López de Heredia Viña Tondonia – Perinteistä ja aitoa Riojaa

Kun viinikirva 1800-luvun loppupuolella hyökkäsi tuhoisasti Ranskan viinitarhoille ja paikallinen viinituotanto romahti, ryhtyivät fransmannit etsimään korvaavaa viiniä mm. Espanjasta. Tilanne oli luonnollisesti erittäin suotuisa myös Riojan viiniskenelle. Ranskankielentaitoinen liikemies Don Rafael López de Heredia y Landeta seurasi toimintaa läheltä ja lähti mukaan bisneksiin. Haron seudun viinillinen potentiaali vakuutti miehen siinä määrin, että nykyäänkin käytössä olevan Bodegan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1877 ja Riojan kolmanneksi vanhin viintalo sai alkunsa. Ranskalaiset viinintekijät olivat ystävällisiä ja tutustuttivat Don Rafaelin viininvalmistuksen saloihin ja ensimmäinen vuosikerta Reservaa iskettiin markkinoille vuonna 1890.

20150529_084850[1]

Vierailun aikana kävi hyvin selväksi, että López de Heredia Viña Tondonialle on ollut erittäin tärkeää vanhojen viininvalmistusperinteiden sekä -menetelmien säilyttäminen. 138 vuotta vanhoista perinteistä pidetään kiinni ja jokseenkin kaikki mitä Bodegassa on näkyvillä, on edelleen aktiivisessa käytössä. Viinien käymisprosessi hoituu villihiivoilla erikokoisissa tammitynnyreissä. Lisäksi kellareiden uumenissa lepäilee kaiken kaikkiaan noin 14000 kypsytystynnyriä, joiden käyttöikä pyörii noin 20 vuoden paikkeilla. López de Heredian oma seppä korjailee ja valmistaa uusia tynnyreitä tarvittaessa. Ongelmaksi alkaa hiljalleen muodostua ammattitaitoisten seppien vähyys. Erityisen vaikeaa on löytää isojen tynnyreiden rakentajia ja korjaajia.  Kaikesta perinteikkyydestä huolimatta viinintekoprosesseja monitoroidaan nykytiedon valossa tiiviisti ja huolehditaan siitä, että prosessit etenevät toivotulla tavalla. López de Heredian ollessa kyseessä, riittävän hitaasti.

Tondonian viinintekijä Mercedes López de Heredia kertoo seuranneensa huolestuneena Riojan viinien persoonallisuuden ja identiteetin katoamiasta. Hänen mielestään yksi avaintekijä asiassa on ollut kaupallisten, kultivoitujen hiivojen käytön lisääntyminen. López de Heredia haluaa säilyttää ja pitää huolta kaikista tarhoilla ja bodegassa oleskelevista micro-organismeista, koska hänen mukaansa huolellisen tarhatyöskentelyn kautta saatavien laadukkaiden rypäleiden lisäksi juuri nämä antavat viineille niiden yksilölliset ja persoonalliset ominaisuudet.

20150529_075442[1]Kellarikierroksen päätteeksi maistelimme Mercedes López de Heredian johdolla muutamat viinit. Viña Tondonia Blanco Reserva on ja pysyy omana suosikkinani. Viini pitää sisällään Viuraa 90 % ja Malvasiaa 10 %. Kypsytys tammessa 6 vuotta. Vuosikerta 2001 tuuppaa lasista nokkaan hienostunutta oksidoituneisuuutta yhdistettynä hunajaan, mehiläisvahaan ja upeasti integroituneeseen tammeen. Omaperäinen, uniikki tyyli ja kiistatta yksi maailman kiehtovimmista valkoviineistä.

Viña Tondonia Reservan punaviiniversio viettää sekin tammessa 6 vuotta. Maistelussa oli vuosikerta 2003. Keskitäyteläinen, tiukan kirksikkainen ja mausteinen viini, jossa hitunen myös lääkemäisyyttä. Tiukan hapokas, napakan tanniininen, kaikki kuitenkin hienosti balanssissa. Jos korkkaat lähitulevaisuudessa, anna reilusti aikaa hengittää. Muussa tapauksessa kellarin perälle odottelemaan, kiirettä ei ole.

