Feudi di San Gregorio Cutizzi Greco di Tufo 2011

Campanian alueen viinit ovat nostaneet profiiliaan viimeisen parinkymmenen vuoden aikana isolla kädellä. Tuottajien määrä on lisääntynyt merkittävästi, mutta myös viinien laatu on kohentunut. Vesuviuksen ympäristön vulkaanisessa maaperässä kasvavaista köynnöksistä puuhastellaan siis varsin persoonallisia ja mielenkiintoisia viinejä. Menestystä ja mainetta ei ole kalasteltu kansainvälisillä suosikkilajikkeilla, vaan panostukset on kohdistettu alueen alkuperäislajikkeisiin. Tyypillisimmät ja tunnetuimmat alueen lajikkeista ovat alunperin kotoisin Kreikasta, kuten vaikkapa nimistä Greco, tai Aglianico voi arvailla. Kolmellakymmenellä hehtaarilla vuonna 1986 aloittanut Feudi di San Gregorio on kasvattanut hehtaarinsa vuosien varrella yli kolmeensataan ja on tänä päivänä yksi tunnetuimmista Campanian viinitaloista maailmalla.

Feudi di San Gregorion Greco di Tufo on valmistettu 100%:sti Greco-lajikkeesta. Köynnökset ovat kasvaneet Tufon kylän lähistöllä kalkkipitoisessa ja vulkaanisessa maaperässä. Viiniä on kypsytetty 4 kk terästankeissa sakkojen kanssa.

Tuoksussa on sitrusta, ananasta, päärynää ja hiukan mineraalisuutta. Keskitäyteläinen maku jatkaa tuoksun linjoilla työntäen sekaan myös pientä yrttisyyttä. Hapokkuutta on riittävästi, joskaan lisäpanos sillä sektorilla ei tekisi pahaa. Melko pitkästä jälkimausta löytyy sekoitus yrttejä, sitruunaa ja pientä mineraalisuutta.

Mukavasti perustasolla toimiva mutkaton valkkari, josta kuitenkin jää uupumaan hieman sitä persoonallisuutta ja moniulotteisuutta, jota Campanian viineiltä odottaa. Viini toimitti virkansa passelisti yksinkertaisen simpukka-aterian kyljessä ja on muutenkin asiallinen kumppani arkisempaan seafood-safkailuun. Ihan hyvä ostos Italiasta hieman alle kympillä. 3 / 5 staraa.

 

 

Viikon Copa – Arrocal 2011 5,89 (0,375 l)

Säännöllisin aikavälein törmää tilanteeseen, jossa olisi käyttöä kokonaisen pullon sijasta puolikkaalle. Kansallismyymälässämme puolikkaiden hylly ei ole perinteisesti ollut mikään aarreaitta, mutta viimeisten parin vuoden aikana on senkin sektorin ryhti jossain määrin kohentunut. Yksi esimerkki ryhtiliikkeestä on Espanjasta, Ribera del Dueron alueelta ponnistava Arrocal. 90-luvun lopulla perustetun viinitalon peruspunkun Tempranillo-rypäleet on kerätty käsin ja viiniä on kypsytetty 6 kuukautta pääosin ranskalaisissa tammitynnyreissä.

Tuoksussa on tummaa kirsikkaa, karhunvatukkaa ja paahteisuutta. Täyteläiselle ja melko muhkean hedelmäiselle paletille ehtii mukaan tuoksun kattauksen lisäksi vielä annos mausteisuuttakin. Nuorekkaan ryhdikäs setti hapokkuutta ja terhakkaa tanniinisuutta pistää hommaa kivasti pakettiin. Keskipitkä jälkimaku on tummasävytteinen ja lämminhenkinen.

Arrocal on iloinen yllätys puolikkaiden pullojen hyllysektorissa. Suoraviivainen, ronski ja melko tyypillinen alueensa roble-viinien edustaja. Soveltuu mainiosti vaikkapa arki-iltoihin yhden tai kahden pihvin setitykseen. 3 / 5 staraa.

