Halon Cosecha 2008

Posted on 07/03/2014 by Copatinto

Reissun päällä tulee aina silloin tällöin iskettyä kourat tarjouslaarien houkutuksiin. Näin pääsi käymään tämänkin pullon kohdalla. Viinin takana on vuonna 2003 perustettu Bodegas Pagos de Mogar, Espanjan Ribera del Duerosta. Putiikki lykkii markkinoille noin 75000 pulloa vuosittain Mogar- ja Halon-nimisillä brändeillä. Kevyen kenttätarkkailun perusteella Mogar-nimellä näytettäisiin pullotettavan selkeästi arvostetumpaa tavaraa. Nyt maistettu Halon Cosecha 2008 on 100 %:nen Tinta Fina (Tempranillo), jota pullonkylkitekstien mukaan (muistaakseni) oli kypsytetty 8 kk tammessa.

Nuorekkaan oloinen tuoksu tuo välittömästi mieleen uuden maailman punaviinit pienimuotoisella rikkipöllähdyksellä terästettynä. Pienen tuulettelun jälkeen nokka löytää kypsää kirsikkaa, herukkaa, metsämansikkaa ja vaniljaa. Makusektorilta löytyy kypsää ja hiukan makeaakin mehumaisuutta sekä melko vaatimattomalla tavalla integroituva happo- ja tanniinisektori. Tanniinien osalta reilumpi ikenien kiristysvaihde iskeytyy päälle paletin loppuosassa, kuin puun takaa. Kokonaisuus jää vaatimattomaksi ja suhteellisen karheaksi, eikä kunnollista tasapainoa ei saavuteta missään vaiheessa. Etikettiin printattu 13,5 % alkoholiakin puskee läpi valitettavan reippaasti.

Tästä viinistä on vaikea löytää alkuperää. Mikään ei erityisemmin tunnu viittaavan Ribera del Dueroon. Sokkona olisin varmaankin sijoittanut viinin jonnekin Chileen ja veikannut rypälekoostumukseksi jotain Cabernet-vetoista blendiä. Noin kahdeksan euron ostohinta ei vienyt konkurssiin, muttei myöskään tarjoillut vastineeksi mitään sellaista, mistä nyt erityisesti kannattaisi maksaa. 1,5 / 5 staraa.

Les Cousins L’inconsient 2011

Posted on 02/03/2014 by Copatinto

Kaksi serkusta, Marc ja Adrià, ovat aloittaneet viinipuuhailunsa Prioratin maisemissa jo lapsuusiässä perheidensä maineikkailla viinitiloilla (Cims de Porrera & Mas Martinet). Vaelleltuaan viinitöissä eri puolilla maailmaa serkukset toteuttivat unelmansa ja aloittivat vuonna 2007 omien viinien valmistuksen sympaattisessa Porreran kylässä. Maailman kierroksilta kotikonnuille palanneet nuoret viinintekijät onnistuvat usein lisäämään mielenkiintoisia uusia näkemyksiä klassikkoalueiden viinintekoon, joten päätin kaapata Les Cousins L’inconsientin mukaani Barcelonan Vila Vinitecasta.

Prioratille tyypilliseen tapaan L’inconscient on useamman lajikkeen blendi. Mukana keikkuvat Cariñena, Garnacha, Cabernet Sauvignon, Merlot ja Syrah. Käsin kerättyjen rypäleiden on annettu maseroitua vain lyhyehkön ajan. Viiniä on kypsytetty 12 kuukautta 7000-litraisissa ranskalaisissa tammitynnyreissä. Tämän jälkeen on tehty lopullinen blendaus ja viini on saanut vielä levätä 3 kuukautta terästankeissa ennen pullotusta.

