Generation Riesling 10 years young 2006-2016

Saksan viini-instituutin Generation Riesling-konseptin tavoitteena on koota yhteen nuoria saksalaisia viinitilallisia sekä tarjota heille parempia mahdollisuuksia päästä esille moderneine ja ennakkoluulottomine viininäkemyksineen. Yhteisöön voi liittyä vapaasti kuka tahansa saksalainen viinitilallinen, ainoana ehtona on alle 35 vuoden ikä. 2006 Perustetun Generation Rieslingin kymmenvuotista taivalta juhlittiin ennen Joulua Suomessakin, kun MW Anne Krebiehl vieraili Kalevankadun Winecellarsilla juhlaillallisen ja tastingin merkeissä.

generation-riesling-1sTilaisuus käynnistyi kolmella kuohuviinillä, joista Clemens Honrath Pinot Zero Nahesta ajoi tervetuliaismaljan virkaa ja Weingut Philipps-Mühle 2014 Riesling Brut Mittelrheinista sekä Strauch Sektmanufaktur 2013 Rosé Cuvée Brut Pfalz yhdistyivät onnistuneesti modernilla ja itämaisilla vaikutteilla viritettyjen alkuruokien kanssa. Alkupaloina tarjoiltiin korianterilla maustettua siikaa, nuoc cham aiolia, paahdettua tummaa leipää, Chili- ja inkiväärimarinoituja katkarapuja, avocadoa, vesikrassia – kanavarras, siitakesieniä ja paahdettuja pähkinöitä.

generation-riesling-10-years-young-4Ensimmäisenä pääruokana tarjoiltiin omenasavustettua siikaa, savustettua nieriän mäti vinaigrettea, kirvelillä maustettua kurkku-fenkolisalaattia ja tilliaiolia. Kylkeen kolmen valkoviinin kattaus. Jyrkkien Mittelrheinin rinteiden Weingut Josten & Klein 2013 Riesling trocken tarjoili mukavan mineraalista ja konsentroitunutta Riesling-menoa, samea ja alkuun hieman siiderille tuoksunut Weingut Weinreich 2014 Orange Weisser Burgunder trocken Rheinhessenistä oli varsinainen yllättäjä savuiseen siikaan yhdstettynä ja Weingut Bickel-Stumpf 2011 Frickenhäuser Kapellenberg Silvaner Grosses Gewächs trocken tarjosi upean mineraalisen ja hennon omenaisen näytteen Frankenin Silvanerin isosta potentiaalista.

Toisena pääruokana tarjoiltiin paahdettua peuran filettä, tryffelimaustettua kukkakaalipyrettä, kurpitsaa, punajuurta, sieniä sekä tummaa salottisipulikastiketta. Kylkeen kolmen punaviinin setti, jossa Kaiserstuhlin vulkaanisesta maaperästä ponnistava Weingut Gregor & Thomas Schätzle 2013 Spätburgunder trocken “Schatz vom Vulkan”, hiukan vaisuksi tapaukseksi jäänyt Weingut Runkel 2011 St. Laurent trocken Rheinhessenistä sekä loistavasti peuran kanssa yhteen pelannut ja vielä jokusen vuoden kypsytyspotentiaalia omaava Weingut Nelles 2011 Heimersheimer Burggarten Grosses Gewächs Spätburgunder trocken Ahrista.

generation-riesling-10-years-young-2s

Lopuksi vielä passionhedelmä-suklaakakkua, thai-mangosalsaa, lime-fudgea ja krokanttia sekä kylkeen makea, hieman kukkainen ja moniulotteisen hedelmäinen Weingut Honrath 2013 Langenloisheimer Steinchen Scheurebe Beerenauslese Nahesta.

Juhlaillallisen aikana päästiin kokemaan mainio otos siitä laajasta ja mielenkiintoisesta viinikirjosta, mikä nuorilla saksalaisilla viinitilallisilla on viinimailmalle tarjota. Onnistuneen illan kruunasivat loistavat Share cateringin ruoat, jotka muodostivat myös erinomaisia pareja illan viinien kanssa.