Gran Reservaa valmistetaan vain poikkeuksellisen hyvinä vuosina tai jonkin muun merkittävän tapahtuman kunniaksi. Nämä viinit viettävät tammessa 8-9 vuotta ja vielä toisen mokoman pulloissa. Maistelimme vuosikertaa 1994, joka on selkeästi reservaa rauhallisempi ja levollisempi viini. Kirsikkaa, tummia marjoja, mausteisuutta, pientä kukkaisuutta. Paletilla hedelmä on reservaa pehmeämpi ja muhkeampi. Mukavasti pehmennyt tanniinisuus antaa hyvin tilaa jo nyt melko moniulotteiseksi ehtineelle viinille, mutta tiukka hapokkuus lupaa kellariaikaa vielä pitkiksi ajoiksi.

López de Heredia on viinitalo, jonka ei toivoisi muuttuvan tai muuttavan tyyliään koskaan. Onneksi minkäänlaisia merkkejä tällaisesta ei ole olemassakaan. Minulle López de Heredia on sitä aidointa Riojaa ja oman lajinsa selkeä kuningas.

(Riojan matkan järjestelyistä vastasivat Espanjan suurlähetystö, Espanjan Ulkomaankaupan Instituutti (ICEX) sekä paikalliset viinijärjestöt)

Alvaro Palacios – Rioja Bajan toisinajattelija

Palacios tarha 1Decanter-lehden (4/2015) valinta “Man of the year 2015”-tittelin saajaksi oli Alvaro Palacios. Reilu kuukausi myöhemmin istahdan Alfarossa samaisen hepun maasturin takapenkille ja lähdemme kaahaamaan kohti La Montesan tarhoja. Prioraton sekä Bierzon menestykseen suuresti vaikuttanut mies haluaa palauttaa Garnachan uuteen kukoistukseen kotiseudullaan Rioja Bajassa. Viljelyalaltaan Riojan ala-alueista suurin Baja on Rioja Alavesaa ja Rioja Altaa selkeästi lämpimämpi sekä kuivempi. Se on ollut perinteisesti Garnachan valta-aluetta. Alueella on paljon pienviljelijöitä, jotka myyvät rypäleensä viinintuottajille. He ovat tyytyväisiä ja pitävät maistaan kiinni, koska rypäleistä maksetaan suhteellisen mukavasti. Esim. Palacios maksaa sopimusviljelijöilleen laadusta riippuen reilusta eurosta vajaaseen kolmeen euroon per kilo. 80-luvulla mahdollistunut tarhojen kastelu sai lähes kaikki viljelijät hamuamaan suurempia tilipusseja ja vaihtamaan Garnachan suurempisatoiseen Tempranilloon.

Alvarolla ei ole mitään Tempranilloa vastaan, päinvastoin. Jos Palacios’n tarhat sattuisivat sijaitsemaan esim. Rioja Alavesassa, viiniä puristettaisiin hymy naamalla Tempranillo-rypäleistä. Bajassa lajike ei vain yksinkertaisesti tunnu tuottavan riittävän laadukasta satoa, joten miksi hakata päätä seinään? Naapurien Temparanillotarhoja joudutaan kastelemaan ja lisäriesana on kaikenlaisia tauteja ja tuholaisia. Garnachalle ei sen sijaan tarvitse tehdä juuri mitään, se viihtyy Bajassa kuin kotonaan. Alvaron isä asensi aikoinaan La Montesan tarhoille kastelujärjestelmän, mutta sitä ei ole käytetty kymmeneen vuoteen. Ei tarvitse.

