Viikon Copa – Uudenvuoden kuohuviinit

Eletään taas niitä vuoden viimeisiä päiviä, jolloin joulun jälkeiseen arkeen adaptoituva kansamme päivittää Alkon myyntiä viidensadantuhannen lisälitran voimalla. Nakkien ja perunasalaattien lisäksi ostoskasseista löytyy pulloja siihen malliin, että kuohuviinien myynti heilahtaa kuusinkertaiseksi ja samppanjankin myynti kasvaa noin 15000 litraa. Kuohuviinien osalta myyntitilastojen kärkipaikat miehitetään vuosi toisensa jälkeen isojen Cava-talojen volyymituotteilla ja TOP-10-listalla myyntivaltteina vaikuttavat olevan sitkeästi makeus ja edullisuus.

Vuoden päättyminen tarkoittaa myös sitä, että on tullut aika kiittää ja kumartaa kuluneesta ja suunnata ajatukset kohti tulevaa. Vuoden 2012 viimeisenä suosituksena vielä pari uudenvuoden vastaanottoon soveltuvaa kuplajuomaa. Näiden lisäksi kannattaa myös kurkata muita blogin kuohuviinipostauksia.

Gosset Excellence Brut 39,90€

 

 

 

Tästä runsaan hedelmäisestä, paahteisesta ja pirteän hapokkaasta samppanjasta löytyy mukavasti syvyyttä ja luonnetta. Pehmeä ja elegantti mousse sekä pitkä jälkimaku, nam nam. Paistetun kalan ja runsaamman makuisten äyriäisruokien kaveri, joka menee näppärästi kurkusta alas ihan sellaisenaankin.

Rotari Rosé 13,45€

 

 

 

Perinteisellä menetelmällä Pinot Noirista (75%) ja Chardonnaysta (25%) valmistettu tyylikäs ja tasapainonen italialainen. Tuoksun paahtoleipä, vadelma ja kirsikka saavat seuraa runsaasta hapokkuudesta ja pitkän jälkimaun punaisista marjoista. Jos haluat tarjota Rotarin kanssa ruokaa, kokeille vaikka rasvaisia kaloja tai vaaleata lihaa.

(Kuvien © Alko)

Viikon Copa – Nipozzano Riserva 2007 18,98 €

Jostain kumman syystä eilen muistui mieleeni muutamia vuosia sitten uudenvuodenaattona eräässä berliiniläisessä ravintolassa nauttimani pizza. Tupaten täynnä olleesta italialaisesta löytyi kuin löytyikin vielä illansuussa tilaa, tosin vain savulliselta puolelta. Pahasti jo näkökykyäkin uhannut sankka tupakansavu ei pystynyt kuitenkaan pilaamaan erinomaisen pizzan ja jonkin keskinkertaisen kannu-chiantin onnistunutta yhteispeliä. Koska pizzaa oli saatava, eivätkä kotipaikkakuntani pizzeriat ole toistaiseksi tunnistaneet ilmakuivatun kinkun ja rucolan pyhää liittoa pizzojen saralla, oli ihan itse ryhdyttävä tuumasta toimeen.

Ilmakuivatun kinkun, tomaattikastikkeen ja juuston löytäminen marketista on toki pala kakkua, mutta suureksi yllätyksekseni onnistuin myös löytämään melko terveen näköistä rucolaa. Lähialkoni hyllyyn sijoitettuja halvemman pään Chianteja vaivaa sellainen perustason tylsyys, jota en pystynyt yhdistämään hyvällä tahdollakaan eilisen päivän työjärjestykseen. Facebookissa sain oivan vinkin helpottaa tuskaa Nipozzano Riservalla, jota en ollutkaan maistanut vuosiin. Kaveriksi nappasin hyllystä vielä toisen Chianti Riservan. Nämä siis kainaloon ja kassan kautta kotiin. Toinen pulloista antoi myöhemmin korkkivikailmoituksen, joten ei siitä sitten sen enempää.