 

 

Terras Gauda Abadía San Campio Albariño 2011

Erään viikonlopun kesäisen iloisissa ja lämpimissä tunnelmissa jätin katkaravut hetkeksi keskustelemaan valkosipulisen marinadinsa kanssa ja syöksyin viinikaapin ääreen tutkailemaan sopivaa korkkailtavaa. Hetkosen kuluttua kuumaan öljykylpyyn hyppäävät katkaravut kaipasivat selkeästi jotain espanjalaista valkoviiniä kaverikseen. Kaapin uumenista tarrautuikin kouraan Terras Gauda Abadía San Campio Albariño 2011.

Terras Gaudasin tarhat sijaitsevat luoteisessa Espanjassa, Rias Baixasin eteläpäätyyn ja Portugalin rajan tuntumaan paikantuvalla O Rosalin ala-alueella. Sataprosenttisesti Albariñosta valmistetun viinin rypäleet on kerätty käsin ja viinin käyminen on tapahtunut luonnonhiivoilla terästankeissa.

Melko intensiivisestä tuoksusta on löydettävissä sitruunaa, raikasta omenaa, ananasta ja merellistä tuulahdusta. Kuiva ja runsaan hedelmäinen maku täyttää suun sitruunalla, omenalla ja paletin loppua kohden voimistuvalla tyylikkäällä mineraalisuudella. Erityismaininnan ansaitsee runsasta hedelmäisyyttä onnistuneesti kontraava raikas ja pirteä hapokkuus. Pitkä jälkimaku on kiehtovan mineraalinen ja mausteinen. Kokonaisuus on tyylikäs ja erittäin tasapainoinen.

Terras Gauda Abadía San Campio 2011 on todella erinomainen Rias Baixasin Albariño. Keski-Euroopasta noin 13 euron pulituksella hankittuna hinta-laatusuhde on suorastaan väkevä, mahdollisesti jopa jykevä. Näillä jupinoilla Copatinto töräyttää Terras Gauda Abadía San Campio Albariñolle 2011:lle 4/5 staraa. Tämäkin Albariño olisi ehdottomasti syytä nauttia merellisten herkkujen tai huolella valmistettujen kalaruokien seurassa.

 

 

 

Meyer-Näkel Classic Groβes Holzfass Spätburgunder 2011

Saksalaisten punaviinien testaaminen on jäänyt vuosien varrella aivan liian vähälle. Yksi syy asiaan on saattanut olla se, ettei minun ja Pinot Noirin välille ole koskaan päässyt kehittymään mitään järisyttävän syvää ystävyyttä ja parhaat saksalaiset punaviinit nyt sattuvat olemaan kyseisestä lajikkeesta valmistettuja. Viime vuosina olen kuitenkin onnistunut maistamaan niin mielenkiintoisia Spätburgundereja, että olisi suorastaan tyhmää jättää saksalaisten punkkujen tarkempi sielunelämä selvittämättä.

Ahr on Saksan punaviinidominanteista alueista pohjoisin ja samalla myös pienin. Ahr tuottaa pohjoisesta sijainnistaan huolimatta pirullisen mielenkiintoisia Spätburgundereja. Näin pohjoisessa olosuhteiden osalta tulee kaikkien palikoiden olla kohdallaan, jotta rypäleet saavuttavat riittävän kypsyyden ja lopullista pullotetta korkkaava viininystävä pääsee virittämään hymynvirnettä kasvoilleen. Ahrin alueella asiassa auttavat ainakin pohjoisen kylmistä tuulista suojaavat Eifelvuoret, jyrkät rinteet sekä koostumuksensa ja tumman värinsä vuoksi tehokkaasti lämpöä varastoiva maaperä. Parhaat palstat suuntautuvat luonnollisesti runsaimpien aurinkotuntien suuntaan.  Meyer-Näkel on varmasti yksi tunnetuimmista tuottajista Ahrin alueella. Werner Näkelin ja hänen perheensä pyörittämä tila viljelee 15 hehtaaria, joita Spätburgunder hallitsee 75 %:n osuudella. Tällä kertaa testattu Spätburgunder Classic Groβes Holzfass 2011 on 100%:nen Spätburgunder ja kypsynyt 6 kk suurissa tammitynnyreissä.