Jouluviinit 2016

Joulu on taas tuloillaan ja muutoksen tuulet ovat puhaltaneet myös Alkon suunnalla. Joulun viinejä Alkon valikoimista pähkäilevillä onkin hyvä mahdollisuus testata ihan käytännössä uuden “verkkokaupan” toimivuutta. Osa seuraavista joulun viinisuosituksista löytyy suoraan myymälöiden hyllystä, mutta olen ujuttanut mukaan myös muutaman tilausvalikoimasta löytyvän tuotteen, joille Alko lupailee 2-4 vrk:n toimitusaikaa.

Raventós i Blanc de Nit Brut 2012 (23,50€ Alko tilausvalikoima)

– Biodynaamisiin periaatteisiin nojaileva Raventós i Blanc kuuluu Espanjalaisten kuohuviinituottajien kovimpaan kärkeen. De Nit on sekoitus perinteisiä Cava-rypäleitä (Macabeo, Xarel-lo, Parellada) sekä pieni pläjäys Monastrellia, josta viini saa myös vaalean punaisen värinsä. Erinomainen alkumalja tai vaikka graavattujen kalojen kaveri.

Paul Goerg Blanc de Blancs 1er Cru Vintage 2005 (49,90€ Alko tilausvalikoima)

paul-goerg-2005-bdb

– Vertus’n kylän Premier Cru-tarhoilta hieman jo ikää kerännyt, mutta silti toki nuorekkaassa vauhdissa oleva vuosikerran 2005 Blanc de Blancs samppanja. Eleganssia, rytmiä, syvyyttä ja voimaa samassa paketissa. Jouluisten kalapöytien tähti.

Loosen Christmas Riesling 2015 (9,95€ Alko vakiovalikoima)

loosen-christmas-riesling-vaaka

 

 

 

 

– Joulun teemaviinien laatu on yleensä ollut kauniisti sanottuna “vaihteleva”. Nyt on kuitenkin osuttu häränsilmään kertaheitolla, sillä maineikkaan Dr. Loosenin Pfalzin sivukonttorista tulee erinomainen Joulu-Riesling hyvällä hinta-laatusuhteella. Napakka hapokkuus, kiva hedelmäisyys ja sopiva määrä jäännössokeria lyövät kämmeniä yhteen mainiolla tavalla. Joulupöytien moniottelija.

Holm Oak Chardonnay 2015 (26,90€ Alko vakiovalikoima)

holm-oak-chardonnay-vaaka

 

 

 

 

– Rajattu erä tasokasta Chardonnay’ta kovassa nousussa olevasta Tasmaniasta. Uuden maailman viiniksi poikkeuksellisen nätti tasapaino hedelmäisyyden, hapokkuuden ja tammen välillä. Hyvä valinta runsaamman makuisille kalaruoille sekä vaaleille lihoille.

Blend Drei Kracher (13,89€ Alko vakiovalikoima)

kracher-blend-drei-vaaka

– Jälkiruokaviineistään kuuluisan itävaltalaisen Kracherin hauska ja hedelmävetoinen punaviinisekoite Pinot Noiria, St. Laurentia sekä Zweigeltia. Tämän viinin kohdalla tanniinit ovat taka-alalla, mutta hedelmää, yrttisyyttä ja hauskaa floraalisuutta löytyy sopivat annokset. Kinkku- ja kalkkunaviini lempeämpien punaviinien ystäville.

Château de Montfaucon Baron Louis 2013 (24,90€ Alko tilausvalikoima)

 

 

 

 

 

– Château de Montfauconin todella maukas, ryhdikäs ja moniulotteinen punaviini eteläisestä Rhônesta lämmittää tiukemman ja tuhdimman punaviinin ystävää sekä erityisesti niitä, joiden joulupöydässä tarjoillaan riistaa tai muita tummempia lihoja. Hakkaa mielenkiintoisuudessa saman hintaluokan Chateneuf-du-Papet mennen tullen.

Mainio uutuus Ribera del Duerosta – Torre de Golbán Crianza (Alko 14,90 €)

torre-de-golban-crianzaAlkon uutuuksien joukkoon pölähtänyt Torre de Golbán Crianza on yhdeksää viinitaloa eri puolilla Espanjaa pyörittävän Avante Selectan Atalayas de Golbán-projektin tuloksia. Viininvalmistuksen taustalla on mukavasti Ribera del Dueron viineillään mainetta kerännyt Dominio de Atauta, jonka arvostetuimpien viinien salaisuus lienee Atautan kylässä noin 1000 metrin korkeudessa kasvavat varttamattomat ja yli satavuotiaat pre-phylloxera Tinto Fino-köynnökset. Torre de Golbán on niinikään vanhojen (60-80-vuotiaiden) köynnösten Tempranilloa ja kypsynyt 12 kk ranskalaisissa tammitynnyreissä, joista kolmannes oli uusia.

