Pago de Cirsus Vendimmia Seleccionada 2009

Espanjan Navarrassa kikkaillaan kohtuullisen paljon ranskalaisten lajikkeiden (mm. Cabernet Sauvignon ja Merlot) kanssa, mutta Tempranillo ja Garnacha hallitsevat edelleen viljelymaita 70 %:n enemmistöosuudellaan. Pääosin punaviiniä tuottavan alueen viineissä törmää helposti useita eri lajikkeita yhdistäviin sekoiteviineihin. Testiin kaapattu Pago de Cirsus Vendimmia Seleccionada 2009 on tehty Tempranillosta (35 %), Merlot’sta (35 %) ja Syrah’sta (30 %).

Elokuva-alalla uraa tehnyt Iñaki Nuñez ei ole ehtinyt palloilemaan 200 tarhahehtaaria kattavan Pago de Cirsus-projektinsa parissa vielä järisyttävän pitkään, mutta siitä huolimatta tilan viinit ovat onnistuneet niittämään runsaasti erilaisia palkintoja. Olivatpa palkinnot sitten minkä laatuisia tahansa, on menestyksessä varmasti ollut oma osansa tilan enologina toimivalla Jean-Marc Sauboualla (Chateau Haut-Brion, Bordeaux). Vendimmia Seleccionadan käsin kerätyt rypäleet ovat kasvaneet 12 vuotta vanhoissa köynnöksissä noin 200 metrin korkeudella Navarran eteläosassa Ablitasissa. Viiniä on kypsytetty 12 kk 0-3 vuotiaisssa tammitynnyreissä, joista 90 % oli ranskalaisia ja 10 % amerikkalaisia. Ennen myyntiin pääsyä viini on huilaillut pulloissa 10 kk:n ajan.

Muhkeasta ja melko nuorekkaasta tuoksusta löytyy kypsää vadelmaa, kirsikkaa ja yrttejä. Täyteläinen viini jatkaa yllätyksettömän muhkeaa ja jopa hillomaisen hedelmäistä linjaa myös paletilla. Napakka hapokkuus onnistuu vielä keventämään tunnelmaa, mutta pehmeä tanniinisuus jää kypsän ja muhkean hedelmäisyyden jalkoihin. Pitkä jälkimaku on kypsän marjainen.

Kypsän hedelmäinen ja muhkea Pago de Cirsus Vendimmia Seleccionada on kelvollinen valinta kohtuullisen hyvin kontrollissa pysyvää modernin hedelmäistä punaviinipläjäystä etsivälle. Livikon Tallinnan myymälästä noin 9 euron hintaan hankittuna hinta-laatusuhde on ihan hyväksyttävällä tasolla. Tähän pulloon korkkiruuvinsa upottavia suosittelen pistämään samalla vaivalla grillin kuumaksi. 3 / 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Barth Riesling Brut 19,89 €

 

Kesä on monenlaisten juhlien aikaa ja sehän tarkoittaa luonnollisesti myös herkullisten kuohuviinipullojen tasatahtista ja sulosointuista poksahtelua lähimaastoissa. Kuohuviinivalinnoissa voi välillä virkistää itseään ja lähiympäristöään noin puoli metriä valtavirrasta poikkeavilla viinivalinnoilla. Esimerkiksi Saksassa onnistuvat tekemään Rieslingistään pahuksen laadukkaita ja maukkaita kuohuviinejä. Yksi hyvä esimerkki Rieslingin potentiaalista kuplajuomien saralla on monille suomalaisillekin tutun Wein- und sektgut Barthin Riesling Brut. Viinin rypäleet on kerätty käsin Hattenheimin, Hallgartenin ja Oestrichin tarhoilta. Valmistus on tapahtunut perinteisellä, eli ns. samppanjamenetelmällä ja pullojen tanssituskin hoidetaan Hattenheimissa käsityönä. Toinen käyminen pulloissa on kestänyt parin vuoden ajan.

Tuoksussa seikkailee vihreä omena, sitruuna ja aavistus persikkaa. Hedelmäinen ja raikkaan hapokas maku jatkaa tuoksun linjauksilla. Elegantti, pienikuplainen mousse johtaa lopulta hedelmäiseen ja tyylikkään mineraaliseen jälkimakuun.