Tuoksusta löytyy kirsikkaa, vadelmaa, metsämansikkaa ja puolukkaa. Keskitäyteläisessä maussa pääosaan nousee kirsikka, aavistuksen bitterinen puolukka sekä hitunen mausteisuutta. Muuhun kokonaisuuteen nähden sopivan rapsakka hapokkuus ja pieni määrä kypsää tanniinisuutta ryhdittävät pakettia. Pitkä jälkimaku koostuu lähinnä kypsistä punaisista marjoista ja mausteisuudesta.

Meyer-Näkel Spätburgunder Classic Groβes Holzfass 2011 on tasapainoinen, elegantti ja varsin nautinnollinen viini. Saksasta noin 13 euron hinnalla hankittuna hinta-laatusuhde on todellista timanttia. Ruokapöydässä yhteispeli sujui varsin mallikkaasti paistetun lohimedaljongin kanssa. 4 / 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Neiss Pinot Grigio Trocken 2011 10,99 €

Kevätaurinko on onnistunut näyttäytymään jo niinkin kirkkaana, että talvimökötyksen lomassa kansamme naamavärkin seuduilla on kuulemani mukaan rekisteröity jokunen hymynvirekin. Sitä varsinaista kevättä odotellessa voi lumikinosten sulamista vauhdittaa keväisen raikkaalla ja runsaan hedelmäisellä saksalaisella valkoviinillä.

Neiss Pinot Grigio Trocken tulee Pfalzin viinialueen pohjoisosasta, missä putiikin 25 hehtaarin viljelyksistä huolehtii monilla tahoilla tunnustettu viinintekijä Axel Neiss. Viikon suositusviini on sataprosenttinen Grauburgunder (= Pinot Gris). Neiss on tällä kertaa päätynyt nimeämään tämän ranskalaista alkuperää olevan lajikkeen nimen italialaisittain, Pinot Grigio. Useimmiten vieraskielisen nimen käytöllä halutaan kertoa viinin tyylistä tai sitten vain tukea viinin markkinointia johonkin tiettyyn suuntaan. Allekirjoittaneen viiniurpon mielestä painon puolella on menty pöpelikköön siinä vaiheessa, kun italiankielisen rypäleen nimen perään on suostuttu printtaamaan viinin kuivasta tyylistä informoiva saksankielinen sana ”Trocken”. Yksinkertaisesti Grauburgunder Trocken olisi toiminut kohdallani paremmin, mutta uskoisin kyllä selviäväni hengissä nykyversionkin kanssa 🙂 .

Pirteän raikas ja melko intensiivinen tuoksu tuo nokkaan kypsiä vihreitä omenoita, päärynää, melonia ja mineraalisuutta. Lähes kuiva maku maku lataa tuoksun komponentit paletille runsaan hedelmäisessä ja raikkaassa muodossa. Pieni määrä jäännössokeria (6g/l) tekee kokonaisuudesta helposti lähestyttävän, pirteän hapokkuuden huolehtiessa viinin ryhdistä. Melko pitkä jälkimaku on kypsän hedelmäinen ja mineraalinen.