Tuoksusta löytyy melko intensiivinen pläjäys tummaa kirsikkaa, karhunvatukkaa, yrttejä ja hitunen lakritsia sekä tammen paahteisuutta. Suussa viini on tyypilliseen tapaan muhkean hedelmäinne, mutta pysyy kuitenkin nätisti kontrollissa sopivan hapokkuuden sekä selkeästi tuntuvien, kypsien tanniinien ansiosta. Pitkä lämminhenkinnen jälkimaku viimeistelee paketin.

Torre de Golbán Crianza on täyteläinen ja tumman hedelmäinen viini, joka esittelee nätisti alueensa ja rypälelajikkensa tyypillisiä ominaisuuksia. Erityisen ilahduttavaa on viinin tasapaino ja kontrolli; asioita, jotka eivät aina ole ihan itsestäänselvyys tämän hintaluokan Ribera del Duero-viineissä. Mainio viini runsaammille liharuoille. 4/5 staraa

Lisää Silvaneria, kiitos! – Julius Silvaner Westhofener Rotenstein 2015 (Alko 13,79 €)

julius-silvanerKuluneen vuoden aikana on ollut mahdollisuus maistella poikkeuksellisen paljon saksalaista Silvaneria ja täytyy myöntää, että aiemmin hieman outona lintuna pitämäni lajikkeen hienoudet ovat alkaneet avautumaan. Oikeassa kasvuympäristössä ja oikeissa käsissä Silvanerista syntyy todella upeita viinejä. Pienen Silvaner-innostuksen vuoksi olikin pakko kaapata lähi-Alkosta vakiovalikoimaan uutuutena ponnahtanut luomuviini Julius Silvaner Westhofener Rotenstein 2015 Rheinhessenistä.

Nykytietämyksen mukaan Silvanerin juuret johtavat Itävaltaan, mutta siellä lajiketta tapaa enää hyvin harvoin. Tarhahehtaareilla mitattuna Saksa on selkeässä johdossa; Rheinhessenin vastuulla on noin puolet Saksan viljelyalasta ja Frankenista löytyy noin neljännes.

Viinin tuoksusta löytyy kypsiä vihreitä omenoita, päärynää, sitrushedelmiä ja hiukan vaaleaa kukkaisuutta. Tämän viinin kohdalla viinin lämpötilalla vaikuttaa olevan poikkeuksellisen suuri merkitys sen ulosantiin. Hieman lämminneenä hedelmä on melko rehevää ja runsasta, hyvin viilennettynä kontrolli on selkeästi parempi  ja hapokkuuden sekä hedelmän balanssi osuu nätisti kohdilleen. Melko pitkä jälkimaku pysyttelee omenoiden ja sitrushedelmien suunnalla.

Julius on ihan kiva Silvaner. Rheinhessenin Silvanerille tyypilliseen tapaan hedelmäsektori on Frankenin viinejä runsaampi ja rehevämpi, mutta hyvin viilennettynä tämäkin viini säilyttää nätisti ryhtinsä, eikä homma karkaa lapasesta. Ruokapöydässä klassikkoyhdistelmä Silvanerin kanssa on parsa, mutta nautiskelin viinin tällä kertaa ihan onnistuneesti tonnikalapihvin kyljessä. Jos sitten haluaa tutustua Frankenin intensiivisempiin ja mineraalisempiin Silvanereihin, kannattaa alueen tuottajista huomioida ainakin Rudolf May, Hans Wirsching, Paul Weltner, Horst Sauer ja Fürst Löwenstein. 3,5 / 5 staraa. Kuva (©) Alko

Lopez de Heredia tasting 1961 – 1999

Jokunen viikko sitten päästiin todellisten elämysten ääreen, kun keräännyimme muutaman viinityypin kanssa viettämään iltaa ja availemaan legendaarisen Rioja-talo Lopez de Heredian hiukan ikääntyneempiä pulloja. Rypäleistä Viis-blogin Mikko ehtikin jo kirjoittamaan raportin illasta, joka kannattaa tsekata. Omasta blogista löytyy myös puolentoista vuoden takainen raportti Lopez de Heredian vierailusta, joka toimii niinikään hyvänä taustapakettina talon meininkeihin.

