Monien vivahteiden Montsant

Prioratia ympäröivä Montsant jää useimmiten tunnetumman naapurinsa varjoon ja summamutikalla sieltä täältä viinejä maistellen ei saa kovinkaan kattavaa käsitystä alueen diversiteetistä ja monivivahteisuudesta. Prioratin viinien laatua ja kovaa tasoa ei ole syytä kiistää, mutta Montsantiin hieman syvemmälle porautumalla päätyy havaitsemaan huomattavan suuria eroja eri ala-alueiden viljelyolosuhteissa, tutustumaan erittäin mielenkiintoisiin tuottajiin sekä hankkimaan Prioratia paremman hinta-laatusuhteen viinejä. Montsantin kiinnostavuutta lisää myös paikallisten tuottajien innovatiivisuus ja uskallus erilaisiin kokeiluihin.

Vuonna 2001 D.O. -luokituksen saaneen Montsantin tuotantoprofiili on hyvinkin pitkälti Prioratin kaltainen; käytetyt lajikkeet ovat jotakuinkin samat ja jakautuminen eri viinityylien välilläkin samoilla linjoilla; 94% punaviiniä, 6% valkoviiniä ja hyvin minimaalinen määrä roseeviiniä. Siinä missä Prioratin maaperä on voittopuolisesti liuskekiveä, Montsantista löytyy huomattavasti laajempi kirjo erilaisia maaperäkoostumuksia; kalkkikiveä, punaista liuskekiveä, savea, graniittia. Korkeimmillaan alueella noustaan noin 700 metriin ja maantieteellisesti Prioratia laajempi alue mahdollistaa myös suurempia ilmastollisia mikrovaihteluita. Eteläosa on selkeästi lämpimämpi, kun taas pohjoisessa viileämpi ilmasto tuottaa viineihin enemmän raikasta hapokkuutta ja tiukempaa rakennetta. Itä-länsi-suunnassa vuotuinen sademäärä eroaa eri alueiden välillä noin 200-250 mm. Nämä kaikki osatekijät saavat aikaan sen, että Montsantin viineistä löytyy yllättävänkin suuria keskinäisiä ja alueellisiin olosuhteisiin pohjautuvia eroja.

Yksi kevään 2017 Katalonian viinireissun mielenkiintoisimmista tasting-seteistä koettiin, kun alueen kovimpiin viinintekijäguruihin lukeutuva ja aiemmin mm. Alvaro Palacios’n pääenologinakin toiminut Joan Asens (Orto Vins) ja Pep Aguilar (Celler Comunica) pitivät silmiä avaavan tastingin Montsantin viineistä. Punaviinien osalta maistelimme yhdeksän eri alueilta, eri korkeuksilta, erilaisista maaperistä ja erilaisista ilmasto-olosuhteista tulevaa viiniä. Toki viinien välillä oli myös viininvalmistuksellisia eroja. Jonkin verran vuosien varrella Montsantia kulautelleena en siltikään olisi uskonut näin suuriin alueen sisäisiin variaatioihin!

1. Vins Nus Siuralta Rouge 2015 100% Garnatxa Cornudellasta, maaperä punaista savea, kokonaisten rypäleterttujen käyminen terästankeisssa ja amphorassa. Alueen maaperä kehittää viiniin metallinterävää hapokkuutta, tuoksusta löytyy selkeätä kukkaisuutta, ja mausta puhdasta hedelmäisyyttä sekä yrttejä. Hinta noin 12 €

2. Cellers Sant Rafael Solpost 2008 Garnatxaa, Cariñenaa, Cabernet Sauvignonia Pradellista. Maaperä kalkkikiveä ja savea, kypsytys 12 kk tammitynnyreissä. Ikä on jo ehtinyt tuoda viinin väriin tummien sävyjen sekaan tiilenpunaa. Melko intensiivinen tuoksu, jossa tummaa hedelmää ja tammea. Iästään huolimatta kompakti ja tiivis rakenne, reilusti kypsiä tanniineja ja melko pitkä jälkimaku.

3. Celler Comunica ´Comunica´ 2014 Garnatxa Peluda, Cariñena. Graniittinen maaperä Can Figuerassa tuo viineihin enemmän hapokkuutta ja tiukempaa rakennetta. Tumma rubiininpunainen väri ja tuoksu avoin sekä runsaan hedelmäinen ja yrttinen. Maussa tuoksun runsauteen nähden yllättävänkin kiinteä ja fokusoitunut meno, jota johtaa raikas ja intensiivinen hedelmäisyys. Reilu hapokkuus säilyttää raikkauden loppuun saakka ja tyylikäs, keskipitkä jälkimaku viimeistelee nätin kokonaisuuden.

4. Josep Grau Viticultor La Florens 2015 100% Garnatxa. Maaperä kalkkikiveä ja savea. Kypsynyt isoissa tammitynnyreissä. Tumman rubiininpunainen väri, tuoksussa syvän tummaa hedelmäisyyttä, maku tiivis ja vielä hieman pidättyväinen. Upean hienojakoinen ja kypsä tanniinisektori, pitkä villiyrttien sävyttämä jälkimaku. Paljon potentiaalia myös kypsytykseen.

5. Celler Cedó Anguera Clònic Carinyena 2014 100 % Cariñena. Savivoittoinen kalkkikivimaaperä. Syvä tumma marjaisuus, tasapainoinen rakenne, hiukan aiempia kepeämpi kokonaisuus, jossa hienojakoinen ja tyylikäs tanniinirakenne.