Palacios Remondolla on haluja lisätä tarhaomistuksiaan. Tarhahehtaari maksaa Rioja Bajassa keskimäärin 35-40 tuhatta euroa, mutta kukaan ei halua myydä. Joskus voi pitkällisten neuvottelujen avulla onnistua tekemään vaihtokaupat. Alvaro ottaa asian tyynesti ja toteaa, että ehkä kaikella on kuitenkin tarkoituksensa. Jos yrität saada jotain aikaiseksi, eikä se yrityksistä huolimatta onnistu, ehkä sillä on jokin tarkoitus?

Tarhakiertueen jälkeen maistelemme muutamat viinit. Session saa luvan aloittaa valkoviinisektori. Viurasta valmistettu Placet -14 tarjoilee päärynää, omenaa ja kukkaisuutta. Kylkeen tiukka ja raikas hapokkuus sekä erittäin pitkä jälkimaku. Placet -12 on selkeästi suoraviivaisempi, siitä löytää enemmän sitruunaa, mineraalisuutta ja hieman vähemmän floraalisuutta. Näissä on hyvä rytmi, aromiprofiililtaan suhteellisen neutraali Viura ei lähde sooloilemaan liikoja ja happosektori toimii.

La Montesa tulee Alvaron isän 1988 istuttamalta kivikkoiselta tarhalta 550 metrin korkeudelta. Maistelimme vuosikerrat -12 ja -13.  Tarhoilla kasvaa vielä vähän Tempranilloa, mutta tavoitteena on muuttaa tarha 100 %:seksi Garnacahaksi. Viini koostuu pääosin Garnachasta (85 %) ja Tempranillosta (15 %). Kypsytys 12 kk ranskalaisessa (85 %) ja amerikkalaisessa tammessa (15 %). Vain 20 % tynnyreistä on uusia, loput suurinpiirtein tasajaolla 1-, 2- ja 3-vuotisia. Raikkaassa tuoksussa on punaista ja tummaa kirsikkaa yhdistettynä mausteiseen meininkiin. Paletilla viini on samettisen pehmeä, mutta napakan hapokkuuden sekä kypsän tanniinisuuden johdosta myös hyvässä tasapainossa ja ryhdissä. Loppua kohti seuraan lyöttäytyy vielä hippunen bitterisyyttä. Espanjassa reilun kympin hintalapulla poikkeuksellisen kova hinta-laatusuhde.

La Propiedad on puristettu 25-90-vuotiaiden Garnachaköynnösten rypäleistä. Pitkä maseraatio ja kypystys 14 kk ranskalaisissa tammitynnyreissä, joista puolet uusia ja puolet vanhoja. Poikkeuksellisen fokusoitunut ja tiukassa kontrollissa pysyvä viini. Hedelmäisyys on erinomaisessa balanssissa napakan hapokkuuden ja ryhdikkään tanniinisektorin kanssa. Siinä missä La Montesaa kulauttelee mielellään sellaisenaan jo nyt, vaatii Propiedad jo selkeästi ruokaa seurakseen. Hyötyy selkeästi lisäkellaroinnista.

Saimme tastingin päätteeksi maistaa ensimmäisinä maailmassa uusimman viiniprojektin, Valmiran vuosikertaa 2014. Viinin tavoitteena on ravistella ja muuttaa ihmisten käsityksiä Garnachasta. Palacios oli hamunnut Sierra de Yergassa sijaitsevaa Valmiran tarhaa jo jonkin aikaa ja onnistunut lopulta saamaan sen vaihtokaupan kautta itselleen. Rypäleet kasvavat kolmen hehtaarin kokoisella tarhalla 650 metrin korkeudessa. Tuoksussa on nuorekkaan viinin twistiä, mutta poikkeuksellisen monipuolinen aromimaailma. Kirsikkaa, kukkaisuutta, tupakkaa, pippuria, mausteita. Paletin osalta komppaan Alvaron sanoja: vibrant, expressive, exploding. Vuosikertaa 2013 tuli myyntiin 1300 pulloa, tätä uudempaan jokseenkin sama määrä.