Illan kattaus piti sisällään punaisista Viña Tondonia Gran Reservat 1961, 1964 ja 1985 sekä Reservan vuodelta 1981. Valkoisista korkkailtiin Viña Gravonia 1993 sekä Viña Tondonia Reserva 1999. Kylkeen valmistui Big Green Egg-grillattua Iberico-possun plumaa sekä kaikenmoista maukasta oheishässäkkää. Loistosettiä siis myös ruokapuolella.

tondonia-blancos-1993-1999

Heti alkuun kaikki viinit dekantoitiin ja todettiin iloisesti virnistäen juomakuntoisiksi. Alkulämmittelyt hoidettiin valkoisilla, joista kummastakin löytyy hyvin samankaltaisia piirteitä; talon tyyliin kuuluen kontrolloitu oksidaatio sävyttää pakettia, joka pitää sisällään tuoreemmista hedelmistä sitruunaa, omenaa, päärynää ja kehittyneemmän osaston puolelta mm. hunajaa, mehiläisvahaa ja appelsiininkuorta. Viinit ovat erittäin moniulotteisia, suutuntumaltaan öljyisiä ja äärimmäisen koukuttavia. Gravonia 1993 oli selkeästi avoimempi ja ikäänsä nähden jopa hämmästyttävän nuorekkaan hedelmäinen. Viña Tondonia Reserva 1999 taas vaikutti aluksi melko sulkeutuneelta ja hillityltä, mutta avautui hengittelyn myötä runsaammaksi ja alkoi todella loistamaan ruokapöydässä. Reservasta löytää selkeästi tiukemman, lineaarisemman ja tiiviimmän rakenteen, kun taas Gravonia on avoimemman hedelmäinen ja helpompi viini. Kummankin voi halutessaan kulautella jo nyt, tai sulloa kellariin vuosikausiksi lepäilemään.

tondonia-reds-1961-1985

60-luvun Gran Reservat olivat toki jo varsin pitkälle kehittyneitä, eikä esim. tanniiniosastolta ollut odotettavissa isompia hyökkäyksiä. Sekä -61 että -64 olivat iästään huolimatta edelleen yllättävän runsashedelmäisiä. 1964 oli illan suosikkini ja vaikka viinissä olikin pientä ylimääräistä oksidaation merkkiä sherrymäisten aromien muodossa, oli viinistä löydettävissä poikkeuksellisen syvä ja vivahteikas hedelmärakenne. Kummastakin 60-lukulaisesta löytyi tummia marjoja, kuivattua kirsikkaa, tupakkaa, nahkaa ja märkiä metsänlehtiä. Eleganssista ja tasapainosta ei todellakaan ollut puutetta. 1961 esitteli enemmän tupakkaa, nahkaa, kun taas 1964 kallistui intensiivisemmän ja moniulotteisen hedelmäosaston puolelle. Punaisista 1981 oli ainoa Reserva ja se näkyi selkeästi muhkeammassa hedelmäisyydessä, ja toisaalta selkeästi Gran Reservoja suoraviivaisempana ulosantina. Gran Reserva 1985 oli sekin hienossa, joskin selvästi nuorekkaammassa iskussa. Viinistä löytyi jo kivasti kehittyneitä piirteitä, vaikka pääasiassa liikuttiinkin tummien marjojen, lakritsin ja kahvin puolella. Tästä viinistä löytyi vielä kypsien ja hienojakoisten tanniinien kunnollinen puristus. Säilymisen kannalta kasivitosen korkkailun kanssa ei ole mitään paniikkia, mutta arvioisin sen kovimman huipun olevan hyvin lähellä, parin-kolmen vuoden haarukassa.

Kaiken kaikkiaan todella upea ja elämyksellinen setti, joka osoitti hyvin Lopez de Heredian viinien ikääntymis- ja säilymispotentiaalin. Suurin yllätys itselleni oli 60-luvun viinien runsas hedelmäisyys ja raikkaus verrattuna esim. muutamiin aiempiin 80-luvun Riojakokemuksiin. Kyllä se nyt vaan taitaa olla niin, että muilla Riojan viineillä on isosti tekemistä, jos aikovat peitota Lopez de Heredian viinien eleganssia, harmoniaa ja kiehtovuutta – oli sitten kyse minkä ikäisistä viineistä tahansa.