Tuoksusta löytyy punaista ja vähän tummempaakin kirsikkaa, puolukkaa ja karpaloa. Myöhemmin mukaan lyöttäytyy kypsempiä sävyjä vadelman ja boysenmarjan toimesta. Tammi hönkii hiljakseen taustalla, muttei millään tavalla häiriköi muiden toimintaa. Melko täyteläinen maku seurailee tuoksun havaintoja ja mielenkiintoisesta paketista löytyy mukavasti eläväisyyttä ja ulottuvuuksiakin. Myös pientä bitterisyyttä on havaittavissa loppua kohden. Sopiva hapokkuus ja napakat tanniinit pitävät huolta ryhdistä ja yleisestä järjestyksestä. Melko pitkä jälkimaku on kirsikkainen ja mausteinen.

Les Cousins L’inconsient 2011 on mielenkiintoinen ja astetta persoonallisempi punkku Prioratista. Viiniä ei ole rakennettu tukkoisen paksun uutoksen varaan, vaan pienemmät muskelit on korvattu isommalla luonteella. Kympin ostoksena hinta-laatusuhteeltaan erinomainen tapaus ja papukaijamerkki hauskasta ja värikkäästä etiketistä. 3,5 / 5 staraa.

Stefan Winter Riesling 2012 – 9,50€ (Viking Line)

Posted on 25/02/2014 by Copatinto

Viking Line on valinnut hiljattain uusia laivanviinejä risteilyaluksilleen ja toista kertaa peräkkäin valkkarin kohdalla on päädytty ilahduttavasti Rieslingiin. Lähes yhtä ilahduttavalla tavalla eräs ystävällismielinen kuljetusalan yritys toimitti allekirjoittaneelle näytepullon testattavaksi. Tällä kertaa laivan valkoviiniksi valikoitunut Stefan Winter Riesling 2012 tulee Saksan Rheinhessenistä. Weingut Winter viljelee Dittelsheimin läheisyydessä yhteensä noin pariakymmentä hehtaaria, joista puolet on pyhitetty Rieslingille. Suvun viljelyperinteet ulottuvat useiden satojen vuosien päähän, mutta pelkästään viininviljelyyn on keskitytty 90-luvun alkupuolelta lähtien. Nyt maistetun Rieslingin ansiolistalta löytyy mm. spontaani käymisprosessi terästankeissa sekä pitkä sakkakypsytys.

Raikkaassa tuoksussa on sitruunaa, Granny Smith omenaa ja kalkkikiveä muistuttavaa mineraalisuutta. Paletilla lähestulkoon kuiva ja runsaan hedelmäinen viini saa mallikkaasti tasapainoa ja ryhtiä terhakasta hapokkuudesta. Pitkässä jälkimaussa yhdistyy raikkaan omenan ja sitruunan mehukkuus sekä tyylikäs mineraalisuus.

Stefan Winter Riesling 2012 on miellyttävä ja tasapainoinen valkkari, joka tekee suoraviivaisesti sen mitä siltä odotetaan, ilman suurempia sooloiluja. Hyvä balanssi hedelmäisyyden, jäännössokerin ja pirteän hapokkuuden takaa hyvät kyydit erilaisille äyriäis- ja kalaruoille sekä vaaleille lihoille. Dokabiliteetti vaikutti olevan sen verran hyvällä tasolla, ettei sellaisenaan tissuttelijankaan tarvitse nyrpistää nokkaansa. Laivojen myymälöissä lompakko kevenee 9,50 € ja ravintoloissa 24 €. Viking Club-kortilla kuittaantuu vielä lisäalennuksia, joten stig ombord!. 3,5 / 5 staraa.

San Marzano Vindoro 2012 – 9,98 €

Posted on 18/02/2014 by Copatinto

Kun Alkon perusvalikoimassa on 13 viiniä Italian suurtuotantoalue Apuliasta ja vastaavasti esim. Barbaresco-, Barolo-, Chianti Classico- ja Brunello di Montalcino-viinien yhteenlaskettu määrä on 11, voitaneen hiukan pohtia mille osastoille täydennystä ensisijaisesti tarvittaisiin. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että Apulian osastoa on vahvistettu jälleen yhdellä himpun verran alle kympin uutuudella. Noh, pulinat pois ja tottamooses pullo testiin. Lasiin siis San Marzano Vindoro 2012, jonka blendissä on mukana alueelle tyypillisimmistä lajikkeista Primitivo ja Negroamaro sekä lisäksi “jokapaikanhöylä” Merlot. Lajikkeiden keskinäinen jakautuminen jää arvoitukseksi. Viiniä on kypsytetty tammitynnyreissä 6 kuukautta.