6. Vinyes d’en Gabriel Coma Baldà 2014 100 % Cariñena. Maaperä kalkkikiveä, savea ja pinnassa mukulakiveä. Tumman rubiininpunainen väri, tuoksussa kypsää tummaa hedelmää, reilun tanniinnen viini. Erittäin intensiiviinen maku, jossa mukana myös savua, ja tummaa taatelia. Tässä vaiheessa vielä hyvin nuori viini, joka tarvitsee aikaa.

7. Mas de l’Abundancia ´Abundà´ 2012 Garnatxa, Cariñena, Cabernet Sauvignon. Rautapitoinen maaperä, jossa yhdistelmä savea, kalkkikiveä ja liuskekiveä. Muita leveämpi ja avoimempi tyyli, josta löytyy runsaasti makeaa ja kypsää hedelmää.

8. Agricola Aubacs i Solans Sindicat de la Figuera 2015 100 % Garnatxa, jossa ei tammikypsytystä lainkaan. Puhtaan hedelmäinen ja ilahduttavan raikas tyyli. Paljon pehmeää hedelmäisyyttä ja leppoisan pehmeät tanniinit. Kulauteltavuus huippuluokkaa, eikä alkoholin määrää (15%) huomaa sitten niin millään. Puhdaspiirteistä Garnatxaa ilman maskia ja todellinen huippuostos Espanjan 8 € hinnalla!

9. Celler Acústic Braó 2014 Cariñena, Garnatxa. Maaperä savea, hiekkaa, mukulakiveä. Rypäleet kerätty monilta eri alueilla sijaitsevilta tarhoilta. Syvä rubiininpunainen väri, tumma ja intensiivinen hedelmäisyys, jossa myös kahvia ja makeata mausteisuutta. Runsas, täyteläinen, kypsän hedelmäinen ja mausteinen. Muita selkeästi kansainvälisempi tyyli, ja kas kummaa, jenkkimarkkinat vetävät.

Punaisten jälkeen siirryttiin illalliselle aina loistavaan Celler de l’Aspiciin ja jatkettiin muutamien Montsantin valkoviinien parissa.

1. Etim el Destí 2015 Co-operatiivin isomman tuotantomäärän sekoitus, jossa mukana Macabeu, Garnatxa Blanca ja Chardonnay. Helposti lähestyttävä ja suoraviivainen paketti kypsää omenaa, hieman eksoottisempaakin hedelmää ja hiukan kukkaisuutta.

2. Vinyes Domènech Rita 2016 Yli 50-vuotiaiden köynnösten Garnatxa Blancaa maaperästä, jossa savea, liuskekiveä ja kalkkikiveä. Kypsytys 4 kk ranskalaisessa tammessa. Omenaa, keltaista luumua ja häivähdys ananasta. Suutuntuma selkeästi runsaampi, hapokkuus melko maltillinen, maun loppua kohden mukaan yrttinen ja paahteinen vivahde, joka rakentaa viinille myös syvyyttä.

3. Orto Vins Blanc D’Orto 2015 40-60-vuotiaden köynnösten Garnatxa Blancaa kalkkikivisestä maaperästä. Alkoholikäymisen jälkeen 7 kk:n sakkakypsytys terästankeissa. Edellistä raikkaampi ja kepeämpi tuoksu, jossa päävastuussa sitruuna ja omena. Kepeämpi suutuntuma, hapokkuutta ja myös mineraalisuutta selkeästi enemmän mukana. Erinomaisen tasapainoinen viini.

4. Orto Vins Brisat 2013 Niinikään 40-60-vuotiaiden Garnatxa Blanca-köynnösten antia lähinnä kalkkikivisestä maaperästä. Alkuun n. 24 tunnin maseraatio ja sen jälkeen käyminen toisen ja kolmannen vuoden tammitynnyreissä sekä 7 kk:n sakkakypsytys. Runsaampi ja monivivahteisempi tuoksu, jossa kypsää sitruunaa, kuivattua omenaa, mehiläisvahaa ja appelsiininkuorta. Hiukan edellistä runsaampi suutuntuma ja öljyisempi tekstuuri, mutta nätti hapokkuus huolehtii raikkaudesta. Todella kiehtova ja moniulotteinen sekä pitkä maku, joka rakentuu tuoksun suuntaviivoille. Upea, moniulotteinen viini, joka irtoaa Espanjassa hämmästyttävän edulliseen 15 € hintaan!

Näiden jälkeen mukaan saatiin lisää alueen tunnettuja viinintekijöitä, kun mukaan liittyi omia ja Joan Asensin kanssa yhteisiäkin viiniprojekteja puuhaileva Alfredo Arribas (mm. Portal del Priorat). Arribas kaateli laseihin Trossos Tros Blanc 2012:a, savisen ja kalkkikivisen maaperän 80-vuotiaista köynnöksistä puristettua Garnatxa Blancaa. Kypsytys 10 kk ranskalaisessa tammessa. Viinin vuosituotanto yltää vaivaiseen 1673 pulloon ja hinta pyörii Espanjassa noin 40 € paikkeilla. Maistelluista valkoviineistä selkeästi täyteläisin sekä ainoa reippaammin tammea tuoksussa ja rakenteessa esittelevä viini. Kypsää omenaa, sitruunaa, ananasta ja paahteista tammea. Viinistä löytyy mukavasti nyansseja lyhyenkin dekantoinnin jälkeen, vaikka pientä pidätteleväisyyttä onkin havaittavissa. Kyseessä on selkeästi ison rakenteen ja potentiaalin viini, joka kaipaisi vielä vuoden tai pari lisäkypsyttelyä yltääkseen parhaimpaansa.

