Viikon Copa – Jaume Serra Cristalino Brut 8,30 €

Posted on 22/03/2012 by Copatinto

Viikon Copa täräyttää jälleen viikon keskivaiheilla ilmoille viinisuosituksen Alkon perusvalikoimasta. Kevät kolkuttelee jo nurkissa ja onkin sopiva hetki maistella mukavaa kuplajuomaa. Tällä kertaa ei ole syytä kuitenkaan kangistua Cavaan, vaikka Jaume Serra Cristalino Brut onkin Cava, eli ns. samppanajamenetelmällä valmistettu espanjalainen kuohuviini. Cavaa valmistetaan pääosin Kataloniassa ehkä jopa hieman mitättömän oloisen Sant Sadurní d’Anoian kylän ympäristössä, mutta Cavan virallisen tuotantoalueen pirstoutuneisuus mahdollistaa Cavan valmistamisen myös muutamilla muilla alueilla.

40-luvulla perustetulle Jaume Serralle kävi 90-luvulla ns. perinteiset, eli talon omistaa nykyään viinijätti Garcia Carrion ja brändin alla valmistetaan melko tyypillisiä Katalonialaisia viinejä. Näistä ehkä tunnetuimpia ovat edulliset, mutta hintaansa nähden kelvolliset, muutaman euron punaviinit. Cristalino Brut on niittänyt maailmalla paljon kehuja ja mm. USA:n viinikirjojen myyntitilaston kärkisijoilla keikkuva Kevin Zraly nostaa Cristalinon suositus-Cavaksi alle kymmenen taalan sarjassa. Vaikka Cava-lainsäädäntö salliikin esim. Pinot Noirin ja Chardonnayn käytön viineissä, Cavat valmistetaan pääosin kolmesta rypälelajikkeesta; Macabeo, Xarel-lo, Parellada. Cristalino sisältääkin lähes tasajaon kaikkia edellä mainittuja, rypäleiden jakaantuessa em. järjestyksessä 40%, 30% ja 30 %.

Cristalinon tuoksusta löytyy sitruunaa, vihreää omenaa ja hennosti paahtoleipää. Kuiva ja hedelmäinen maku on sitruunainen ja omenainen. Hienostunut kuplarakenne, hapokkuus ja hedelmäisyys ovat hyvässä balanssissa. Viini jättää suuhun raikkaan sitruunaisen jälkimaun. Yhdistä tämä kuplajuoma vaikkapa valkosipuliöljyssä tiristettyihin jättikatkarapuihin.

Ostaessaan pitkäripaisesta kahdeksalla eurolla samppanjamenetelmällä valmistettua tasapainoista kuohuviiniä, voi todeta ostoksen onnistuneen ja nukkua yönsä rauhassa. Hieman joudun kuitenkin masentamaan lukijaa kertomalla, että Tallinnan sataman liepeillä samoileva tuulipukukansalainen poistaa samaisen pullon kaupasta neljällä eurolla. Syvempään alakuloon päästään toteamalla vielä espanjalaisen lajitoverimme köyhtyvän Cristalino-ostoksilla noin kahden ja puolen euron verran. Onneksi on sentään se kevät tulossa… (Kuvan © Alko)

Viiniexpo 2012 Helsinki

Posted on 19/03/2012 by Copatinto

Viiniexpo 2012 järjestettiin jälleen maaliskuussa Helsingin messukeskuksessa. Copatinto heilahti messuille heti aloituspäivänä katsastamaan meiningin ja tarjonnan. Teemaksi oli veistelty tänä vuonna Chile, mikä ei mielestäni ainakaan ylitsepursuavasti messuilla näkynyt. Muutenkin oli jotenkin vaisun oloista ? Näytteilleasettajien määrä vaikutti kaiken kaikkiaan melko pieneltä, vai oliko sitten vaan itsellä jäänyt suuruudenhulluus päälle ProWein-messuilla ? Kenties kevään tiivis isompien kansainvälisten viinimessujen kausi osaltaan myös verottaa innokkuutta osallistua pienen Suomen tapahtumaan.

Ainahan sitä viinimessuilla jotain mielenkiintoista löytyy, ja niin nytkin. Itävallan viinejä oli ilahduttavasti esillä. Maininnan arvoisia olivat mm. Sepp Moserin Minimal 2009, Loimerin ja Elfenhofin valkkarit sekä Heinrichin punkut.