Alvaro ei malta pysyä hetkeäkään paikallaan, kädet viuhtovat ilmassa, juttu luistaa ja mies on ilmiselvästi umpi-innostunut projekteistaan. Vierailuamme seuraavana aamuna hänen oli määrä olla Bierzossa aloittamassa uuden Bodegan rakennustöitä. Rakennuksen on suunnitellut 73-vuotias arkkitehti Rafael Moneo. Mitäköhän sitten seuraavaksi? Alvaro kertoo, ettei aika enää riitä mihinkään uuten projektiin, mutta suostuu silti vinkkaamaan erään mielenkiintoisen viinialueen Espanjassa, jolle hän povaa hyvää tulevaisuutta. Jaa, että mikä alue? Noh, pidetään jännitystä yllä ja palataan siihen ehkä hieman myöhemmin.

(Riojan matkan järjestelyistä vastasivat Espanjan suurlähetystö, Espanjan Ulkomaankaupan Instituutti (ICEX) sekä paikalliset viinijärjestöt)

Pääsiäisen lammasviinit 2015

Pääsiäinen tulee jälleen ja monilla se tarkoittaa myös sitä, että kaikenlaisen pashanjauhannan ja munaleikkien lisäksi ruokapöytään päätyy erilaisia lammas- ja karitsaherkkuja. Lampaan runsas makumaailma vaatii mielestäni myös viiniltä hieman runsaampaa otetta, hennoimmat viinit jäävät helposti lampaanlihan luonteikkaan maun jyräämäksi. Alla kolme suositustani pääsiäisen lammasviiniksi.

Vigneti del Vulture Pipoli Aglianico 2013 – 11,99 €

Aglianico Pipoli vaaka

 

 

 

 

– Basilicatasta, Aglianico del Vulturen alueelta tulee laadukkaita ja mielenkiintoisia Aglianico-viinejä. Pipoli on tunnetun tuottajakonsernin runsas ja pehmeän hedelmäinen punkku. Napakka hapokkuus ja melko runsas tanniinisuus tuo ryhtiä ja mausteisuus antaa viinille lisää luonnetta. Hyvä kaveri mediumiksi kypsennetylle lampaan tai karitsan fileelle.

Tarapacá +Organic Red Blend 2012 – 15,98 €

Tarapaca Plus vaaka

 

 

 

 

– Yksi tämän hetken mielenkiintoisimpia chileläisiä Alkon vakiovalikoimassa. Saatuaan hieman happea, täyteläinen viini yllättää moniulotteisella ja rehevällä tuoksullaan. Kirsikkaa, viherpippuria, paprikaa, ämpärillinen muutakin mausteisuutta. Tanniinisuutta löytyy jonkin verran, mutta se on kypsää ja pehmeätä sorttia. Tätä isketään pöytään yrttisempien lammaspatojen kanssa.

Marques de Arienzo Reserva 2006 – 16,95 €

Arienzo Reserva 2006 vaaka

 

 

 

– Jostain syystä Alkon hyllyillä lymyilee tämän viinin jo hieman kypsempää vuosikertaa. Kannattaa siis hyödyntää tilaisuus ja napata kyytiin mukavaan ikään ehtinyt Riojalainen. Tiukin hapokkuus on tasaantunut ja tanniinit pehmenneet, mutta tilalle on saatu kehittyneen viinin kiehtovia vivahteita; nahkaa, tupakkaa, rusinoita, luumua, mausteita, savua. Lampaanviulua tai -paistia pöytään. Jos sattuu käymään niinkin hassusti, että dinnerin jälkeen pullosta löytyy vielä tavaraa, loput livahtaa sutjakasti vaikkapa Manchego-juuston seurassa.

Paisajes IV 1999

Joulunajan viinejä pähkäillessä osui okulääreihin eräs Barcelonan tuliainen, jonka arvelin olevan mainiossa korkkausvaiheessa. Lautaselle oli tulossa Illilän tilan karitsanviulua, joten sopivasti kypsynyt Riojan punkku vaikutti siinäkin mielessä varsin passelilta vaihtoehdolta.