Tuoksussa on hapanta kirsikkaa ja kypsää karhunvatukkaa. Melko täyteläiselle paletille työntyvät makeanoloiset luumu ja karhunvatukka sekä takarivistä aavistuksen happamammalla naamalla virnistävä kirsikka. Kokonaisuus jää hieman yksiulotteiseksi, eikä runsas ja kypsänmakea hedelmäisyys saa aivan toivottua vastusta keskitason hapokkuudesta tai pehmeästä tanniinisuudesta. Keskipitkä jälkimaku on kypsän hedelmäinen.

San Marzano Vindoro on pehmeähkö, mehuisa ja helposti lähestyttävä punkku. Paikoin makeankin suuntaan kääntyvä mehukkuus ei ole aivan parhaassa balanssissa maltillisen hapokkuuden ja kesyn tanniiniosaston kanssa, mikä miellyttänee pehmeiden ja helppojen vinkkujen ystäviä. Ruokapöytään sopivia seuralaisia ovat lihaisat, hieman arkisemmat padat ja kastikkeet. 2,5 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

Ernst Clüsserath Trittenheimer Apotheke Riesling Spätlese trocken 2011

Posted on 13/02/2014 by Copatinto

Eräänä perjantaina marketin kalatiskiltä valmiiksi perattuina saalistetut muikut kirkuivat jotain mojovaa valkoviiniä kylkeensä. Kaapista tarttui kouraan Ernst Clüsserathin Riesling Moselista.

Clüsserath viljelee n. neljän hehtaarin tarhoillaan lähes yksinomaan Rieslingiä. Näin pienillä tarhapinta-aloilla vuosituotanto pyörii siellä kolmenkymmenentuhannen pullon tietämissä. Nyt korkatun viinin rypäleet ovat etikettiin tällätyn tekstin mukaisesti kasvaneet Trittenheimin Apotheken rinteillä. Viini on saanut käydä luonnonhiivoilla omassa rauhallisessa tahdissaan ja muutoinkin kellarissa on pyritty jättämään kaikenlaiset ylimääräiset käpälöinnit väliin.

Tuoksun eturintamassa on vihreää omenaa, sitruunaa ja persikkaa. Taustalla hönkii myös mineraalisuutta, joka tuo mieleen märän rantakivikon. Lähestulkoon kuivalta paletilta löytyy nuorekasta hedelmäisyyttä räyhäkän sitruunan ja hieman iisimmän vihreän omenan muodossa. Tiukka ja runsas hapokkuus tasapainottaa hienosti runsasta hedelmäisyyttä. Paletin loppua kohden enemmän esiin työntyvä mineraalisuus pysyttelee kyydissä mukana aina pitkään ja raikkaan omenaiseen jälkimakuun saakka.

Erinomainen Moselin Riesling, jossa on rautainen yhdistelmä nuorekasta hedelmäisyyttä, terävää hapokkkuutta ja tyylikästä mineraalisuutta. Viinissä on tässä vaiheessa vielä runsaasti nuorekasta agressiivisuutta sekä konsentraatiota, joten lisäkypsytys tulee palkitsemaan kärsivällisemmän viinisiepon moniulotteisemmalla ja rauhallisemmalla paketilla. Silkes Weinkellerin valikoimista hieman alle parilla kympillä hankittuna kaiken kaikkiaan erittäin toimiva tapaus jo tässä vaiheessa. Helsingin päädyssä pyöriville tiedoksi vielä, että erilaisia Clüsserathin Rieslingejä näyttäisi löytyvän ainakin kirjoitushetkellä ravintola KuuKuun, Carelian ja Kuun listoilta. 4 / 5 staraa.