Barth Riesling Brut toimii loistavasti niin aperitiivina kuin erilaisten kala- ja äyriäispainotteisten alkuruokienkin kyljessä. Viilennä huolella, kaada lasiin ja nauti. Ei siinä sen ihmeellisempiä temppuja tarvita. 4 / 5 staraa. (Kuvan©Alko)

 

 

 

Bodegas Viña Magaña Barón de Magaña 2007

Maailmasta ei taida löytyä kovinkaan montaa sellaista punaviinialuetta, jossa ei olisi koskaan edes yritetty tehdä viinejä Bordeaux’n tunnetuimmista lajikkeista, kuten Merlot tai Cabernet Sauvignon. Toiset yrittävät kyseisille lajikkeille sopivissa olosuhteissa kunnioitettavan tosissaan, kun toiset taas hapuilevat lähinnä volyymia ja tunnettujen rypälenimien markkinointivoimaa. Tällä kertaa käsittelyssä on astetta vakavammin asiaan suhtautuvan espanjalaisen tuottajan yksi tunnetuimmista viineistä; Barón de Magaña 2007.

Juan Magañan vuonna 1970 perustaman Bodegas Viña Magañan tarhat sijaitsevat Riojan raja-aitojen tuntumassa, mutta Navarran puolella. Perustaessaan viinitilaa isäntä havaitsi tarhaolosuhteiden muistuttavan paljolti Bordeaux’n Pomerolia ja halusi aloittaa Bordeaux’n lajikkeiden viljelyn tiluksillaan. Silloiset lakipykälät eivät tätä kuitenkaan sallineet. Tarinan mukaan Juan Magaña hankki kaikesta huolimatta pistokkaita Bordeaux’sta, salakuljetti ne aasikyydillä Pyreneiden vuoristoreittejä pitkin ja istutti tarhoilleen Espanjan ensimmäiset Merlot-köynnökset vuonna 1975. Joitakin lukijoita saattaa kiinnostaa sekin, että tarinan mukaan pistokkaat olivat peräisin samoista klooneista, joista oli myyty pistokkaita mm. eräälle Château Petrus-nimiselle tilalle.

Barón de Magaña 2007 on tehty tilan vanhimpien köynnösten rypäleistä. Jännitys kohoaa, sillä mukana on juuri näiden salakuljetettujen Merlot- ja Cabernet Sauvignon-köynnösten rypäleitä, 35 % kumpaakin ja lisäksi 20 % Tempranilloa (20 %) sekä 10 % Syrah-rypäleitä.Sekoittamisen jälkeen viini on kypsynyt 14 kuukautta uusissa ranskalaisissa tammitynnyreissä ja vielä hetken aikaa pulloissa ennen myyntiä.

Tuoksusta löytyy kypsää mustaherukkaa, kirsikkaa, mausteisuutta ja lyijykynää. Paletilla melko täyteläiseksi osoittautuva viini on samettisen pehmeä. Hedelmäisyys on kypsänoloista, muttei mitenkään erityisen makeaa. Mukavan ryhdikäs hapokkuus terävöittää tunnelmaa, sen sijaan pehmeästä tanniinisuudesta löytyy hieman ikävää puumaisuutta. Pitkä jälkimaku on kypsän kirsikkainen ja aavistuksen mausteinen.

Barón de Magaña 2007 tuo selkeästi esiin Bordeaux-meininkiä yhdistettynä hieman kypsempään hedelmäisyyteen ja pehmeämpään suutuntumaan. Sinänsä laadukkaan oloinen lopputulos on jopa siinä määrin siisti ja viimeistelty, että se jää omaan makuuni hieman vaisuksi ja yllätyksettömäksi. Onneksi sentään tanniinien pieni puumaisuus nostaa jotain tunteita pintaan. Saksassa 13 euron hintalapulla varustettu pullo omaa Bordeaux-tyyliä haikailevalle ihan mukavan hinta-laatusuhteen, mutta Parkerin 94 pistettä on aavistuksen vaikeasti ymmärrettävissä. Viinin kulautettiin onnistuneesti mediumiksi paistettujen naudan sisäfilepihvien kanssa. 3,5 / 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Castaño Garnacha Tintonera 7,58 €