Viinin taustalta löytyy yksi Barcelonan parhaista viinikaupoista, Vila Viniteca. Firma on sotkeutunut myös erinäisiin viinintekobisneksiin ja yksi näistä on 1998 käyntiin pukattu Rioja-projekti Paisajes y Viñedos. Kyseisiä viinejä on puuhailtu yhdessä Finca Allenden Miguel Angel de Gregoriun kanssa, jonka tehtävänä on etsiä vuosittain eri puolilta Riojaa sopivat tarhat ja rypäleet sekä huolehtia muutenkin varsinaiseen viinintekoon liittyvistä metkuista. Tavoitteena on ollut pullottaa mahdollisimman eleganttia tavaraa, välttäen liiallista tammisuutta ja konsentraatiota. Tuotantomäärät ovat pieniä, mutta näitä hieman vanhempiakin vuosikertoja löytyy vielä kohtuullisen kivasti Vila Vinitecasta.

Paisajes IV on 100 %:nen Tempranillo 75 vuotiaista köynnöksistä. Viini on kypsynyt 14 kk ranskalaisissa Allier-tynnyreissä.

Lasissa viini on ikäänsä nähden yllättävänkin tummaa tavaraa. Kehittyneessä tuoksussa on selkeästi tunnistettavaa Riojaa; punaista kirsikkaa, nahkaa, tupakkaa, tammea ja maanläheisyyttä. Paletilta löytyy kivasti kehittynyt hedelmäisyys, mutta myös ryhtiä. Eri komponenttien välinen balanssi on erinomaisella tasolla. Pitkä jälkimaku kulkee punakirsikkaisissa ja nahkaisissa tunnelmissa. Korkkausikä osui tällä kertaa juuri kohdalleen, sillä viinin kehittyneelle hedelmäisyydelle löytyy kaveriksi vielä sopiva määrä kypsää tanniinisuutta sekä ryhdikäs hapokkuus.

Vajaan neljänkympin hintalapulla varustettu pullo ei toki ole erityisen edullinen, mutta ottaen huomioon pieni tuotantomäärä, asiaan panostamisen taso sekä erinomainen lopputulos, lienee hinta kuitenkin perusteltavissa. Karitsanviululle jotakuinkin täydellinen kumppani. 4,5 / 5 staraa.

Viña Alberdi Crianza 2003

Riojan Crianza-viinejä ei taideta valmistaa pitkiä säilytys- ja kypsytyspotentiaaleja pähkäillen, mutta monesti tuoretta ja nuorekkaan aggressiivista Crianzaa siemaillessa on tullut miettineeksi niiden mahdollista ulosantia joitakin vuosia kypsempänä. Viimeisimmällä Barcelonan reissulla suunnistin Gracian alueella pieneen, mutta sitäkin sympaattisempaan Colmado Quilez elintarvike- ja viinimyymälään, jonka perältä löytyy varsin kattava valikoima viinejä. Puolikkaiden hyllyä silmäillessä katse lukittui sääolojensa puolesta haastavan 2003-vuoden La Rioja Alta Viña Alberdi Crianzan kohdalle. Kotimaiseen monopolihinnoitteluun verrattuna lähinnä naurettavalta vaikuttanut 6:n euron hintalappu sinetöi nopean ostospäätöksen.

Viña Alberdi Crianza on 100%:nen Tempranillo, johon on 2003-vuoden säähankaluuksien vuoksi käytetty vain korkeammalla sijatsevien tarhojen rypäleitä. Viiniä on kypsytetty 2 vuotta amerikkalaisessa tammessa. Ensimmäinen kypsytysvuosi on tapahtunut uusissa tynnyreissä ja toiseksi vuodeksi viini on siirretty keskimäärin 3-vuotiaisiin tynnyreihin.

Väriltään hieman jo tiilenpunaan kääntyvän viinin melko kehittyneestä tuoksusta löytyy kirsikkaa, nahkaa, pientä savuisuutta ja tyylikäs annos tammea. Paletilla on vielä hedelmää ja hapokkuutta hyvin tallella. Todennäköisesti jo lievään laskusuhdanteeseen kääntynyt tanniiniosasto on mukavasti pehmennyttä sorttia. Kaikenkaikkiaan balanssi on varsin mainiolla tolalla, pitkää kirsikkaista ja mausteista jälkimakua myöden.