Codorníu Ecológica Cava 12,99 € (Alkon tilausvalikoima)

Posted on 07/02/2014 by Copatinto

Kävipä tässä eräänä päivänä niin, että lounaan alkajaisiksi eteeni tällättiin höyryävää simpukkakeittoa. Tilasin kylkeen “jotain Cavaa”, joka sattui olemaan tällä kertaa Codorníun Ecólogica. Rekisteröin tämän luomukuoharin saapumisen jokin aika sitten Alkon tilausvalikoimaan, mutten ollut sitä aiemmin maistanut. Luomutouhut tuntuvat olevan jonkinlaisessa nostepöhinässä Cava-tuottajien keskuudessa, tai ainakin näin olin aistivinani Katalonian reissulla viime vuoden lopulla. Kauppojen hyllyillä ja ravintoloiden viinilistoilla promotaan yhä useammin luomuvaihtoehtoja ja biodynaamisiakin pullotteita alkaa olla saatavilla.

Ecológica on kohtuullisen tuore tapaus Codorniun valikoimassa. Luomuperiaattein viljellyistä Xarello- (64%), Parellada (32%) ja Macabeo (4%) -lajikkeista valmistettu perinteisen menetelmän kuplajuoma on höystetty 8-10 g/l dosagella ja kypsytys on kestänyt 9-12 kuukautta.

Lasista leijailee nokkaan yllättävän intensiivistä paahteisuutta, nuorekkaan raikasta sitruunaa ja vihreää omenaa. Paletilla viini on melko runsaan hedelmäinen, paahteinen sekä todella pirteän hapokas. Kuplaosastokin pysyy hereillä pitkään. Paahteisuuden sävyttämät sitruunat ja omenat jatkavat mekastustansa pitkähkön jälkimaun merkeissä.

Codorníu Ecológica on nuorekkaan hedelmäinen, raikkaan hapokas, mutta myös tyylikkään paahteinen ja tasapainoinen Cava. Mukava seuralainen vaikkapa juuri äyriäis- ja kalakeitoille. 3 / 5 staraa. (Kuva Altian mediapankki)

Cor del País 2010 12,94 €

Posted on 30/01/2014 by Copatinto

Kun Alkon perusvalikoimaan pölähtää viini Espanjan Montsantista, on se toki maistettava. Usein naapurialueensa Prioratin varjoon jäävä Montsant kätkee sisälleen paljon mielenkiintoisia tuottajia ja persoonallisia viinejä. Viinien hinnatkaan eivät ole toistaiseksi kokeneet hypetyksen kurjia kiroja. Tämän Cor del País’n tuottaja on minulle entuudesta tuntematon Celler Els Guiamets, joka paljastuu vuonna 1913 perustetuksi ja sataaviittäkymmentä hehtaaria hallinnoivaksi co-operatiiviksi.

Viini on alueelle tyypilliseen tapaan useamman lajikkeen blendi ja sisältää Syrah’ta, Garnachaa, Cariñenaa, Merlot’ta ja Cabernet Sauvignonia. Lajikkeiden keskinäinen suhde jää epäselväksi. Ennen myyntiin pääsyä viini on läpikäynyt 9 kk:n tammikypsytyksen sekä 6 kk:n pullokypsytyksen.

Lasista leijailee nokkaan herukkaa, tummaa kirsikkaa, kypsää luumua ja kosteaa setripuuta. Paletilla viini esittelee aavistuksen karhealla otteella kirsikkaa sekä kypsää herukkaa ja luumua. Etenkin paletin loppuosaa kohden maltillinen hapokkuus ja pehmeä tanniinisuus nujertuvat 14,5%:n alkoholipitoisuuden käsittelyssä. Keskipitkä jälkimaku on lämminhenkinen ja mausteinen.