Montsantin valkkaritykittely päätettiin vähintäänkin mielenkiintoisen ja kokeilevamman viinin parissa, nimittäin laseihin lorisi vielä Celler Comunican La Púa 2016. Tämä viini on sekoitus terästankeissa käynyttä Garnatxa Blancaa (85%) ja punaista Garnatxaa (15%) 8 kk:n sakkakypstyksellä ryyditettynä. Puhtaan omenainen, persikkainen, hiukan savuinen ja mausteinen paketti, josta löytyy melko runsas tekstuuri, raikkaan pirteä hapokkuus ja loppua kohden hieman yrttinenkin meininki. Jälleen todella kiehtova ja täysin aiemmista poikkeava viini.

Olipahan taas mahtava ilta paikallisten viinigurujen seurassa ja samalla silmiä avaava kokemus Montsantin viinien moninaisten vivahteiden parissa.

(Katalonian viinimatkan järjestelyistä vastasivat Espanjan Ulkomaankaupan Instituutti (ICEX) sekä paikalliset viinijärjestöt)

Biodynaaminen helmi Pfalzista – Pflüger Herrenberg Riesling 2013

Pfalzin Bad Dürkheimissa sijaitsevalla Pflügerin viinitilalla on pitkä historia luomuviljeyssä ja nykyään Alexander Pflügerin pyörittämä tila on viljellyt noin 20 hehtaarin kokoisia tiluksiaan Biodynaamisin periaattein kymmenisen vuotta. Herrenberg Riesling tulee nimensä mukaisesti erittäin tunnetulta, jo 1800-luvun tarhaluokituksissa korkealle arvostetulta Ungsteiner Herrenbergin Grosse Lage-tarhalta. Herrenbergin kalkkikivinen ja savinen maaperä tuottaa mineraalisia sekä tyylikkään hedelmäisiä viinejä.

Pflügerin Herrenbergin Riesling-rypäleet tulevat aurinkoisten, kaakkoon suuntautuvien rinteiden vanhoista köynnöksistä ja käyminen on tapahtunut terästankeissa. Kullankeltaisen viinin tuoksu on todella intensiivinen ja siitä löytyy kypsää sitruunaa, limeä, omenaa, persikkaa sekä runsaasti mineraalisuutta. Kuiva (3,2 g/l sokeria) ja nautinnollisen hapokas (8,7 g/l) sekä upeasti kontrolloitu ja fokusoitunut makuprofiili jatkaa vahvan mineraalisisssa tunnelmissa. Hedelmäsektorilla pysytellään kypsän sitruunan, limen ja persikan suuntaviivoilla. Erittäin pitkässä jälkimaussa korostuu raikas sitruuna sekä hieman suolaiseltakin tuntuva mineraalisuus.

Pflüger Herrenberg Riesling on todella intensiivinen, fokusoituneen hedelmäinen ja runsaan mineraalinen viini. Huikea kokonaisuus pistää sukat pyörimään jaloissa ja monivivahteinen maku pysyttelee suussa suorastaan järkyttävän pitkään. Rakenteensa ja tiukan hapokkuutensa puolesta viinille voi helposti luvata suotuisan kehityskaaren vuosikausiksi eteenpäin. Toisaalta viini on jo nyt niin herkullisessa vireessä, että ainakin omalla kohdalla pidemmät säilömisoperaatiot tulevat olemaan työn ja tuskan takana. Pflügeriä ei valitettavasti ainakaan kirjoitushetkellä löydy Alkon valikoimista, mutta ainakin tätä Herrenbergiä löytyy Tallinnan Livikosta erinomaiseen 14,5 euron hintaan. 5 / 5 staraa.

 

Kuusi Alsacen Grand Cru Rieslingiä testissä

Alsacen Rieslingit ovat useimmiten erittäin luotettavia ostoksia ja tarjoilevat myös melko mukavaa hinta-laatusuhdetta. Alkon vakiovalikoimaan on viime aikoina heilahdellut useita varsin houkuttelevilla hintalapuilla varustettuja Alsacen Grand Cru Rieslingejä. Päätin ottaa selvää, minkälaista tavaraa pulloista löytyy ja nappasin kuusi uutuutta testiin. Viinit on maistettu puolisokkona (maisteltavat viinit tiedossa, mutta maistelujärjestys ei). Maistelun jälkeen viinejä testailtiin vielä grillatun bratwurstin, kevyesti mausteisen chorizon ja lampaanmaitojuuston kanssa.

Bestheim Riesling Grand Cru Schlossberg 2015 (Alko 16,90 €)

Mehevä ja runsas tuoksu, jossa muita testin viinejä kypsempää hedelmää; persikkaa, päärynää, omenaa, hitunen mineraalisuutta. Kuiva viini, jonka suutuntumassa hieman öljyisempi ja runsaampi rakenne. Runsaasti hedelmää ja testin kepein hapokkuus, minkä vuoksi omaa joukon parhaan kulauteltavuuden sellaisenaan. Keskipitkä jälkimaku. Testissä sijalle 5 – Runsas ja kypsän hedelmäinen, helposti lähestyttävä ja mukavasti  kulauteltava. 3,5 / 5 staraa.