Barone Ricasolin Casalferro on sitten 100 %:nen Merlot, mikä taas 100 %:lla varmuudella ärsyttää niitä, joiden mielestä Toscanassa tulisi tehdä viinejä 100 %:sti tai ainakin pääosin italialaisista lajikkeista. Copatinto ei jaksa asiaa sen enempää märehtiä, vaan toteaa kyseessä olevan todella huipputason punaviini.

Näytteilleasettajista Viinitie oli hoitanut hommat varsin mallikkaasti; piristävällä tavalla erilaisella osastolla riitti kuhinaa, vaikka muualla olikin ainakin alkupäivästä rauhallista.

Viinitien laajasta tarjonnasta pakollinen bongattava oli mielenkiintoinen korkkiruuvi-keskisormea heiluttava Chateau Punk; ei pöllömpää !

Piipahdin myös Bodegas Azul y Garanzan Dani Sánchez Noguè:n vetämässä tastingissä, jossa maisteltiin neljää tilan viiniä.

Erämaaolosuhteissa luomu-periaattein tarhojensa hyvinvoinnista huolehtiva Dani teki selväksi, ettei viinin tekeminen ole coca-colan valmistusta, vaan jokaisella vuosikerralla kuuluukin olla omat luonteenpiirteensä ja ominaisuutensa. Mieltä ilahduttavaa on myös tilan pyrkimys mahdollisimman vähäiseen sulfiittien käyttöön.

Viiniexpo aloitettiin tälläkin kertaa kuohuviinejä maistelemalla, minkä on pakko olla hyvä aloitus mille tahansa tapahtumalle. Kuohuviineihin on lähes yhtä hyvä myös päättää Copatinton raportti Viiniexposta 2012. Mielenkiintoisimpia kuplajuoma-elämyksiä tarjoilivat Raventos i Blancin pullotteet sekä Sumarrocan valikoima.

Sumarrocan Jörgen Gunnarsson suositteli pitämään Núria Claverolin kellarissa vielä vähintään vuoden lepäilemässä ennen korkkaamista.

ProWein Düsseldorf 4.-6.3.2012 (osa 2)

Posted on 16/03/2012 by Copatinto

ProWein-raportin ykkösosassa käytiin läpi muutamien tastingien antia. Näiden lisäksi Copatinto kipitti tukka putkella ja pohkeet viuhuen pitkin lukuisia messuhalleja maistelemassa kaiken maailman vinkkuja. Tarjonta oli niin runsasta, että oli pakko skipata paljon mielenkiintoista tavaraa jo pelkästään ajan puutteen vuoksi. Seuraavassa muutamia poimintoja samoiluista Esprit-Arenan viiniviidakossa.

Jenkkiläisen Parduccin ja Paul Dolanin legendaarinen viinintekijä Bob Swain esitteli messuilla luonnollisesti itse tekemiään viinejä sekä Parduccin että Paul Dolanin valikoimista. Paul Dolanin Pinot Noir nakutteli suussa siihen malliin, että Copatinto vakuuttui täysin. Parduccin viineistä säväytti erityisesti mielenkiintoinen Coro Mendocino. Coro Mendocino-viineissä on lyhyesti kerrottuna kyse siitä, että läjä Mendocino Countyn viinintekijöitä tekee alueen rypäleistä oman huippublendinsä normaaleja käytäntöjä tiukempien Coro Mendocino-määräysten mukaisesti. Coro Mendocino pyrkii tuomaan esiin alueensa viinien ominaispiirteitä parhaalla mahdollisella tavalla. Etiketit ovat ulkonäöltäänkin lähes identtiset, vain tuottajan nimi vaihtuu. Coro Mendocinon porukka arvioi viinit säännöllisesti sokkona ja asioita kehitetään saadun palautteen perusteella. Bob kertoi, että on mahdollisesti juuri Coro Mendocinon sokkomaistelujen ansiosta tullut haukkuneeksi omia viinejään enemmän kuin koskaan.

Espanjan Castilla y Leonin viineille oli pystytetty oma pieni tastingalue kuutoshallin perimmäiseen nurkkaan. Ruuhkaa ei pahemmin esiintynyt, mutta Copatinto viihtyi alueella mukavasti. Oletko muuten maistanut Verdejo-rypäleistä väsättyä kuohuviiniä ? Mielenkiintoisen makuista, mutta minkäänlaisiin ylistyslauluihin ei löytynyt aihetta. En tosin ollut laulutuulellakaan.

