Matkalla Moselissa – Weingut Becker-Steinhauer

Jostain kumman syystä satun osumaan paikkoihin, joihin kehkeytyy yllättävän huono tai muuten vaan poikkeuksellinen sää vierailuni ajaksi. Niinpä en voi väittää olleeni puulla päähän lyöty, kun lokakuisena maanantaiaamuna kuulin Bernkastel-Kuesissa olevan vuodenaikaan nähden kylmempää, kuin vuosikymmeniin. Viikko tai kaksi takaperin vallinnut t-paitakeli oli yllättäen muuttunut hyytäväksi nollakeliksi, jep jep.

Kierrokseni Moselin viinitiloilla sai alkunsa, kun hyppäsin hetkeä myöhemmin Helenan ja Günterin kyytiin, suuntanamme Mülheim ja Becker-Steinhauerin viinitila. Vuonna 1758 perustettu Becker-Steinhauer on edelleen saman perheen omistuksessa ja nykyään johtohahmona häärivä Karsten Becker viljelee yhdeksää omaa tarhahehtaariaan Braunebergin ja Zeltingenin välimaastoissa, noin 15 km säteellä Mülheimin ”konttorilta”. Omien tarhojen lisäksi tila käyttää jonkin verran sopimusviljelijöiden rypäleitä. Rypälelajikkeista pääroolissa kekkuloi luonnollisesti Riesling, mikäpäs muukaan. Tilan filosofiana on ollut pyrkimys maksimoida rypäleiden laatu jo tarhoilla, ylimääräisiä kikkailuja vältellen ja luontoa kunnioittaen. Viininvalmistuksessa pyritään sitten saamaan se tarhoilla saavutettu korkea laatu siirrettyä pullon sisään, lopulliseen tuotteeseen.

Muutaman pihamaalla suoritetun huhuilun jälkeen Karsten Becker nousi kellarin uumenista päivänvaloon ja otti vierailijat lämpimästi vastaan. Yöllä oli päästy jopa kuuteen pakkasasteeseen ja Karsten oli tietysti kömpinyt aamuyöllä tarhoilleen poimimaan rypäleitä. Kuuden asteen pakkanen ei aivan vielä riittänyt jäädyttämään rypäleitä eisweinin tekoa varten, mutta aamuyön tunteina kerätyistä sohjoisista rypäleistä puristunut makea ja konsentroitunut mehu tulisi päätymään todennäköisesti vallan mainioksi auslese-viiniksi. Pakkasukkeli onkin näihin aikoihin vuodesta varsin tervetullut kyläilijä tarhoilla.

Siirryimme maisteluhuoneeseen ja aloittelimme kulauttelua luonnollisesti tilan kuohuviineillä. Maistelun sai aloittaa feminiinisempi ja kevyempi Riesling Brut, jonka raikas hedelmäisyys ja tyylikäs mineraalisuus olivat oikein mukavassa tasapainossa keskenään. Jatkoa seurasi tässäkin blogissa suositellun Riesling Sekt Extra Trockenin muodossa. Tämä Einsteinin kuvaa etiketissään kantava kuohuviini on edelliseen nähden selkeästi runsaampi, maskuliinisempi ja hippusen makeampi. Sitrushedelmien lisäksi joukkoon liittyi nyt enemmän trooppisia komponentteja. Molemmat ovat varsin mainioita esimerkkejä siitä, miten loistavaa kuohuviiniä Riesling-rypäleistä saadaan aikaan.

