Naturaalia Xarel-loa Kataloniasta – Clos Lentiscus Perill Blanc 2016

Naturaaliviinit ovat selkeässä nosteessa vähän siellä sun täällä ja myös Kataloniassa ollaan oltu tiiviisti ajan hermolla asian suhteen. Vieraillessani keväällä Barcelonan loistavassa naturaaleihin ja biodynaamisiin viineihin keskittyvässä viinibaari L’anima del Vi:ssä bongasin muutaman viinikaverin hehkuttamaa Clos Lentiscusin Xarel-loa hyllyllä. Kun viini ei ollut lasimyynnissä, eikä lyhyt visiitti tällä kertaa mahdollistanut pullollisen kumoamista, päätin hankkia putelin myöhemmin kotiin ja maistella kaikessa rauhassa – kyllä kannatti.

Garrafin luonnonpuistossa, Penedesissä sijaitseva perheomisteinen Clos Lentiscus panostaa vahvasti biodynaamisuuteen ja luonnonmukaisuuteen. Vuodesta 2010 viinit ovat olleet ns. naturaaleja, eli prosessia ei käpälöidä missään vaiheessa, eikä viinin valmistuksessa käytetä mitään lisättyjä aineita. Clos Lentiscus panostaa 20 ha tiluksillaan paikallislajikkeisiin, kuten Xarel-lo, Malvasia de Sitges, Sumoll jne. Perill Blancin rypäleet tulevat vanhoista, noin 80-vuotiaista Xarel-lo-köynnöksistä ja viini on käynyt sekä kypsynyt sakkojensa kanssa amforassa puolisen vuotta.

Suodattamattomalle ja kirkastamattomalle viinille tyypillisen samea keltainen väri. Erittäin kiehtova ja intensiiviinen omenainen tuoksu, lisäksi limeä sekä pientä keltaluumuisuutta taustalla. Paletilla puhtaan hedelmäinen, tiukan hapokas ja upean puhdaspiirteisen omenainen tapaus. Loppua kohden kyytiin hyppää myös pieni mausteisuus. Syvyyttä sekä persoonallisuutta riittää yllin kyllin ja maku kestää suussa erittäin pitkään.

Clos Lentiscus Perill on erinomainen naturaali Xarel-lo, joka ei paukuttele henkseleitä alleviivaamalla naturaalia luonnettaan, vaan keskittyy tuomaan erinomaisella tavalla esiin Xarel-lon puhdaspiirteisen omenaisia ominaisuuksia. Kun tämä kaikki yhdistyy nätisti kasassa pysyvään rakenteeseen ja hallitun oksidatiivisiin piirteisiin, voidaan todeta paketin onnistuneen erinomaisesti. Pulloja irtoilee Espanjassa kauppojen hyllyiltä noin 14 euron pulituksella. 4,5 / 5 staraa.

 

Kuuman vuosikerran Burgundia – Gérard Seguin Gevrey-Chambertin 2003

Kun viineistä halutaan löytää vuosikerroille tyypillisiä ominaisuuksia ja kasvuolosuhteiden välisiä eroja, nousevat viinimaailman klassikkoalueet omaan luokkaansa. Esim. Ranskan Champagnen, Bourgognen ja Bordeaux´n viinit ovat syystäkin tunnettuja siitä, että alueilla fiksusti tehdyt viinit ilmentävät nätisti ja konkreettisesti kasvuympäristöjensä ja olosuhteidensa eroja. Vuosikerta 2003 tunnetaan erittäin kuumana kasvukautena ympäri Eurooppaa, eikä Burgundi ollut poikkeus. Käytännössä viineistä tuli monin paikoin totuttua massiivisempia, alkoholisempia sekä matalampihappoisia. Myös satomäärät jäivät pieniksi, mikä taas johtui enemmänkin kevään pakkasvaurioista. Erityisen hankalien vuosikertojen kypsytyspotentiaali tai odotettavissa oleva viinielämys ei välttämättä ole sitä kovinta huippua, mutta siitä huolimatta hankin toistuvasti myös surkeampia vuosikertoja kaappiin. Syynä on yksinkertaisesti se, että surkeammatkin vuosikerrat tarjoavat ainakin itselleni arvokasta oppia viininviljelyn ja kellarityöskentelyn koukeroista sekä siitä miten erilaiset olosuhteet ja valinnat vaikuttavat pullosta löytyvään lopputuottesseen.

