Aveleda Solos de Xisto (Alko tilausvalikoima 18,48 €)

Posted on 01/06/2023 by Copatinto

Aveleda on 1870 perustettu perheomisteinen viinitila, joka sijaitsee Portugalin pohjois-osassa Vinho Verden alueella. Atlantin valtameren läheisyydessä sijaitsevan alueen ilmasto on viileä ja kostea sekä erityisesti talvikaudella sateinen. Aveledan tarhojen korkeus vaihtelee 80:n ja 300:n metrin välillä ja näissä olosuhteissa viineistä muovautuu ryhdikkäitä, raikkaita ja ilahduttavan kepeitä.

Valtaosa Vinho Verden köynnöksistä kasvaa graniittisessa maaperässä, mutta Alkon tilausvalikoimasta löytyvän Aveleda Solos de Xiston Alvarinho-rypäleet ovat kasvaneet poikkeuksellisesti liuskekivisillä tarhoilla. Aveledan viinintekijä Diogo Campilho kertoi Suomen vierailullaan liuskekivisen tarhan erilaisen kosteuden ja paremman veden sitomiskyvyn vaikuttavan Alvarinho-viinien rakenteeseen ja makuprofiiliin. Köynnösten juuret pääsevät kaivautumaan liuskekivien läpi syvemmälle maaperään, rypäleet kypsyvät hitaammin ja viineistä tulee konsentroituneempia ja runsaampia.

Solos de Xiston käyminen on tapahtunut terästankeissa, minkä jälkeen viini on saanut kypsyä sakkojensa kanssa 9 kuukautta. Lopuksi viiniä on vielä kypsytetty toiset 9 kuukautta pullossa.

Tuoksusta löytyy kypsää persikkaa, omenaa, appelsiinin kuorta ja hiukan myös mineraalisia vivahteita. Maussa kypsä hedelmäisyys korostuu, mutta raikas ja energinen hapokkuus pitää ryhtiä hienosti yllä. Sakkakypsytys tuo kuivaan makuun lisää rakennetta ja täyteläisyyden tuntua. Jälkimaussa on kiehtovalla tavalla suolaisen mineraalisuuden tuntua.

Aveleda Solos de Xisto on erittäin tyylikäs ja puhdaspiirteinen Alvarinho. Erinomainen kala- ja äyriäisviini. Hyvä hinta-laatusuhde. 4 / 5 staraa.

Finca Nadal de la Boadella – Pitkiä kypsytyksiä, raikkautta unohtamatta

Posted on 20/12/2022 by Copatinto

Nadalin vientipäällikkö Calos del Amor vieraili lokakuussa Helsingissä ja pääsin tutustumaan tuottajan viineihin Nordalcon järjestämässä tilaisuudessa.

Nadalin tilan juuret ulottuvat jopa 1500-luvulle. Kuohuviinien valmistuksen ensisäveliä Rafael Nadal Giró vihelteli 1930-luvun lopulla ja ensimmäinen kuohuviinipullo valmistui 1943. Perheomisteisen tilan vetovastuussa on tällä hetkellä kolmas sukupolvi ja vuodesta 2018 lähtien Nadalilla on ollut hallussa Catalan Council of Organic Production’n myöntämä luomusertifikaatti.

Tarhoilla sekä kellarissa pyritään minimaalisen interventioon ja kuohuviinien makeutukset hoidetaan ainoastaan talon omalla myöhäisen sadon viininmehulla. Tuotanto painottuu kuohuviineihin, joissa panostetaan pitkiin kypsytyksiin unohtamatta viinien raikkautta. Nadal kuuluu muutama vuosi sitten D.O. Cavasta irtaantuneeseen laatukuohuviinituottajien Corpinnat-järjestöön, jonka Cavaa tiukempiin laatukriteereihin talon viinifilosifia istuu erittäin hyvin. Kuplien lisäksi portfoliosta löytyy pari mielenkiintoista Xarel-lo-viiniä sekä vuonna 1998 markkinoille tullut Espanjan ensimmäinen jalohomeisista Macabeo-rypäleistä valmistettu makea viini.

Maistetut viinit:

Nadal X Blanc 2021 (Ei Alkossa)

Klassiset Xarel-lon piirteet nousevat selkeästi esiin; omenaa, keltaista luumua, hentoa kukkaisuutta sekä taustalla lymyilevää mineraalisuutta. Energinen ja raikas hapokkuus tasapainottaa sakkakypsytyksen rakentamaa hieman kermaistakin suutuntumaa. Loppua kohden makuun nouseen mukaan myös sitruunan kuorta, joka korostaa raikasta jälkimakua.