Joskus tarvitaan edullista ja helposti lähestyttävää punkkua, joka sopeutuu monenlaiseen tarjoilu- ja tapahtumaympäristöön. Näissä tilanteissa suunnataan luonnollisesti Alkon kyykkyviiniosastolle. Siellä alimmilla hyllyillä ne edullisimmat pullotteet nimittäin sijaitsevat, terveyttä edistävän hyötyliikuntakyykistelyn päässä. Yksi edellä mainitut speksit täyttävä kelvollinen vaihtoehto on Yeclan paahtavan kuumilta ja rutikuivilta viinitarhoilta Alkon viileille alahyllyille saapunut Castaño Garnacha Tintonera. Suurena toimijana Castañolla on lähtökohtaisesti hyvät edellytykset valmistaa teknisesti pätevää tavaraa. Seikka, joka ei tämän hintaluokan viineissä ole lainkaan merkityksetön.

Nuorekkaasta tuoksusta löytyy kypsää kirsikkaa ja vadelmaa. Paletilla varsin marjaisa, hedelmäinen ja mehukas viini saa ryhdikkyyttä mukavasta hapokkuudesta ja pienestä annoksesta pehmeää tanniinisuutta. Jälkimaku on runsaan marjainen ja kyllähän se 14% alkoholia vähän nielua lämmittelee.

Castaño Garnacha Tintonera on runsaan marjainen, suoraviivainen ja helposti lähestyttävä tapaus; divarisarjojen luottolaituri, joka ei pahemmin pisteitä nakuta, mutta hoitaa oman tonttinsa tyydyttävästi illasta toiseen. Viinin lämmetessä alkoholisuus alkaa nostamaan päätään esiin, joten suosittelisin tarjoilemaan tämän viinin hieman viilennettynä. Castañon seuraan tarvitset hyvää seuraa sekä todella kuuman grillin täynnä kanaa, possua ja kasviksia.  2,5 / 5 staraa.

 

 

Viikon Copa – Fritz Fisk Riesling 6,49 € (0,375 l)

 

Kansakuntamme viinisivistyksen taso otti maailmanluokan harppauksen parempaan, kun monopolin puolikkaiden pullojen kolhoosiin saapui Pauly-Bergweilerin kuiva Fritz Fisk Riesling Moselista. Kesän saapuessa puolikkaiden pullojen armottoman kovaa puistokelpoisuutta voi uhata vain huono sää tai nautintomyönteistä elämää torppaamaan pyrkivä sisäisen turvallisuuden työryhmä. Bernkastel-Kuesissa majaileva Pauly-Bergweiler tekee varsin mukiinmeneviä viinejä ja epäilemättä moni viinisieppoiluun taipuvainen suomalainenkin on retkillään käynyt riuhtomassa ko. tuottajan maistelukellarin ovea kylän isoimman sillan kupeessa.  

Fritz Fiskin melko hillitystä tuoksusta löytyy vihreätä omenaa, melonia ja ripaus mineraalisuutta. Tuoksun komponentit siirtyvät sujuvasti paletille ja nuorekkaan oloinen viini on erittäin raikas ja pirteän hapokas. Runsasta hapokkuutta tasapainottaa sopiva määrä jäännössokeria. Melko pitkä jälkimaku on omenainen ja mineraalinen.

Puolikas ja kuiva Moselin Riesling on siinä määrin käyttökelppoista tavaraa, että ainoa järkevä vaihtoehto on kipittää suorinta reittiä pitkäripaiseen ja noukkia pari kappaletta kyytiin. Tarkkakatseisimmat saattavat löytää ruokasuosituksenkin pullon etiketistä. 3,5 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

Dominio de Valdepusa Syrah 2005

Vaikka Syrah kasvaakin nykyään vähän siellä sun täällä Espanjassa, siitä valmistetaan suhteellisen vähän yhden lajikkeen viinejä. Suurin osa Syrah-rypäleistä päätyyn osaksi useamman lajikkeen blendiä. Espanjan ensimmäisiä Syrah-köynnöksiä kuokittiin maahan tiettävästi vasta 90-luvun alkupuolella, joten mitenkään pitkästä historiasta ei voida puhua. Tässä valossa ei ole kovinkaan yllättävää, että kohdalle on osunut nätisti sanottuna varsin rajallinen määrä laadukkaita ja mielenkiintoisia pullotteita. Yksi onnistujista on Espanjan Syrah-pioneeri Dominio de Valdepusa.