Nappasin kesällä auki kaapissa lepäilleen Gérard Seguin Gevrey-Chambertin 2003:n ja testailin mitä kuuma vuosi tämän pullon kohdalla käytännössä tarkoittaa. Ja hyvinhän se selvisi. Tuoksussa on kypsää kirsikkaa, vadelmaa, mansikkaa, karpaloa, savua, ja pientä pippurista mausteisuutta. Viinistä löytyy ikään nähden yllättävän niukasti kehittyneen viinin tertiääristä profiilia, sen sijaan pinnalle nousee enemmänkin kypsän marjaisa ja mehukas meininki. Suussa keskitäyteläinen viini toistaa tuoksun elementtejä. Hieman pullukalta vaikuttava kypsä marjaisuus ei päästä Pinot Noirin herkkää olemusta parhaalla mahdollisella tavalla esiin ja viini kaipaisi myös tiukempaa hapokkuutta tuomaan lisäryhtiä sekä särmää. Myös syvyys jää puolitiehen, vaikka pehmeät ja kypsät tanniinit tuovatkin loppumakuun annoksen jäntevyyttä.

Gérard Seguin Gevrey-Chambertin on selkeästi “sitä saa mitä tilaa”-tyyppinen tapaus. Kuuman vuoden viini nostaa esiin lähinnä kypsää marjaisuutta sekä mehukkuutta ja jää vajaaksi sekä happosektorin että moniulotteisuuden saralla. Tyytyväinen pitää olla ainakin siihen, että viini ilmentää avoimesti vuosikertansa luonnetta, eikä siitä ole pyritty vääntämään mitään muuta kepulikonstein. Hedelmässä riittäisi intensiivisyyttä vielä jatkokellarointiakin varten, mutta on kovin vaikea uskoa näin kypsän profiilin viinin saavuttavan mitään erityisen merkittävää lisäkypsyttelyn seurauksena. Korkki auki ja lasiin vaan, näin se on. 3 / 5 staraa.

 

Viikon Copa – Carl Loewen Quant Riesling 2016 (Alko 13,35 €)

Viime viikon Moselin reissulla tuli maisteltua paljon 2016 vuosikerran mainioita Rieslingejä, joten on luontevaa poimia myös viikon viinivinkiksi Moselia kyseiseltä vuodelta. Carl Loewen on laadukas ja luotettava tuottaja Leiwenista ja viime vuosina myös perhetilan nuori sukupolvi on tuonut tekemiseen kivaa lisäpotkua. Tämä Quant Riesling on viihtynyt Alkon vakiovalikoimissa jo useamman vuoden ja myös 2016 vuoden pullo tuntuu olevan varsin mainiossa vedossa.

Tuoksussa vihreätä omenaa, päärynää, hitunen persikan kiveä ja mineraalisuutta. Maku seurailee tuoksua ja raikkaan tiukka hapokkuus asettuu nätisti balanssiin jäännössokerin kanssa (13 g/l). Makeusprofiililtaan viini taittuu puolikuivan puolelle ja kokonaisuus on raikas, tasapainoinen ja melko pitkä myös jälkimaun osalta.

Carl Loewen Quant on laadukas Moselin perus-Riesling tilanteeseen kuin tilanteeseen. Viinistä löytää tyypilliseen tapaan ilahduttavan toimivaa yhteispeliä raikkaan happosektorin sekä jännössokerin välillä. Vuosikerta 2016 tuntuu olevan mukavan tasapainoisessa vireessä. Varma valinta Rieslingin ystäville. 3,5/5 staraa. (kuva: Alko)

 

 

Viikon Copa – Pepper Tree Shiraz Cabernet (Alko 15,85 €)