Seuraavaksi joudun kyllä paljastamaan, että paria viiniä myöhemmin Karsten halusi tarjota minulle Carlsbergia. Olin juuri saanut tietää, että Becker-Steinhauerilla on yksinoikeus Carlsbergiin Moselissa. Miten niin hämmentävää? Luojan kiitos pöytään ei kuitenkaan kannettu tölkkikaupalla sitä keskinkertaista, vihreään etikettiin naamioitunutta markettikaljaa, vaan jälleen kerran maukasta Rieslingiä. Carlsberg on nimittäin Becker-Steinhauerin omistuksessa oleva pieni tarha, jolla on historiallisen arvonsa vuoksi, pienestä koostaan huolimatta, poikkeuslupa kantaa omaa tarhanimeään etiketissä. Veldenzer Carlsberg Riesling Spätlese Feinherb 2010 oli toisaalta myös erinomainen esimerkki siitä, että yleisesti ottaen Euroopassa huonon maineen saanut 2010-vuosikerta on Moselissa monien upeiden ja pitkän kehityskaaren omaavien viinien vuosi. Upea sekoitus sitruunaa, persikkaa ja hienostunutta mineraalisuutta yhdistyi todella mahtavaan hapokkuuden ja jäännössokerin (19 g/l) yhteispeliin. Tilalta ostettuna 7,50 euron hintaan viini on todellinen timanttilöytö.

Kun kerran hyvään vauhtiin oli päästy, ei ollut mitään syytä estää Karstenia lorottelemasta laseihin yhä makeampia viinejä. Vuoden 2010 Zeltinger Schlossberg Riesling Auslese suoritti kiitettävällä tavalla suun sokerireseptorien kalibroinnin ja valmisteli maistelijaa todelliselle viinielämykselle.

Tyylikkäästi ikääntynyt vuoden 1994 Brauneberg Juffer Riesling Auslese oli nimittäin huikeassa vedossa ja kannustaa kyllä jemmailemaan omiakin Riesling-pulloja hieman pidempään kellarin nurkassa. Mukava maistelutuokio päätettiin arvokkaasti vuoden 2009 Mülheimer Sonnenlay Riesling Eisweiniin, jonka huikean moniulotteinen hunajaisuus ja marmeladisuus johti karkeasti arvioituna noin sadan vuoden pituiseen hienostuneeseen jälkimakuun.

Maistelun lomassa käydyissä keskusteluissa Karsten Beckeristä huokui aito innostus ja sitoutuminen omaan työhön, mikä oli myös selkeästi maistettavissa laseihin kaadetuissa viineissä. Kaiken sen vaatimattomuuden ja rentouden takaa löytyi myös ilahduttavalla tavalla terve ylpeys omista viineistä, juuri niin kuin pitääkin.

Tutustumisen Becker-Steinhauerin viineihin voit aloittaa sujauttamalla ostoskassiin Alkon kuohuviinihyllystä sen vihreän pullon, jossa on Einsteinin kuva etiketissä, suosittelen.

Viikon Copa – Balthasar-Ress “Von Unserm” Rheingau Riesling Trocken 2010 13,94 €

Jos kuluvan kesän säätiedotukset ovat saaneet pääkopan sisälämpötilat kiehumispisteen tuntumaan ja pelihousutkin on lähestulkoon revitty, lienee paikallaan rauhoittaa tilannetta lasillisella hapokasta Rieslingiä. Tällä viikolla Copatinto suosittelee pitkäripaisen perusvalikoiman uutuutta Saksan Rheingausta. Balthasar-Ress ”Von Unserm” Riesling Trocken on tervetullut lisä perusvalikoiman jopa huolestuttavan aneemiseen Rheingau-sektoriin. Noin 50 km Frankfurtista länteen sijaitseva Rheingau on yksi menestyneimmistä ja kuuluisimmista viinialueista Saksassa. Alueella viljelyalaa dominoi luonnollisesti Riesling noin 80 %:n osuudella. Rheingaun Rieslingit ovat pääosin kuivia ja esim. alkoholipitoisuus nousee Moselin lajitovereita korkeammalle. Von Unserm Riesling Trockenin rypäleet tulevat eri tarhoilta Hattenheimin ja Rüdesheimin seutuvilta ja viini käytettiin villihiivoilla terästankeissa.

Heti korkkauksen jälkeen viinissä esiintyy ko. viinityyliin kuuluvaa pienen pientä pirskahtelua, joka häviää, kun viiniä pyörittelee hetken lasissa. Pirteän raikkaassa tuoksussa on vihreää omenaa, sitruunaa, limeä ja mineraalisuutta. Kuiva ja erittäin hapokas maku tuo esiin omenaa, sitruunaa ja limeä.  9g/l jäännössokeria tasapainottaa reilua hapokkuutta mukavasti ja tuo syvyyttä rakenteeseen. Kohtalaisen pitkästä jälkimausta löytyy sitruunaa ja limeä.