Let’s have a Neiss day, eli eiköhän pakoteta se kevät tänne ja ladataan lautaselle vaikka katkarapusalaattia tämän raikkaan ja hedelmäisen valkkarin kylkeen. 3 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

Viikon Copa – Heideboden 10,07 €

Hiljattain Alkon uutuuksien joukossa perusvalikoiman hyllyille pompanneen itävaltalaisen Heidebodenin kohdalla huomio kiinnittyy ensimmäisenä tuottajaan, Willi Opitziin. Jotkut saattavat muistaa herra Opitzin McLaren Mercedes F1-tiimin nimikkoviinien, ”Silver Lake” ja ”Pole Position” takaa. Erinäisistä kuljettajapoliittisista syistä kyseiset viinit saivat aikanaan melkoisen paljon huomiota myös täällä Suomessa. Nykyään noin 100000 pulloa vuosittain maailmalle pukkaava Opitz tunnetaan rypäleiden hyvinvoinnista huolehtivana ja käsityötä suosivana tuottajana. Valmiita viinejä Opitz markkinoi ennakkoluulottoman itsevarmalla ja kekseliäällä otteella.

Itävallasta, Burgenlandin viinialueelta suositusviinin paikalle hyökännyt Heideboden on kolmen rypäleen blendi, joka pitää sisällään Blaufränkischia (50%), Merlotia (25%) ja Cabernet Sauvignonia (25%). Osaa viinistä on kypsytetty enintään 6 kk vanhoissa tammisammioissa ja osaa terästankeissa.

Melko intensiivisestä ja nuorekkaasta tuoksusta löytyy kypsää mustaherukkaa, kirsikkaa ja pienen pieni määrä kosteaa setripuuta. Paletilla kypsä tumma marjaisuus yhdistyy samettisen pehmeään suutuntumaan, pehmeään tanniinisuuteen ja lisäryhtiä tarjoilevaan hapokkuuteen. Keskipitkä jälkimaku on marjainen.

Heideboden on helposti lähestyttävä, samettisen pehmeä ja tasapainoinen kokonaisuus. Erittäin virkistävä vaihtoehto uuden maailman hillopommikoneilla kyllästettyyn kympin hintaluokkaan. Selkeän makuiset, hieman arkisemmat tummat liharuuat ovat varsin suositeltavia valintoja Heidebodenin seuraan. 3 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

Viikon Copa – Lacryma Christi Rosso 13,09 €

On aina yhtä riemukasta havaita vanhojen suosikkien palaavan Alkon hyllyille. En itse asiassa tainnut edes huomata tämän italialaisen poistuneen listoilta, mutta näinhän siinä oli tietenkin päässyt käymään. Pitkäripaisen uutuuslistauksissa lymyilee siis 2000-luvun alkupuolella melkoisen usein ostoskoriini sujahtanut Lacryma Christi Rosso, joten ainakin minä aion vääntää naamani sellaiseen virneeseen, jota saatettaisiin joissain yhteyksissä hymyksikin nimittää. Viinin tuottaja, vuonna 1986 perustettu Feudi di San Gregorio omistaa 300 hehtaaria viinitarhoja Italian Campaniassa, minkä lisäksi se käyttää myös sopimusviljelijöiden rypäleitä. Lacryma Christi Rosso 2011 on valmistettu Pedirosso- (85 %) ja Aglianico-rypäleistä, jotka ovat kasvaneet Vesuviuksen ympäristön vulkaanisella maaperällä. Tuottajan ja maahantuojan datat kertovat viinin nauttineen valmistusprosessin aikana pitkäkestoisesta kuorikontaktista ja kypsyneen 4 kuukautta terästankeissa.

Tumman rubiininpunaisen viinin persoonallisesta tuoksusta löytyy punaista marjaisuutta, mausteisuutta ja mineraalisuutta. Kun viinin antaa hengitellä lasissa hetken aikaa, tuulahtaa mukaan hentoja herukan ja mustikankin vivahteita. Melko täyteläinen maku seurailee tuoksua. Reilu hapokkuus ja hieman ikeniä kuivattava tanniinisuus pitävät kokonaisuuden ryhdikkäänä. Keskipitkässä jälkimaussa on punaisten marjojen lisäksi mineraalisuutta ja bitterisyyttä.