Australiasta löytyy sangen mielenkiintoisia viinialueita, -tuottajia sekä viinejä, varsinkin kun sivuuttaa suosiolla geneerisemmät massatuotantojutut. Alkon vakiovalikoimaan pölähtänyt Pepper Tree Shiraz Cabernet on mielenkiintoinen jo siinäkin mielessä, että se tulee Etelä-Australian Coonawarran lähellä sijaitsevalta pieneltä ja melko tuoreelta Wrattonbullyn viinialueelta. Wrattonbullya voidaan pitää Australian mittakaavassa hieman viileämpänä alueena, joten alueen viinieistä ei lähtökohtaisesti löydy sitä kaikkein täyteläisintä ja massiivisinta mättösektoria. Toisaalta Wrattonbullyssa kasvavat köynnökset ovat pääosin melko nuoria, joten vanhempien köynnösten rypäleistä puristettavaan intensiteettiin ja säihkeeseen ei välttämättä ylletä.

Tuoksusta löytyy karhunvatukkaa, mustaherukkaa, lakritsia ja hitunen minttua. Makusektorilla viini seurailee tuoksun tunnelmia. Hedelmäsektori on kypsää ja melko runsasta, mutta pysyttelee kuitenkin ilahduttavan raikkaana, kuivana ja ryhdikkäänä. Piristävä hapokkuus asettuu hyvin paikoilleen ja napakka kypsien tanniinien puristus loppua kohden hienosäätää tasapainoa. Melko pitkä jälkimaku on lämminhenkisen mausteinen.

Pepper Tree Shiraz Cabernet on mukavan ryhdikäs ja tasapainoinen paketti Australialle tyypillistä Shiraz-Cabernet Sauvignonin-blendiä, josta löytyy tuttuun tapaan kypsää hedelmäisyyttä, lakritsia sekä minttua. Viileämpi kasvuympäristö näkyy viinissä hyvin kasassa pysyvänä ryhtinä. Pepper Tree onnistuu välttelemään ylikypsällä hillomaisuudella, massiivisella konsentraatiolla sekä yliampuvalla alkoholisuudella paukuttelun. Mainio valinta monenmoisiin grillailuhommiin. 3,5 / 5 staraa.

 

 

Viikon Copa – Chateau Fontesteau 2002 (Alko 19,98 €)

Bordeaux’n punaviinit ovat tuoreina varsin tiukkoja, tymäköitä ja kireitä tapauksia. Tasapaino, eleganssi ja moniulotteisuus löytyy vuosien kellaroinnilla, mutta tuoreen vuosikerran ostajalle odotusaika käy harmillisen pitkäksi. Alkoissa ei ole pahemmin kypsempiä vuosikertoja nähty, mutta tänä vuonna ainakin muutama vanhempi Bordeaux on ilmestynyt valikoimiin. Yksi näistä on Chateau Fontesteau 2002. Vuosikerta 2002 oli Euroopassa varsin haastava, Samppanjaa lukuunottamatta. Bordeaux’ssakin saatiin pieni ja tasoltaan suuresti vaihteleva sato. Monet tuottajat olivat kuitenkin tyytyväisiä tuloksiin ja Fontesteaun maantieteellisesti melko laaja apellaatioluokitus Haut-Médoc sallii myös ongelmien väistelyn pienempiä alueita paremmin.

Chateau Fontesteausta löytyy tyypillinen Bordeaux’n vasemman rannan rypälesekoitus, jossa Cabernet Sauvignon toimii pääesiintyjänä ja Merlot, Cabernet Franc sekä Petit Verdot säestävät. Lasissa hieman tiilenpunaan jo kääntyvä väri. Tuoksu on sitä klassista ikääntyneempää Bordeaux’ta, jossa primäärinen mustaherukka ja tumma kirsikka antavat jo pikkuhiljaa periksi kuivatuille hedelmille, tupakalle, setripuulle ja syksyisen metsän märille lehdille. Myös maku on mukavasti kehittynyt ja seurailee pääosin tuoksun suuntaviivoja. Hedelmän intensiivisyys jää maun keskiosassa hieman muun kokonaisuuden jalkoihin, mutta kokonaisuus pysyy silti tyylikkäästi kasassa koko matkan. Hapokkuutta on napakasti ja ryhdikkäästi, kypsät tanniinit ovat selkeästi jo hiipumaan päin, vaikka pieni ikenien puristus loppumausta löytyykin. Keskipitkä jäkimaku liikuskelee kuivatun mustaherukan, tupakan ja setripuun suunnilla.