Riojan osastolla tuli todettua mm. se, että Urbinan -94- ja Don Jacobon -95 vuosikertojen Gran Reservat olivat hyvinkin selkeästi alive and kicking!

Joskus etiketöinti saa hymyilemään. Mariscon viinit on tullut maistettua jo aiemminkin ja ehkä odotetustikin etiketit ovat huomattavasti itse viinejä mielenkiintoisempia.

Joskus taas etiketöinti voidaan hoitaa hyvinkin yksinkertaisesti. Winery arts on rakentanut filosofiaansa numeron 9 ympärille. Jos väität kuulleesi Ribera del Queiles-nimisestä viinialueesta Espanjassa niin turha luulla, että uskoisin. Maistelun perusteella Zaragozan lähimaastoista tulevilla viineillä on varsin ranskalaistyyppinen lähestymistapa aiheeseen, tosin melko reippaalla alkoholiprosentilla ryyditettynä.

Ranskalaisista viineistä tuli maisteltua mm. muutamat kymmenet Bordeaux-punkut ilman sen suurempia säväytyksiä, mutta sen sijaan Lounais-Ranska, Languedoc ja Rhône jaksoivat innostaa. Erityisesti Gaillacin viinit merkittiin viimeistään nyt paksulla tussilla Copatinton mystiseen muistikirjaan.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja messureissun lopuksi oli pakko vielä kysäistä Argentiinan viiniosastolta koti-Suomen säätietoja. Vastaus löytyy alla olevasta kuvasta!

ProWein Düsseldorf 4. – 6.3.2012 (osa 1)

Posted on 10/03/2012 by Copatinto

Düsseldorfissa järjestettiin maaliskuun alussa jälleen kansainvälinen viini- ja alkoholialan tapahtuma ProWein. Kolmen messupäivän aikana tapahtumassa vieraili yli 40000 vierailijaa tutustumassa vajaan 4000:n näytteilleasettajan tuotteisiin. Copatinto ravasi ennen näkemättömällä tahdilla pitkin messuhalleja pari päivää maistellen enemmän ja vähemmän kiinnostavia vinkkuja. Messuraportin ykkösosio sisältää todistusaineistoa muutamasta tastingistä, joihin ehdin osallistumaan.

Maanantai-aamupäivänä osallistuin Itävallan Burgenlandin punaviinien tastingiin. Itävallan punaviinit ansaitsisivat kyllä enemmänkin älämölöä maailman turuilla ja toreilla, sen verran varteenotettavaa tavaraa maasta tulee. Maisteltavana oli tällä kertaa 15 punaviiniä ja jokaisen viinin tuottajan edustaja/viinintekijä kävi kommentoimassa omaa viiniään lyhyesti. Viinit oli aseteltu pöydälle nätisti maistelujärjestykseen, mutta vieressäni istunut vanhempi herrasmies onnistui noin puolessa minuutissa sekoittamaan järjestyksen niin totaalisesti, että järjestävällä tahollakin oli ajoittain epäselvyyksiä, mitä seuraavaksi maistetaan. Maistelun alettua yritin salamannopeilla vartalon liikkeillä väistellä samaisen herrasmiehen sylkykuppiroiskeita, mikä saattoi hieman häiritä keskittymistä. Eipähän ainakaan ollut tylsää :). Kaikki maistiaiset maistuivat kaikesta huolimatta ihan punaviinille ja rankkasin laadukkaan rivistön helmiksi Umathum Vom Stein St. Laurent 2007:n sekä Kollwentz Point 2008:n.

Myöhemmin maanantaina kävin umpi-puhki-täyteen ahdetussa tapahtumassa maistelemassa Sascha Speicherin johdolla samppanjaa. Aiheena olivat erilaiset dosage-menetelmät ja tyylit sekä niiden vaikutukset samppanjaan. Tarjolla oli 12 samppanjaa, joista löytyi jos jonkinlaisia dosage-tyylejä ja -määriä.