Tämä 11-vuotias Riojan Crianza on hyvä todiste siitä, että hyvin tehty Crianza suoriutuu lyhyen aikavälin ikääntymisprosessista varsin nätisti. Eipä kai asiaa ollut lähtökohtaisesti pahemmin syytä epäilläkään? Parin ensimmäisen siemauksen jälkeen tulin jo himpun verran katuneeksi sitä, etten napannut hyllystä useampaa pulloa mukaan. 3,5 / 5 staraa.

 

 

 

Maassa maan Cavalla – Segura Viudas

Huhtikuulle tarjoutui mahdollisuus vierailla Kataloniassa Segura Viudasin viinitilalla, joten pakkasin laukkuni ja hyppäsin parin viikon tauon jälkeen Barcelonan koneeseen. Segura Viudasin tilukset paikantuvat Sant Sadurni d’Anoian kuuluisasta Cava-kylästä muutaman kilometrin luoteeseen, Torrelavitin liepeille. Tilan vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1000-luvulta, mutta viinipuuhia nykyisellä Segura Viudas-brändillä on aloiteltu 1960-luvun loppumetreillä. Nykyään Freixenet-Groupiin kuuluva yhtiö tuuppaa markkinoille noin 8 miljoonaa pulloa vuosittain, joten mistään ihan pienestä nyrkkipajasta ei ole kyse. Rypäleistä noin 60-70 % ostetaan ulkopuolisilta sopimusviljelijöiltä, joiden kanssa tehdään kuitenkin tiivistä yhteistyötä ja laatua monitoroidaan tiukasti.

Tarha- ja kellarikierros Jep Bargalló i Torresin johdolla käynnistyi tutkailemalla kalkkipitoisessa savi- ja hiekkamaaperässä viihtyviä viisikymppisiä Macabeo-köynnöksiä. Vanhempien köynnösten satomäärä rajoittuu osittain jo iän puolesta, mutta laadun parantamiseksi erityisesti nuorempien ja innokkaammin rypäleitä tuottavien köynnösten satomäärää rajoitetaan radikaalisti. Segura Viudas haluaa panostaa tarhatyöskentelyyn ja vaikka tilalla ei ole virallisia luomusertifikaatteja, on käytössä paljon ympäristöystävällisiä ja luonnonmukaisia toimintatapoja. Perusasioihin kuuluu esim. erilaisten torjunta-aineiden ja kemikaalien käytön minimointi. Lisäksi Segura Viudas on mukana mm. BioDiVine-projektissa, jonka tavoitteena on lisätä biodiversiteettiä viinitarhoilla ja sitä kautta suojella luontoa sekä lisätä myös köynnösten luonnollista vastustuskykyä erilaisia tauteja ja tuholaisia vastaan.

Ympäristöajattelu ei jää tällä kertaa pelkäksi sanahelinäksi sillä tilakierroksella asiat realisoituvat hienoja metsä- ja puistoalueita ihailemalla, kirkasvetisen joen lorinaa kuuntelemalla tai vaikkapa erilaisten lintujen viserryskonserttia höristelemällä. Biodiversiteettiä tuli koettua ihan käytännössäkin, kun tarhoilla hiippailun yhteydessä jokin tunnistamaton hyönteinen onnistui riistämään sormiparoistani tipan tai kaksi verta.

Tuotantotiloihin ja kellareihin siirryttäessä modernista viininvalmistusteknologiasta kielivät tekniset vempeleet paiskaavat kättä sopuisasti vähän vanhempien välineiden, ikivanhojen kellarikäytävien sekä siellä lojuvien loputtomien pullorivistöjen kanssa. Yhtiön oma laboratorio-osasto analysoi ja viljelee omilta tarhoilta sekä kellareista löytyvistä hiivakannoista kullekin viininvalmistusprosessille parhaiten sopivat. Kaupallisia hiivoja ei käytetä.