Chateau Fontesteau on mukava paketti kypsää Bordeaux-meininkiä ja tarjoilee juurikin sitä, mitä 15-vuotiaalta Haut-Médocin Cru Bourgeois-viiniltä sopii odotella. Ei suuren suuri viini, mutta tasapainoinen ja tyylikäs tapaus, jonka korkkausta ei kannata enää pitkittää. Viiniä voi sovitella ruokapöydässä kypsemmäksi valmistettujen riistalihojen tai vaikkapa ankan kylkeen. Parin kympin hintaan kelpo ostos Alkosta. 3,5 / 5 staraa.

 

 

 

Kuusi Alsacen Grand Cru Rieslingiä testissä

Alsacen Rieslingit ovat useimmiten erittäin luotettavia ostoksia ja tarjoilevat myös melko mukavaa hinta-laatusuhdetta. Alkon vakiovalikoimaan on viime aikoina heilahdellut useita varsin houkuttelevilla hintalapuilla varustettuja Alsacen Grand Cru Rieslingejä. Päätin ottaa selvää, minkälaista tavaraa pulloista löytyy ja nappasin kuusi uutuutta testiin. Viinit on maistettu puolisokkona (maisteltavat viinit tiedossa, mutta maistelujärjestys ei). Maistelun jälkeen viinejä testailtiin vielä grillatun bratwurstin, kevyesti mausteisen chorizon ja lampaanmaitojuuston kanssa.

Bestheim Riesling Grand Cru Schlossberg 2015 (Alko 16,90 €)

Mehevä ja runsas tuoksu, jossa muita testin viinejä kypsempää hedelmää; persikkaa, päärynää, omenaa, hitunen mineraalisuutta. Kuiva viini, jonka suutuntumassa hieman öljyisempi ja runsaampi rakenne. Runsaasti hedelmää ja testin kepein hapokkuus, minkä vuoksi omaa joukon parhaan kulauteltavuuden sellaisenaan. Keskipitkä jälkimaku. Testissä sijalle 5 – Runsas ja kypsän hedelmäinen, helposti lähestyttävä ja mukavasti  kulauteltava. 3,5 / 5 staraa.

 

 

Henri Ehrhart Riesling Grand Cru Ollwiller 2014 (Alko 15,90 €)

Alkuun hieman sulkeutunut tuoksu, josta hiljalleen alkaa erottua omenaa ja persikkaa sekä myöhemmin myös hitunen marmeladia ja mineraalisuutta. Suussa pieni jäännössokerimäärä nostaa viinin puolikuivaksi, mutta selkeä ja napakka hapokkuus pitää ryhdin hienosti kasassa. Hyvä tasapaino hedelmäisyyden, jäännössokerin ja hapokkuuden välillä. Melko pitkä ja tyylikäs jälkimaku. TESTISSÄ SIJALLE 1 – VOITTAJA – Tyylikkäin ja tasapainoisin kokonaisuus. 4 / 5 staraa.

 

 

 

Hunawihr Riesling Grand Cru Rosacker 2016 (Alko 16,90 €)

Tuoksultaan testin kepein; nuorekas, kypsän päärynäinen ja viheromenainen, mukana myös hieman kosiskelevaa kukkaisuutta ja pieni hitunen mineraalisuutta. Puolikuivassa maussa kevyt ja suoraviivainen hedelmäisyys ei aivan pysy reilun hapokkuuden vauhdissa, eikä tasapaino yllä kärkiviinien tasolle. Napakka hapokkuus ja 12g/l jäännössokeri pääsevät kuitenkin melko hyvään yhteispeliin. Kokonaisuutena selkeästi testin kepein viini. Testissä jäi jumbosijalle 6, mutta yllätti ylivoimaisesti parhaalla toimivuudella bratwurstin kanssa.  3 / 5 staraa.

