Viikon Copa – Muros antigos 2016 (Alko 11,90 €)

Pohjoisessa Portugalissa sijaitseva sateinen Vinho Verden alue tuottaa raikasta ja kepeätä valkoviiniä. Maineikkaan portugalilaistuottajan, Anselmo Mendesin Muros Antigos Vinho Verde 2016 pölähti hiljattain Alkon hyllyvalikoimiin ja on mainio vahvistus Alkon Porugali-osastolle.

Muros Antigos 2016Viini pitää sisällään Vinho Verden alueelle tyypillisiä valkoviinilajikkeita – Avessoa (40%), Loureiroa (40%) ja Alvarinhoa (20%). Neljän kuukauden sakkakypsytys tuo viinille lisää syvyyttä ja luonnetta.Viinin tuoksusta löytyy päärynää, vihreätä omenaa, limeä ja pientä kukkaisuutta. Maultaan kepeä ja kuivan suutuntuman viini pysyttelee tuoksun linjoilla, raikkaudesta ja keveydestään huolimatta hedelmäisyys on ilahduttavan intensiivistä ja pientä jäännössokerimäärää (6 g/l) tasapainottaa mukavan ryhdikäs happosektori. Viini jättää keskipitkän, raikkaan päärynäisen jälkimaun.

Muros Antigos tarjoilee kivan paketin tyylilleen uskollista, kepeän raikasta Vinho Verdeä ja tämä viinihän suorastaan huutaa pääsyä kesäkauden piknikeille. Hinta-laatusuhde mainiosti kohdillaan. 3,5 / 5 staraa.

 

 

Energinen Rheinhessen ja näkymät vuosikertaan 2016 – Maxime Herrkunft Rheinhessen Ortsweine Preview

Huhtikuun kevätpakkasten tehdessä järkyttäviä tuhojaan Euroopan viinitarhoilla, järjestettiin Mainzissa useita saksalaisten viinien tapahtumia. Pölähdin itsekin paikalle ja aloitin urakoinnin kipittämällä Mainzin linnaan Rheinhessenin tuottajien vuosikerran 2016 Ortswein preview tastingiin. Katsastettavana oli noin 70:n Rheinhessenin tuottajan “kyläviinejä”. Osa tuottajista oli jo ehtinyt pullottaa viinejä, osalla maistettavana oli tynnyri-/tankkinäytteitä.

20170422_172113Rheinhessen on omissa kirjoissani yksi tämän hetken energisimmistä ja ehkä viiniensä laajan kirjon vuoksi myös yksi yllätyksellisimmistä viinialueista Saksassa. Alueen iso tuotantomäärä kätkee sisälleen paljon hyvinkin erilaista ja eritasoista tavaraa, mutta se kiehtovin juttu on alueen nuoret, rohkeat ja ennakkoluulottomat viinintekijät, jotka saavat parhaimmillaan aikaan todella mielenkiintoisia ja ihastuttavia viinejä. Jotakuinkin kaikki tuottajat pitivät vuosikertaa 2016 erittäin hyvänä. Kasvukauden alkupuoli oli poikkeuksellisen märkä ja odotukset eivät olleet kovinkaan korkealla. Pitkään lämpimänä jatkunut syksy pelasti kuitenkin sadon ja lopputulos puhuu puolestaan. Ylistystä niittäneen vuoden 2015 kaltaista täyteläisyyttä ja runsasta hedelmäpeliä ei tulla näkemään, mutta nätisti puhdaspiirteistä ja rakenteeltaan lupaavaa tavaraa kylläkin. Viinien kehittymispotentiaalin ja moniulotteisuuden suhteen monet tuottajat tuntuvat kuitenkin uskovan enemmän vuosikertaan 2015.