 

 

Henri Ehrhart Riesling Grand Cru Ollwiller 2014 (Alko 15,90 €)

Alkuun hieman sulkeutunut tuoksu, josta hiljalleen alkaa erottua omenaa ja persikkaa sekä myöhemmin myös hitunen marmeladia ja mineraalisuutta. Suussa pieni jäännössokerimäärä nostaa viinin puolikuivaksi, mutta selkeä ja napakka hapokkuus pitää ryhdin hienosti kasassa. Hyvä tasapaino hedelmäisyyden, jäännössokerin ja hapokkuuden välillä. Melko pitkä ja tyylikäs jälkimaku. TESTISSÄ SIJALLE 1 – VOITTAJA – Tyylikkäin ja tasapainoisin kokonaisuus. 4 / 5 staraa.

 

 

 

Hunawihr Riesling Grand Cru Rosacker 2016 (Alko 16,90 €)

Tuoksultaan testin kepein; nuorekas, kypsän päärynäinen ja viheromenainen, mukana myös hieman kosiskelevaa kukkaisuutta ja pieni hitunen mineraalisuutta. Puolikuivassa maussa kevyt ja suoraviivainen hedelmäisyys ei aivan pysy reilun hapokkuuden vauhdissa, eikä tasapaino yllä kärkiviinien tasolle. Napakka hapokkuus ja 12g/l jäännössokeri pääsevät kuitenkin melko hyvään yhteispeliin. Kokonaisuutena selkeästi testin kepein viini. Testissä jäi jumbosijalle 6, mutta yllätti ylivoimaisesti parhaalla toimivuudella bratwurstin kanssa.  3 / 5 staraa.

 

Château de Riquewihr Riesling Grand Cru Schoenenbourg 2012 (Alko 15,89 €)

Selkeästi testin kehittynein ja samalla myös kiehtovin tuoksu, jossa petrolia, kypsää omenaa, persikkaa, aprikoosia ja hieman hunajaa ja mineraalisuutta. Puolikuiva maku seurailee mukavasti tuoksua ja reipas hapokkuus pitää paketin hienosti kasassa. Hedelmäisyydestä löytyy mukavasti moniulotteisuutta ja myös jälkimaku on melko pitkä.  Testissä sijalle 2 – puolikuiva, hieman jo kehittynyt ja moniulotteinen. Toimii hieman mausteisempienkin ruokien kanssa. 4 / 5 staraa.

 

 

 

Vieil Armand Riesling Grand Cru Ollwiller 2016 (16,68 €)

Hieman hentoisempi tuoksu, jossa vihreätä omenaa, päärynää sekä mineraalisuutta. Suussa testin hapokkain viini etenee alkuun selkeästi hapot ja tiukahko sitruunaisuus edellä, mutta hengitettyään hiukan, alkaa nostamaan myös kypsempää hedelmäisyyttä ja mineraalisuutta paremmin esille. Melko pitkä ja tyylikäs jälkimaku. Hyötyisi vielä vuoden parin kellaroinnista päästäkseen parhaimpaansa. Testissä sijalle 3 – nuori, hapokas ja hieman tiukempirakenteinen, mutta kokonaisuutena tyylikäs. 3,5 / 5 staraa.

 

 

 

Arthur Metz Riesling Grand Cru Altenberg de Bergbieten 2014 (16,90 €)

Alkuun hieman ujo tuoksu, joka kuitenkin avautuu nopeasti ja tuo nokkaan kypsää persikkaa, omenaa, mehiläisvahaa ja mineraalisuutta. Suussa hedelmäisyys jää hieman taka-alalle, eikä varsinkaan keskipaletilla pysy tiukan hapokkuuden kyydissä. Tuoksusta ja mausta löytyy kuitenkin pientä moniulotteisuutta. Testin selkeästi kuivin suutuntuma selittyy korkeimmilla happolukemilla (8,0 g/l) ja matalimmilla jäännössokereilla (5,0 g/l). Kokonaisuutena kuitenkin melko tyylikäs viini, joskin hieman muita karumpi rakenne. Keskipitkä jälkimaku pysyttelee hapokkaissa ja mineraalisissa tunnelmissa. Testissä sijalle 4 – Kuivemman ja hapokkaaman tyylin viini, josta löytyy kuitenkin annos moniulotteisuutta ja tyylikkyyttä. 3,5 / 5 staraa.

 

 

 

Raikasta ja puhtaan hedelmäistä Prioratia – Fredi Torres Priorat Classic 2014

Fredi Torres on mielenkiintoinen viinintekijä, joka tuntuu saavan viineihinsä jollain selittämättömällä tavalla hienoja vivahteita, eläväisyyttä ja raikasta hedelmäisyyttä. Hepulla on meneillään jos jonkinmoisia viiniprojekteja ympäri Espanjaa ja Ribeira Sacran Silice Viticultores-projektia hehkuttelinkin jokunen tovi sitten blogissa (→ Kiehtovaa Menciaa Ribeira Sacrasta – Silice Viticultores Silice 2014). Katalonian reissulla satuin syömään illallista Falsetin loistavassa Celler de l’Aspicissa ja paikan tunnetusti mahtavasta viinivalikoimasta tuli ostettua muutama helmi mukaan matkalaukkuun. Yksi kotiin matkanneista pulloista oli Fredi Torres Priorat Classic 2014.

Priorat Classicin rypäleet ovat kasvaneet Gratallopsin nurkilla. Mukana on Garnatxaa (75%), Cariñenaa (20%), Syrah’ta (3%) ja pieni pläjäys valkoisia rypäleitä (2%).  Kuten yleensä muutenkin, myös Fredi Torresin Prioratin vinkut duunaillaan hyvin minimaalisia käpälöintitaktiikoita noudatellen, ilman suodatuksia ja kirkastuksia. Myöskään tammea ei haluta nostaa parrasvaloihin. Tästäkin viinistä vain 15% on kypsynyt noin 10 kk tammitynnyreissä ja loppu on lepäillyt terästankeissa.