 

Château de Riquewihr Riesling Grand Cru Schoenenbourg 2012 (Alko 15,89 €)

Selkeästi testin kehittynein ja samalla myös kiehtovin tuoksu, jossa petrolia, kypsää omenaa, persikkaa, aprikoosia ja hieman hunajaa ja mineraalisuutta. Puolikuiva maku seurailee mukavasti tuoksua ja reipas hapokkuus pitää paketin hienosti kasassa. Hedelmäisyydestä löytyy mukavasti moniulotteisuutta ja myös jälkimaku on melko pitkä.  Testissä sijalle 2 – puolikuiva, hieman jo kehittynyt ja moniulotteinen. Toimii hieman mausteisempienkin ruokien kanssa. 4 / 5 staraa.

 

 

 

Vieil Armand Riesling Grand Cru Ollwiller 2016 (16,68 €)

Hieman hentoisempi tuoksu, jossa vihreätä omenaa, päärynää sekä mineraalisuutta. Suussa testin hapokkain viini etenee alkuun selkeästi hapot ja tiukahko sitruunaisuus edellä, mutta hengitettyään hiukan, alkaa nostamaan myös kypsempää hedelmäisyyttä ja mineraalisuutta paremmin esille. Melko pitkä ja tyylikäs jälkimaku. Hyötyisi vielä vuoden parin kellaroinnista päästäkseen parhaimpaansa. Testissä sijalle 3 – nuori, hapokas ja hieman tiukempirakenteinen, mutta kokonaisuutena tyylikäs. 3,5 / 5 staraa.

 

 

 

Arthur Metz Riesling Grand Cru Altenberg de Bergbieten 2014 (16,90 €)

Alkuun hieman ujo tuoksu, joka kuitenkin avautuu nopeasti ja tuo nokkaan kypsää persikkaa, omenaa, mehiläisvahaa ja mineraalisuutta. Suussa hedelmäisyys jää hieman taka-alalle, eikä varsinkaan keskipaletilla pysy tiukan hapokkuuden kyydissä. Tuoksusta ja mausta löytyy kuitenkin pientä moniulotteisuutta. Testin selkeästi kuivin suutuntuma selittyy korkeimmilla happolukemilla (8,0 g/l) ja matalimmilla jäännössokereilla (5,0 g/l). Kokonaisuutena kuitenkin melko tyylikäs viini, joskin hieman muita karumpi rakenne. Keskipitkä jälkimaku pysyttelee hapokkaissa ja mineraalisissa tunnelmissa. Testissä sijalle 4 – Kuivemman ja hapokkaaman tyylin viini, josta löytyy kuitenkin annos moniulotteisuutta ja tyylikkyyttä. 3,5 / 5 staraa.

 

 

 

Raikasta ja puhtaan hedelmäistä Prioratia – Fredi Torres Priorat Classic 2014

Fredi Torres on mielenkiintoinen viinintekijä, joka tuntuu saavan viineihinsä jollain selittämättömällä tavalla hienoja vivahteita, eläväisyyttä ja raikasta hedelmäisyyttä. Hepulla on meneillään jos jonkinmoisia viiniprojekteja ympäri Espanjaa ja Ribeira Sacran Silice Viticultores-projektia hehkuttelinkin jokunen tovi sitten blogissa (→ Kiehtovaa Menciaa Ribeira Sacrasta – Silice Viticultores Silice 2014). Katalonian reissulla satuin syömään illallista Falsetin loistavassa Celler de l’Aspicissa ja paikan tunnetusti mahtavasta viinivalikoimasta tuli ostettua muutama helmi mukaan matkalaukkuun. Yksi kotiin matkanneista pulloista oli Fredi Torres Priorat Classic 2014.