Enemmän tai vähemmän suurena Montsant-punkkujen ystävänä olisin odottanut lähes kolmentoista euron pullolta hieman enemmän. Tällä kertaa karheus paletilla ja pienet tasapaino-ongelmat koituivat kompastuskiviksi. 2,5 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

Delas Saint-Joseph Francois de Tournon 2006

Posted on 28/01/2014 by Copatinto

Delas Frères on pistetty pystyyn alunperin vuonna 1835 Charles Audibertin ja Philippe Delas’n toimesta. Tuosta hetkestä eteenpäin tilan historiikki pitää sisällään vanhemmille viinitiloille jokseenkin tyyppilliset omistajasukujen väliset naimakaupat sekä isojen viinitalojen laajentumisiin liittyvät yritysostot. Vuonna 1924 tila siirtyi jälkeläisten omistukseen ja nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa – Delas Frères. Alan isot pelurit eivät tohtineet jättää tätäkään tuottajaa rauhaan ja niinpä vuonna 1977 samppanjatalo Deutz latoi riittävän määrän seteleitä tiskiin ja osti putiikin. 16 vuotta myöhemmin oli sitten Louis Roedererin samppanjatalon vuoro napata koko paketti omistukseensa.

Saint-Joseph Fancois de Tournon on 100 % Syrah, jonka käsin kerätyt rypäleet ovat peräisin Vionin, Saint Jean de Muzolsin, Mauvesin ja Tournonin tarhoilta. Kypsytys on kestänyt 10-14 kuukautta 1-3-vuotiaissa tammitynnyreissä. Kyseistä viiniä pukataan markkinoille noin 20000 pulloa vuosittain.

Alkuun tuoksusta löytyy karhunvatukkaa, lihaisuutta, tummaa kirsikkaa ja setripuuta. Pienen hengähdystauon jälkeen mukaan hyökkää vielä nippu yrttejäkin. Melko täyteläinen maku tasapainottelee osuvasti kuivan hedelmäisyyden, napakan hapokkuuden ja silkkisen pehmeän tanniinisuuden välillä. Pitkä jälkimaku viihdyttää tummilla marjoilla ja mausteisuudella.

Pullosta löytyi siis sataprosenttinen Syrah, joka ei uuden maailman pommien tapaan tinttaa voimakasta aromi- ja makumaailmaa suoraan nyrkillä naamaan, vaan esittelee lajikkeen elegantimpia ulottuvuuksia siivosti ja tasapainoisesti. Vajaan kahdeksan vuoden ikään ehtineen viinin balanssi on varsin mukavasti kohdillaan. Tällä kertaa hutkin lautaselle ankanrintaa, mutta viini toiminee kelvollisesti monenlaisten muidenkin liharuokien sekä kypsempien juustojen kanssa. Tallinnan Livikon myymälästä Lootsikadulta 16 eurolla hankittuna sijoittuu kategoriaan loisto-ostos. 4 / 5 staraa.

Teso la Monja Almirez 2010

Posted on 21/01/2014 by Copatinto

1800-luvun lopulta saakka viininviljelyn parissa puuhaillut Eguren Family pukkasi pystyyn vuonna 2007 Toron D.O.-alueelle Teso la Monja-nimeä kantavan projektin. Tilan tuottamat viinit edustavat tyylillisesti hiukan tuhdimpaa divisioonaa (jopa tuhdeista viineistä muutoinkin tunnetun Toron mittakaavassa), mutta etenkin paremman pään viineistä löytää huikeata moniulotteisuutta. Esimerkiksi saman tuottajan Alabaster on varmasti yksi kovimmista maistamistani espanjalaispunkuista. Tällä kertaa korkkiruuvin terävyyden ja voiman edessä taipui tuottajan katalogin keskisektoria edustava Almirez vuodelta 2010, jonka hintalappu keikkuu Keski- ja Etelä-Euroopassa 15-20 euron haarukassa.