Chateau Paquita 2013 – Naturaalia ja persoonallista Mallorcaa

Chateau Paquita on Montsantista lähtösin olevan Eloi Cedó Perellón harrastustoimintana vuonna 2010 alkanut sivuproggis, joka pölähti pienimuotoiseen kauppalliseenkin jakeluun 2012 alkaen. Eloi Cedón viinimatka on kulkenut Prioratin ja Chilen kautta Mallorcalle ja Apol.lonia Viticultors 4 Kilos’n viinintekijäksi. Itse törmäsin tähän viiniin pienessä viinikaupassa Mallorcalla, kun höpöttelimme kauppiaan kanssa mielenkiintosista paikallislajikkeista sekä niistä “autenttisia” viinejä valmistavista tyypeistä. Poistuin kaupasta mukanani pullolliset Chateau Paquitaa sekä jo aiemmin blogissa käsiteltyä Supernovaa.

chateau-paquitaChateau Paquita valmistetaan luonnonmukaisesti kasvaneista (ei sertifioitu) rypäleistä. Punaviinien valmistuksessa on mukana hyvin lyhyt kypsytys kätetyissä 500 litran tammiastioissa, ei suodatusta, ei kirkastusta, ei lisättyjä sulfiitteja eikä kaupallisia hiivoja. Chateau Paquitan sisältö on voittopuolisesti saaren alkuperäislajikkeita (45% Callet, 30% Mantonegro ja 25% Monastrell)

Läpikuultavan punaisen viinin villissä tuoksussa on punaista kirsikkaa, yrttejä, lantaa ja pippuria. Suussa keskitäyteläinen viini on yllättävän kepeä ja raikas, jonka punaista hedelmää virittää runsas mausteisuus ja yrttisyys. Hapokkuutta löytyy mukavasti, tanniinisuuden asettuessa melko maltilliselle tasolle. Kokonaisuutena viini on erittäin kiehtova, persoonallinen ja elämyksellinen. Huomioitavaa on myös kuuman saaren punaviiniksi epätyypillisen maltillinen alkoholitaso – 12,5%.

Chateau Paquita on äärimmäisen persoonallinen ja kiehtova viini. Tämän viinin hienouden pointti on kaikessa muussa, kuin teknisessa virheettömyydessä tai pilkulleen viimeistellyssä rakenteessa. Chateau Paquita tuskin miellyttää ihan “jokajamppaa”, mutta nautinto on taattu niille, jotka hakevat hieman massasta poikkeavaa ja mielenkiintoisempaa tavaraa. Viinin kylkeen grillailtiin onnistuneesti yrttimarinoitua possua ja ruusukaalia. 5/5 staraa

Juan Garcia ja D.O. Arribes

Puolisentoista vuotta sitten oli mahdollisuus kysäistä Alvaro Palacios’lta, mille viinialueelle hän seuraavaksi aikoo ulottaa Midaksen kosketuksensa. Alvaro ei uskonut aikansa riittävän mihinkään uuteen projektiin, mutta vihjasi D.O. Arribesin yhdeksi tämän hetken potentiaalisimmista ja kiinnostavimmista alueista Espanjassa. Vähälle huomiolle jäänyt viinialue on Duero-joen kulkua mukaileva vuoristoinen kansallispuistoalue Portugalin rajalla. Alueen punaviineistä löytyy useimmiten mm. paikallislajike Juan Garciaa, joka on tällä lähinnä iskelmätähdeltä kuulostavalla nimellään varsin tuntematon suuruus. Ehkä hieman tunnetumpia synonyymejä ovat Malvasía Negra sekä Mouratón.

Arribes Kirjallisuudessa Juan Garcia kuvataan melko suurisatoiseksi lajikkeeksi, jonka tummat rypäleet ovat alttiita homeille. Pitkään kypsyessään rypäleet alkavat kurtistua, jolloin myös sokerikonsentraatio kasvaa.

Viime kevään Espanjan reissulla satuin löytämään marketin hyllystä pullollisen Bodega Ribera de Pelazasin Abadengo Roblea, joka virolaisen kollegan kanssa ansiokkaasti kumottiin ja analysoitiin.