Toledon nurkilla sijaitseva Marques de Griñonin Dominio de Valdepusa sai 2000-luvun alkupulella ensimmäisenä Espanjassa Vinos de Pago-laatuluokituksen. Vinos de Pago tarkoittaa tavallaan yhden tarhan tai tilan viiniä ja ko. laatuluokitus voidaan myöntää poikkeuksellisen laadukkaille ja maineikkaille tiloille. Viinit tulee valmistaa sataprosenttisesti omista rypäleistä ja valmistaa kyseisellä tilalla alusta loppuun. Luokituksen oli vuonna 2012 saanut 13 tilaa, joista suurin osa on aiemmin toiminut sen hetkisten D.O.-aluiden ulkopuolella, joko sijaintinsa tai muiden viininviljely- ja valmistusmenetelmiensä puolesta. Käytännössä monille tiloista on myönnetty ihan ikioma D.O.-luokituksensa, kuten D.O. Dominio de Valdepusallekin. Vaikka Vinos de Pago-luokitusta voidaankin teoriassa pitää Espanjan korkeimpana laatuluokkana, ei olé-huutoja ole karjuttu aivan joka puolella Espanjaa. Etenkin maineikkaammat D.O.:t pitäisivät mieluummin alueidensa helmet ylläpitämässä oman alueensa mainetta ja kunniaa, eivätkä ehkä koskaan tule hyväksymään asiaa. Näin ollen Vinos de Pago-tilojen määrä tulee todennäköisesti jatkossakin kasvamaan varsin maltillisesti.   

Dominio de Valdepusan tarhoilla on totuttu rekisteröimään Euroopan korkeimpia aurinkotuntimääriä; Aurinko paahtaa Tagus-joen läheisyydessä kasvavia köynnöksiä noin 3000 tuntia vuodessa. 70-luvulla tilalle istutettiin Cabernet Sauvignonia, 90-luvun alussa Espanjan ensimmäiset Syrah- ja Petit Verdot-köynnökset sekä vuonna 2007 Gracianoa. Viljely- ja valmistusmenetelmät on pyritty hiomaan parhaaseen A-luokkaan ja terroir-filosofiaakin on yritetty siirtää käytäntöön mm. ranskalaisten asiantuntijoiden avustuksella. Tilan vuosituotanto liikuskelee noin 350 000 pullossa. Dominio de Valdepusa Syrah on valmistettu sataprosenttisesti käsinkerätyistä Syrah-rypäleistä. Viiniä on kypsytetty 12-15 kk osittain uusissa ja osittain käytetyissä ranskalaisissa Allier-tammitynnyreissä.

Hieman kehittyneessä tuoksusta löytyy salmiakkia, lakritsia, kypsää karhunvatukkaa, mausteisuutta ja tammea. Täyteläinen ja moniulotteinen maku seurailee tuoksun aromeja. Ryhdikäs hapokkuus ja kypsä, pehmeä tanniinisuus oikovat runsaan kokonaisuuden ryhtiä. 15 %:n alkoholipitoisuus tuntuu paletilla, muttei pääse dominoimaan pakettia. Pitkä jälkimaku on pippurisen mausteinen.  

Dominio de Valdepusan viinit ovat osoittaneet olevansa vuodesta toiseen kovaa kamaa ja ainakin minä rankkaan ne Espanjan punkkusektorin kärkikahinoihin. Alkosta ei tätäkään helmeä löydy, mutta Saksasta tai Espanjasta noin 25 eurolla hankittuna pullon hinta-laatusuhde on erinomainen. Ruokapöydässä viini teki saumatonta yhteistyötä yrttimarinoitujen karitsan sisäfileiden ja uunijuuresten kanssa. 4/5 staraa.

Viikon Copa – Vapun kuohuviinit 2013

Jos vappujuomien hankinta on vielä vaiheessa, lienee pari suositusta paikallaan. Copatinto tällää tämän vuoden suositusleimat kohtuuhintaiselle Cavalle ja astetta arvokkaammalle samppanjalle. Kummallakin pullotteella voi mukavasti aloitella kippistelymaljojen merkeissä ja jatkaa niin halutessaan kala- ja äyriäisruokien ja miksei myös vaalean lihankin parissa.