Lasista nousee erittäin kiehtova tuoksu, josta löytyy kypsää karhunvatukkaa, tummaa kirsikkaa, yrttejä ja pientä savuisuutta. Maussa korostuu raikas, puhdas ja mehukas hedelmäisyys. Suutuntuma on pehmeä, yrttinen klangi ja pieni mineraalisuus tuovat lisää syvyyttä. Ryhdistä pitää huolen kypsä ja pehmeä tanniinisuus sekä hyvin pakettia tasapainottava hapokkuus. Alkoholitasokin pysyttelee Prioratin punaviineille alhaisissa 13,5% lukemissa.

Fredi Torres Priorat Classic 2014 on ilahduttavalla tavalla puhtaan hedelmäistä ja raikasta tavaraa. Kaikki palikat asettuvat nätisti paikalleen ja viinin dokabiliteettihan on suoraan seitsemännestä taivaasta. Kaiken kaikkiaan poikkeuksellisen raikas ja selkeästi hedelmäisyyteen fokusoiva Prioratin punkku ja todella loistava ostos Espanjasta noin kympillä. 4 / 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Gran Cerdo 2016 (Alko 11,85 €)

Espanja on leimautunut monien ajatuksissa muhkean konsentraation ja pitkien tammikypsytysten viinimaaksi. Espanjassa valmistetaan kuitenkin myös kepeitä, raikkaita ja nuoria viinejä, jotka eivät ole välttämättä tammea nähneetkään. Erityisesti Tempranillosta ja Garnachasta valmistetut nuoret viinit antavat hyvän käsityksen siitä, että ko. lajikkeista on muuhunkin, kuin pitkien tammikypsytysten kanssa paukutteluun. Parhaimmillaan viinit ovat todella raikkaita ja mehukkaita sekä ennen kaikkea mukavasti kulauteltavia tapauksia. Maahantuoja Vindirekt on panostanut viime aikoina naturaaliviinien sektoriin ja tämän työn satoa on alkanut putkahdella ravintolavalikoiman lisäksi myös Alkoon. Yksi tällainen naturaali tapaus on Riojasta tuleva Gonzalo Gonzalo & The Wineloven Gran Cerdo, jonka vuosikertaa 2016 on saatu Alkon myymälöihin erikoiserä.

Gran Cerdo pitää sisällään 90% Tempranilloa ja 10 % Gracianoa ja on omistanut katkeransuloisen “Iso Sika”-nimensä niille pukumiehille, jotka eivät uskoneet Gonzalo Gonzalon viiniprojektiin, eivätkä myöntäneet tälle lainaa. Viini on kypsynyt 12 kk sementtitankeissa, eikä sitä ole suodatettu tai stabiloitu. Myös sulfiittien käyttö on pidetty minimissä. Viini tuoksu on viinityylille ominaisesti melko aromaattinen ja tuo nokkaan tummaa kirsikkaa, vadelmaa, mansikkaa sekä selkeää kukkaisuutta. Suussa keskitäyteläinen viini on ennen kaikkea mehukas ja marjaisa, jota sopivan tahdikas happosektori pitää kivasti ryhdissä. Hyvin hento tanniinisuus sopii kepeään ja hedelmäiseen pakettiin hyvin ja vahvistaa samalla mutkatonta kulateltavuutta.

Gran Cerdo on mukava esimerkki kepeämmästä ja raikkaammasta Tempranillo-vetoisesta viinistä, josta löytää viinityylille tyypillistä mehukkuutta sekä kukkaisuutta. Hauska viini mutkattomien meininkien ja rennompien hetkien yhteyteen. Menee kurkusta alas sellaisenaankin, mutta kylkeen voi halutessaan sovitella vaikka grillattua kanaa tai pizzaa. 3,5 / 5 staraa.

 

 

Viikon Copa – Huber Ried Alte Setzen Grüner Veltliner 2015 (Alko 19,99 €)

Itävaltalainen Weingut Huber herättää mielenkiintoa vähintään siksi, että nuori ja innokas viinintekijä Markus Huber tuntuu saavan aikaan varsin mainioita viinejä. Silloin tällöin Huberin viinien taustalta löytyy hieman kokeilevampiakin valmistukseen liittyviä kikkailuja ja myös viineistä löytää usein mielenkiintoisia vivahteita. Alkon hyllyille on hiljattain pamahtanut erikoiserä Huberin Ried Alte Setzen Grüner Veltlineriä, joka on Traisentalin Alte Setzen-nimisen Erste Lage-tarhan tuotos noin 60-vuotiaista köynnöksistä. Viini on käynyt läpi 12 tunnin kuorikontaktin ja käyminen on tapahtunut terästankeissa. Kypsytys sakkojen kanssa 8 kk isoissa 2500 l akaasiatynnyreissä (50%) ja terästankeissa (50%). Tuoksusta löytää limeä, persikkaa, omenaa ja mausteisuutta. Paletilla raikkaan hedelmäinen ja tekstuuriltaan hieman öljyinenkin viini seurailee tuoksun setitystä. Loppua kohden mineraalinen sekä mausteinen klangi voimistuu. Nätti ja raikas hapokkuus virkistää pakettia ja pitkä jälkimaku keikkuu valkopippurin ja yrttien merkeissä.