Lounaan ja tastingin yhteydessä seuraamme liittyi viinintekijä Miguel Salarich, jonka johdolla maistelimme muutamia viinejä.

Lavit Brut Nature (Alkon vakiovalikoima – 11,97 €)

60 % Macabeo 36-vuotiaista köynnöksistä 350 metrin korkeudesta, 40 % 30-35 vuotiaiden köynnösten Parelladaa 650 metrin korkeudesta. 18 kuukauden kypsytys. Sekä tuoksussa että maussa raikasta omenaa, sitruunaa ja hillitysti tyylikästä mineraalisuutta. Tasapainoinen paketti puhdaspiirteistä Brut Naturea. Hyvä aperitiivi tai monenmoisten alkupalojen kampittaja.

Brut Reserva (Alkon tilausvalikoimassa magnum – 24,40 €)

50 % Macabeo, 35 % Parellada, 15 % Xarel-lo. Osa perusviinistä kypsyy sakkojensa kanssa 3 kk. Vähintään 15 kk kypsytys, 9 g / l dosage. Kuten ehkä arvata saattaa, aurinkoisella viinitarhalla nautittuna jääkylmä Brut Reserva maistui taivaalliselle. Hyvä balanssi paahteisuuden, kypsän hedelmäisyyden ja raikkaan hapokkuuden välillä. Harvinaisen mukavasti syvyyttä sekä pituutta tämän hintaluokan viiniksi.

Gran Cuvée Reserva Brut (Ei Alkossa)

Itselle ehkä se kovin säväyttäjä tällä vierailulla maistetuista Cavoista. Yhteensä 85 % vanhojen köynnösten Macabeo ja Parellada sekä 15 % nuorempien köynnösten Pinot Noir ja Chardonnay. Vähintään 15 kk kypsytys, 6 g / l dosage. Tuoksussa intensiivinen ja monivivahteinen paketti omenaa, limeä, hunajaa ja mineraalisuutta. Paletilla tuoksua seuraileva moniulotteinen hedelmäisyys, tiivis ja runsas mousse, pirteä hapokkuus ja erittäin pitkä mineraalinen jälkimaku.

Reserva Heredad Brut Rosé (Ei Alkossa)

Tilan ensimmäinen 100%:nen Pinot Noirista valmistettu Cava. Rypäleet Aiguavivasta yli 500 metrin korkeudesta. Viiniin on käytetty vain ns. free run rypälemehu, joka valuu rypäleistä ilman varsinaista puristusta. 15 kk:n kypsytys, käsin tanssitettu ja 9 g / l dosage. Tuoksussa vadelmaa, mansikkaa ja kirsikkaa sekä hillitysti savuista paahteisuutta ja mineraalisuutta. Pitkästä jälkimausta löytyy punaisia marjoja ja hillittyä mineraalisuutta. Samanlaiseen pulloon pakattu vaaleampi sisarviini Reserva Heredad Brut löytyy Alkon tilausvalikoimasta hintaan 26,90 €

Heredad Torresanos Crianza 2009, D.O. Vinos de Madrid (Ei Alkossa)

Yli 780 metrin korkeudesta 40-vuotiaista Tinto Fino-köynnöksistä (Tempranillo). Kypsytys 12 kk 225 litran tammitynnyreissä; 95 % amerikkalaista tammea, 5 % ranskalaista tammea. Tuoksussa karhunvatukkaa, luumua, tummaa kirsikkaa ja mausteisuutta. Paletilla viini on keskitäyteläinen ja makumaailmaltaan mielenkiintoisen eläväinen tapaus, jota ryhdittää hyvä hapokkuus.

Solar Viejo Reserva 2007, D.O. Calificada Rioja (Ei Alkossa)

80 % Tempranillo, 20 % Graciano. Tammikypsytys vähintään 12 kk amerikkalaisessa ja ranskalaisessa tammessa, minkä jälkeen 36 kk pullokypsytys. Punaista kirsikkaa, mausteisuutta, nahkaa. Tyylikkään klassinen Rioja Reserva. Takuuvarma kaveri erilaisten tummien liharuokien kylkeen.