20170507_195837Kuten odottaa saattaa, alueen maineikkaimmat huipputuottajat pitivät nytkin pintansa ja erottuivat massasta, erityisesti tasapainoisten ja fokusoituneiden viiniensä ansiosta. Wittmann, Keller, Krüger-Rumpf, Kühling-Gillot, Battenfeld-Spanier, Gunderloch, Stefan Winter ja Wagner-Stempel maisteluiden ehdotonta ja tyylikkäintä kärkeä.

20170507_200234Takaa ja sivulta tullaan kuitenkin lujaa ja varmoilla otteilla. Tämän hetken kovimmat haastajat ja omat veikkaukseni Rheinehessenin tulevaisuuden isoiksi nimiksi ovat kaksi todella vakuuttavaa nuorta naisviinintekijää – Katharina Wechsler ja Lisa Bunn. Wechslerin viineistä löytyy poikkeuksellista energisyyttä, jännitettä sekä konsentraatiota, ja mikä parasta, paketti pysyy hienosti kontrollissa lajikkeesta riippumatta. Katharina Wechsler kertoi 2016 vuosikerran olevan ehkäpä hänen parhaansa koskaan! Lisa Bunn taas tuntuu saavan aikaan hyvin tasapainoista ja eleganttia ja puhdaspiirteistä tavaraa.

20170507_200443

20170507_200601Edellä mainittujen lisäksi luomu- ja biodynaamisten viinien sektorissa tasokkaita viinejä löytyi Brüder Dr. Beckeriltä, Riffeliltä sekä hieman naturaalimpaa linjaa edustavalta Schätzeliltä. Myös ennestään jossain määrin tutut Thörle ja Weinreich esittelivät jälleen kerran tyylikkäitä ja vakuuttavia viinejä. Yllättävimmät löydöt olivat Weingut Spohrin hieman tammea nähnyt, ryhdikäs, mutta erittäin nätissä tasapainossa ollut Weisser Burgunder ´S´ sekä Jens Bettenheimerin Ingelheimer Chardonnay.

Rheinhessenin 2016 Ortswein Preview:n jälkeen olikin vuorossa VDP:n iso kevättapahtuma Mainzer Weinbörse 2017, mistä lisää vielä tuonnempana.

Gravoniaa, Tondoniaa, Cubilloa ja Bosconiaa – Lopez de Heredia tasting 1985-2006

Jos olisi pakko mainia yksi ja ainoa, muita kiehtovampi viinitalo koko maailmasta, voisi se hyvinkin olla López de Heredia. Yhtään edes jollain mikroskooppisella tasolla tylsää viiniä en ole talolta maistanut ja erityisesti valkoisten osalta voidaan kyllä puhua sanoinkuvaamattoman elämyksellisistä viineistä. Parisen viikkoa sitten oli jälleen mahdollisuus istua alas Lopez de Heredian viinien ääreen ja maistella Viinihullun päiväkirjan Oton johdolla nippu talon viinejä eri tuotekategorioista vuosilta 1985-2006.

Lopez de Heredia BlancoMaistelu alkoi valkoisilla, joista mukana oli Gravonia -06, Tondonia Reserva -03, Gravonia -93 sekä päätteeksi Tondonia Gran Reserva -96. Pitkät valmistus- ja kypsytysprosessit hiovat viinit hyvin samankaltaisiksi ja pulloista löytyy tyylilleen uskollista tavaraa “laatukategoriasta” riippumatta. Kaikki viinit käyvät talon tarkkaan vaalimilla villihiivoilla ja kypsytys tapahtuu amerikkalaisissa tammitynnyreissä, jotka valmistetaan alusta loppuun paikan päällä. Uuden puun käyttö kypsytyksessä pidetään minimaalisena.