Käy kaappaamassa tämä hapokas ja pirteä Riesling lähialkosta kainaloon ja keittele seuraksi vaikka limellä ja korianterilla maustettu kala- tai katkarapukeitto. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Becker-Steinhauer Riesling Sekt Extra Trocken 13,89 €

Viileä alkukesä pisti meidät odottamaan tänä vuonna hieman pidempään, mutta nyt voitaneen vihdoin todeta parhaimman mansikka-ajan koittaneen. Naputtele siis navigaattoriisi lähimmän mansikkatilan tai toripaikan koordinaatit ja käy lunastamassa itsellesi sopivan kokoinen kuorma kotimaisia mansikoita. Samalla reissulla voit sitten kätevästi eksyä paikalliseen handeliin kuohuviiniostoksille. Kuohuviini ja mansikat ovat tunnetusti loistava tutkapari ja tällä kertaa suosittelen nauttimaan mansikat Rieslingistä valmistetun, melkein kuivan saksalaisen kuohuviinin kanssa.

Becker-Steinhauer Riesling Sekt Extra Trockenin rypäleet ovat kasvaneet Mosel-joen rinteillä, Zeltingenin ja Braunebergin välillä sijaitsevilla tarhoilla. Viini on valmistettu ns. siirtomenetelmällä, jossa toinen käyminen tapahtuu samppanjamenetelmän tavoin pulloissa. Tämän päätyttyä pullojen sisältö kuitenkin siirretään kaikkinensa tankkiin, josta viini sitten suodatetaan ja viimeistellään myyntipulloihin.

Hieman vihertävän, kullankeltaisen viinin tuoksussa on vihreää omenaa, sitruunaa, hunajaa ja mineraalisuutta.  Lähes kuivasta ja runsaasta mausta on helposti löydettävissä tuoksun elementit. Viini on kuohuviiniksi poikkeuksellisen runsas ja konsentroitunut. Pienet kuplat muodostavat elegantin moussen ja reilu hapokkuus keventää rakennetta mukavasti. Viini jättää melko pitkän, hedelmäisen ja tyylikkään mineraalisen jälkimaun.

Varmuuden vuoksi todettakoon vielä, että tämän maukkaan riesling-kuohuviinin nauttiminen onnistuu hätätapauksessa ilman mansikoitakin! (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Schloss Saarstein Riesling Kabinett Trocken 15,99 €

Parhaillaan vietetään Saksan viinitiedotuksen sekä muutamien helsinkiläisten ravintoloiden puuhaamaa Riesling-teemaviikkoa. Ja kyllähän Rieslingin kaltainen upea rypälelajike nyt ansaitseekin vähintään viikon teemasessiot. Helsingin ravitsemusliikkeistä tänä vuonna mukana ovat: Carelia, Ravintola Palace, Demo, Postres,  Zinnkeller, Sushibar & Dine, Glöd Bar & Grill, Solna sekä Juuri ja Latva. Viikon copa on hengessä mukana ja suosittelee ehdottomasti tutustumaan em. ravintoloiden Riesling-tarjontaan. Niille, jotka eivät pääse ison kirkon liepeille hörppimään rieslingiä, viikon copa suosittelee monopolimme hyllyltä Moselin alueelta tulevaa Schloss Saarstein Riesling Kabinett Trockenia. 

Raikkaassa tuoksussa on vihreää omenaa, sitrusta ja jännittävää mineraalisuutta. Ajoittain nokkaan tunkeutuu myös jonkinlaista öljyisyyttä tai petrolisuutta. Kuivassa, raikkaassa ja erittäin hapokkaassa maussa tuoksun elementit täyttävät suun moniulotteisella makumaailmallaan.  Erittäin pitkä jälkimaku jättää suuhun sitruunaa ja limettiä muistuttavan tuntuman.