Nadal Vermell 2021 (Ei Alkossa)

Punakuorisesta Xarel-losta valmistettu valkoviini, jonka pinkit värisävyt häviävät käymisprosessin aikana. Täyteläisempi ja rouheampi kokonaisuus, jossa punaista omenaa, juuresmaisuutta ja öljyisempää suutuntumaa. Linjakas korkea hapokkuus toimii hyvin yhteen runsaan rakenteen kanssa ja kokonaisuudesta tulee miellyttävän tasapainoinen.

Nadal Brut Reserva Original (Alko vakiovalikoima 18,99€)

Pohjautuu vuosikertoihin 2015, 2016, 2017 ja pitää sisällään 55% Macabeo-, 38% Parellada- sekä 7% Xarel-lo-rypäleitä. Kypsytys 2,5 vuotta sakkojen kanssa ja uudelleen korkitus 6/22. Maltillinen dosage 5 g/l sopii hyvin kypsän omenaiseen hedelmäisyyteen ja hentoon paahteisuuteen. Pitkä maku ja hienojakoinen pienikuplainen vaahto viimeistelevät erittäin tasapainoisen ja tyylikkään kokonaisuuden.

Nadal Brut Nature 2016 (Ei Alkossa)

Vuosikerta 2016, jossa 57% Parellada- ja 43% Macabeo-rypäleitä. Uudelleen korkitettu 8/22 ilman lisämakeutusta. Sitruunan kuorta, omenaa ja aprikoosia. Kuiva, tyylikkään suoraviivainen ja puristinen viini, jonka eläväinen ja pirteä hapokkuus korostaa hienosti viinin alkuperää sekä klassisia katalonialaisen kuohuviinin ominaisuuksia.

Salvatge (Ei Alkossa)

2015 vuoden satoa, jossa 51% Macabeo-, 11% Xarel-lo- ja 38% Parellada-rypäleitä. Alle 3 g/l sokeria ja uudelleen korkitus 6/22. Tuoksussa intensiivistä kukkaisuutta, yrttisyyttä, punaista omenaa ja luumua. Erittäin hienojakoinen vaahto, eläväinen hapokkuus, kivasti syvyyttä ja pitkä miellyttävä jälkimaku.

Salvatge Rosé Brut 2018 (Alko tilausvalikoima 26,90€)

2018 vuoden satoa, jossa 54% Pinot Noir- ja 46% Macabeo-rypäleitä. 7 g/l sokeria, joka nostaa tyylikkäästi esiin viinin metsämansikkaisen marjaisuuden. Raikas ja selkeälinjainen happorakenne integroituu hyvin kokonaisuuteen ja korostaa viinin raikkaita piirteitä.

RNG Brut 2014 (Alko tilausvalikoima 32,00€)

Viini saa nimensä Ramon Nadal Girón nimikirjaimista. Vuoden 2014 satoa, jossa 53% Xarel-lo- ja 47 % Parellada-rypäleitä. 4 g/l sokeria ja uudelleen korkitettu 11/21. Persikan ja omenan rakentamaan hedelmäisyyteen tuo runsautta kermainen ja hieman paahteinen suutuntuma. Luonteikkaassa rakenteessa on tyylikkäällä tavalla voimaa, joka johtaa kiehtovan vivahteikkaaseen, pitkään jälkimakuun.

RNG 20 1997 (Alko t i l a u s v a l i k o i m a Magnum 199,00€)

56% Xarel-lo-, 30% Parellada- ja 14% Macabeo-rypäleitä. Sokeria 5 g/l. Kuivattua omenaa, aiempia selkeästi runsaampaa paahteisuutta, jota kuitenkin raikas sekä energinen hapokkuus tukee hienosti. Maun loppua kohden korostuu pitkän sakkakypsytyksen tuoma paahteisuus, kuivatut hedelmät sekä hento pähkinäisyys. Viini on pitkän kypsymisen aikana rakentunut erittäin moniulotteiseksi paketiksi, mutta kehittyneiden piirteiden rinnalla onnistunut säilyttämään hienosti raikkautensa.

Viikon Copa – Grass Roots Organic Hunter Valley Shiraz (Alko 12,99 €)

Posted on 18/10/2018 by Copatinto

Australian viiniskenessä on meneillään hyvät pöhinät ja viineissä ollaan tyylillisesti suuntaamassa aiempaa raikkaampaan ja samalla hieman kepeämpäänkin suuntaan. Tunnetuimpien viinialueiden rinnalle on nousemassa vähemmän esillä olleita alueita ja samalla myös kuluttajille syntyy paremmat mahdollisuudet päästä käsiksi aiempaa kattavammin Australian monipuoliseen viinitarjontaan. Hunter Valley on tullut tunnetuksi erityisesti omaleimaisista Semilloneistaan, mutta alueelta tulee myös tyylikästä Chardonnay’ta sekä Shirazia. Alkon vakiovalikoimasta löytyvä Tamburlainen Grass Roots Organic Shiraz on Hunter Valleyn luomupioneeri Mark Davidsonin käsialaa ja omaa erinomaisen hinta-laatusuhteen.