Entry-level Gravonia on 100% Viura ja kypsyy tammessa “vaivaiset” 4 vuotta. Tämä on Lopez de Heredian valkoisista luonnollisesti se hedelmäisin. 2006 toi esiin hunajan, pähkinän ja mantelin lisäksi hiukan muita enemmän mausteisuutta ja tammen aromeja. 1993:ssa löytyi moniulotteisempi rakenne ja viinissä korostui selkeämmin kehittyneisyyden mukanaan tuoma tertiäärinen hunajaisuus, mehiläisvaha ja kuivatut hedelmät. Tondonia 2003 Reserva pitää sisällään 90% Viuraa ja 10% Malvasiaa, kypsytys 6 vuotta tammessa. Tämä oli hieman edellisiä sulkeutuneempi, elegantimpi ja intensiivisempi. Samoja aromeja ja makuja, mutta tarkemmin fokusoituneena ja tiiviimmin paketoituna. Tondonia Gran Reserva 1996 valmistetaan niinikään 90% Viurasta ja 10% Malvasiasta. Tammikypsytys kestää 10 vuotta. Tuoksu selkeästi sulkeutunut ja hyvin hillitty. Suussa vahva rakenne nousee esiin, runsaan mausteinen ja hyvin konsentroitunut. Lopussa paljon pähkinää ja jopa pientä tanniinisuutta. Kuten Lopez de Heredian viinejä maistelleet hyvin tietävät, näillä kaikilla on vielä paljon kehittymispotentiaalia jäljellä ja tuoreimpien vuosikertojen Reservat sekä Gran Reservat ovat vielä melko sulkeutuneessa vaiheessa.

Lopez de Heredia BosconiaToisessa flightissa otettiin ensin välistoppi vain 3 vuotta tammessa kypsyneen Crianza-viinin, eli Cubillo -07:n parissa. Cubillo on 65% Tempranilloa, 25% Garnachaa ja loput Gracianoa sekä Mazueloa. Hyvin nuorekkaan hedelmäistä meininkiä tumman kirsikan, rusinoiden, mansikoiden ja vaniljan parissa. Sitten tulikin vuoroon Viña Bosconia-kategoria. Bosconia on pullojen mallinsa mukaisesti tyyliltään enemmän Burgundiin nojailevaa ja kepeämmän rakenteen tavaraa. Viini valmistetaan 80% tempranillosta, 15% Garnachasta ja ja loput koostuu Gracianosta ja Mazuelosta. Tammikypsytys Reservassa 5 vuotta. Bosconia 2002 tuo selkeästi esiin ongelmallisen vuoden hankaluuksia. Hedelmäisyys selkeästi muita niukempaa ja homma etenee lähinnä sekundääristen ja tertiääristen komponenttien voimalla. Bosconia 2004 toi esiin huomattavasti enemmän hedelmää, joista pinnalla mansikka, vadelma ja punainen kirsikka. Bosconia 2005:n hedelmäosasto oli taas selkeästi kypsintä sorttia ja joukkoon lyöttäytyi metsämansikkaisia ja karhunvatukkaisia juttuja.

Lopez de Heredia Tinto 2Viimeisessä flightissa loroteltiin laseihin punaiset Tondoniat; Tondonia Reserva pitää sisällään 75% Tempranilloa, 15% Garnachaa ja loput Gracianoa sekä Mazueloa. Tammikypsytys 6 vuotta. Gran Reservassa sama koostumus, mutta kypsytys 10 vuotta tammessa. Tondonia Reserva 1998 toi esiin paljon yrttisyyttä ja erityisesti kirsikkaisia hedelmän sävyjä. Hyvässä vireessä ja nätisti kehittynyt. Tondonia Reserva 2004 oli selkeästi ysikasia tiukempi rakenteeltaan, hiukan vielä sulkeutuneempi, mutta tiukan rakenteen lisäksi upea intensiivisyys lupaa hienoa tulevaisuutta. Pinnalla punaista kirsikkaa, lakritsia, tupakkaa, savua ja mausteita. Tondonia Gran Reserva 1985 kruunasi hienon viini-illan. Samaa viiniä olen päässyt maistamaan pariin otteeseen aiemminkin ja ei voi kuin ihmetellä rakenteen balanssia ja viinin syvyyttä. Hedelmä on luonnollisesti jo hieman kuivempaa ja hillitympää, mutta toisaalta tilalle nousee rutkasti kehittyneitä ja moniulotteisia aromeja. 32-vuotiaan viinin tanniineista löytyy vielä mukavasti grippiä jatkokellarointiakin ajatellen.