Almirez on valmistetty 100 %:sti 15-65-vuotiaiden Tinta de Toro-köynnösten (Tempranillo) käsin kerätyistä rypäleistä. Tarhat sijaitsevat Valdefinjasin ja Toron kylien läheisyydessä. Viljelyssä on käytetty luonnonmukaisia lannoitteita ja muistakin tuholaismyrkyistä sekä synteettisistä kemikaaleista on pidetty näpit erossa. Kypsytys 12 kuukautta ranskalaisissa tammitynnyreissä, joista 30 % oli uusia.

Viinin intensiivisessä tuoksussa on tummaa kirsikkaa, karhunvatukkaa, lääkemäisyyttä, yrttejä ja hentoa mineraalisuutta. Paletilta löytyy täyteläisyyttä, vahvaa konsentraatiota ja moniulotteista tummien marjojen, mausteisuuden ja mineraalisuuden yhteispeliä. Samettista suutuntumaa ryhdittävät reilu, mutta kypsä tanniinisuus sekä paletin loppuosaa kohden sopivasti esiin työntyvä hapokkuus. 14,5% alkoholiprosentti tuntuu lähinnä lämpöefektinä nielussa. Pitkä jälkimaku.

Teso la Monja Almirez on tavallaan aika modernein ottein pelaava punkku Torosta. Täyteläisyyttä saattaa olla jonkun makuun liikaakin, mutta minä en ainakaan tässä kohtaa ryhdy valittamaan. Viini elää ja kehittyy kivasti lasissa ja tuhdin väännön seasta löytyy kuitenkin kivasti luonnetta ja monilotteisuutta. Lautaselle grillattua tummaa lihaa, mieluiten lammasta tai karitsaa. 4 / 5 staraa.

Henriot Blanc de Blancs NV

Posted on 13/01/2014 by Copatinto

Omaan joulupöytään on ollut tapana ladata blinejä. Blinien seurassa viihtyvistä lisukkeista mm. erilaiset mädit kaipaavat seurakseen raikasta hapokkuutta, eikä tehokkaasta kuplaosastostakaan ole haitaksi. Muodollisen ja teknisen pätevyyden tunnusmerkistö täyttynee parhaiten kuohuviinien kohdalla. Vaikka laadukkaat kuohuviinitkin ajavat asiansa hyvin, houkuttelee Joulun juhlatunnelma tai jokin muu vapaavalintainen tekosyy poksauttamaan samppanjaa. Tällä kertaa kaapista tarttui kouraan noin vuosi sitten hankittu Henriot Blanc de Blancs.

Henriot’n samppanjatalo perustettiin 1800-luvun alussa ja on edelleen saman suvun omistuksessa. Ymmärrykseni mukaan Henriot haluaa korostaa erityisesti Chardonnay’n roolia ja laatua samppanjoissaan. Tämän Blanc de Blancsin raaka-aineena ovat toimineet pääosin Côtes de Blancsin Grand Cru- ja Premier Cru-luokitelluilta tarhoilta kerätyt Chardonnay-rypäleet. Noin kolmannes viinistä on talon reserviviinejä ja dosage on pidetty alle kymmenessä grammassa per litra. Viiden vuoden pullokypsytys vakuuttaa jo paperilla ja nostattaa odotuksia.

Viinin tyylikkäässä tuoksussa on sitruunaa, punaista omenaa ja melko reilua paahteisuutta. Paletilla melko täyteläiseen pakettiin lyöttäytyy lisäksi kuivattua omenaa. Elegantti mousse ja pirteä hapokkuus siivittävät pitkään jälkimakuun. Poikkeuksellisen tasapainoinen ja elegantti paketti, jonka toimivuus blinipöydässä oli erinomaisella tasolla. Pulloa hamuava löytää ilonsa noin 35 euron panostuksella Viking Linen tax free-myymälästä tai vaihtoehtoisesti hyydyttää hymynsä Alkon tilausvalikoiman edellyttämälle 57,50 pelimerkin tasolle. 4,5 / 5 staraa.

COPATINTO

Viinien asiantuntija

Tag Archives: viiniblogi