Frescobaldin tuottama Nipozzano Riserva tulee Castello di Nipozzanon kyljestä, Chianti Rùfinan DOCG-alueelta. Viini pitää sisällään 90% sangiovesea ja lopusta 10%:sta vastaavat Malvasia Nera, Colorino, Merlot ja Cabernet Sauvignon. Viiniä on kypsytetty toisen ja kolmannen kierron tammitynnyreissä 24 kk:n ajan sekä sen jälkeen 3 kk pulloissa. Ilmeisesti Alkosta löytää tällä hetkellä lähinnä 2008-vuosikertaa, mutta onnistuin kuin ihmeen kaupalla bongaamaan hyllystä vielä pullon vuodelta 2007, joka oli alueella erinomainen.

Syvän rubiininpunaisen viinin tuoksussa on enemmänkin tummaa kuin punaista kirsikkaa, mustikkaa, märkää tupakkaa ja setripuuta. Melko täyteläisestä mausta löytyy kypsää tummaa marjaisuutta, mausteisuutta ja nahkaa. Terhakka hapokkuus ja sopivan pehmeät tanniinit huolehtivat hyvin viinin ryhdistä. Viini jättää suuhun pitkäksi aikaa tummaa marjaisuutta ja kuivattuja yrttejä.

Luonteikas ja tasapainoinen Nipozzano Riserva osoittautui varsin mukavaksi punaviiniksi. Viinistä ei löydä sitä Chiantille ja Sangioveselle kovin tyypillistä punasävytteistä hapankirsikkaa kovinkaan runsaasti, mutta kokonaisuus on silti varsin toimiva. Viini toimi vallan mainiosti pizzani kanssa, vaikka mistään taivaallisesta liitosta ei voidakaan puhua. Voimakas tummasävytteisyys ja ryhdikäs luonne sopisivat ehkä paremmin paistetun tai grillatun tumman lihan kumppaniksi. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Sardane Banyuls Grand Cru 2006 – 13,80 € (0,5l)

Kun pakkanen paukkuu ja ulkona pyryttää, voi tilannetta pakoilla nappaamalla lämmikkeeksi vaikkapa jotain maukasta väkevöityä viiniä. Tällä viikolla lasiin loriseekin tarkoitukseen hyvin soveltuvaa makeaa jälkiruokaviiniä Ranskan Banyulsista. Kävin Banyulsissa alkukesästä tutkailemassa paikkoja ja täytyy sanoa, että olisi melkoinen vääryys, jos niin häikäisevän upeissa maisemissa tehtäisiin vain jotain tavallisen tylsiä viinejä. Onneksemme asiat ovat tältäkin osin oikein mukavasti, sillä alueen makeat viinit ovat todella maukkaita ja kiinnostavia tapauksia.

Sardane Banyuls Grand Crun tuoksusta löydät rusinoita, taatelia, viikunaa ja kuivattua kirsikkaa. Maku seuraa selkeästi tuoksun viitoittamalla tiellä ja runsas hapokkuus pitää sitä tiukassa otteessaan. Ryhdikäs kokonaisuus nostattaa melko pitkän ja lämminhenkisen jälkimaun myötä hymyä naamalle.

Banyulsin makeat viinit toimivat yleensä hyvin suklaisten jälkiruokien kanssa. Idea pätee kohtuullisen hyvin tämänkin viinin kohdalla, kunhan kylkeen ei tungeta niitä ihan kaikkein makeimpia versioita. Suklaahässäköiden lisäksi suosittelen kokeilemaan esim. sinihomejuustoa. Ainakin Aura gold tuntui olevan erittäin pätevä kaveri Sardanelle. (kuvan © Alko)

Jouluviinit 2012

Vuosi lähestyy taas loppuaan, ja kuinka ollakaan, internetin hakukoneet alkavat hiljalleen tukkeutua jouluviineihin liittyvistä hakusanoista. On siis tullut aika sovitella tonttulakkia päähän ja listata siinä sivussa joulun 2012 viinisuositukset. Toivon hartaasti tänäkin jouluna, että kansalaiset unohtaisivat ne iänikuiset ”jiipeetsenetit” ja ”katoneekrot” sinne handelin hyllylle ja iskisivät näppinsä rohkeasti kiinni edes hieman laadukkaampiin juomiin. Alla muutama suositukseni joulupöytään.