Hienoa settiä jälleen kerran! Blogista löytyy muuten myös aikaisempia postauksia Lopez de Heredian viineihin liittyen: López de Heredia Viña Tondonia – Perinteistä ja aitoa Riojaa    – Lopez de Heredia Tasting 1961-1999 

Viikon Copa – Salomon Undhof Franciscus Grüner Veltliner 2015 (Alko 14,99 €)

Itävallan viinit ovat yleisesti ottaen varsin laadukasta tavaraa ja tarjoilevat ilahduttavan hyvää vastinetta rahoille. Maan valkoviinilajikkeiden kiistaton valtias on Grüner Veltliner, jonka viljeyala kattaa noin kolmanneksen maan viinitarhoista. Arvostetuimmat Grünerit syntyvät lähinnä Wachaun, Kamptalin, Kremstalin ja Traisentalin kulmilla. Kremstalin alueella toimivan Salomon Undhofin tilan historia ulottuu pitkälle kapusiinimunkkien aikaan, mutta Salomonin perheen omat pullotteet ovat nähneet päivänvalon 1900-luvun alkupuolella. Bert ja Gertrud Salomon edustavat seitsemättä sukupolvea.

Salomon Undhof Grüner VeltlinerAlkon myymälävalikoimasta löytyvän Franciscus Grüner Veltlinerin rypäleet ovat kasvaneet Kremsin lössiterasseilla. Melko nuorekkaassa tuoksussa on ruohoa, sitruunaa, hiukan greippiä sekä mineraalisuutta. Taustalla lymyilee myös lajikkeelle tyypillistä valkopippurisuutta. Suussa viini on melko runsaankin hedelmäinen, mutta raikkaan hapokkuuden sekä tyylikkään mineraalisuuden ansiosta nautinnollisen ryhdikäs. Viinistä löytyy mukavasti vivahteita ja meininki jatkuu aina melko pitkään, raikkaan sitruunaiseen jälkimakuun saakka.

Salomon Undhof Franciscus Grüner Veltliner on laadukas ja mainiosti tyypillisiä Grüner Veltlinerin ominaisuuksia esittelevä viini. Laadukkailla Grünereillä on hyvät edellytykset toimia erilaisten kasvisruokien kanssa ja esimerkiksi omassa ruokapöydässä viini pelitti nätisti vihreän parsan kyljessä. Intensiivinen profiili ja ryhdikäs hapokkuus kantavat toki myös runsaampia ruokia, joten mikään ei estä lataamasta lautaselle vaikka rasvaisempia kaloja tai vaaleata lihaa. 4/5 staraa.

Viikon Copa – Tobia Graciano (Alko 15,65€)

Graciano on yksi Riojan alkuperäisistä punaviinilajikkeista, mutta jäänyt sittemmin erityisesti Tempranillon varjoon. Vaikka viime vuosina markkinoille on putkahdellut yhä enemmän 100%:sia lajikeviinejä, löytää Gracianon edelleen lähinnä Riojan blendeistä, joihin se tuo väriä, hapokkuutta ja aromaattisuutta. Bodegas Tobia on melko tuore, 90-luvun puolivälissä perustettu viinitalo, jonka Riojalaisessa mittakaavassa moderniin viinimeininkiin tutustuin ensimmäistä kertaa muutama vuosi sitten Proweinissa. Alkon vakiovalikoimaan on hiljattain saapunut Tobian 100%:nen Graciano  vuosikerralta 2014.