Todella huimia ja yllättäviäkin eroja oli havaittavissa. Koska tarjolla oli erittäin hyvää tavaraa kaiken kaikkiaan, päädyin taputtelemaan ihan fiilispohjalta kultamitalipallille Bollingerin La Grande Année Brut 2002:n, hopeajakkaralle Piper-Heidsieck Rare Vintage 2002:n ja yllätyksellisesti pronssikorokkeelle Drappier Grande Sendrée Brut 2004:n. Kaikki maistetut samppikset voit katsoa pdf-tiedostona täältä: Samppanjat ProWein 2012

Tiistaina harpoin vakain askelin maistelemaan espanjalaisia Tempranillo-helmiä David Schwarzwälderin luotsaamana. Maistelimme 9 viiniä; 5 Riojasta, 2 Ribera del Duerosta, 1 Torosta ja 1 D.O. Castilla y Leonin alueelta. Viimeisimmässä tapauksessa on kyse Abadia Retuertan viinitalosta, joka kyllä sijaitsee Ribera del Dueron ydinalueella, mutta heidän viininsä eivät asettaudu alueen virallisen laatuluokituksen raameihin, siksi erilainen D.O.-merkintä.

Tarjolla oli kerta kaikkiaan huimia punkkuja, jotka toimivat hyvinä käytännön esimerkkeinä Tempranillo-lajikkeen monimuotoisuudesta. Viinien asettaminen paremmuusjärjestykseen jo pelkästään erilaisten tyylienkin vuoksi on raastavaa. Rankkasin kuitenkin tylysti kärkeen kerrassaan upean Abadia Retuerta Pago Negralada 2009:n, jonka kohdalla tasting note alkaa: ”No nyt jymähti!…”. Kyseisen pullotteen voi muuten poistaa Alkon lippulaivamyymälästä vajaalla satasella. Toiseksi rankkautui hieman modernimpaa Rioja-tyyliä edustava Viña Pomal Alto de la Caseta 2007 ja pronssimitalia asettelin D.O. Torosta tulevan Teso de la Monja Alabaster 2009:n kaulaan. Kaikki maistetut tempranillot voit katsoa pdf-tiedostona täältä: Tempranillo ProWein 2012

Tiistai-iltapäivänä ehdin vielä istuskelemaan pirteän Maja Berthas:n vetämässä Etelä-Afrikan yli 90-pisteen viinien sokkotastingissä. Maja maistatti yleisöllä sokkona 8 eri viiniä; 3 valkoviiniä, 3 punaviiniä ja 2 jälkiruokaviiniä.

Heti alussa yleisö johdateltiin rypälelajikkeen arvailussa tyylikkäästi harhateille reilulla kädellä tammitetun Sauvignon Blancin toimesta. Yritin hiki otsalla tunnistaa eri viinien rypälelajikkeita ja noin puolessa viineistä onnistuinkin jotakuinkin ok. Toinen puolikas menikin sitten ns. vihkoon. Sokkomaistaminen on älyttömän antoisaa ja ennen kaikkea järjettömän hauskaa. Pitäisi kyllä maistella viinejä sokkona huomattavasti nykyistä enemmän.Maistelusession päätti huikea KWV Hanepoot 1973, jonka voisin kyllä piilottaa omaankin viinikaappiini milloin tahansa.

Viikon Copa – Briego Vendimia Seleccionada 2009 12,49 €

Posted on 08/03/2012 by Copatinto

Viikon Copa tuuttaa jälleen viikon keskivaiheilla eetteriin viinisuosituksen Alkon perusvalikoimasta. Tällä viikolla suosituksena on luonteikas punaviini Espanjasta. Briego Vendimia Seleccionada tulee maineikkaalta Ribera del Dueron alueelta, vajaat pari sataa kilometriä Madridista pohjoiseen. Bodegas Briegon tilukset on löydettävissä esimerkiksi köröttelemällä Peñafielin kylästä Segoviaan päin ja kas kummaa, kotvasen kuluttua Briego näkyykin tien oikealla puolella. Sama onnistuu uskoakseni myös vastakkaiseen suuntaan ajamalla, mutta tämän vaihtoehdon toimivuutta en ole itse testannut :).

Briego Vendimia Seleccionada on rutistettu kasaan 100%:sti Tinto Fino-rypäleistä, joka on Ribera del Dueron alueen nimitys tälle Tempranillo-lajikkeen kloonille. Tammikypsytystä on harjoitettu 10 kuukauden ajan; 70 % viinistä on seurustellut amerikkalaisen ja 30 % ranskalaisen tammen kanssa. Alkoholitaso on alueen punaviinien keskitasoa hieman alhaisempi (13,5%), joten korkean alkoholiprosentin omaavia viinejä kavahtavienkaan ei tarvitse juosta pakoon heti kättelyssä.