Kuohuviini:

Szigeti Pinot Noir Rosé Brut – 15,78€

Erinomainen aperitiivi, mutta soveltuu loistavasti myös ruokajuomaksi. Tämän kanssa voi halutessaan kahlata iloisesti läpi vaikka koko jouluaterian. Runsaasti punaisia marjoja, ryhdikäs hapokkuus ja tyylikäs mineraalisuus antavat hyvän vastuksen monenlaisille joulupöydän antimille. (Viikon Copa 1.11.2012)

Valkoviinit:

Anakena Ona Viognier Riesling Chardonnay – 13,90€

 

 

 

Varsin persoonallinen yhdistelmä joulupöytään hyvin soveltuvia rypälelajikkeita; Viognieria, Rieslingiä ja Chardonnayta. Ryhdikäs ja kypsän hedelmäinen runko riittää mukavasti vaaleille lihoillekin ja hyvässä vireessä oleva hapokkuus taklaa joulupöydän rasvaisia kalaruokia mojovasti kylkeen, sääntöjen puitteissa.

Joseph Drouhin Rully – 16,90€

 

 

 

Eiköhän se ole niin, että parhaat Chardonnay-viinit tulevat Ranskasta, kunnes toisin todistetaan. Tämä 100-prosenttinen Chardonnay on tyylikäs kaveri kalaruuille ja kelpaa seuraksi myös vaaleille lihoille. Sitruunan ja ananaksen hedelmäisyys yhdistyy tyylikkäästi tammen tuomaan paahteisuuteen.

Punaviinit:

J.J. Adeneuer Spätburgunder 2010 – 22,90€

Toimii loistavasti possun ja kalkkunan kanssa, eikä ujostele paistetun lohenkaan seurassa. Laadukas ja tasapainoinen paketti Pinot Noirin vadelmaa ja kirsikkaa yhdistyy kiehtovaan mausteisuuteen. Tämä punaviini on keskitäyteläinen ja vähätanniininen, joten se viihtyy todennäköisesti oikein hyvin myös voimakkaampia punkkuja karttavien laseissa.

Cecilia Beretta Valpolicella Superiore Ripasso – 14,98€

 

 

Hyvä vaihtoehto, jos joulupöytään sattuu ilmestymään vaikkapa riistaa, tai muuten vaan ronskimman punaviinin ystäville. Tuhti ja ryhdikäs paketti kuivattuja hedelmiä, yrttejä ja sopiva annos tammen tuomaa tyylikkyyttä.

(Kuvien © Alko)

Viikon Copa – Szigeti Pinot Noir Rosé Brut 15,78 €

Kuohuviini-innostus on ollut nousukiidossa Suomessakin jo jonkin aikaa, eikä ainakaan vielä ole ollut nähtävissä minkäänlaisia merkkejä intoilun hiipumisesta. Vaikka kuohupulloja poksautellaankin kiihtyvällä tahdilla, ei tietoisuus niiden monikäyttöisyydestä esimerkiksi ruokajuomina ole lisääntynyt aivan samaan tahtiin. Alkon uutuuksiin ilmestynyt Szigeti Pinot Noir Rosé Brut on erinomainen esimerkki Euroopassa perinteisellä menetelmällä valmistetusta laadukkaasta ja maukkaasta rosé-kuohuviinistä, jonka käyttömahdollisuuksia voi rajoittaa lähinnä pulloa avaavan juipin tilannekohtainen mielikuvitus.

Viikon suositusviinin Pinot Noir-rypäleet ovat kasvaneet rinteillä Neusiedl-järven lähellä Itävallassa, melko lähellä Unkarin raja-aitoja. Viiniä on ensin käytetty terästankeissa, joissa se myös kypsyi 6 kuukautta. Toinen käyminen on tapahtunut perinteisen menetelmän mukaisesti pulloissa 16-22 kuukauden ajan.

Melko intensiivisestä tuoksusta löytyy vadelmaa, metsämansikkaa, punaista viinimarjaa ja taustalla tuntuu seikkailevan myös pieniä määriä paahteisuutta. Kuivassa maussa korostuu tuoksun marjasektori, joka saa mukavasti lisäryhtiä napakasta hapokkuudesta ja tyylikkyyttä loppumakua kohden lisääntyvästä mineraalisuudesta. Pitkässä jälkimaussa on punaisia marjoja ja tyylikästä mineraalisuutta.

