCG-alueelta. Viini pitää sisällään 90% sangiovesea ja lopusta 10%:sta vastaavat Malvasia Nera, Colorino, Merlot ja Cabernet Sauvignon. Viiniä on kypsytetty toisen ja kolmannen kierron tammitynnyreissä 24 kk:n ajan sekä sen jälkeen 3 kk pulloissa. Ilmeisesti Alkosta löytää tällä hetkellä lähinnä 2008-vuosikertaa, mutta onnistuin kuin ihmeen kaupalla bongaamaan hyllystä vielä pullon vuodelta 2007, joka oli alueella erinomainen.

Syvän rubiininpunaisen viinin tuoksussa on enemmänkin tummaa kuin punaista kirsikkaa, mustikkaa, märkää tupakkaa ja setripuuta. Melko täyteläisestä mausta löytyy kypsää tummaa marjaisuutta, mausteisuutta ja nahkaa. Terhakka hapokkuus ja sopivan pehmeät tanniinit huolehtivat hyvin viinin ryhdistä. Viini jättää suuhun pitkäksi aikaa tummaa marjaisuutta ja kuivattuja yrttejä.

Luonteikas ja tasapainoinen Nipozzano Riserva osoittautui varsin mukavaksi punaviiniksi. Viinistä ei löydä sitä Chiantille ja Sangioveselle kovin tyypillistä punasävytteistä hapankirsikkaa kovinkaan runsaasti, mutta kokonaisuus on silti varsin toimiva. Viini toimi vallan mainiosti pizzani kanssa, vaikka mistään taivaallisesta liitosta ei voidakaan puhua. Voimakas tummasävytteisyys ja ryhdikäs luonne sopisivat ehkä paremmin paistetun tai grillatun tumman lihan kumppaniksi. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Sardane Banyuls Grand Cru 2006 – 13,80 € (0,5l)

Kun pakkanen paukkuu ja ulkona pyryttää, voi tilannetta pakoilla nappaamalla lämmikkeeksi vaikkapa jotain maukasta väkevöityä viiniä. Tällä viikolla lasiin loriseekin tarkoitukseen hyvin soveltuvaa makeaa jälkiruokaviiniä Ranskan Banyulsista. Kävin Banyulsissa alkukesästä tutkailemassa paikkoja ja täytyy sanoa, että olisi melkoinen vääryys, jos niin häikäisevän upeissa maisemissa tehtäisiin vain jotain tavallisen tylsiä viinejä. Onneksemme asiat ovat tältäkin osin oikein mukavasti, sillä alueen makeat viinit ovat todella maukkaita ja kiinnostavia tapauksia.

Sardane Banyuls Grand Crun tuoksusta löydät rusinoita, taatelia, viikunaa ja kuivattua kirsikkaa. Maku seuraa selkeästi tuoksun viitoittamalla tiellä ja runsas hapokkuus pitää sitä tiukassa otteessaan. Ryhdikäs kokonaisuus nostattaa melko pitkän ja lämminhenkisen jälkimaun myötä hymyä naamalle.

Banyulsin makeat viinit toimivat yleensä hyvin suklaisten jälkiruokien kanssa. Idea pätee kohtuullisen hyvin tämänkin viinin kohdalla, kunhan kylkeen ei tungeta niitä ihan kaikkein makeimpia versioita. Suklaahässäköiden lisäksi suosittelen kokeilemaan esim. sinihomejuustoa. Ainakin Aura gold tuntui olevan erittäin pätevä kaveri Sardanelle. (kuvan © Alko)

Jouluviinit 2012

Vuosi lähestyy taas loppuaan, ja kuinka ollakaan, internetin hakukoneet alkavat hiljalleen tukkeutua jouluviineihin liittyvistä hakusanoista. On siis tullut aika sovitella tonttulakkia päähän ja listata siinä sivussa joulun 2012 viinisuositukset. Toivon hartaasti tänäkin jouluna, että kansalaiset unohtaisivat ne iänikuiset ”jiipeetsenetit” ja ”katoneekrot” sinne handelin hyllylle ja iskisivät näppinsä rohkeasti kiinni edes hieman laadukkaampiin juomiin. Alla muutama suositukseni joulupöytään.

Kuohuviini:

Szigeti Pinot Noir Rosé Brut – 15,78€

Erinomainen aperitiivi, mutta soveltuu loistavasti myös ruokajuomaksi. Tämän kanssa voi halutessaan kahlata iloisesti läpi vaikka koko jouluaterian. Runsaasti punaisia marjoja, ryhdikäs hapokkuus ja tyylikäs mineraalisuus antavat hyvän vastuksen monenlaisille joulupöydän antimille. (Viikon Copa 1.11.2012)

Valkoviinit:

Anakena Ona Viognier Riesling Chardonnay – 13,90€

 

 

 

Varsin persoonallinen yhdistelmä joulupöytään hyvin soveltuvia rypälelajikkeita; Viognieria, Rieslingiä ja Chardonnayta. Ryhdikäs ja kypsän hedelmäinen runko riittää mukavasti vaaleille lihoillekin ja hyvässä vireessä oleva hapokkuus taklaa joulupöydän rasvaisia kalaruokia mojovasti kylkeen, sääntöjen puitteissa.

Joseph Drouhin Rully – 16,90€

 

 

 

Eiköhän se ole niin, että parhaat Chardonnay-viinit tulevat Ranskasta, kunnes toisin todistetaan. Tämä 100-prosenttinen Chardonnay on tyylikäs kaveri kalaruuille ja kelpaa seuraksi myös vaaleille lihoille. Sitruunan ja ananaksen hedelmäisyys yhdistyy tyylikkäästi tammen tuomaan paahteisuuteen.

Punaviinit:

J.J. Adeneuer Spätburgunder 2010 – 22,90€

Toimii loistavasti possun ja kalkkunan kanssa, eikä ujostele paistetun lohenkaan seurassa. Laadukas ja tasapainoinen paketti Pinot Noirin vadelmaa ja kirsikkaa yhdistyy kiehtovaan mausteisuuteen. Tämä punaviini on keskitäyteläinen ja vähätanniininen, joten se viihtyy todennäköisesti oikein hyvin myös voimakkaampia punkkuja karttavien laseissa.

Cecilia Beretta Valpolicella Superiore Ripasso – 14,98€

 

 

Hyvä vaihtoehto, jos joulupöytään sattuu ilmestymään vaikkapa riistaa, tai muuten vaan ronskimman punaviinin ystäville. Tuhti ja ryhdikäs paketti kuivattuja hedelmiä, yrttejä ja sopiva annos tammen tuomaa tyylikkyyttä.

(Kuvien © Alko)