Priorat Classicin rypäleet ovat kasvaneet Gratallopsin nurkilla. Mukana on Garnatxaa (75%), Cariñenaa (20%), Syrah’ta (3%) ja pieni pläjäys valkoisia rypäleitä (2%).  Kuten yleensä muutenkin, myös Fredi Torresin Prioratin vinkut duunaillaan hyvin minimaalisia käpälöintitaktiikoita noudatellen, ilman suodatuksia ja kirkastuksia. Myöskään tammea ei haluta nostaa parrasvaloihin. Tästäkin viinistä vain 15% on kypsynyt noin 10 kk tammitynnyreissä ja loppu on lepäillyt terästankeissa.

Lasista nousee erittäin kiehtova tuoksu, josta löytyy kypsää karhunvatukkaa, tummaa kirsikkaa, yrttejä ja pientä savuisuutta. Maussa korostuu raikas, puhdas ja mehukas hedelmäisyys. Suutuntuma on pehmeä, yrttinen klangi ja pieni mineraalisuus tuovat lisää syvyyttä. Ryhdistä pitää huolen kypsä ja pehmeä tanniinisuus sekä hyvin pakettia tasapainottava hapokkuus. Alkoholitasokin pysyttelee Prioratin punaviineille alhaisissa 13,5% lukemissa.

Fredi Torres Priorat Classic 2014 on ilahduttavalla tavalla puhtaan hedelmäistä ja raikasta tavaraa. Kaikki palikat asettuvat nätisti paikalleen ja viinin dokabiliteettihan on suoraan seitsemännestä taivaasta. Kaiken kaikkiaan poikkeuksellisen raikas ja selkeästi hedelmäisyyteen fokusoiva Prioratin punkku ja todella loistava ostos Espanjasta noin kympillä. 4 / 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Gran Cerdo 2016 (Alko 11,85 €)

Espanja on leimautunut monien ajatuksissa muhkean konsentraation ja pitkien tammikypsytysten viinimaaksi. Espanjassa valmistetaan kuitenkin myös kepeitä, raikkaita ja nuoria viinejä, jotka eivät ole välttämättä tammea nähneetkään. Erityisesti Tempranillosta ja Garnachasta valmistetut nuoret viinit antavat hyvän käsityksen siitä, että ko. lajikkeista on muuhunkin, kuin pitkien tammikypsytysten kanssa paukutteluun. Parhaimmillaan viinit ovat todella raikkaita ja mehukkaita sekä ennen kaikkea mukavasti kulauteltavia tapauksia. Maahantuoja Vindirekt on panostanut viime aikoina naturaaliviinien sektoriin ja tämän työn satoa on alkanut putkahdella ravintolavalikoiman lisäksi myös Alkoon. Yksi tällainen naturaali tapaus on Riojasta tuleva Gonzalo Gonzalo & The Wineloven Gran Cerdo, jonka vuosikertaa 2016 on saatu Alkon myymälöihin erikoiserä.

Gran Cerdo pitää sisällään 90% Tempranilloa ja 10 % Gracianoa ja on omistanut katkeransuloisen “Iso Sika”-nimensä niille pukumiehille, jotka eivät uskoneet Gonzalo Gonzalon viiniprojektiin, eivätkä myöntäneet tälle lainaa. Viini on kypsynyt 12 kk sementtitankeissa, eikä sitä ole suodatettu tai stabiloitu. Myös sulfiittien käyttö on pidetty minimissä. Viini tuoksu on viinityylille ominaisesti melko aromaattinen ja tuo nokkaan tummaa kirsikkaa, vadelmaa, mansikkaa sekä selkeää kukkaisuutta. Suussa keskitäyteläinen viini on ennen kaikkea mehukas ja marjaisa, jota sopivan tahdikas happosektori pitää kivasti ryhdissä. Hyvin hento tanniinisuus sopii kepeään ja hedelmäiseen pakettiin hyvin ja vahvistaa samalla mutkatonta kulateltavuutta.

Gran Cerdo on mukava esimerkki kepeämmästä ja raikkaammasta Tempranillo-vetoisesta viinistä, josta löytää viinityylille tyypillistä mehukkuutta sekä kukkaisuutta. Hauska viini mutkattomien meininkien ja rennompien hetkien yhteyteen. Menee kurkusta alas sellaisenaankin, mutta kylkeen voi halutessaan sovitella vaikka grillattua kanaa tai pizzaa. 3,5 / 5 staraa.