Tuoksusta löytyy tummia marjoja ja pippurista mausteisuutta. Melko täyteläisessä maussa yhdistyy miellyttävällä tavalla kypsä puhdaspiirteinen hedelmäisyys, ryhdikäs hapokkuus sekä kevyesti ikeniä puristeleva tanniinisuus. Melko pitkä jälkimaku pyörii mausteisissa tunnelmissa.

Grass Roots Organic Hunter Valley Shiraz on hyvin tehty ja miellyttävä Australian Shiraz. Kypsä hedelmäisyys, mausteisuus sekä ryhdikäs runko rakentavat toimivan kokonaisuuden. Mainio kaveri syksyisiin grillailuihin tai lämmikkeeksi sellaisenaan. 3,5 / 5 staraa.

VDP Grosses Gewächs Vorpremiere Wiesbaden 26.-28.8.2018 – Uudet vuosikerrat ennakkomaistelussa

Posted on 31/08/2018 by Copatinto

VDP:n parhailta Grosse Lage-tarhoilta tulevien kuivien viinien (sokeria alle 9g/l), eli Grosses Gewächsien (GG) uusia vuosikertoja aletaan iskemään markkinoille syyskuun alussa. Ennen virallista julkaisupäivää järjestettiin vuosittainen GG Vorpremiere tapahtuma Wiesbadenin Kurhausissa. Kolmipäiväisen tapahtuman aikana oli tänä vuonna mahdollisuus maistaa ennakkoon 426 Grosses Gewächsiä ympäri Saksaa. Valkoviineissä tuoreimmat ovat siis vuosikertaa 2017 ja punaisissa 2016. Kaikki VDP-tuottajat eivät tuo markkinoille tuoreimpia vuosikertoja vielä tässä vaiheessa, joten valkoisissa oli maistettavana myös joitain vanhempia vuosikertoja, lähinnä vuodelta 2016 ja punaisissa vuosikertaa 2015.

Vuosikerta 2017 oli Saksassa(kin) varsin haasteellinen. Kevätpakkaset tuhosivat keskimääräistä aikaisemmin ilmaantuneita silmuja ja kun tähän lisätään myöhemmin tulleet rankkasateet sekä raekuurot, putosi satomäärä lähes vuoden 2010 tasolle. Tuottajien raportoimat satomäärien pudotukset ovat liikkuneet 20%:n ja 50%:n välillä normaaliin verrattuna. Hankalien olosuhteiden vuoksi tunnelma on ollut hieman hermostunut ja odotukset maltillisia.

Ehdin maistamaan läpi 286 viiniä, joten sain muodostettua melko hyvän yleiskuvan vuosikerran 2017 luonteesta. Yleisesti ottaen vuoden 2017 GG-taso on varsin hyvä ja odotuksiin nähden jopa yllättävän hyvä. Hankala vuosi näkyy lähinnä tuottajien välisinä laatuvaihteluina, joita esiintyy joillakin alueilla vähemmän ja taas toisilla selkeästi enemmän. 2017 vaikuttaa olevan viinintekijöiden vuosikerta, eli laatutaso vaihtelee enemmänkin tuottajakohtaisesti, kuin tarhakohtaisesti. Ei liene myöskään sattumaa, että juuri tällaisena vuonna erityisesti kokeneemmat tekijat ovat onnistuneet hyvin.

Alueiden välisessä vertailussa valkoviineissä tasaisimman korkealaatuinen esitys löytyy Nahesta. Heikkoja lenkkejä ei juurikaan ollut, mutta erityisen hyvin ovat onnistuneet Dönnhoff (Höllenpfad im Mühlenberg, Krötenpfhul, Dellchen, Brücke, Hermannshöhle, Felsenberg), Schlossgut Diel (Goldloch), Gut Hermannsberg (2016 Hermannsberg, Bastei, Rotenberg, Steinberg, Kupfergrube, Felsenberg) ja Schäfer-Fröhlich (Halenberg, Frühlingsplätzchen, Felseneck, Stromberg, Kupfergrube).

Myös Pfalzissa työn jälki on melko tasavarman laadukasta, joukosta erottuivat Ökonomierat Rebholz (Im Sonnenschein, Ganzhorn in Sonnenschein, Kastanienbusch), Acham-Magin (Pechstein, Jesuitengarten, Ungeheuer, Kirchenstück), Dr. Bürklin-Wolf (2016 Reiterpfad in der Hohl, Ungeheuer, Pechstein), hieman runsaamman rakenteen Philipp Kuhn (Schwarzer Hergott, Kirschgarten, Saumagen) ja Weissburgundereissa aivan omaa luokkaansa ollut Kranz (Kalmit).