Copatinto suosittelee noudattamaan äärimmäistä varovaisuutta liikuttaessa Alkon saksa-hyllyn lähistöllä. Erityisesti halvempien viinien joukosta voi löytää suorastaan järkyttävän hirveitä litkuja. Tällä sektorilla vähintäänkin semi-vahva googlettaminen lienee siis paikallaan ennen valintaa. Schloss Saarstein Riesling Kabinett Trocken on kuitenkin hapokasta lajikettaan upeasti esiin tuova viini, jonka yhdistäminen esim. paistettuun kuhafileeseen ei pitäisi muodostua ongelmaksi. Sijoita lautaselle kuhan lisäksi varhaisperunoita, tilliä ja voita. Lopuksi vielä pieni puristus sitruunan mehua taklaamaan viinin voimakasta hapokkuutta ja tilanne lienee hallussa. (Kuvan © Alko)

Riesling, Pinot Noir & Co. World Tour 2012 Ravintola Sipuli 16.4.2012

Copatinto harppoi pistämään happotasapainonsa kuntoon Ravintola Sipulin talvipuutarhaan, kun Riesling, Pinot Noir & Co. World Tour 2012 pysähtyi hetkeksi Helsinkiin. Saksan viinitiedotuksen järjestämässä tilaisuudessa oli mukana yli kolmenkymmenen viinitilan väkeä ja viinejä. Tarjonta oli runsasta, mielenkiintoista ja erittäin laadukasta.

Master of Wine Caro Mauer esitteli vetämässään tastingissä saksalaisten VDP-viinien uutta luokitusjärjestelmää, joka tulee käyttöön vuosikerrasta 2012 alkaen. Kaikille meille hataramuistisille viinisiepoille positiivinen uutinen on se, että luokitus yksinkertaistuu. Toisaalta taas toinen toistaan erilaisempia luokituksia on maailmalla jo ihan riittävästi sekoittamassa ihmisten jo valmiiksi sekaisia päitä, joten eipä tästä asiasta sitten sen enempää. Pääasia lienee kuitenkin se, että viini on hyvää ja laadukasta, luokituksista viis.

Tastingissä hörpiskeltiin kahdeksaa 09-vuoden esimerkkiä eri luokitustason viineistä. Pullotteet olivat kotoisin Rheingausta, Moselista, Pfalzista sekä Badenista. Valkkareista Rheingaun ja Moselin Erstes Gewächs- ja Grosses Gewächs-viinit raivasivat tiensä joukon kirkkaimmiksi helmiksi. Maistettujen Spätburgundereiden (=Pinot Noir) tuoksussa oli melkoisesti tervaa, kumia, suklaata ja tammea. Odotuksiin nähden melko raskasta punkkua saksalaiseksi, liekö kuuma vuosi 2009 osittain syypää asiaan? Nahesta tuleva Tesch Unplugged on rehellisen suoraviivainen perus-riesling, jonka valmistuksessa ei ole turhilla teknisillä kikoilla pelleilty, kuten ei myöskään unplugged-musiikissa. Viini on tyrkyllä näkyvästi mm. Rock am Ring-festareilla ja muutenkin kuulemma musiikkipiirien suosiossa. Löytyy Winestate Oy:n valikoimista.

Saar:n alueelta tulevat Van Volxemin viinit pyrkivät nostamaan jakkaralle rypäleen ja maaperän luonnollisia ominaisuuksia sekä kunnioittamaan niitä viimeiseen saakka. Hattu päässä yli kaksimetrinen viinimies Roman Niewodniczanski on karsinut kaiken ylimääräisen säädön pois valmistusprosesseista ja tuloksena on tasapainoisia, syviä ja hyvin luonteikkaita viinejä. Todella vakuuttavaa!

Ulrich-Langguth:n Moselin Rieslingit olivat todella maukkaita. Mieltä lämmitti myös se, että käsityön jälki maistui selkeästi verrattaessa teollisemmin tuotettuihin vieruskavereihin. Samasta pöydästä löytyi myös suorastaan laittoman hyvää eisweinia; Losen-Bockstanz 2007 pisti kyllä hetkeksi sukat pyörimään jaloissa!

Koskas viimeksi olet maistanut 14%:sta rieslingiä Saksasta ? Kuumana vuonna 2009 tämäkin oli mahdollista. Vaikka reipas alkoholimäärä tuntuikin Domdechantin Rieslingin maussa, muu rakenne kesti sen kuin mies ja viini maistui yllättävänkin maukkaalta.