Lacryma Christi on ilahduttavan persoonallinen tapaus, joka elää ja avautuu paremmin, kun sen antaa hengittää hetken dekantterissa tai lasissa. Reilu hapokkuus ja tanniinisuus kaipaavat ruokaa rinnalleen. Itse väsäsin viinin kylkeen kermaista pastaa pekonin, aurinkokuivatun tomaatin ja pecorino-juuston tahdittamana. Ei hassumpi kombinaatio sekään, mutta uskoisin myös medium-kypsien tummien lihojen olevan kiinnostavaa seuraa tälle viinille. 3 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

Viikon Copa – Domäne Wachau Neuburger Federspiel Terassen 2011 14,01 €

Itävaltalaisten viinien suositukset saavat mukavasti jatkoa, kun Viikon Copaksi valikoitui Domäne Wachaun Neuburger Federspiel Terassen 2011. Noin kolmensadan vuoden ikäinen Domäne Wachau on tunnettu ja maineikas tekijä muutenkin korkealaatuisista viineistään tunnetulla Wachaun alueella. Yli neljänsadan hehtaarin viljelyksillään Domäne Wachau peittää kolmanneksen Wachaun viinialueen viljelyalasta ja on koko Itävallankin mittakaavassa niitä suurimpia toimijoita. Nykyään Domäne Wachau toimii osuuskuntana, johon kuuluu useita satoja viininviljelijöitä.

Luonnossa Roter Veltlinerin ja Sylvanerin risteytyksestä syntynyt Neuburger on taasen varsin harvinainen rypäle. Se on toistaiseksi onnistunut rimpuilemaan Itävallan viinitarhoilla siihen malliin, että sitä löytää vähäisiä määriä lähinnä Wachaun ja Thermenregionin viinialueilta. Lajikkeen suosio on ollut rajussa syöksylaskussa ja sen viljelyala on pienentynyt esim. vuosien 1999 ja 2009 välisenä aikana yli 40 %. Nykyisellään Neuburger kattaa Itävallan viininviljeyalasta mitättömät 1,4 %. Kehityksen suunta ei ole hatusta vedetty, vaan taustalta löytyy ihan selkeitä järkisyitäkin. Sinänsä laadukkaita, mutta pienehköjä rypäleitä tuottava Neuburger on tiiviissä tertuissa kasvava lajike ja altis erilaisille sienitaudeille, homeille sekä kevään ja syksyn pakkasille. Ei siis mikään unelmalajike taloudellisesti kannattavasta viljelystä haaveilevalle. Kun kilpailussa asettuu vastaan muuan Grüner Veltliner, alkaa peli olla Neuburgerin osalta hyvinkin pitkälti pelattu.

Tämä Neuburger on käytetty terästankeissa ja levännyt useita viikkoja tammitynnyreissä ennen pullotusta. Tuoksusta löytyy sitruunaa, päärynää, yrttejä ja mineraalisuutta. Keskitäyteläinen ja kuiva maku pysyttelee tuoksun asettamissa rajoissa. Hedelmäisyys, mineraalisuus sekä pirteä hapokkuus ovat mukavasti balanssissa ja viini on ryhdikäs. Keskipitkä jälkimaku rakentuu paketiksi sitruunaa, päärynää ja yrttejä.

Domäne Wachau Neuburger Federspiel Terassen 2011 on ryhdikkään tasapainoinen ja tyylikäs viini, joka on varsin käyttökelpoinen moniottelija erilaisilla kala- ja äyriäisruoilla lastattuihin ruokapöytiin. 3,5 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

Viikon Copa – Hager Matthias Riesling Kamptal Terrassen 2011 17,04 €

Viikon Copa on suositellut tähän mennessä suorastaan laittoman vähän itävaltalaisia viinejä. Asialle on siis tehtävä jotain ja nopeasti. Asiaankuuluva korjausliike saadaankin käyntiin sopivasti, kun suositusviiniksi valikoituu tällä viikolla Alkon biodynaaminen uutuus Itävallan Kamptalista.