Herkullinen Szigeti Pinot Noir Rosé Brut sopii erittäin hyvin aperitiiviksi tai tunnelman kohottajaksi, mutta tasapainoinen, pirteän hapokas ja runsaan marjainen kokonaisuus kampittaa varmasti myös pitkän listan erilaisia kalaruokia ja vaaleita lihoja. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Don David Malbec Reserve 11,99 €

Täyteläiset, pehmeät ja lämminhenkiset argentiinalaiset Malbec-viinit tuntuvat miellyttävän monia suomalaisia punaviinien ystäviä. Argentiinalaiset viinintuottajat ovat onnistuneet nostamaan Malbecin isoon rooliin ja tarranneet siihen niin vahvasti kiinni, että moni saattaa uskoa itse lajikkeenkin olevan kotoisin Argentiinasta. Totuus on kuitenkin toinen; Malbec on peräisin Ranskasta, vieläpä alun perin Bordeaux’sta. Kotikonnuillaan Malbec ei ilmeisesti koskaan ole näytellyt kovinkaan suurta roolia ja Ranskassakin tunnetuimmat Malbecit tulevat parinsadan kilometrin päästä Bordeaux’sta, Cahorsin alueelta.

Michel Torino-konsernin Don David Malbec-punkun rypäleet ovat kasvaneet Calchaquiesin laaksossa, Cafayaten alueella. Tämä Saltan provinssiin kuuluva alue on maailman korkeimpia viininviljelypaikkoja, tarhakorkeuksien noustessa jopa yli pariin tuhanteen metriin merenpinnan yläpuolelle. Alueen kivinen maaperä, kuiva ilmasto ja suuret lämpötilavaihtelut luovat kuitenkin ideaaliset olosuhteet viininviljelyyn. Don David Malbecia on kypsytetty 12 kk pienissä amerikkalaisissa ja ranskalaisissa tammitynnyreissä, joista puolet ovat olleet uusia ja puolet toista kertaa kierrossa.

Paksuhkon viinin syvän punainen väri taittuu reunoiltaan violettiin. Intensiivisessä ja melko nuorekkaassakin tuoksussa on mm. herukkaa, karhunvadelmaa, tervaa, savua ja nahkaa. Erittäin täyteläinen viini täyttää suun herukalla ja karhunvadelmalla, joita säestävät vahva savuisuus ja mausteisuus. Napakat, mutta melko pehmeät tanniinit nappaavat nopeasti ikeniin kiinni ja hapokkuuskin riittää mukavasti tasapainottamaan todella tuhtia kokonaisuutta. Pitkä jälkimaku on savuinen ja mausteinen.

Argentiinalainen Malbec voi joskus olla kiisselin paksuista ylikypsää sekamelskaa, jossa tuoksuu ja maistuu samaan aikaan kaikki mahdollinen ja mahdoton. Korkeammalla sijaitsevilta tarhoilta saadaan Argentiinassakin sitten sitä selkeämpää ja elegantimpaa tavaraa, jota mielestäni Don David kelvollisesti edustaa. Mistään ohuesta mehusta ei toki tässäkään viinissä ole kyse, vaan rahoilleen saa erittäin täyteläisen vastineen. Näin tuhdin viinin kumppaniksi ei mitään kesäkeittoja kannata keitellä, joten suosittelen virittelemään lautaselle jotain reilun makuista annosta vaikkapa lampaan lihasta. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Kungfu Girl Riesling 2011 14,99 €

Humoristisia etikettejä riittää viinimaailmassa pilvin pimein. Erityisesti uuden maailman tuottajilta on totuttu näkemään jos jonkinlaisia nimihirvityksiä ja etikettiviritelmiä. Harva kuitenkaan on onnistunut asiassa yhtä hyvin ja tehokkaasti, kuin Kungfu Girl Rieslingin tuottaja Charles Smith. On nimittäin kovin harvinaista, että noin sekunnin mittaisen, pelkän etiketin tuijottamisen jälkeen hymyään pidättelevällä ostajalla on tieto siitä, että kyseinen viini soveltuu hyvin mm. itämaisen keittiön herkuille. Vielä harvinaisempaa on se, että hauskannäköinen etiketti kätkee taakseen laadukasta, herkullista ja mielenkiintoista viiniä. Voin kertoa jo tässä vaiheessa, että varsin persoonallisen oloinen hra Smith on onnistunut tässäkin asiassa hyvin.