Viinin tuoksussa on herukkaisuutta ja tummaa kirsikkaa. Kun viini saa lisää happea, alkaa taustalta hiipiä esiin myös tammen tuomia aromeja. Keskitäyteläinen ja melko nuorekkaan hedelmäinen maku toistaa tuoksun esiin nostamaa aromimaailmaa. Napakka, mutta melko pehmeä tanniinisuus sekä ryhdikäs hapokkuus siivittävät mausteiseen ja marjaisaan jälkimakuun.

Briego Vendimia Seleccionada on heittämällä ikioman A-liikkeemme Ribera del Duero-tarjonnassa hinta-laatusuhteen kärkikahinoissa. Nappaa viikon Copa kainaloon ja ahkeroi viinin kylkeen vaikka naudan paahtopaistia medium-kypsänä. (Kuvan © Alko)

Viinisuositus – Sartori Amarone della Valpolicella 22,90 € (Alkon tilausvalikoima)

Posted on 04/03/2012 by Copatinto

Vaikka aurinkoiset lopputalven päivät ovatkin häikäisseet kirkkaudellaan urheata hiihtäjäkansaamme, on vielä pieni hetki aikaa nautiskella talvipakkasia teilaavista punkuista. Mikäpä lämmittäisi pakkasessa ja viimassa hampaitaan kalisuttanutta kansalaista paremmin, kuin vanha kunnon amarone ? Vastaus helppoon kysymykseen on lyhyt ja ytimekäs; ei juuri mikään.

Alkon perusvalikoiman Italiasektoria on pidetty ryhdissä ansiokkaasti täyttämällä hyllyjä Italian Valpolicellan pullotteilla. Amaroneja löytyy useilta tuottajilta jopa eri hintaluokissa ja amaronen ”pikkuveljeäkin”, ripassoa löytyy mukavasti. Tämänkertainen suositusviini löytyy ainoastaan tilausvalikoimasta.

Amaronen valmistusprosessi on tunnetusti mielenkiintoinen. Sadonkorjuun jälkeen rypäleitä kuivatetaan ensin noin 3-4 kuukautta, minkä jälkeen viininvalmistus vasta alkaa. Tämän seurauksena viinistä tulee hyvin konsentroitunut, vahva ja täyteläinen paketti. Sartorin amarone on kypsynyt tammessa noin kolme vuotta, minkä jälkeen sen annetaan rauhoittua vielä vähintään puolen vuoden ajan pullossa ennen markkinoille laskua. Sartorin amaronen kasauksessa on käytetty 50 % Corvina-, 40 % Rondinella ja 10 % Molinara-rypäleitä.

Rakenteeltaan paksun viinin tuoksussa on havaittavissa puolukkaa, kirsikkaa, seetripuuta ja myös jonkin verran vadelma-mansikkaosastoa. Voimakkaan täyteläinen maku seurailee tuoksun aromeja pitäen kuitenkin kirsikan ja puolukan eturintamassa. Ryhdikäs hapokkuus sekä reilu, hieman ikeniä kuivattava tanniinisuus pitävät huolen paketin kasassa pysymisestä. Nautinnon viimeistelee pitkä ja lämmittävä kirsikkainen jälkimaku.

Tämän viinin vuosikerta 2006 oli mehumaisempi ja jonkin verran rusinaisempi. 2007 on selkeästi tiukempi paketti, hapokkuutta on reippaammin ja tanniinisuuskin on napakampaa. 2007 on asiallisella dekantoinnilla nautittavissa jo nyt, mutta luonnollisesti hyötyy vielä kellaroinnista. Copatinto suosittelee parittamaan erinomaisen Sartori amaronen vahvojen makujen kanssa, esim. suurriista ja kypsytetyt juustot soutavat viinin kanssa samaan suuntaan.

Testissä örkkiviini – Venta la Ossa 2008

Posted on 26/02/2012 by Copatinto

Copatinton testipenkki tärisi jälleen, kun paikalle pölähti Bodegas Mano a Manon Venta la Ossa 2008, Vino de la Tierra Castilla. Ensihuomiot kiinnittyivät kookkaassa etiketissä näkyvään jonkinlaiseen ”örkkiin”, jonka tunnistamiseen Copatinton lajituntemus ei aivan riitä. Markkinointiosaston etikettivastaava on selvästi onnistunut tehtävässään. Hetken ihmettelyn jälkeen oli kuitenkin napattava örkkiä korvista kiinni ja ruuvattava pullo tiukasti testipenkkiin rutiinitoimenpiteitä varten.