Itävallan valkoviineistä tullee ensimmäisenä mieleen eniten tarhapinta-alaa vallannut Grüner Veltliner.  Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että maassa tehdään myös erinomaisia viinejä selkeästi vähemmän pinta-alaa vallanneesta Rieslingistä. Viikon Copaksi valikoitunut biodynaaminen Hager Matthias Riesling Kamptal Terassen 2011 tulee Mollandsin kylästä, Kamptalin viinialueelta. Alueen läpi virtaavasta Kamp-joesta nimensä saanut Kamptal on yksi Itävallan arvostetuimpia valkoviinialueita ja sen tarhoilla viljellään lähinnä Grüner Veltlineriä ja Rieslingiä. Noin kahtatoista tarhahehtaaria viljelevä Hager Matthias puskee markkinoille viiniä noin 30 000 pullon vuosivauhdilla, joten mistään massatuottajasta ei todellakaan ole kyse. Tämä Riesling on käynyt terästankeissa, joissa sitä on myös kypsytetty 8 kk.

Hillitty tuoksu on pirteän raikas ja tuo esiin sitruunaa, päärynää, kypsää granny smith-omenaa ja hiukan mineraalisuutta. Kevytrakenteinen, mutta selkeäpiirteinen maku jatkaa tuoksun viitoittamalla tiellä. Pieni määrä jäännössokeria (8g/l) tulee esiin paletilla, mutta sopivan ryhdikäs hapokkuus tasapainottaa tilanteen tyylikkäästi. Viini jättää suuhun pitkän ja miellyttävän raikkaan päärynäisen tunnelman.

Hager Matthias Riesling Kamptal Terassen 2011 on melko kevytrakenteinen, mutta varsin maukas ja tyylikkään tasapainoinen kokonaisuus. Tästä viinistä saat miellyttävän seuralaisen esim. vaalean kalan omaa makua kunnioittaville aterioille. Alko on hankkinut pulloja 900 kpl, joten ihan loputtoman kauan ei kannata ostospäätöksen kanssa vitkutella. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Duca di Camastra Nero d’Avola 2011 7,39 €

Jäännösverojen toisen erän maksupäivä lähestyy vääjäämättömästi ja on aika sukeltaa kukkaroystävällisempien viinisuositusten sektoriin. Ja nyt kun puhumme halvoista viineistä isolla H:lla, suuntaamme vakaat askeleemme alle 8 euron hintalappuja kohti. On sanomattakin selvää, ettei Alkostakaan alle kahdeksalla eurolla ihmeitä saa, joten sanotaan se nyt sitten vielä kertaalleen varmuuden vuoksi. Olen kuitenkin valmis ottamaan tietoisen riskin ja hairahdan suosittelemaan tästä hintaryhmästä erästä sisilialaista punaviiniä, Duca di Camastra Nero d’Avolaa. Kyseinen pullote on lymyillyt Alkon varjoisilla alahyllyillä jo vuosikausia ja lukeutuu selkeästi hintaluokkansa parhaimmistoon. Tässä hintaluokassa vuosikertojen ja yksittäisten pullojenkin väliset laatuvaihtelut ovat arkipäivää, mutta Duca di Camastra on onnistunut tälläkin sektorilla varsin kohtuullisesti.

Tuoksussa on paahteisuutta, kypsää kirsikkaa, puolukkaa ja mustaherukkaakin. Keskitäyteläinen maku seurailee tuoksua ja sitä säestää yllättävän pirteä ja reipas hapokkuus sekä pehmeä ja maltillinen tanniinisuus. Keskipitkästä jälkimausta löytyy sekoitus punaisia ja tummia marjoja sekä mausteisuutta.

Suosittelen avaamaan tämän hintaluokan pullotteet hyvissä ajoin ennen hörpiskelyä, niin kaikenlaiset ylimääräiset tuoksut pääsevät tuulettumaan pois. Duca di Camastra soveltuu hyvin noutopöydän peruspunaviiniksi sekä arkisten liharuokien kaveriksi. (Kuvan © Alko)