Tobia Graciano 2014Käsin poimitut rypäleet tulevat 14-vuotiaista köynnöksistä Aldeanueva de Ebron lähettyviltä, Rioja Bajasta. Kolmen vrk:n maseraation ja alkoholikäymisen jälkeen malolaktinen käyminen on tapahtunut uusissa unkarilaisissa tammitynnyreissä, joissa viini on myös kypsynyt 11 kk:n ajan. Viiniä ei ole suodatettu tai kirkastettu ja vuosituotanto on ollut vaivaiset 9300 pulloa.

Rubiininpunainen väri, jossa mukana violetin sävyjä. Tuoksussa mustaherukkaa, mustikkaa, vaniljaa, pientä kukkaisuutta sekä tilliä muistuttavaa yrttisyyttä. Maussa melko täyteläisen viinin meininki jatkuu tuoksun reitityksillä, marjaisuuden ja yrttisen aromaattisuuden korostuessa. Reilu hapokkuus pitää huolen raikkaudesta ja hienojakoinen tanniinisuus pysyttelee enemmän taka-alalla, tuoden kuitenkin loppumakua kohden suuta kuivattavaa tunnetta. Melko pitkä jälkimaku on mausteinen.

Tobia Graciano tuo mukavasti esiin Gracianolle tyypillistä aromaattisuutta sekä hapokasta rakennetta. Kokonaisuus on melko hyvässä tasapainossa ja yrttinen sekä kukkainen aromaattisuus tuo viinille lisää luonnetta. Uusien tynnyreiden tuoma paahteinen vaniljaisuus sopii sinänsä hyvin pakettiin, mutta toisaalta myös polkee hieman alleen rypäleiden omaa aromaattisuutta. Yhdistele ruokapöydässä vaikkapa yrteillä maustettuun lihapataan. 3,5 / 5 staraa.

Viikon Copa – Chateau Smith Cabernet Sauvignon (Alko tilausvalikoima 24,50€)

Washington Staten osuus jenkkien viinituotannosta on vaivaiset 5%, mutta silti alue on maansa toiseksi suurin viinintuottaja heti Kalifornian jälkeen. Alueen tunnetuimpia nimiä maailmalla on alueen itälaidan Walla Wallassa toimiva Charles Smith, joka on kahminut huomiota mainoiden viiniensä lisäksi myös perustasoa räväkämmän etiketöinnin ja markkinoinnin suhteen. Pullot ovat liikkuneet maailmalla siihen tahtiin, että isotkin toimijat ovat heränneet ja niinpä Charles Smithin viisi ydintuotetta (Kungfu Girl Riesling, Eve Chardonnay, Boom Boom Syrah, Velvet Devil Merlot ja Chateau Smith Cabernet Sauvignon) myytiin viime vuoden lopulla viinijätti Constellation Brandsille. Smith jatkaa konsulttina em. viinien parissa, joten tyylin ja tason säilymisestä on toiveita jatkossakin.

Chateau Smith -13Alkon tilausvalikoimaan heilahti helmikuun alussa mainio Chateau Smith Cabernet Sauvignon, joka on Bordeaux-tyyppinen blendi, jonkavuosikerta 2013 pitää sisällään 90% Cabernet Sauvignonia, 5% Petit Verdot’ta, 4% Merlot’ta ja 1% Malbecia.

Tyylikäs tuoksu tuo nenään mustaherukkaa, tummaa kirsikkaa, mausteisuutta ja setripuuta. Makusektorilla täyteläinen viini jatkaa tuoksun suuntaviivoilla, paketti pysyy nätisti kontrollissa niin nätin hedelmäisyyden, raikkaan hapokkuuden kuin kypsän ja sopivan ronskisti esiin nousevan tanniinisuudenkin suhteen. Holitaso pysyttelee kohtuuden (13,5%) lukemissa ja pitkä mausteinen ja herukkainen jälkimaku viimeistelee setin.