Tuoksussa ja maussa on kypsää tummaa marjaisuutta, pientä rusinaisuutta ja selkeä yrttisyys. Mistään hillomaisesta pläjäyksestä ei ole kyse, vaan viini soljuu notkeasti ja kepeästi suussa. Hedelmäosaston pieni särmikkyys ja ihan passelilla tasolla oleva hapokkuus ryhdittävät pakettia kivasti. Alkokoholitasokin on pysynyt maltillisena (13%). Mihinkään isoihin ulottuvuuksiin noin kuuden euron Abadengo ei toki yllä, mutta on sinänsä varsin mielenkiintoinen ensikosketus D.O. Arribesiin sekä Juan Garciasta valmistettuun lajikeviiniin. 3 / 5 staraa.

 

Loistava Spätburgunder Badenista – Bernhard Huber Malterdinger Pinot Noir 2011

Olin keväällä Saksassa dinnerillä Badenin VDP-tuottajien kanssa ja saimme ruotsalaisen kollegan kanssa tehtäväksemme valita pöytäseurueemme viinit. Pöydässämme istuneet tuottajien edustajat vinkkasivat ystävällisesti nappaamaan Bernhard Huberin Alte Reben Spätburgunderia heti alkuun, koska se nyt vaan sattuu olemaan pirun hyvää. Jostain kumman syystä päätimme kuitenkin pysytellä konservatiivisella linjalla ja valita mustekala- ja lohiannosten kylkeen mm. Rieslingiä, Auxerrois’ta, Pinot Blancia, Grauburgunderia ja sen semmoista. Kun sitten lihaisammat pääruoat alkoivat kaipaamaan kylkeensä punaviiniä, oli tietenkin kaikki Huberit jo vedetty huiviin viimeistä tippaa myöden. Hetken ajan olin havaitsevinani ympärilläni “Didn’t we tell you guys?”-tyyppistä virnuilua.

Tästä traumaattisesta viinitragediasta viisastuneena olen vakaasti päättänyt tarttua Bernhard Huberin pulloon aina, kun sellainen kohdalle sattuu. Malterdinger Pinot Noirin vuosikertaa 2011 löytyikin elokuussa Tallinnan Livikon (Lootsi 8) myymälän hyllystä parinkympin hinnalla, joten tarrasin tiukasti puteliin kiinni ja kaatelin viinin kotona lasiin.

Malterdinger Pinot Noir edustaa Huberin punaviinien perussektoria, mutta laatunsa puolesta tavara on kaikkea muuta, kuin tusinaviiniä. Rypäleet on kerätty kalkkikivisessä maaperässä (pääosin muschelkalk) kasvavista 10-20-vuotiaista köynnöksistä. Viiniä on kypsytetty 12 kk käytetyissä tammitynnyreissä.

Tuoksusta löytyy punaista kirsikkaa, puolukkaa, karpaloa, pientä savuisuutta ja mausteisuutta. Paletilla homma jatkuu intensiivisesti punaisten marjojen fokusoituneessa otteessa, jota tiukka hapokkuus säestää. Loppua kohden ja erityisesti pitkässä jälkimaussa yrttisyys ja pieni pippurisuus nostavat vielä päätään.

Bernhard Huber Malterdinger Pinot Noir 2011 on erinomainen ja moniulotteinen viini, joka näyttää esimerkillään mihin Badenin Pinot Noir entry-level-tasolla pystyy. Viini on tässä vaiheessa jo mukavasti kulauteltavissa, mutta rakenteensa puolesta rahkeita riittää muutamien vuosien kellarointiinkin. Omassa ruokapydässä viini toimi kivasti ankanrinnan kyljessä, mutta on varmasti myös hyvää seuraa erilaisille riistaruoille. Heittämällä vahvat 4/5 staraa ja ihan siinä hilkulla, ettei jopa enemmänkin.

Viilenevien iltojen rosé – Chateau Ksara Sunset Rosé (Alko tilausvalikoima 13,99 €)

Loppukesän ja alkusyksyn viilenevät illat houkuttelevat korkkaamaan jotain lämminhenkisempää viiniä, vaikka fiilisten puolesta ollaankin vielä vahvasti kesän puolella. Kun grilliin on menossa kanaa, kalkkunaa, possua tai lautaselle tulossa vaikkapa kasvispainotteisia settejä, sopii kylkeen mainiosti hieman runsaampi roseeviini.