Copatinton testipenkin perustehtäviin kuuluu mm. selvittää onko testissä oleva pullote mistään kotoisin. Tällä kertaa selvisikin sukkelasti, että Venta la Ossa on kotoisin Valdepeñasin ja Ciudad Realin lähistöltä ja kuuluu Vino de la Tierra Castillan laatuluokitukseen. Termi VdT on Espanjassa D.O.:sta pykälää alempi laatuluokitus. Maantieteellisesti Vino de la Tierra Castilla pitää sisällään koko valtavan Castilla La Manchan alueen Espanjan keskipaikkeilla. VdT Castilla tunnetaan markkinoilla keskinkertaisista ja tylsistä bulkkiviineistä, joiden kohdalla määrä kaahaa kaasu pohjassa laadun ohi. Silloin tällöin on kuitenkin aihetta vähintään tekohymyyn, sillä alueelta on löydettävissä myös persoonallisempia ja laadukkaampia viinejä. Ilmastollisesti alue on äärimmäisyyksien koettelemaa seutua; talvet ovat pitkiä ja ankaria, kesät todella kuumia ja kuivia. Kuumuus ja kuivuus helpottavat osaltaan viljelyä, pitäen erilaiset taudit ja muut vastaavat ongelmat loitolla. Jotta tällaisissa olosuhteissa saadaan aikaiseksi laadukasta viiniä, on koko viljely- ja valmistusprosessi hiottava huippuunsa.

Venta la Ossan rypälekoostumuksesta löytyi ristiriitaista tietoa. Kun tuottajankaan suunnalta ei saatu täyttä selvyyttä asiaan, todetaan viinin sisältävän pääosin vanhojen Tempranillo-köynnösten rypäleitä. Eri vuosina Venta la Ossaan on Tempranillon lisäksi blendattu pieniä määriä eri lajikkeita, kuten Merlot, Petit Verdot ja Syrah. Viiniä on kypsytetty 12 kk tammitynnyreissä.

Erittäin tumma väri kääntyy violettiin päin reunoiltaan. Melko intensiivisessä ja jo hiukan kehittyneessä tuoksussa on karhunvatukkaa, vadelmaa, kahvia ja vaniljaa. Paksurakenteisen ja täyteläisen viinin muhkea hedelmäisyys täyttää suun ja siitä on löydettävissä tuoksun elementtejä. Voimakkaat tanniinit kuivattavat suuta vielä reilusti, mutta eivät kuitenkaan jyrää alleen viinin hedelmäisyyttä. Nautinto päättyy pitkään tummasävytteiseen jälkimakuun.

Venta la Ossa on erinomainen viini ja sen täysi potentiaali sekä parhaat hetket ovat todennäköisesti vielä edessä, niinpä parin vuoden lisäkypsyttely kellarissa on paikallaan. Pisteiden jakamisessa yleensä hyvin tiukka Guía Peñin on antanut Venta la Ossalle huimaavat 93 pisteitä ja kun saman talon Venta la Ossa Syrah on saanut 94 pistettä, voidaan kuvitella, että jotain on varmasti tehty oikein.

Venta la Ossaa ei löydy Alkon valikoimista, mutta mikäli törmäät siihen maailmalla, Copatinto suosittelee kaappaamaan pullon kyytiin.

Tuplasti unohdettu halpa Barolo – Franco Soliano Barolo 2001

Posted on 19/02/2012 by Copatinto

Kellot alkoivat kilistä pahemman kerran, kun Copatinto törmäsi netissä arvioon vuoden 2006 Franco Soliano Barolosta; nimi kuulosti oudon tutulta. Määrätietoisen varovainen kurkkaus viinikaappiin vahvisti kellojen soineen syystä. Kaappiin näytti unohtuneen samainen Barolo vuodelta 2001.