Kungfu Girlin tuoksussa on omenaa, limeä, appelsiininkuorta, mandariinia, nektariinia ja ehkäpä hiukan mineraalisuuttakin. Tuoksun aromimaailmaa toistava puolikuiva maku on melko runsas, mutta samalla hyvin raikas. Reilu hapokkuus tekee kokonaisuudesta todella ryhdikkään ja tasapainoisen. Keskipitkä jälkimaku jättää veden kielelle ja houkuttelee kaatamaan lisää.

Uuden maailman puolikuivissa Riesling-viineissä päästään harvoin siihen jäännössokerin, hapokkuuden ja muiden komponenttien harmoniaan, mihin esimerkiksi Saksassa, Ranskan Alsacessa tai vaikkapa Itävallassa pystytään. Charles Smith on kuitenkin onnistunut työssään melkoisen mukavasti. Kungfu Girl Rieslingiä on jo ehditty latomaan myymälöiden hyllyille siinä määrin ansiokkaasti, että voit huoletta suunnata kungfu-tyyliin viuhuvat notkeat raajasi lähimyymälän suuntaan ja noutaa pullon kotiin. Virittele Kungfu Girlin seuraksi vaikkapa itämaiseen tyyliin maustettu katkarapukeitto. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Ferreira Late Bottled Vintage 2007 9,69 € (0,375 l)

Syksyn umpitylsät sadekelit antavat joskus loistavan syyn nautiskella laadukasta suklaata tai portviiniä, joskus jopa molempia. Suklaasektorilla ehdoton suosikkini on belgialainen Neuhaus, mutta myös kotimaiset alan taitajat Chjoko ja Petris ovat osoittautuneet varsin herkullisiksi tapauksiksi. Suklaan ja viinin yhdistäminen on ollut viime vuosina järisyttävän muodikasta ja olen itsekin onnistunut kokeilemaan koko joukon enemmän ja vähemmän toimivia yhdistelmiä. Viikon Copa suosittelee suklaan kylkeen takuuvarmaa taisteluparia, portviiniiä. Puolikas pullo Ferreira Late Bottled Vintagea sopii tähänkin tilanteeseen oikein mainiosti.

Ferreira L.B.V. 2007:n sisältämät Tinta roriz-, Touriga Franca-, Touriga nacional- ja Tinta amarela-rypäleet tulevat Douron laakson tarhoilta ja varsinainen vinifikaatio on tapahtunut Quinta de Ledan viinitilalla Douro Superiorissa. Tämän jälkeen viini on siirretty kypsymään Vila Nova de Gaiaan, missä se on kypsynyt neljä vuotta tammitynnyreissä. Yleensä L.B.V.-tyyppisiä portviinejä ei ole hyödyllistä säilöä tai kellaroida, sillä valtaosan ominaisuudet ovat parhaimmillaan nuorena. Ferreira Late Bottled Vintage 2007:lle on menty lupailemaan joidenkin vuosien mittaista positiivista kehityskaarta, mutta se on iloisesti nautittavissa jo nyt. Muutamilta portviinituottajilta saatujen vinkkien perusteella L.B.V.-pullojen suljentatapa antaa jonkinlaista vihjettä säilytyspotentiaalista. Muovipäällysteisellä ”pikakorkilla” suljetut pullot on syytä juoda pois vauhdilla ja perinteisen mallisella luonnonkorkilla suljetuissa pulloissa saattaa piileskellä annos säilytyspotentiaalia.

Heti korkkauksen jälkeen viini vaikuttaa melko sulkeutuneelta kaverilta, mutta lisäaika lasissa avaa viiniä huomattavasti ja tuoksuun ilmestyy kypsiä herukoita, karhunvatukoita ja paahteisuutta. Runsas ja hedelmäinen maku pitää sisällään kypsää karhunvatukkaa, taatelia ja mausteita. Hapokkuutta löytyy kivasti ja pehmeä tanniinisuuskin tuntuu hieman ikenissä. Melko pitkä jälkimaku on lämminhenkinen ja hiukan pippurinenkin.