Huber Ried Alte Setzen Grüner Veltliner on tyylikäs kokonaisuus, josta löytyy tasapainoinen paketti klassisia Grüner Veltlinerin ominaisuuksia sekä sopivasti mielenkiintoista vivahteikkuutta ja eläväisyyttä. Varma valinta kaloille ja äyriäisille, mutta miksei myös grillatulle possulle tai klassisen wienerschnitzelin kylkeen. 4 / 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Ramón do Casar Treixadura (Alko 15,89 €)

Ribeiron valkkareita olen hehkuttanut jo moneen kertaan aiemminkin. Ja taas hehkutan, kun Alkoon on sattunut pölähtämään erikoiserä Ramon do Casarin Treixaduraa. Todennäköisesti Portugalista Galiciaan kulkeutunut Treixadura on yleinen valkoviinilajike Espanjan puolella nimenomaan Ribeiron alueella, mutta perinteisesti sijoittunut lähinnä osaksi erilaisia blendejä. Yleensä Treixadura tarjoilee selkeästi viljelyalueidensa muita päälajikkeita (esim. Godello, Albariño ja Loureiro) matalahappoisempaa ja kukkaisempaa sekä suoraviivaisemman hedelmäistä menoa. Satapinnaiset lajikeviinit ovat viimeaikaisesta yleistymisestään huolimatta edelleen vähemmistöroolissa.

Ramón do Casarin Treixaduran tuoksusta löytää selkeää mineraalisuutta, päärynää, omenaa ja greippiä sekä hyvin hillityn määrän kukkaisuutta. Suussa eläväisen oloinen viini pysyttelee tuoksun suuntaviivoilla ja mukaan lyöttäytyy odotettua terhakkaampi pläjäys hapokkuutta. Pieni mineraalisuus tuo pakettiin mukavasti lisävivahdetta. Melko pitkä jälkimaku pyörii päärynäisissä ja mineraalisissa merkeissä.

Ramon do Casar Treixadura on erinomainen ja tasapainoinen viini, josta löytää ilahduttavan paketin mineraalisuutta ja hienon hapokkuuden ansiosta myös nätisti kontrollissa pysyvää hedelmäisyyttä. Lautaselle sopii laajalla skaalalla kalaa tai mereneläviä, sehän on selvä. Alkon myymälöistä löytyy siis rajoitettu erä, vieläpä erittäin asialliseen hintaan. Tarkista lähimyymäläsi saatavuus Alkon nettisivuilta ja nappaa samalla pari extrapulloa varalle. 4/ 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Rawson’s Retreat Organic Series Cabernet Shiraz Merlot (Alko 8,99 €)

Rawson's Retreat Organic Series Cabernet Shiraz MerlotViinimaailman yksi hienoimpia juttuja on sen yllätyksellisyys. Kun olin korkkailemassa Rawson’s Retreatin Organic Series Cabernet Shiraz Merlot’ta, odotin lasiin lorisevan tuhtia ja muhkeata ylikypsää hedelmää sekä täyteläistä henkselien paukutteluviiniä. Yllätyksekseni löysinkin lasista keskitäyteläisen paketin raikasta kypsää marjaisuutta, reilusti mehukasta hedelmää, passelin happorakenteen sekä kypsää ja melko kesyä tanniinisuutta. Tummien marjojen joukossa on selkeästi raikkaampaa punaista kirsikkaa ja paketin raikkaus tekee siitä helposti lähestyttävän ja helposti kulauteltavan.

Tämä puteli Rawson’s Retreat Organic Seriesiä pitää sisällään nimensä mukaisesti Cabernet Sauvignonia (75%), Shirazia (15%) ja Merlot’ta (10%). Viiniä on kypsytelty 6 kk tammitynnyreissä. Mutkaton ja suoraviivaisen hedelmäinen viini yhdistyy hyvin erilaisiin grillailuhommiin, jolloin viinin nuorekas hedelmäisyys ja antaa tilaa myös hieman maustetumman grillimätön kyljessä. Parhaat kaverit löytynevät burgereista, grillatusta possusta ja kanasta. 3 / 5 staraa.

(Maahantuoja toimitti näytepullon)

Timanttista hapokkuutta ja Santorinin vulkaanista mineraalisuutta – Haridimos Hatzidakis

Santorinin Assyrtikojen raikas hapokkuus ja kiehtova mineraalisuus on kiinnostanut jo jokusen tovin, mutta pienen saaren alhaisista tuotantomääristä johtuen kohdalle on osunut valitettavan rajallinen määrä viinejä. Kun Juhannusta ja viime vuosina liiankin tutuksi tulleita kotimaan kesäsääkatastrofeja päätettiin lähteä karkuun jonnekin lämpimään, oli sopiva hetki Santorinin reissulle. Vaikka alkuvuoden viinitilavierailujen kiintiö alkoikin olla jo tapissaan, en tietenkään malttanut olla pyörähtämättä parilla tilalla, teemalla “kun nyt kerran paikan päällä ollaan.” Etukäteisfiilistelyjen ja -pähkäilyjen perusteella yhdeksi mielenkiintoisimmista tuottajista nousi isolla kädellä viiniskenen kehuja viime vuosina kerännyt Hatzidakis.

Haridimos Hatzidakisin viinitilan tarina Santorinilla alkoi vuonna 1996, kun herra meni ja uudelleenistutti aiemmin hylätyiksi joutuneita tarhoja Pyrgos Kallistisiin. Homma käynnistyi alkuun puolella hehtaarilla ja oma tarhapinta-ala on sittemmin laajentunut nykyiseen noin 12 hehtaariin. Tuotantotilat saatiin käyttöön vuotta myöhemmin 1997 ja ensimmäiset viinit markkinoille keväällä 1999. Tuotannon pääpaino on saaren alkuperäislajikkeissa, Assyrtikossa ja Aidanissa,  joista valmistuu sekä kuivia valkoviinejä että makeita vinsantoja. Punaviinisektorissa Hatzidakis on yksi niistä saaren tuottajista, jotka ovat olleet nostamassa aiemmin heikkona linkkinä ja karkean tanniinisena pidetyn paikallisen Mavrotragano-lajikkeen mainetta. Ideana on tuoda lajikkeen parhaita puolia esiin astetta harkitummilla ja osaavammilla viljely- ja valmistustekniikoilla.