Dautel Spätburgunder 2009 Württembergistä oli erittäin vakuuttava pakkaus ja ehkä tällä kertaa se eniten miellyttänyt punkku. Pelkkä tuoksukin tempaa jo mukaansa, mutta hienosti tasapainossa olevat hapokkuus ja moniulotteinen makupaletti kampittavat satavarmasti vaativammankin viiniurpon. Samaisella standilla majaillut Weingut Toni Jost:n Cecilia Jost ainsaitsee myös kiitokset havainnollistettuaan näppärästi iPadilla kulloinkin maisteltavan viinin tarhamaisemia ja maaperää, that’s the way to do it!.

Aika kului Sipulissa rattoisasti purskutellen ja sylkien erilaisia viinejä pitkin ja poikin sopivan ruuhkaista talvipuutarhaa. Pahimmilta happohyökkäyksiltä vältyttiin eivätkä reippaasta hapokkuudestaan tunnetut saksalaisrieslingit pystyneet irrottamaan lähimainkaan kaikkia hampaita suustani. Nyt vaan paljon lisää laadukasta saksalaista viiniä kaikkien suomalaistenkin laseihin!

Viikon Copa – Darling Cellars Premium Noble Late Harvest 2010 11,89 €

Viikon Copa ottaa pääsiäisviikolla räikeän varaslähdön ja sinkoaa heti alkuviikosta viinisuosituksen pääsiäisaterioiden jälkimainingeille. Kun suklaamunia, mämmiä ja lammasta on ahmittu yliannostuksen partaalle, voidaan elimistön hetkellistä poikkeustilaa pyrkiä rauhoittamaan kaatamalla lasiin makeaa viiniä Etelä-Afrikasta.

Darling Cellars Premium Noble Late Harvest 2010 tulee siis Etelä-Afrikasta, Darlingin alueelta, missä läheisen meren tuoma kosteus on mahdollistanut jalohomeen kertymisen rypäleisiin. Saattaa kuulostaa pahalta, mutta jalohome on erityisen toivottu vieras tehtäessä makeita viinejä, sillä se edistää veden poistumista rypäleistä ja näin ollen rypäleistä puristuva mehukin on konsentroituneempaa. Jalohome tuo viiniin myös omaa aromimaailmaa, jonka on kuvattu muistuttavan mm. kuivattuja hedelmiä ja hunajaa. Suositusviini koostuu 75 %:sti Chenin Blancista ja 25 %:sti Rieslingistä. Noin kolmannes viinistä on kypsytetty 4kk:n ajan ranskalaisissa tynnyreissä, toiveena hienostuneempi ja moniulotteisempi viini.

Kullan keltaisessa viinissä tuoksuu aprikoosi, appelsiini (jollain hullulla tavalla mieleen tulee myös kumkvatti), ananas ja hunaja. Raskasrakenteisen viinin makeasta mausta erottaa kypsää appelsiinia ja ananasta, reilu hapokkuus tasoittelee sopivasti makeutta, huolehtien samalla viinin tasapainoisuudesta. Pitkä jälkimaku muistuttaa kuivattua ananasta ja appelsiinia.

Ilmastoi tätä viiniä dekantterissa tai muussa sopivassa astiassa vähintään tunti tai kaksi ennen tarjoilua, nimittäin viini nousee ihan toisenlaiseen lentoon saatuaan reilusti happea. Copatinto suosittelee unohtamaan tänä pääsiäisenä ne iänikuiset, rahkasta kyhätyt toteemipaalut ja muut pyramidiviritykset. Sen sijaan kannattaa valmistaa suositusviinin seuraksi takuuvarmasti toimiva yhdistelmä karamellisoituja appelsiineja sekä viinivaahtoa kuohuviinistä. (Kuvan © Alko)