Ksara Rosé sAlkon tilausvalikoimasta löytyvä libanonilainen Chateau Ksara Sunset rosé pitää sisällään Caberent Francia (60%) ja Syrah’ta (40%). Keskivertoroseeta tummempi väri antaa jo osviittaa viinin runsaammasta luonteesta. Tuoksun punaisista marjoista ja pienestä mausteisuudesta siirrytään sujuvasti keskitäyteläiseen ja kuivaan makuun, jonka pieni mausteisuus antaa punaiselle marjaisuudelle luonnetta. Ryhdikäs hapokkuus pitää hedelmäisen rungon mukavasti kasassa.

Chateau Ksara Sunset Rosé on tasapainoinen ja ryhdikäs tapaus hieman runsaamman roseeviinin tarpeeseen. Itse korkkasin viinin ihan onnistuneesti rapucaesarin kylkeen, mutta jo aiemminkin mainitut grillatut vaaleat lihat, ruokaisammat salaatit sekä selkeäpiirteiset kasvisruuat ovat varmasti tämän viinin kohdalla sitä paritusten parasta sektoria. 3,5/5 staraa.

(Maahantuojalta saatu näytepullo)

La Horran tarhojen viljelyperinteet ja potentiaali tyylikkäästi pullossa – Tinto Figuero

Palataanpa vielä hetkeksi keväiselle Espanjan reissulle ja toisen Ribera del Duero-päivän aamuun. Suuntana oli hieman lännempänä sijaitseva La Horra, joka on yksi tämän hetken hehkutetuimmista tarha-alueista koko Ribera del Duerossa. Kun aikoinaan ympäristön vanhoja viiniköynnöksiä revitiin maasta muiden hyötykasvien sekä nuorempien ja tuottavampien köynnösten tieltä, saivat vuorien suojaaman La Horran köyhän maaperän köynnökset jäädä rauhaan. Hyvä niin, sillä nyt alueella voidaan korjata laadukasta satoa “koskemattomilla” tarhoilla kasvavista vanhoista köynnöksistä.

TINTO FIGUERO1Tarhojen maaperä koostuu punasavesta, kalkkikivestä, hiekasta ja sorasta. Alueen biodiversiteettiä edesauttaa mm. se, että kylän 3000 hehtaarin viljelyalasta vain kolmannes on viinitarhoja, lopun koostuessa viljapelloista sekä metsistä. Starttasimme päivän pitkään La Horrassa viiniä viljelleen ja vuonna 2001 viininvalmistukseen laajentaneen Figueron perhetilalla. Figueron 80 tarhahehtaaria kasvavat vain Tempranilloa, jonka klooni on peräisin omista pre-phylloxeraköynnöksistä. Tarhat jakaantuvat 70 eri palstalle, joista 21 on yli 60-vuotiaita köynnöksiä. Lisäksi talo ostaa rypäleitä noin 20 hehtaarin alalta. Pitkän viljelykokemuksen ansiosta tarhatyöskentely on varmoissa käsissä. Viljelyä ei ole sertifioitu luonnonmukaiseksi, mutta kaikessa toiminnassa pyritään minimaaliseen interventioon ja tarhoilla kemikaalien käyttöä vältetään mahdollisimman pitkälle. Viininvalmistuksesta huolehtii Oscar Rodriguez ja talon vuosituotanto yltää 400000 pulloon.