Kyseessä on siis alle viidentoista euron Barolo, joita löytää helposti esim. saksalaisista marketeista ja nahkahousujen luvatusta maasta lienee tämäkin pullo aikoinaan rahdattu. Hintatasoa voi hahmottaa siten, että vakavasti otettavaa Baroloa saa maailmallakaan harvoin alle 25:n euron ja parhaista voi joutua maksamaan itsensä kipeäksi. Vaikka Barolossa tiedetään olevan varastointipotentiaalia jopa kymmeniksi vuosiksi, näiden halpojen Barolo-pullojen säilöminen on jokseenkin yhtä järkevää, kuin ässä-arvan raaputtamatta jättäminen. Tiukkapipoisempi voisi jopa kyseenalaistaa halpojen Barolojen ostamisen kokonaan, koska harvemmin joukosta mitään suuria tähtiä löytyy. Näin pienillä investoinneilla on kuitenkin lähes mahdotonta päätyä konkurssiin ja vaikka makunautinto ei aivan taivaan porteille yltäisikään, Copatinto on valmis maksamaan reilun kympin jo pelkästä Barolon tuoksustakin. Alimpana hyllyllä olevan pullon poistaminen vaati luonnollisesti muidenkin pullojen siirtoa ja yllätykset vain jatkuivat. Vuoden 2001 Solianoa löytyi toinenkin pullo hyllyn takanurkasta. Kävi siis selväksi, että strategiapapereihin oli kirjattava tavoite tarkkaavaisemmasta viinikaapin varastoseurannasta ja sitä kautta myös korkkiruuvin tehokkaammasta hyötykäytöstä.

Korkkausvaiheen odotukset eivät olleet suoraan sanottuna lähelläkään kattokorkeuksia. Tuoksusta löytyi kuitenkin kohtuullisen mukava paketti kirsikkaa, orvokkia, tupakkaa, seetripuuta ja hiukan jopa maamaisuutta. Makunystyrät yllättyivät positiivisesti mukavan kirsikkaisesta hedelmäisyydestä, jonka selkärankaa piti ryhdissä jo selkeästi hiipumaan päin oleva hapokkuus. Barololle tyypillisestä voimakkaasta tanniinisuudesta ei ollut tietoakaan ja jälkimaku oli tulkittavissa keskipitkäksi yhdistelmäksi marjaisuutta ja tupakkaa.

Lähtökohdat huomioon ottaen kokonaisuus oli positiviinen yllätys ja kaukana katastrofista. Jo hiipumassa ollut Franco Soliano Barolo 2001 kamppaili viimeisillä voimillaan kiitettävästi kokonaisena paistetun härän ulkofileen kanssa. Copatinto suosittelee kuitenkin korkkaamaan halvat Barolot viivyttelemättä ja kulkematta lähtöruudun kautta.

Testissä Finca Sobreño Reserva Seleccion Especial 2005 D.O. Toro

Posted on 12/02/2012 by Copatinto

Copatinton testipenkissä alkoi jälleen tapahtua, kun Finca Sobreño Reserva Seleccion Especial 2005 törähti paikalle. Viinille todettiin tarpeelliseksi suorittaa rutiinitoimenpiteet, eli välitön korkkaaminen ja ankara analyysi.

Viimeksi Copatinto nautti kyseistä maataloustuotetta juhannusaattona 2010 Salamancan keskusaukiolla Plaza 23-ravintolassa. Vuosikerta oli tuolloin 2001 ja noin yhdeksänvuotias viini oli täydellisessä kunnossa. Ravintolan ystävällismielinen tarjoilija ymmärsi erikseen kertomattakin suomalaisen juhannuksen ja grillaamisen kuuluvan tiiviisti yhteen. Niinpä pöytään kannettiin tilanteen vaatimat komponentit – tirisevä grilli ja kasa lihaa. Pöydässä grillattu chuleton teki saumatonta yhteistyötä viinin kanssa, eikä muutenkaan olosuhteissa ollut nokan koputtamista.

Testiviini on vuodelta 2005, joka on arvioitu vuoden 2001 lailla erinomaiseksi vuosikerraksi. Toron kylän välittömässä läheisyydessä sijaitseva Bodegas Sobreño perustettiin 90-luvun lopussa Riojalaisten viiniheppujen toimesta. Paikallisen Tempranillo-kloonin, Tinta de Toron, kesyttäminen onnistui kavereilta mallikkaasti ja Sobreñon viinit ovat alusta lähtien niittäneet runsaasti erilaisia palkintoja ja kunniamainintoja. Seleccion Especial on puristettu tilan vanhimpien köynnösten valikoiduista rypäleistä ja sitä on kypsytetty 14 kk jenkkitammessa sekä 12 kk pullossa. Reserva viinit eivät ole Toron alueella yhtä yleisiä, kuin muualla Espanjassa ja Gran Reservat ovat suorastaan harvinaisia.