Copatinto suosittelee ottamaan viipymättä riittävän määrän hölkkäaskelia kohti lähintä suklaamyymälää ja liittämään samaan reissuun muutama harha-askel lähialkon portviinihyllyn ympäristössä. Tämän jälkeen on enää löydettävä mukava nojatuoli ja asiat alkavatkin olla kunnossa. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Esporão Reserva 19,90 €

Ainakin 2000-luvun puolivälissä vielä Alkon perusvalikoimassa majaillut ja käsittääkseni melko suosittukin Esporão Reserva teki jossain välissä mystisen katoamistempun, jonka suunnitelmallisuudesta tai tarkoitusperistä ei ole tarkempaa tietoa. Monien punaviinisieppojen iloksi samainen tuote teki paluumuuton listoille kuluvan vuoden heinäkuun uutuuksien joukossa, hyvä niin.

Esporão Reserva tulee Portugalin Alentejosta, jonka profiili viinialueena on ollut jo jonkin aikaa mukavassa noususuhdanteessa. Alentejon ilmasto on sekoitus välimerellisyyttä ja mannermaisuutta. Kesäisin on kuivaa ja kuumaa, mutta toisaalta tämänkin viinin kotitarhoilla Reguengosissa on talvella suhteellisen kylmää. Hyvin kuivuutta kestävä Trincadeira-lajike on viljelijöiden suosiossa ja yleinen tapa tehdä punaviiniä on blendata sitä Aragonezin kanssa. Ja kuinka ollakaan, näin on toimittu myös Esporão Reservan kohdalla. Pullon sisällöstä vastaavat Aragonez (40 %), Trincadeira (40 %), Cabernet Sauvignon (10 %), Alicante Bouschet (10 %). Viiniä on kypsytelty vuoden verran tammessa ja pulloissa toinen mokoma. Vain kolmannes käytetyistä tammitynnyreistä on ollut uusia.

Tummanpunaisen viinin tuoksussa on paahteisuutta, tummaa kirsikkaa ja karhunvatukkaa. Täyteläisessä maussa on kypsiä tummia kirsikoita, karhunvatukkaa, paahteisuutta ja mausteisuutta. Pehmeä tanniinisuus ja sopivan napakka hapokkuus tasapainottaa runsasta makumaailmaa. Pitkä jälkimaku on mausteinen.

Esporão Reserva on viihtynyt meillä hyvin runsasmakuisten lihapatojen seurassa, enkä näe mitään erityistä syytä miksei sitten viihtyisi teilläkin. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Henri Bourgeois Pouilly-Fumé En Travertin 2010 19,91 €

Rapuaika on taas koittanut ja pääsemme viettämään todellista laatuaikaa saksiniekoista notkuvien pöytien ääreen. Viinin valitseminen kotimaisen rapupöydän puhtaille ja raikkaille mauille on suhteellisen helppoa, mutta täysin summittaisilla valinnoilla harvoin onnistutaan. Sauvignon Blanc on aromaattinen rypälelajike, josta valmistetut viinit sopivat pohjoismaiseen rapupöytään erinomaisesti. Itse välttäisin kuitenkin uuden maailman voimakkaan aromaattisia ja trooppisella hedelmällä täyteen ladattuja SB- viinejä, sillä ne jyräävät tylysti rapupöydän hienot maut alleen. Sen sijaan kohdistaisin vakaat katseet ja hartaat mietteet Ranskan Loireen, mistä tulee raikkaita, hillityn elegantteja ja erittäin tasapainoisia Sauvignon Blanc-viinejä. Kun rajaa Alkon perusvalikoiman tarjonnan Sauvignon Blanc-rypäleeseen ja kohdistaa vielä aluevalinnan Loireen, on mikä tahansa listalla näkyvistä viineistä hyvä valinta. Oma valintani näistä ja samalla Viikon Copa on Pouilly-Fumén alueelta tuleva Henri Bourgeois Pouilly-Fumé En Travertin 2010.

Suositusviinin tuoksusta löytyy lajikkeelle tyypillisesti herukan lehteä, karviaista, sitruunaa ja hiukan mineraalisuutta. Kuiva ja tyylikkään hedelmäinen maku on raikkaan hapokas ja tuoksun komponenttien lisäksi siihen liittyy yrttisyyttä. Pitkässä jälkimaussa on tyylikkäästi yrttejä ja hedelmää.

Tämä tyylikäs ja tasapainoinen viini sopii loistavasti rapupöydän juhlistajaksi ja on sen verran herkullista tavaraa, että sitä nauttii hymyssä suin ihan sellaisenaankin.