5 Viudas (Ei Alkossa)

Modernia etiketöintilinjaa edustava “viiden lesken” viinisarja pitää sisällään Cavan, rosé-viinin, valkkarin ja kaksi punkkua. Mastoimme harvinaisemmasta Sumoll-lajikkeesta valmistetun punaviinin. Luonteikas ja kiinnostava tapaus, jossa erittäin napakka hapokkuus yhdistyy rustiikkiseen marjaisuuteen ja yrttisyyteen. Sumoll vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta lajikkeelta ja ansaitsee paikan tehotarkkailussa.

Tämän kaiken nähtyään ja maistettuaan, voi taas kerran jäädä ihmettelemään, kuinka laadukas ja hyvin tehty Cava voi olla niinkin edullista, kuin se sattuu olemaan.

(Matkan järjestelyistä ja kustannuksista vastasi maahantuoja)

Viña Ardanza Reserva Especial 2001

Vietin syyskuun viimeiset päivät aurinkoisessa Kööpenhaminassa. Siinäpä muuten kylä, jossa ei pääse ihan heti nälkä tai jano yllättämään. Kerta toisensa jälkeen joutuu paatuneempikin safkanarkkari äimistelemään kaupungin huikean monipuolista, mielenkiintoista ja ennen kaikkea tasokasta ravintolatarjontaa.

Tällä kertaa päräyttävin illalliselämys tuli koettua rennon tunnelmallisessa ravintola Mavenissa. Kampasimpukoiden heräteltyä ruokahalua ladattiin pääruokasektoriin lampaanfilettä, metsäsienirisottoa, hasselpähkinöitä sekä Vesterhav-juustoa. Ruokajuomaksi valikoitui kehityskaarensa aallonharjalla keikkuva espanjalaislegenda – La Rioja Alta Viña Ardanza Reserva Especial.

Riojan alueelta ponnistava 12-vuotias rakentuu 80 %:sti 30-vuotiaiden Rioja Altan köynnösten Tempranillosta ja 20 %:sti vanhojen Rioja Bajan köynnösten Garnachasta. Viiniä on kypsytetty 36 kuukautta keski-iältään 3-vuotiaissa jenkkitynnyreissä. Vuosikertaa 2001 on pidetty niin poikkeuksellisena, että sitä aiemmin ainoastaan vuosia 1964 ja 1973 on paiskattu samaisella “Reserva Especial”-nimikkeellä.

Alkukahinoissa viinilasista hyppäsi nokkaan kypsää punaista kirsikkaa, mausteisuutta ja hentoa tammisuutta. Hetken hengittelyn jälkeen tuoksusta alkoi erottumaan lisäksi kahvia ja suklaata. Kypsä ja sopivan kuiva hedelmäisyys oli erinomaisessa balanssissa pirteän hapokkuuden, samettiseksi pehmenneen tanniinisuuden ja nätisti integroituneen tammisuuden kanssa. Erittäin pitkä jälkimaku esitteli kypsää kirsikkaa ja lisää mausteisuutta. Viini on mainiossa hörppäysvireessä juuri nyt, muuta ikääntyneempien viinien ystäville riittää reilusti potkua jatkokypsytykseenkin.

Ruoan ja viinin yhdistelmä tarjoili tällä kertaa poikkeuksellisen moniulotteisen makumaailman. Lammasannos tärähti jo sellaisenaankin suoraan ytimeen, mutta loistavassa vireessä ollut viini nosti kokemuksen huipputasolle!

Viña Ardanza Reserva Especial 2001 ansaitsee helposti 5 / 5 staraa. Jos satut löytämään näitä nollaykkösiä vielä jostain järkihinnalla, niin ostopäätöksen kanssa ei pidä vetkutella sekuntiakaan. Helpommin vastaan tuleva -04 liikkuu 20-25 euron pullohinnoissa, eikä ole sekään lainkaan hassumpi tapaus.