Chateau Smith Cabernet Sauvignon on tyylikäs, mehevä, tasapainoinen ja varsin mainio Bordeaux-tyyliin tehty jenkkiviini. Rakenne lupailee suotuisaa kehityskaarta kellarin puolella vielä vuosiksi eteenpäin, mutta mikään ei sinänsä estä nautiskelemasta viiniä iloisin mielin jo nyt. Täräytä lautaselle mediumiksi grillattua naudanlihaa, suurriistaa tai vaikka pääsiäisen lammasruokia ja homma toimii. Viini löytyy Alkon tilausvalikoimasta sekä suoraan muutaman pääkaupunkiseudun myymälän hyllyltä (tarkista myymäläsaatavuus Alkon sivuilta) 4/5 staraa.

Kiehtovaa Menciaa Ribeira Sacrasta – Silice Viticultores Silice 2014

Fredi Torresin touhuja on tullut seurattua sosiaalisen median välityksellä jo jonkin aikaa. Hepulla on ollut varsin mielenkiintoisia viiniin liittyviä virityksiä sekä Kataloniassa että Galiciassa. Jostain syystä pulloja ei ole aiemmin sattunut osumaan kohdalle, ja olinkin aika täpinöissä, kun vihdoin ja viimein pääsin korkkaamaan Silice Viticultoresin Silicen vuosikerralta 2014. Silice Viticultores on Fredi Torresin ja Rodriguezin veljesten projekti Ribeira Sacrassa. Hankalissa ja ankarissa olosuhteissa Amandin alueella sijaitsevilla tarhoilla kasvaa lähinnä Menciaa. Trion toimintaperiaatteet ovat luonnonmukaisia ja tämäkin viini on tuotettu naturaalimeiningeillä ilman sen suurempia käpälöintejä missään vaiheessa valmistusta.

Silice 2014Silice 2014 on pääosin vanhojen köynnösten Menciaa, mutta joukossa voi olla hieman vuosikerrasta riippuen myös pieniä määriä Merenzaoa, Albarelloa, Garnacha Tintoneraa sekä joitain valkoisia lajikkeita. Viini on kypsynyt 9 kk isoissa foudre-tyyppisissä tynnyreissä sekä levännyt sen jälkeen pulloissa 5 kk ennen myyntiin pääsyä. Minkäänlaisia lisäaineita, kirkastuksia tai suodatuksia ei ole ollut käytössä.

Kiehtovasta tuoksusta löytyy punaista kirsikkaa, mustaherukkaa, karpaloa, yrttejä, savua, pippuria ja tallinnurkkaa. Keskitäyteläinen viini on reilun mausteinen ja savuinen, hedelmäosaston pysytellessä lähinnä hapankirsikan ja karpalon suunnilla. Vaikka viini onkin tekstuuriltaan melko ohut, on makua todella runsaasti ja meininki on eläväistä sekä moniulotteista. Ryhdikäs hapokkuus ja maltillinen määrä kypsää tanniinisuutta. Melko pitkä, reilun mausteinen jälkimaku.

Silice Viticultoresin Silice 2014 menee omissa kirjoissa heittämällä mielenkiintoisimpien Ribeira Sacran viinien joukkoon. Viinistä löytää kiehtovan yhdistelmän raikasta punasävytteistä marjaisuutta yhdistettynä monipuoliseen mausteiden, savun ja tallimaisten aromien pakettiin. Upea viini, joka tarjoilee huikean vastineen noin 15 euron hintalapulle. Hiukan lisää intensiivisyyttä ja oltaisiin kiinni täysissä pisteissä. Nytkin todella kovat 4,5 / 5 staraa.

Viikon Copa – Jean Stodden Blanc de Noir Spätburgunder 2015 (Alko 22,90 €)

Punaviinirypäleistä valmistetut kirkkaat Blanc de Noir-viinit eivät ole mitenkään yleisiä kuplattomien viinien sektorissa. Alkon valikoimiin on hiljattain pölähtänyt pieni erä maineikkaan saksalaistuottaja Jean Stoddenin versiota aiheesta ja itse asiassa nimeomaan Saksassa kyseinen viinityyli on tuntunut olevan viime vuosina yleistymään päin. Ahrin alueella viiniä valmistavan Stoddenin kova maine pohjautuu erityisesti laadukkaisiin punaviineihin. Tilaa vetää ja viinintekijänä toimii Alexander Stodden.