Rheinhessenissä laatu on jo hieman vaihtelevampaa ja parhaimmat olivat yllätyksettömästi Keller (Morstein, Hipping), Wittmann (Aulerde, Kirchspiel, Brunnenhäuschen, Morstein), Kühling-Gillot (Hipping, Pettenthal, Rothenberg) ja Stefan Winter (Geiersberg, Leckerberg, Kloppberg).

Rheingaussa menetettiin paljon satoa ja laatuvaihtelua esiintyy. Vakuuttavimpia olivat Künstler (Hölle, Kirchenstück, Berg Rottland, Berg Schlossberg), Robert Weil (Gräfenberg), Balthasar-Ress (Nussbrunnen, Berg Rottland), Peter Jakob Kühn (2016 Jungfer, Doosberg, St. Nikolaus) ja Barthilla (2016 Hassel vakuuttavampi, kuin 2017 Wisselbrunnen, Schönhell) sekä August Kesslerillä (Berg Roseneck, Berg Schlossberg, Seligmacher) myös varsin hyvä potentiaali, joskin Kesslerin viinit varsin konsentroituneita ja voimakkaita.

Moselista löytyi kaikkein eniten laatuvaihteluja; joukosta löytyi todellisia huippuja, mutta myös heikompia esityksiä. Yksi koko maistelun kovimmista oli Heymann-Löwenstein (Kirchberg, Stolzenberg, Röttgen, Uhlen Laubach, Uhlen Blaufüser Lay), erinomaisia esityksiä löytyi myös Knebeliltä (Röttgen), Fritz Haagilta, (Juffer, Juffer Sonnenuhr), Nik Weis St. Urbans-Hofilta (Bockstein, Saarfeilser Marienberg, Laurentiuslay, Layet), Grans Fassianilta (Hofberg, Trittenheimer Apotheke, Laurentiuslay), Peter Lauerilta (Kupp, Schonfels, Feils) ja myös Dr. Loosen (Erdener Treppchen, Erdener Prälat, Ürziger Würzgarten, Wehlener Sonnenuhr, Graacher Himmereich, Graacher Domprobst, Johannisbrunchen) varsin hyvässä vireessä.

Frankenin Silvanereiden taso osoittautui pääosin varsin mainioksi, mutta monet viineistä tulevat tarvitsemaan tavallista pidemmän ajan avautuakseen kunnolla; kärkikastia Horst Sauer, Hans Wirsching (2016 Kronsberg, Julius-Echter-Berg), Paul Weltner (Küchenmeister Hoheleite) sekä Zehnthof-Luckert (Maustal).

Saksan punaviinien taso on ollut nousussa jo pitkään erityisesti Spätburgunderin osalta ja GG-taso oli nytkin äärimmäisen kova. Maistelin läpi Spätburgunderit Frankenista, Badenista, Ahrista, Rheinhessenistä ja Pfalzista. Koska vuosikertojen 2016 ja 2015 olosuhteet ovat olleet helpommat, löytyy näistä myös vähemmän tasovaihteluja. 2015 vuosikerran viinit tuovat esiin hyvin lämpimän vuoden täyteläistä ja voimakasta profiilia, joka yhdistyy erinomaiseen tasapainoon sekä pitkään kypsytyspotentiaaliin. Vuoden 2016 GG:t ovat taas rakenteeltaan kevyempiä, hyvin elegantteja ja hieman nopeamman kehityskaaren tavaraa.

Joissain viineissä on vielä havaittavissa pientä säätämisen tarvetta tammen suhteen, mutta tälläkin osa-alueella on menty viime vuosina huomattavasti parempaan suuntaan. Alueena Pfalz haastaa jo vahvasti perinteisempiä punaviinialueita Badenia sekä esim. Ahria. Pfalzista huikeimpiin esityksiin ylsivät todella loistava Friedrich Becker (2015 Heydenreich, Kammerberg, Sankt Paul), hieman kevyemmän rakenteen Knipser (2014 Mandelpfad, Kirschgarten) sekä Basserman-Jordan (2015 Ölberg-Hart).

Muutamien Rheinhessenin ja Frankenin Spätburgundereiden joukosta esiin nousivat erityisesti J. Neus (Horn), odotetusti lineaarisempaa tyyliä edustava Rudolf Fürst (Schlossberg, Centgrafenberg, Hundsrück) sekä hieman leikkisämpi ja helpommin lähestyttävä Zenthof-Luckert (Maustal).