Hatzidakisin omia tarhoja viljellään sertifioidusti luomuna, mutta ostorypäleiden kohdalla tämä ei välttämättä aina täysin toteudu. Assyrtiko-rypäleistä joutuu Santorinilla pulittamaan sopimusviljelijöille noin 3-3,5€ per kilo, joten ihan halpaa raaka-ainetta ei ole omien köynnösten ulkopuolellakaan tarjolla. Kun mukaan ynnätään pienet satomäärät, saadaan kasaan jo pari hyvää taustatekijää Santorinin Assyrtikojen melko reippaille pullohinnoille.

Santorinilla köynnökset kasvavat tarhoilla korimaisessa muodossa, kestääkseen saaren voimakkaan tuulisuuden. Vulkaaninen maaperä säilyttää hyvin yöllisen kosteuden ja köynnösten sijainnista lähellä maan pintaa on täten hyötyä myös kuuman ja kuivan kasvukauden aikana. Phylloxera ei ole Santorinin viinitarhoja vaivannut, joten tarhoilta löytyy runsaasti vanhoja, omilla juurillaan kasvavia köynnöksiä. Vulkaaninen maaperä, saaren voimakas tuulisuus ja vanhojen köynnösten pienet satomäärät rakentavat taitavissa käsissä intensiivisiä, kiehtovan mineraalisia ja erittäin hapokkaita viinejä. Hatzidakisin vuosituotanto pyörii tällä hetkellä noin 130 000 pullossa ja vakaa aikomus on vastata kasvavaan kysytään laajentamalla tuotantotiloja ja nostamalla tuotantomääriä.

Kierroksen päätteeksi maistelimme luonnollisesti kivan nipun viinejä:

1. Aidani 2016 Paikallislajike Aidanista valmistettu. Kypsynyt terästankeissa 6 kk ja pullotettu ilman suodatuksia. Hieman Assyrtikoa aromaattisempaa ja kukkaisempaa tavaraa, myös hieman maltillisemmalla hapokkuudella varustettuna. Raikas ja hedelmäinen ja mutkattoman mukava tapaus.

2. Santorini 2016 100% Assyrtiko. Käyminen villihiivoilla terästankeissa ja sakkakypsytys 40 päivää. Upea hapokkuus, tasapainoinen pläjäys vulkaanista mineraalisuutta ja sitruunaa, greippiä, ruohoisuutta ja pitkä jälkimaku. Maistamistani perustason Assyrtikoista selkeästi kärkikastia, erityisesti upean tasapainon ja nautinnollisen tiukan hapokkuutensa ansiosta.

3. Assyrtiko de Mylos Vielles Vignes 2016 100% Assyrtiko. Tarhaviini Mylos-nimisen tarhan vanhoista (yli 50-v) Assyrtiko-köynnöksistä. Kuorikontakti 12 tuntia, käyminen villihiivoilla terästankeissa ja kypsytys sakkojen kanssa 8 kk. Alkuun ujompi ja pidättyväisempi tuoksu, joka kuitenkin avautuu hetken lasissa lymyiltyään nätiksi paketiksi omenaa, greippiä, sitruunaa ja limeä. Upean rakenteen omaava ja todella fokusoitunut viini, jonka intensiivinen mineraalisuus ja lineaarinen hedelmäisyys on huikealla tasolla. Erittäin pitkä jälkimaku ja kokonaisuutena paras koko reissun aikana maistamistani Assyrtikoista.

4. Nykteri 2015 100% Assyrtiko. Nykteri on perinteinen Santorinin viinityyli, jossa ylikypsät rypäleet puristetaan yöaikaan ja viini kypsyy tammessa vähintään 12 kk. Hatzidakisin Nykteri oli reissun aikana maistetuista selkeästi eleganteimmasta päästä ja viinin tammikypsytyksessä onkin hyödynnetty eräkohtaisesti eri kokoisia ja eri ikäisiä tammitynnyreitä. Täten on saavutettu hieman tasapainoisempi lopputulos. Kuorikontakti 12 tuntia, käyminen villihiivoilla terästankeissa ja kypsytys vähintään 12 kk tammessa, ei suodatuksia. Aromi- ja makumaailma on edellisiä tummempisävyinen ja suutuntuma hieman konsentroituneempi sekä öljyisempi. Tammen mukana olon erottaa selkeästi, mutta se on sopivassa tasapainossa muun kokonaisuuden kanssa.

5. Assyrtiko de Louros 2015 100% Assyrtiko. Hatzidakisin valkoviinien lippulaiva Louros-nimiseltä tarha-alueen yli 100-vuotiaista Assyrtiko-köynnöksistä. Kuorikontakti 12 tuntia. Kypsynyt sakkojensa kanssa ranskalaisissa tynnyreissä ja itävaltalaisissa isoissa tammitynnyreissä noin 24 kk, hieman vuosikerrasta riippuen. Syvän kultainen väri ja tuoksussa mukana kypsien omenoiden lisäksi, heinää, hunajaa ja tammea. Tyylillisesti Burgundin meininkeihin nojaileva, elegantti ja moniulotteinen viini, jossa erinomaisen tiukka hapokkuus tasapainottamassa intensiivistä ja runsasta makumaailmaa.