Stodden Blanc de Noir 2015 sVierailin Stoddenilla viime keväänä ja vakuutuin vahvasti Alexanderin asenteesta ja tekemisestä. Tarhoilla pyritään tekemään kaikki mahdollinen, jotta viinikellarissa viinien käyminen ja kypsyminen tapahtuisi mahdollisimman pitkälti omalla painollaan. Alexander vastustaa voimakkaasti Oechsle-fetisismiksi itse kutsumaansa rypäleiden korkeiden sokerimäärien palvomista ja keskittyy esim. sadonkorjuun ajoittamisessa huomattavasti laajempiin näkemyksiin rypäleiden kunnosta. Alexander kertoo lopputuloksena pullosta löytyvän kompromissi kaikista niistä virheistä ja onnistumisista, joita tarhoilla on tullut tehtyä.

Viini on lasissa lähes väritön. Tuoksu on neutraaliin väriin verrattuna yllättävänkin runsas ja tuo nenään persikan kiveä, vihreätä omenaa, sitruunan kuorta ja vadelmaisia sävyjä. Suussa lähes kuiva viini pelailee nätisti intensiivisesllä hedelmäisyydellään, jossa eturiviin nousee erityisesti vihreä omena ja persikkaisuus. Ryhdikäs hapokkuus tasapainottaa pientä jäännössokerimäärää (7 g/l). Melko pitkä jälkimaku hoituu tuoksun ja maun viitoittamalla hedelmäisellä tiellä.

Jean Stodden Blanc de Noir on tyylikkäästi tehty, melko intensiivinen ja leveän hedelmäinen viini, joka onnistuu kuplattomille viineille vaikeassa Blanc de Noir-kategoriassa hyvin. Lähes 23:n euron hintaa voi toki pitää melko korkeana, mutta toisaalta viini on jo tyylilajinsa puolesta kokeilemisen arvoinen, eivätkä Stoddenin viinit  yleensä muutenkaan edusta sitä edullisinta päätyä. 3,5/5 staraa.

Viikon Copa – Espelt Quinze Roures (Alko 18,89 €)

Katalonian ja muunkin Espanjan valkoviineistä olen kirjoitellut blogiin jo moneen otteeseen (yksittäisten viinipostausten lisäksi esim. Viinilehden juttu viinibloggajista ja trendikkäät Katalonian valkkarit ja Neljän pullon kiertoajelu Espanjan valkoviinialueilla ja kotimaista kalaa) Aiheen ajankohtaisuudesta kertoo jotain myös se, että Decanterin maaliskuun 2017 numerossa Miquel Hudin käy artikkelissaan läpi Katalonian valkoviinien nousua ja nykytilaa. Erityisesti Xarel-lo ja Garnacha Blanca ovat osoittaneet olevansa oikein käsiteltynä varteenotettavia tapauksia lajikeviineinä, eikä pelkästään osina erilaisia sekoitteita tai kuohuviinejä. Alkon valikoimiin pölähti juuri mainion Katalonialaistuottajan valkkari, joten kävin noukkimassa pullon tarkempaan syyniin.

Espelt Quinze Roures 2015Espeltin perheen viljelyperinteet ulottuvat pitkälle, mutta omia viinejä on valmistettu vasta vuodesta 2000. Nykyään viinien valmistuksesta vastaa nuorta sukupolvea edustava Anna Espelt. Empordassa sijaitsevilla tarhoilla kasvaa tuulisissa olosuhteissa hyvin pärjääviä Garnacha-lajikkeita, Cariñenaa sekä pieniä määriä muita lajikkeita. Espelt Quinze Roures on valmistettu vanhojen, 44-111-vuotiaiden köynnösten Garnacha Blanca- (50%) ja Garnacha Gris (50%) rypäleistä. Osa viinistä on kypsynyt 5 kk 500 litran tammitynnyreissä, joista osa uusia ja osa 1-3 kertaan käytettyjä.