Ahrissa ilopilkkuja odotetusti Jean Stodden (Herrenberg, Rosenthal), Meyer-Näkel (Sonnenberg, Silberberg, Kräuterberg, Pfarrwingert) sekä keveympää tyyliä edustava J.J. Adeneuer (Rosenthal, Gärkammer). Badenin vakuuttavimmat Franz Keller (Enselberg, Eichberg, Kirchberg, Schlossberg), Salwey (2015 Kirchenberg, Henkenberg) sekä luonnollisesti Bernhard Huber (Bienenberg, Sommerhalde, Schlossberg, Bienenberg Wildenstein), jonka viineissä on aiempiin muistikuviini verrattuna nyt vähemmän tammea ja enemmän eleganssia.

Yleisesti ottaen siis varsin lupaavat vuosikerrat ja varsinkin 2017 osalta on mielenkiintoista seurata hintojen kehitystä tavallista niukemman saatavuuden vuoksi.

Remelluri tasting 1990 – 2008

Posted on 02/05/2018 by Copatinto

Kevätauringon heräiltyä kaivoimme jälleen kerran porukalla viinikaappiemme syövereitä ja tällä kertaa iskimme pöytään muikean setin Remelluria. Vaikka Remelluri ei profiloidukaan erityisen iäkkääksi Riojan taloksi, ovat viinit kuitenkin ehtineet niittämään melkoisen kovaa mainetta ympäri maailman.

Nuestra Señora de Remelluri-nimisen tilan viinillinen historia ulottuu jopa niinkin pitkälle, kuin 1500-luvun loppuun, mutta Rodriguezin perhe on hankkinut Rioja Alavesassa sijaitsevat tilukset omistukseensa vasta 1960-luvun lopulla. Nykyään tilaa luotsaa lukuisista viiniprojekteistaan muuallakin Espanjassa tunnettu Telmo Rodriguez. Tyylillisesti viinit profiloituvat jonnekin sinne klassisen ja modernin Riojan välimaastoon, tuottajan näkemys on fokusoitunut enemmänkin omien tarhojen ominaispiirteiden esiin tuomiseen, eli hommaa toteutetaan ns. terroir-vetoisesti. Tähän Rioja Alavesan korkeimmilla paikoilla, Sierra de Toloñon suojassa sijatsevat poikkeuksellisen viileiden olosuhteiden tarhat tarjoavat erinomaiset lähtökohdat.

Setti piti sisällään viinejä vuodesta 1990 vuoteen 2008 ja viinit maisteltiin seuraavassa järjestyksessä:

1. Remelluri Gran Reserva 1990

Illan tiukin ja kontrolloiduin viini rakenteeltaan sekä luonteeltaan. Erittäin tyylikäs ja elegantti kokonaisuus, joka oli yllättävänkin nuorekkaassa kunnossa. Fokusoitua hedelmäisyyttä hienossa tasapainossa ryhdikkään hapokkuuden ja mukavasti ryhdittävien tanniinien kanssa. Vielä kellaripotentiaaliakin jäljellä. Omissa arvioissani illan kakkossijalle.

2. Remelluri Reserva 1993 Magnum

Valitettavasti tämä magnum ei ollut aivan parhaimmassa tikissä. Mitä ilmeisimmin pientä hapettumista oli päässyt tapahtumaan korkin läpi varastoinnin aikana, mutta ihan totaalisen pillalla viini ei ollut. Em. ongelmista johtuen illan kehittynein viini, rakenteeltaan jokseenkin pirstaleinen, eikä tämän vuoksi hätyytellyt illan parhaimpien loistoa.

3. Remelluri Reserva 1994

Mielenkiintoinen vertailu huippuvuosikertana pidetyn 1994:n Reservan ja Gran Resrvan välillä vierekkäin. Reserva oli hedelmältään selkeästi toistaiseksi maistetuista moniulotteisin ja tyylillisesti Gran Reservaa kypsempi, leveämpi ja pehmeämpi. Valmista ja kypsää tavaraa korkattavaksi.

4. Remelluri La Granja Gran Reserva 1994

Omissa arvioissa illan ykkönen. Moniulotteisin viini, jossa huikean paljon syvyyttä. Myös rakenne kokonaisuutena parhaassa tasapainossa – sopivasti kypsynyt ja ikääntynyt hedelmäisyys, nätin ryhdikäs hapokkuus ja mukava pläjäys kypsää tanniinisuutta. Erinomaisen nautinnollisessa kunnossa juuri nyt ja hyvin lähellä optimikypsyyttä.