 

 

Viikon Copa – Huber Ried Alte Setzen Grüner Veltliner 2015 (Alko 19,99 €)

Itävaltalainen Weingut Huber herättää mielenkiintoa vähintään siksi, että nuori ja innokas viinintekijä Markus Huber tuntuu saavan aikaan varsin mainioita viinejä. Silloin tällöin Huberin viinien taustalta löytyy hieman kokeilevampiakin valmistukseen liittyviä kikkailuja ja myös viineistä löytää usein mielenkiintoisia vivahteita. Alkon hyllyille on hiljattain pamahtanut erikoiserä Huberin Ried Alte Setzen Grüner Veltlineriä, joka on Traisentalin Alte Setzen-nimisen Erste Lage-tarhan tuotos noin 60-vuotiaista köynnöksistä. Viini on käynyt läpi 12 tunnin kuorikontaktin ja käyminen on tapahtunut terästankeissa. Kypsytys sakkojen kanssa 8 kk isoissa 2500 l akaasiatynnyreissä (50%) ja terästankeissa (50%). Tuoksusta löytää limeä, persikkaa, omenaa ja mausteisuutta. Paletilla raikkaan hedelmäinen ja tekstuuriltaan hieman öljyinenkin viini seurailee tuoksun setitystä. Loppua kohden mineraalinen sekä mausteinen klangi voimistuu. Nätti ja raikas hapokkuus virkistää pakettia ja pitkä jälkimaku keikkuu valkopippurin ja yrttien merkeissä.

Huber Ried Alte Setzen Grüner Veltliner on tyylikäs kokonaisuus, josta löytyy tasapainoinen paketti klassisia Grüner Veltlinerin ominaisuuksia sekä sopivasti mielenkiintoista vivahteikkuutta ja eläväisyyttä. Varma valinta kaloille ja äyriäisille, mutta miksei myös grillatulle possulle tai klassisen wienerschnitzelin kylkeen. 4 / 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Ramón do Casar Treixadura (Alko 15,89 €)

Ribeiron valkkareita olen hehkuttanut jo moneen kertaan aiemminkin. Ja taas hehkutan, kun Alkoon on sattunut pölähtämään erikoiserä Ramon do Casarin Treixaduraa. Todennäköisesti Portugalista Galiciaan kulkeutunut Treixadura on yleinen valkoviinilajike Espanjan puolella nimenomaan Ribeiron alueella, mutta perinteisesti sijoittunut lähinnä osaksi erilaisia blendejä. Yleensä Treixadura tarjoilee selkeästi viljelyalueidensa muita päälajikkeita (esim. Godello, Albariño ja Loureiro) matalahappoisempaa ja kukkaisempaa sekä suoraviivaisemman hedelmäistä menoa. Satapinnaiset lajikeviinit ovat viimeaikaisesta yleistymisestään huolimatta edelleen vähemmistöroolissa.

Ramón do Casarin Treixaduran tuoksusta löytää selkeää mineraalisuutta, päärynää, omenaa ja greippiä sekä hyvin hillityn määrän kukkaisuutta. Suussa eläväisen oloinen viini pysyttelee tuoksun suuntaviivoilla ja mukaan lyöttäytyy odotettua terhakkaampi pläjäys hapokkuutta. Pieni mineraalisuus tuo pakettiin mukavasti lisävivahdetta. Melko pitkä jälkimaku pyörii päärynäisissä ja mineraalisissa merkeissä.

Ramon do Casar Treixadura on erinomainen ja tasapainoinen viini, josta löytää ilahduttavan paketin mineraalisuutta ja hienon hapokkuuden ansiosta myös nätisti kontrollissa pysyvää hedelmäisyyttä. Lautaselle sopii laajalla skaalalla kalaa tai mereneläviä, sehän on selvä. Alkon myymälöistä löytyy siis rajoitettu erä, vieläpä erittäin asialliseen hintaan. Tarkista lähimyymäläsi saatavuus Alkon nettisivuilta ja nappaa samalla pari extrapulloa varalle. 4/ 5 staraa.