Tuoksusta löytyy keltaista luumua, ananasta, kuivattua sitruunaa, hitunen appelsiinin kuorta, tammea ja mineraalisuutta. Suussa viini jatkaa tuoksun jäljillä, napakka hapokkuus ja pieni mineraalinen klangi pitävät kypsää, intensiivistä ja vivahteikasta hedelmäisyyttä nätisti kontrollissa. Pitkä jälkimaku hoituu kypsän sitruunaisissa ja mineraalisissa tunnelmissa.

Celler Espelt Quinze Roures on tasapainoinen, hyvin kontrollissa pysyvä ja vivahteikas viini. 5 kk:n tammikäsittely tuke viinin rakennetta ja tuo sille lisää syvyyttä, muttei dominoi tilannetta millään tavalla. Itse maistelin viinin sinisimpukoiden ja spaghetin kera ja runsaammat äyriäisruoat ovat varmasti muutenkin hyvä vaihtoehto ruokakumppaniksi. Viiniä on tarjolla rajoitettu erä, joten kannattaa tarkistella Alkon nettisivujen kautta myymäläkohtaista saatavuutta. 4/5 staraa.

Viikon Copa – Niepoort Redoma Branco (Alko 16,90 €)

Douron laakso tunnetaan erityisesti Portviineistään. Myös alueen väkevöimättömät viinit ovat alkaneet hiljalleen löytää tietään viinikansan laseihin ja punaviinien lisäksi lasiin eksyy silloin tällöin myös Douron valkoista. Yksi alueen maineikkaimmista ja persoonallisimmista tuottajista on Niepoort. Niepoort tunnetaan ennakkoluulottomista ja innovatiivisista meiningeistään, eikä tästäkään viinistä puutu persoonallista otetta. Redoma Brancon päälajikkeet ovat paikallisia, hieman tuntemattomampia tapauksia, kuten Rabigato, Códega, Douzelinho, Gouveio, Viosinho ja Arinto. Vanhoista köynnöksistä puristettu viini on käynnyt luonnonhiivoilla ja kypsynyt 8 kk ranskalaisissa tammitynnyreissä.

Redoma Branco 2015Tuoksusta löytyy raikasta sitruunaa, omenaa, päärynää, vaaleita kukkia, karviaista ja pientä mineraalisuutta. Paletilla viini esittelee mielenkiintoisen yhdistelmän raikasta ja nuorekasta hedelmää, hentoa kukkaisuutta ja mineraalisuutta sekä toisaalta reilumpaa ja aavistuksen öljymäiseen tekstuuriin kallistuvaa runkoa. Napakka hapokkuus kontrolloi viiniä nätisti alusta loppuun ja melko pitkä jälkimaku jättää hedelmäiset ja aavistuksen mineraaliset fiilikset.

Redoma Branco on mainio ja virkistävän persoonallinen valkoviini, jonka seuraan itse paistelisin pannulla yrteillä ja valkosipulilla maustettua vaaleata kalaa. Mikä mahtavinta, viini löytyy Alkon hyllystä kansainvälisilläkin mittareilla mitattuna hyvään hintaan. Tarjoilulämpötilan kanssa kannattaa olla hereillä, sillä jääkaappikylmänä viini on varsin hillitty ja sulkeutunut, kun taas hieman maltillisemmin viilennettynä runsas aromimaailma pääsee isommin valloilleen. Vaikka viini onkin valmis nautittavaksi jo nyt, rakenne ja ominaisuudet lupailevat muutamia suotuisia kehitysvuosia kellarin puolella. 4/5 staraa.