5. Remelluri Reserva 1997

Ysiseiska reserva saattoi ehkä hieman jäädä edellisten kahden viinin varjoon ja tarjoili selkeästi kypsemmän hedelmäistä, runsasta meininkiä sekä pehmeää tanniinisuutta. Kaiken kaikkiaan hyvin kasassa ja nätti paketti, mutta tosiaan hieman leveämmän pensselin tavaraa pariin edelliseen verrattuna. Hedelmää runsaasti jäljellä kellarointia ajatellen, mutta toisaalta viinin muu rakenne ei välttämättä enää lisää ikää kaipaile.

6. Remelluri Reserva 2008

Kymmenen vuoden ikäinen reserva uhkui vielä runsaasti nuoruuden intoa, etenkin muuhun kypsemmän kaliberin settiin verrattuna. Toki jo varsin nautittavassa iässä, mutta potentiaalia jäljellä vielä vuosikausiksi. Kypsät, runsaat tanniinit, hieman sulkeutuneempi makupaletti ja kompaktimpi hedelmäisyys. Tätä voi huoletta vielä säilytellä korkkiruuvilta piilossa.

7. Remelluri Blanco 2007

Illan päätöspullo olikin sitten melkoinen tapaus. Paria tuoreempaa Remellurin valkoista aiemmin maistaneena osasin odottaa jotain todella hienoa, mutta 11-vuotiaan viinin olemus onnistui silti yllättämään iskemällä odotuksia kovemman setin tiskiin. Kyseessä on siis field blend-tyyppinen sekoitus erilaisia rypäleitä ja 2007-vuosikerta pitää sisällään Viognieria, Chardonnay’ta, Rousannea, Marsannea, Sauvignon Blancia, Garnacha Blancaa, Moscatelia ja Petit Courbutia. Käyminen tammessa ja kypsytys ranskalaisissa tynnyreissä 16 kk. Huumaavan moniulotteinen ja intensiivinen tuoksu, jossa mehiläisvahaa, kypsää omenaa, trooppista hedelmäisyyttä, kukkaisuutta ja yrttejä. Suussa runsas, öljymäinen tekstuuri ja tuoksun moniulotteista sekä äärimmäisen kiehtovaa meininkiä seuraileva maku. Erittäin pitkä ja miellyttävä jälkimaku. Parkerin toimisto on joskus tainnut ylistää tätä Espanjan parhaaksi valkoviiniksi. Mene ja tiedä, mutta järisyttävän herkullista kamaa!

Viikon Copa – Richard Hamilton Colton’s GSM 2015 (Alko 14,69 €)

Posted on 01/03/2018 by Copatinto

Australiankin punaviineissä usein esiintyvä kirjainyhdistelmä GSM muodostuu viinissä käytetyiden rypäleiden etukirjaimista. Grenachen, Syrah’n ja Mourvedren sekoittaminen on todennäköisesti lähtöisin eteläisestä Rhônesta, missä lajikkeet ovat varsin yleisiä ja muodostavat perusrungon monille punaviineille. Samat lajikkeet ovat viihtyneet hyvin myös Australiassa ja erityisesti Shiraz sekä vanhojen köynnösten Grenache ovat kehittyneet omaksi persoonalliseksi tyylilajikseen. Alkon hyllyille on jokin aika sitten heilahtanut Richard Colton’s GSM, joka tulee mainiolta McLaren Vale’n alueelta, Adelaiden eteläpuolelta.
Tummanpunaisen ja reunoiltaan hieman violettiin taittuvan viinin tuoksusta löytyy melko muhkea ja tummasävyinen aromimaailma, josta nousee esiin kypsää mustaherukkaa, mustikkaa, karhunvatukkaa sekä hiukan lakritsia. Täyteläinen maku on pehmeän hedelmäinen, mutta hapokkuuden sopivasti ryhdittämä. Vaikka hedelmäisyys on kypsää se ei sorru yliampuvaan hillomaisuuteen tai paksuuteen, vaan pysyttelee mukavan raikkaissa meiningeissä. Kypsät ja pehmeät tanniinit istuvat hyvin kokonaisuuteen ja melko pitkä jälkimaku jättää tumman marjaisat tunnelmat.

Richard Hamilton Colton’s GSM onnistuu tuomaan mukavasti ja ryhdikkäästi esiin McLaren Valen täyteläistä punaviinityyliä ja on hintaansa nähden hyvä ostos. Täyteläisen viinin tummasävyisen marjaisat maut sopivat hyvin talvipäivien lämmikkeeksi sellaisenaan, runsaammille pataruoille sekä toki myös monenlaisten grilliruokien kylkeen. 3,5 / 5 staraa.