6. Rosé 2016 Väriltään perinteisen tumman punainen viini tuo nokkaan mansikkaa, vadelmaa ja puolukkaa. Suussa ennakko-odotuksia huomattavasti raikkaampi meno ja kiva hapokkuus. Mukava tasapaino hapokkuuden ja punamarjaisen hedelmäisyyden välillä. Hyvin viilennettynä kivasti kulauteltavissa sellaisenaan, mutta rakenteensa puolesta myös kätevä ruokaviini.

7. Mavrotragano 2015 Paikallinen punaviinilajike, joka on perinteisesti tuottanut ,osittain heikosta osaamisesta johtuen, robusteja ja tanniinisia viinejä, joita on sitten lähinnä blendattu muiden viinien sekaan. Hatzidakis on yksi modernimman tyylin tekijöistä, joka on ollut nostamassa lajikkeen arvostusta valmistamalla fiksummilla tekniikoilla ja valinnoilla elegantimman lajikeviinin. 12-18 kk tammikypsytystä hieman vuosikerrasta riippuen, ei suodatusta. Tummaa marjaisuutta, jossa mustaherukkaa ja tummaa luumua, tupakkaa ja nahkaa. Hyvä balanssi, tyylillisesti Bordeaux-tyyppinen tapaus, jolle voi mukavan hapokkuuden, reilun intensiteetin, runsaan tanniinisuuden sekä pitkän jälkimaun puolesta lupailla varsin pitkää kellaripotentiaalia.

8. Vinsanto 2003 80% Assyrtikoa ja 20% Aidania. 15 päivää aurinkokuivattuja ylikypsiä rypäleitä. Käyminen terästankeissa ja kypsytys vähintään 7 vuotta tammitynnyreissä. Tumman ruskea väri ja tuoksussa taatelia, luumua, toffeeta, appelsiinin kuorta ja pähkinää. Nätti happorakenne lymyilee makean ja konsentroituneen paketin taustalla. Erittäin paksu rakenne ja täyteläinen kokonaisuus.

9. Voudomato 2008 Punaisista 10-15 päivää aurinkokuivatuista Voudomato-rypäleistä tehty makea viini (340 g/l sokeria). Käyminen terästankeissa ja kypsytys 5 vuotta tammitynnyreissä. Todella runsaasta makeudesta huolimatta raikasta punaisten marjojen meininkiä, raikas suutuntuma ja edellistä Vinsantoa kepeämpi rakenne.

Hatzidakisin viinit olivat kautta linjan varsin vakuuttavaa tavaraa. Niistä löysi upean paketin tyylikkyyttä, tasapainoa ja intensiivisyyttä. Tämä kaikki on saavutettu ilman minkäänlaisia merkkejä yliyrittämisestä tai kuluttajia kosiskelevista kikkailuista. Taustalta huokuu selkeä pyrkimys modernimpaan ja tasokkaampaan tekemiseen niin tarhoilla, kuin kellarissakin ja sitä kautta myös laadukkaampien sekä paremmin kasvuympäristöään esiin tuovien viinien valmistukseen. Vahva suositus!

Viikon Copa – Chateau Bianca Pinot Noir (Alko 19,94 €)

Uudessa maailmassa on viime aikoina ollut näkyvivssä vahva trendi viileämpien alueiden raikkaampien ja kevyempien viinien suuntaan. Jenkeissä Californian ja Washington Staten väliin sijoittuva Oregon ei välttämättä ole kovinkaan monelle tuttu viinialueena, mutta sen ala-alue Willamette Valley on herättänyt pulinaa viinisieppojen keskuudessa jo jonkin aikaa. Willamette Valleyn alueella Tyynen valtameren vaikutus viilentää ilmastoa merkittävästi ja luo otolliset olosuhteet viileässä viihtyvien lajikkeiden viljelyyn. Erityisesti Pinot Noir on tuntunut menestyvän ja onkin alueen ylivoimaisesti viljellyin rypäle. Alkon valikoimat eivät ole perinteisesti ratsastaneet trendien harjanteella, mutta nyt on onnistuttu saamaan hyllyvalikoimaan Willamette Valleyn Pinot Noir-edustaja Chateau Bianca Pinot Noir 2014

Tuoksusta löytyy karpaloa, punaista kirsikkaa ja puolukkaa sekä hiukan savuisuutta. Makusektori jatkaa raikkaissa punamarjaisissa meiningeissä ja napakka hapokkuus pitää paketin mukavan raikkaana. Melko pitkä jälkimaku sekä mieto ja kypsä tanniinisuus jättävät raikkaan marjaisan ja mausteisen jälkitunnelman.

Chateau Bianca Pinot Noir 2014 on laadukas esimerkki Willamette Valleyn potentiaalista tuottaa viileän alueen karakteerilla varustettua Pinot Noiria. Maistoin viinin sokkona ja arvelin viinin alkuperää viileästä ilmastosta vihjailevan luonteen ohjailemana lähinnä Saksan suunnille. Vaikka koordinaatit eivät osuneetkaan kohdilleen, oli hauska huomata myöhemmin, että Chateau Biancaa tuottavan perheen sukujuuret ovat nimenomaan Saksassa. Ruokapöydässä hakisin täydellisyyttä hipovaa makuparia esim. savustetusta ankanrinnasta, mutta miksei myös punalihainen kala tai vaalea liha toimisi vallan mainiosti. 4 / 5 staraa. Kuvan (©) Alko.