Viinisuositus – Schloss Schönborn Riesling Trocken 2010 10,08 €

Erinäisillä tahoilla on esitetty huolestuneita kannanottoja koskien nykyistä valkoviinitrendiä, joka jokamiehen suomen kielellä tarkoittaa viinien suosion ja sitä kautta myös tuotannon suuntautumista kuivempien ja hapokkaampien viinien suuntaan. Ja myönnettävähän se on, että sitä ollaan toisinaan täysin ulalla, kun erityisesti valkoviineissä tuntuu löytyvän enemmän happoja, kuin AA-kerhon kokouksessa. Voin kuitenkin vakuuttaa, että huoli on siinä mielessä turha, että vielä löytyy runsaasti viinitaloja, joilla hapokkuus pysyy nätisti kurissa, eikä ole aihetta irvistykseen jokaisen kulauksen yhteydessä.

Saksa on hyvä esimerkki siitä, että puolikuivista ja makeistakin valkoviineistä voidaan tehdä pirteän hapokkaita, tasapainoisia ja nautinnollisen upeita tuotteita. Vaikka Saksassakin on menty muiden kelkassa kuivempien viinien suuntaan, kyllä nahkahousujen luvatusta maasta löytää edelleen runsaasti mukavia ja hieman makeampia, laadukkaita valkkareita. Saksalaisen viinilainsäädännön viidakossa etikettejä tavaava kuluttaja voi olla hätää kärsimässä, kun sujuvakaan oikoluku ei aina riitä viinin maukeustason toteamiseen. Esimerkiksi laadukas spätlese voi olla kuiva, puolikuiva tai vaikkapa puolimakea. Onneksi viinin makeudesta selontekoa hamuava osatajakandidaatti löytää toisinaan etikettimerkinnöistä taikasanat trocken (= kuiva), halbtrocken (= puolikuiva) tai feinherb (= puolikuiva, usein hieman makeampi, kuin halbtrocken).

Myös alueellisesti voidaan vetää karkeasti jonkinlaisia johtopäätöksiä saksalaisten valkoviinien tyylistä. Suorastaan törkeästi yleistäen voitaisiin todeta laatuviineistä makeampia, vähähappoisempia ja matala-alkoholisempia tulevan esim. Moselin suunnalta ja taas esim. Rheingau tunkee markkinoille selkeästi hapokkaampaa, kuivempaa ja korkeampialkoholista vinkkua.

Alkon saksalaisten valkkareiden valikoima on viime vuosina jonkin verran kohentunut, vaikka edelleen voidaan pitää alle kympin laatupullon löytymistä saksa-hyllystä suoranaisena ihmeenä. Syynä ei voi olla tarjonnan puute, sillä hyviä ja edullisia valkoviinejä saksasta kyllä löytyy yllin kyllin. Olisiko siis sittenkin niin, että peruskuluttaja on tyytyväisempi mitäänsanomattomien puolimakeiden ja puolikuivien bulkkiviinien täyttämään hyllyyn ja äänestää kukkarollaan tilanteen jatkumisen puolesta, vai tarjotaanko meille monopolin toimesta aina vaan puoliväkisin sitä samaa huttua ? Mene ja tiedä, joka tapauksessa vaihtoehtojakin olisi…

Tällä kertaa suositusviininä on kuitenkin erinomainen löytö Alkon perusvalikoimasta kympin valkkareiden sarjassa. Schloss Schönborn Riesling Trocken tulee Rheingaun alueelta, noin 50 km Frankfurtista länteen.

Viinin väri on viherkeltainen ja tuoksusta löytyy ne vihreät omenat, päärynät ja sitrukset. Lähes kuivassa maussa on reilusti hapokkuutta ja omenan, päärynän ja sitruksen maut seuraavat tuoksun antamaa vaikutelmaa. Viinissä on sokeria 9 g/l ja se tekee viinistä, sen reilusta hapokkuudesta huolimatta, varsin nautinnollisen kokonaisuuden ihan sellaisenaankin kulauteltuna. Schloss Schönborn on erittäin monikäyttöinen ruokaviini, kuten toki rieslingit monesti muutenkin. Tästä viinistä muodostui viime kesänä Copatinton suosikki kympin luokassa, ja se sopii loistavasti jopa grillimakkaran kylkeen, eikä tietenkään pelästy kala- tai äyriäisruokia. Copatinto suosittelee !