Summarroca Gran Reserva Brut Nature 11,99 €

                                                                                                                                                             Noin 30-vuotias ja perheomisteinen Sumarroca valmistaa Cavansa vain omien tarhojen rypäleistä. Tämä Sant Sadurni d’Anoian liepeiltä kotoisin oleva Gran Reserva on käynyt läpi neljän vuoden pullokypsytyksen. Erittäin kuiva kuohuviini, jossa hedelmäisyys, tyylikäs paahteisuus ja mineraalisuus ovat mukavasti balanssissa. 3 / 5 staraa.

Fleury Fleur d’Europe Brut 35,60 €

Biodynaaminen samppanja Champagnen eteläosassa kasvaneista Pinot Noir- (90 %) ja Chardonnay- (10 %) rypäleistä. Käymisprosessi osin isoissa tammisammoissa ja osin pienissä tammitynnyreissä. 10 % viinistä on kypsynyt ranskalaisessa tammessa ja pullokypsytys on kestänyt non-vintage-pullotteeksi poikkeuksellisen pitkät 7 vuotta. Kuiva, runsas, mutta raikkaan hapokas kokonaisuus, jossa kypsää hedelmäisyyttä ja melko reilusti paahteisuutta ja mausteita. Hinta-laatusuhde kohdallaan. 4 / 5 staraa.


Viikon Copa – Loimer Muskateller 14,83 €

 

Vielä ehtii hyödyntämään lumisen talven rippeitä ja tökkäämään pullon tai pari umpihankeen viilentymään. Ekologinen viinin jäähdyttäminen sattuu sopimaan lähes täydellisesti yhteen Viikon Copaksi koukanneen biodynaamisen Loimer Muskatellerin kanssa. Langenloisissa, Itävallan Kamptalissa häärivä Fred Loimer on varsin tunnettu tuottaja maailmalla. Mies tunnetaan erittäin tarkoista ja luontoa kunnioittavista toimintatavoista viinitarhoillaan sekä tietenkin laadukkaista ja tyylikkäistä viineistään. Viinejä ei pyritä markkinoimaan minkäänlaisella trenditykityksellä ja itse viinitkin ovat enemmänkin alkuperäänsä kunnioittavan elegantteja, kuin huomionkipeitä hedelmäpommeja. Valkoviinilajikkeet ovat vallanneet Loimerin 30 tarhahehtaaria lähes täysin ja vuosituotanto keikkuu noin 200 000 pullon tasolla.

Tuoksusta löytyy päärynää, granny smith-omenaa, sitruunaa, kukkaisuutta ja parfyymisyyttä. Paletilla kuiva maku tuo esiin tuoksun komponentteja ja paketti vahvistuu melko reilullakin panoksella mineraalisuutta. Pirteän raikas hapokkuus tasapainottaa kokonaisuutta. Erittäin pitkä jälkimaku on mineraalinen.

Loimer Muskateller on pirteän raikas ja hauska viini, joka on kuitenkin tehty varsin vakavasti otettavan tarkasti ja laadukkaasti. Kun hintakin on kohdallaan, kannattaa suorittaa siirtymätaipale Alkon Itävalta-hyllyn välittömään läheisyyteen ja zoomailla lähes häikäisevän kirkkaanpunaista etikettiä. Napattuasi pullon tai kaksi kainaloon, voit todeta enää parsan puuttuvan.  4 / 5 staraa.

Meyer-Näkel Classic Groβes Holzfass Spätburgunder 2011

Saksalaisten punaviinien testaaminen on jäänyt vuosien varrella aivan liian vähälle. Yksi syy asiaan on saattanut olla se, ettei minun ja Pinot Noirin välille ole koskaan päässyt kehittymään mitään järisyttävän syvää ystävyyttä ja parhaat saksalaiset punaviinit nyt sattuvat olemaan kyseisestä lajikkeesta valmistettuja. Viime vuosina olen kuitenkin onnistunut maistamaan niin mielenkiintoisia Spätburgundereja, että olisi suorastaan tyhmää jättää saksalaisten punkkujen tarkempi sielunelämä selvittämättä.