Viinin kehittynyt tuoksu on suorastaan huumaavan herkullinen. Siitä on löydettävissä savua, kahvia, toffeeta, neilikkaa, kypsää tummaa kirsikkaa ja luumua. Vahva, muhkea ja konsentroitunut maku täyttää suun luumuilla, kirsikoilla, moniulotteisella mausteisuudella ja savuisuudella. Napakka tanniinisuus kiristelee ikeniä vielä pitkän ja mausteisen jälkimaun maistuessa suussa. Viini on mukavasti nautittavissa parin tunnin dekantoinnin jälkeen, mutta hyötyy vielä parin vuoden kellaroinnista. Tämä huikean upea viini toimii hyvin esimerkiksi grillatun härän entrecoten, lampaan lihan tai runsaan makuisen suurriistan kanssa.

Finca Sobreño Reserva Especial on ansaitusti kerännyt viinikriitikoilta toistuvasti yli 90 pisteen arvioita. Pullollinen lähtee Keski- ja Etelä-Euroopassa kaupan hyllyltä n. 15-20 euron hintalappu kyljessään, eli hinta-laatusuhde on todellakin kohdillaan. Paikalliseen puulaakiin ei kannata juosta Seleccion Especialia etsimään, mutta yksiulotteisempi ja suoraviivaisempi Finca Sobreño Crianza löytyy A-valinnan perusvalikoimasta

EDIT 18.2.2012: Yllä linkitetty Finca Sobreño Crianza on poistumassa Alkon perusvalikoimasta.

Burgundy Wine Tour hotelli Kämp Helsinki 8.2.2012

Posted on 09/02/2012 by Copatinto

Burgundy Wine Board (BIVB) yhteistyökumppaneineen järjesti 8.2.2012 hotelli Kämpissä Burgundin viinien tastingin ja Copatinto päätti syöksyä pakkasta ja viimaa uhmaten kohti Kämpin peilisalia katsastamaan burgundereiden kisakuntoa. Pahoittelut kännykällä napattujen räpsyjen laadusta.

Runsaimmin pöytätilaa oli itselleen valloittanut Chablis, tai sitten vain kuvittelen niin. Perus Chablis ei pahemmin sukkia jaloissa pyöritellyt, eikä se käsittääkseni johtunut pelkästään päivän sukkavalinnasta. Onneksi premier cru- ja grand cru-viineistä alkoikin sitten jo löytymään mielenkiintoisempaa tavaraa.

Chablis-viineistä eniten säväyttivät tyylikkään mineraaliset Domaine Bernard Defaix:n Chablis 1er Cru Côte de Lechet réserve 2009 ja Chablis Grand Cru Bougros 2009. Saman pöydän Rully 1er Cru Les Cloux 2009 oli myös varsin maukas kokonaisuus.

Henri de Villamont:n Mersault Les Clos 2009 oli vakuuttavan moniulotteinen, pehmeä sekä tyylikkäästi tammitettu. Saman tuottajan Chassagne 1er Cru Morgeot 2008 miellytti taasen hyvällä happorakenteellaan.

Punaviineistä suurimman yllätyksen tiskiin pläjäytti Domaines et Saveurs Collectionin Fixin 1er Cru Clos de la Perriére. Tuoksussa yhdistyi kiehtovasti savun, mansikan, vadelman ja kirsikan aromit. Makukin oli siinä määrin mielenkiintoinen, että Fixinin alueen viinit pääsevät Copatinton suurennuslasin alle tulevaisuudessakin. Samassa pöydässä lymyillyt Gevrey-Chambertin 1 er Cru Combe aux Moines Domaine Gallois 2009 oli myös maininnan arvoinen.

Jos viinikellarisi kutsuvieraspaikoilla on jostain syystä vielä tilaa kypsytyspotentiaalille, niin täytteeksi voisi soveltua upean happo- ja tanniinirakenteen omaava Domaine Parent Corton Grand Cru Les Renardes 2006. Voin lupautua avustamaan pullon tyhjennyksessä, kun sen aika koittaa.

Kun nyt on suu vaahdossa jauhettu premium-tason kukkaronkiduttajista, niin on tasapuolisuuden nimissä kehuttava esillä olleita maukkaan hedelmäisiä, raikkaita ja edullisempia Saint-Veranin sekä Mâconin perusvalkkareita, joiden hinta-laatusuhde on vuodesta toiseen erittäin hyvä.

Kuvitelmaa tai ei, olin aistivinani Burgundinkin viineissä hienoista pyrkimystä nuorekkaampaa ja helpommin lähestyttävää tyyliä kohti. Onko suunta oikea, jää viime kädessä kuluttajien ratkaistavaksi.

COPATINTO

Viinien asiantuntija

Tag Archives: Copatinto