Tiukkojen samppanjakuplien äärellä – Bruno Gobillard Vieilles Vignes Brut

Posted on 25/02/2018 by Copatinto

Vuodenvaihteen blinipöytään tarvittiin tietysti samppanjaa ja päätin kaivella viinikaapista jotain uudempaa tuttavuutta. Bruno Gobillardin perheellä on pitkät viljelyperinteet Champagnessa ja ensimmäiset omat samppanjatkin on tehty jo 1800-luvun puolivälissä. Nykyään tarhoja on 17 hehtaaria, lähinnä Marnen laaksossa. Vieilles Vignes Brut koostuu Meunierista, Pinot Noirista ja Chardonnay’sta. Kunkin rypäleen osuus vaihtelee tilanteen mukaan, mutta Chardonnay jää aina selkeään sivurooliin. Talon viinien sakkakypsytys kestää vähintään 2 vuotta, malolaktista käymistä ei suosita ja myös sokeritasot pidetään matalina.

Melko hillitty tuoksu nostaa nenään lähinnä sitrushedelmiä, mineraalisuutta sekä hentoa paahteisuutta. Maun puolella sitten tykitelläänkin todella tiukalla ja äärimmäisen hapokkaalla otteella. Maku on toki huomattavan intensiivinen, mutta tiukka sitrushedelmäinen puristus vie pakettia vahvalla otteellaan ja muu kokonaisuus jää selkeästi taka-alalle. Melko pitkä jälkimaku jatkaa sitruunaisissa ja mineraalisissa tunnelmissa.

Bruno Gobillard Vieilles Vignes Brut on puristisen suoraviivainen ja tiukan hapokas samppanja. Tämän viinin juttu ei vaikuta olevan nautinnollinen tasapaino tai eleganssi, mutta äärimmäisen tiukan samppanjatyylin ystävät löytävät tästäkin varmasti paljon hyvää. Blinipöydässä erityisesti mätien ja smetanan kanssa samppanja toimi ihan mukavasti, mutta sellaisenaan tarvitsee hardcore-tason happofiilistelijää. 3 / 5 staraa.

Viikon Copa – Vinyes De L’Alba Sumoll (Alko 16,31€)

Posted on 15/02/2018 by Copatinto

Monilla viinialueilla perinteiset paikallislajikkeet ovat vuosien saatossa menettäneet viljelyalaa tuottoisammille, helpommin viljeltäville ja trendikäämmille rypälelajikkeille. Viime vuosina on toisaalta nähty myös päinvastaista liikehdintää ja paikka paikoin unholaan jääneiden alkuperäislajikkeiden asemaa on pyritty elvyttämään. Sumoll on perinteinen katalonialaislajike, jonka viljelyala on pudonnut muutamaan sataan hehtaariin. Markkinoille on viime vuosina tuotu varsin mainioita 100%:sia Sumoll-viinejä ja lajiketta toivoisi näkyvän Katalonian viineissä huomattavasti useamminkin. Alkon valikoimista voi nyt bongata erikoiserän Vinyes De L’Alban Sumollia.

Vinyes De L’Alban Sumoll tulee Tarragonan pohjoispuolella 500 metrin korkeudessa kasvavista, noin 50-vuotiaista köynnöksistä. Viljely hoituu luomumeiningeillä, tammea ei ole käytetty lainkaan ja sulfiittienkin lisäys on pidetty minimissä.

Läpinäkyvän rubiininpunaisen viinin tuoksusta nousee esiin mustaherukkaa, punaista kirsikkaa, pientä kukkaisuuutta sekä mustaa oliivia. Keskitäyteläisen viinin hedelmäisyys pysttelee kontrolloidun ryhdikkäänä ja makusektorilta löytyy ilahduttavasti luonnetta sekä rouheata särmää. Lopussa mukaan lyöttäytyy vielä pieni tanniinien puristus sekä alkoholin (14%) tuomaa lämmön tunnetta.

Olen ollut Sumoll-fani heti ensimmäisestä maistamastani viinistä lähtien ja on ilahduttavaa saada myös Alkon hyllyille 100%:nen Sumoll. Juuri Vinyes De L’Alban kaltaiset laadukkaasti valmistetut, luonteikkaat sekä ryhdikkäät Sumollit tuovat virkistävää ja kaivattua vastapainoa kuluttajia kosiskelevan, täyteläisen kypsän punaviinityylin yliotteelle. Ihmettele harvinaisen lajikkeen luonnetta nauttimalla viini sellaisenaan tai valmista kylkeen vaikka yrttimaustettua possua. 3,5 / 5 staraa.