Figuero bottles1Kaikki Figueron viinit ovat siis 100% Tempranilloa, Roble ja Crianza muodostavat noin 80% koko talon tuotannosta. Paras hinta-laatusuhde paikantuu ylläolevan kuvan pulloihin, joista löytää kivasti kontrolloitua hedelmää sekä tyylikkäästi integroituvaa tammisuutta. Figuero 4 Roble 2014 (Espanjassa ~9 €), rypäleet 15-25-vuotiaista köynnöksistä, kypsynyt 4 kk amerikkalaisissa (75%) ja ranskalaisissa (25%) tammitynnyreissä, joista puolet uusia. Tuoksun tummasta kirsikkasta siirrytään sujuvasti kuivaan ja kontrolloituun, tummasävytteiseen hedelmään. Hyvä hapokkuus, kypsä tanniinisuus ja ilahduttava bitterisen rouhea lopetus, joka antaa poikkeuksellisen luonteikkaalle Roble-viinille kivan loppusilauksen. Figuero 12 Crianza 2013 (Espanjassa 14-15 €) Rypäleet 800-840 m korkeudesta 40-vuotiaista köynnöksistä, kypsytys 12 kk käytetyssä amerikkalaisessa (60%) ja ranskalaisessa (40%) tammessa, kahden vuoden pullokypsytys. Kehittynyttä marjaisuutta, Roblea tummempi sävy, mausteisuutta, hedelmä pysyy kuivana ja hyvässä kontrollissa, kypsät tanniinit, tasapainoinen paketti. Viñas Viejas 2012 (Espanjassa 23-24 €) Rypäleet yli 50-vuotiaista kynnöksistä La Horran kaakkoisosan tarhoilta. Kypsytys 15 kk uudessa ranskalaisessa tammessa, vuoden pullokypsytys. Tummaa marjaisuutta ja elegantisti integroituvaa tammisuutta, runsaat ja vielä tässä vaiheessa hiukan kireätkin tanniinit, erittäin pitkä jälkimaku. Upean rakenteen viini, jossa vanhan maailman eleganttia tyyliä, muutaman vuoden kypsytyksellä kehittynee vieläkin upeammaksi kokonaisuudeksi.  Figuero 15 Reserva 2011 (Espanjassa 25-26 €) Rypäleet 800-840 metrin korkeudesta yli 60-vuotiaista könnöksistä. Kypsytys 15 kk uudessa 225 l amerikkalaisessa (50%) ja ranskalaisessa (50%) tammessa, pullokypsytys 2 vuotta. Tummaa kirsikkaa, karhunvatukkaa, luumua, yrttejä. Edelliseen verrattuna hdelmeäsektori runsaampi ja kypsempi Myös tammi voimakkaammin esillä. Tyyliltään selkeästi klassinen Ribera.

Figuero bottles2Talon lippulaivasektorin kalliimmat pullotteet nojailevat selkeästi muhkeamman, kypsemmän hedelmän sekä ronskimman tammipläjäyksen suuntaan. Milagros 2010 (Espanjassa 40-45 €) Rypäleet yli 60-vuotiaista köynnöksistä, kypsytys 16 kk uusissa ranskalaisissa 500 litran tynnyreissä, pullokypsytys 3 vuotta. tuotanto 5000 ploa. Marjajogurttia muistuttava pureksittava hedelmäisyys, paljon paksua kypsää hedelmää ja kypsät, mutta reilut tanniinit. Noble (Espanjassa 65 €) Rypäleet kolmelta eri palstalta yli 70-vuotiaista köynnöksistä, kypsytys 21 kk uudessa ranskalaisessa tammessa ja pullokypsytys 18 kk. Tuoksussa after eight-suklaata ja hyvin tummaa marjaisuutta, yrttejä, salmiakkia, sikarilaatikkoa. Muhkean kypsässä hedelmäisessä maussa tuntuu myös pientä makeutta (sokeria 2 g/l), kypsät ja pehmeät tanniinit, samettinen jälkimaku. Tinus 2011 (Espanjassa 250 €) 1000 ploa. Yhden tarhan viini yli 80-vuotiaista köynnöksistä, kypsytys 22 kk uusissa ranskalaisissa 500 litran tynnyreissä, pullokypsytys 15 kk. Tupakkaa, yrttejä, minttua, melko runsas hedelmä, mutta esim. Nobleen verrattuuna tiukemmassa kontrollissa, maun loppuosassa tummaa suklaata ja hieno tanniinirakenne.

(Ruedan, Toron ja Ribera del Dueron viinimatkan järjestelyistä vastasivat Espanjan suurlähetystö, Espanjan Ulkomaankaupan Instituutti (ICEX) sekä paikalliset viinijärjestöt)

Muut kevään 2016 Espanjan viinimatkan postaukset: Laadukkaamman ja aidomman Ruedan asialla – Bodegas Menade, Pomminvarmaa laatua Torosta – Teso la Monja, Modernimpaa Toroa – Bodegas San Román, Luxus-brändin hohtoa ja vahvaa konsentraatiota – Bodegas Numanthia, Perhe joka nosti Toron Viinikartalle – Bodegas Fariña, Ribera del Dueron helmi – Dominio de Pingus