Ahr on Saksan punaviinidominanteista alueista pohjoisin ja samalla myös pienin. Ahr tuottaa pohjoisesta sijainnistaan huolimatta pirullisen mielenkiintoisia Spätburgundereja. Näin pohjoisessa olosuhteiden osalta tulee kaikkien palikoiden olla kohdallaan, jotta rypäleet saavuttavat riittävän kypsyyden ja lopullista pullotetta korkkaava viininystävä pääsee virittämään hymynvirnettä kasvoilleen. Ahrin alueella asiassa auttavat ainakin pohjoisen kylmistä tuulista suojaavat Eifelvuoret, jyrkät rinteet sekä koostumuksensa ja tumman värinsä vuoksi tehokkaasti lämpöä varastoiva maaperä. Parhaat palstat suuntautuvat luonnollisesti runsaimpien aurinkotuntien suuntaan.  Meyer-Näkel on varmasti yksi tunnetuimmista tuottajista Ahrin alueella. Werner Näkelin ja hänen perheensä pyörittämä tila viljelee 15 hehtaaria, joita Spätburgunder hallitsee 75 %:n osuudella. Tällä kertaa testattu Spätburgunder Classic Groβes Holzfass 2011 on 100%:nen Spätburgunder ja kypsynyt 6 kk suurissa tammitynnyreissä.

Tuoksusta löytyy kirsikkaa, vadelmaa, metsämansikkaa ja puolukkaa. Keskitäyteläisessä maussa pääosaan nousee kirsikka, aavistuksen bitterinen puolukka sekä hitunen mausteisuutta. Muuhun kokonaisuuteen nähden sopivan rapsakka hapokkuus ja pieni määrä kypsää tanniinisuutta ryhdittävät pakettia. Pitkä jälkimaku koostuu lähinnä kypsistä punaisista marjoista ja mausteisuudesta.

Meyer-Näkel Spätburgunder Classic Groβes Holzfass 2011 on tasapainoinen, elegantti ja varsin nautinnollinen viini. Saksasta noin 13 euron hinnalla hankittuna hinta-laatusuhde on todellista timanttia. Ruokapöydässä yhteispeli sujui varsin mallikkaasti paistetun lohimedaljongin kanssa. 4 / 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Viña Pedrosa Crianza 23,20 €

Uskon vakaasti, että nyt on sopiva paikka näyttää vapaavalintaista, suoraksi ojennettua sormea hävyttömän hitaasti saapuvalle keväälle. Toimenpiteen asianmukainen loppuunsaattaminen vaatii toki seurakseen hieman tuhdimpaa punaviiniä. Näillä puheilla viikon Copaksi kopsahtaa tähän tarkoitukseen erinomaisesti soveltuva espanjalainen Viña Pedrosa Crianza.

Bodegas Perez Pascuas on kolmen veljeksen vuonna 1980 perustama viinitila Pedrosan kylässä, Duero-joen varrella. Tila tekee viininsä pelkästään omien 135 tarhahehtaarin antimista ja tuuppaa pulloja maailmalle vuosittain noin puoli miljoonaa kappaletta. Viña Pedrosa Crianza on 100 %:nen Tinto Fino (Tempranillo), jota on kypsytetty 18 kk ranskalaisissa ja amerikkalaisissa tammitynnyreissä. Lisäksi viini on kypsynyt 6 kk pulloissa ennen myyntiä. Kerrottakoon vielä, että tilalla käytettäviä tammitynnyreitä pyöritetään eri prosesseissa kolmen vuoden ajan, kunnes ne vaihdetaan uusiin.

Hieman kehittyneestä tuoksusta löytyy kahvia, kirsikkaa, mausteita ja paahteista tammea. Täyteläinen ja hedelmäinen maku, jossa on kypsää kirsikkaa, ehkä hiukan luumuakin. Ryhdikäs hapokkuus ja napakat, mutta kypsät tanniinit. Pitkä mausteiden sävyttämä jälkimaku.

Viña Pedrosa Crianza on muhkea, tasapainoinen ja Ribera del Dueron Crianzalle asetettavia odotuksia mukavasti täyttävä viini. Myönnettäköön, että monopolimme aavistuksen suolainen hinta lyö vasaralla mojovasti peukaloon, mutta kun lataat riittävästi medium-kypsää punaista lihaa lautaselle, unohtuu tämäkin kurjuus hetkeksi. 3,5 / 5 staraa.