Mauro Reserva 1989

Posted on 11/02/2018 by Copatinto

Castilla y Leonin Tudela del Duerossa sijaitsevan Bodegas Mauron takaa löytyy yksi Espanjan tunnetuimmista viinintekijöistä. Mariano Garcia tunnetaan parhaiten legendaarisen Vega Sicilian pitkäaikaisena pääviinintekijänä. Vega Sicilian viinien ohella ja sen jälkeen Garcia on puuhaillut mm. Bodegas Mauron (VdT Castilla y Leon), Bodegas San Romanin (D.O. Toro) sekä Bodega Aalto’n (D.O. Ribera del Duero) parissa. Mauron viineistä löytyy tuoreeltaan paljon muhkean intensiivistä hedelmäisyyttä sekä roimasti tanniinisuutta, joten nautinnollisimmat hetket koittavat vasta useampien vuosien kypsyttelyn jälkeen. Viime joulun aikaan oli juuri sopiva hetki ryhtyä ihmettelemään, mitä mahtaa kuulua 28 vuotta kypsyneelle Mauro Reservalle.

Mauro pitää sisällään pääosin vanhojen köynnösten Tinto Finoa (Tempranillo) sekä kymmenisen prosenttia Syrah’ta. Syrah-köynnökset ovat muuten peräisin Rhônesta Guigalin tiluksilta.

Viinin tuoksua ja makua dominoi tummasävytteinen marjaisuus ja yrttinen mausteisuus. Näiden ohella viinistä löytyy kypsälle viinille tyypilliseen tapaan märkiä lehtiä ja kuivattuja marjoja. Hedelmäisyyden runsas määrä ja raikkaus on tämän ikäiselle viinille melkoinen yllätys. Hapokkuus pysyttelee alueelle tyypilliseen tapaan maltillisena, mutta tasapainottaa mukavasti reilua hedelmäisyyttä. Pehmeäksi taittunut tanniinisektori pysyttelee maltillisesti taustalla. Alueen nykyisiin alkoholitasoihin nähden 13,5% tuntuu maltilliselta, eikä se luonnollisestikaan nosta päätään millään tavalla. Pitkä jälkimaku on täynnä tummia kuivattuja marjoja sekä yrttistä mausteisuutta.

Mauro Reserva 1989 on positiivisessa mielessä hämmentävä tapaus. Lähes 30-vuotiaan viinin poikkeuksellisen raikas ja runsas hedelmäisyys kantaa viiniä hienosti ja iän mukanaan tuomat kypsemmät aromit sekä maut tuovat viinille tyylikästä moniulotteisuutta. Ainoa särö harmoniaan tulee muuhun kokonaisuuteen nähden hieman liiankin kesyn tanniinisektorin suunnasta, jonka pieni lisäsärmä olisi tehnyt paketista jotakuinkin täydellisen. Yhtä kaikki, loistava kumppani joulutunnelmissa nautitulle hirven entrecôtelle. 4 / 5 staraa.

Viikon Copa – A Coroa Godello (Alko tilausvalikoima 18,41€)

Posted on 11/01/2018 by Copatinto

Galiciassa sijaitseva Valdeorras on varmasti yksi Espanjan mielenkiintoisimmista valkoviinialueista ja erityisesti näiden seutujen valkoinen valtalajike Godello tuottaa loistavia viinejä. Godello menestyy erityisen hyvin Pohjois-Espanjan leudommassa ilmastossa sekä savisten, hiekkaisten ja liuskekivisten maaperien rinnetarhoilla. Alkon valikoimista löytyy kirjoitushetkellä kaksi Godelloa; sekä vakiovalikoiman Valdesil että tämä tilausvalikoiman A Coroa ovat laadukkaita ja erinomaisia valintoja.

Useiden sukupolvien viininviljelyperinteiden pohjalta vuonna 2002 perustettu A Coroa on perheomisteinen talo ja tuotanto keskittyy nimeomaan Godelloon. Viinintekijänä toimii pitkän kokemuksen omaava Ángel Sanchez Cuesta.

Lasista nousee melko intensiivinen ja nuorekkaan hedelmäinen tuoksu. Siitä löytyy päärynää, limeä, vaaleata kukkaisuutta sekä pientä mineraalisuutta. Ryhdikäs hapokkuus huolehtii hienosti melko täyteläisen ja runsaan hedelmäisen viinin tasapainosta. Melko pitkä jälkimaku on sitruksinen ja yrttinen.

A Coroa Godello on mainio ja laadukas esimerkki nuorekkaan hedelmäisestä ja muhkean täyteläisestä Godellosta. Tuoreempaa hedelmää diggaileville viini on nautinnollinen jo nyt, mutta rakennetta ja tasapainoa löytyy siinä määrin mukavasti, että pari vuotta kellarin uumenissa rakentaa pakettiin lisää moniulotteisuutta ja syvyyttä. Viini toimi kivasti joulun jälkimainingeissa valmistetun kinkkukiusauksen kyljessä. Tilausvalikoiman lisäksi löytyy ainakin Arkadian Alkon hyllystä. 4 / 5 staraa.

COPATINTO

Viinien asiantuntija

Tag Archives: viini