Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua, kun viinibloggaajien joukko kokoontui jälleen lokakuun alkupuolella. Tällä kertaa tapahtumapaikkana oli Tampere, missä järjestelyistä huolehtineet Pullon Henki-blogin Katri ja Heikki, Viinillä-blogin Heta sekä Viinikartan Janne ja Jens olivat loihtineet kokoontumisajoille mainiot puitteet, ohjelman ja tarjoilut. Heti alkuun hyökkäsimme Pyynikin käsityöläispanimolle haistelemaan ja maistelemaan aitoja pienpanimofiiliksiä sekä tutustumaan maamme säälittävän alkoholipolitiikan ehkä eniten päähänpotkimaan yrityssektoriin. Erinomaisia oluita muuten, hiljattain palkittu vahva portteri pomppasi muitta mutkitta parhaimpien maistamieni porttereiden listalle.

Luonnollisesti iltaan kuului myös jo perinteeksi muodostunut sokkotasting. Tälläkään kertaa ei viineistä puuttunut mielenkiintoa, kuten ao. kuvasta näkyy. Itse roudasin illallispöytään Ranskan Madiranista tulevan Alain Brumontin todellisen klassikon, Chateau Montus 1998:n. Viini pääsikin toisitoimiin oivallisen häränhäntä-annoksen kaverina. Montus pitää sisällään 80 % Tannatia ja 20 % Cabernet Sauvignonia. Rypäleet ovat kasvaneet etelään suuntautuvilla kivisillä ja savipohjaisilla rinteillä, kuumassa ja kuivassa ilmastossa. Viiniä on kypsytetty tammitynnyreissä sakkoineen 14 kk, minkä jälkeen se on pullotettu suodattamattomana.

Iästään huolimatta edelleen varsin tummasävyinen väri. Kehittynyttä tuoksua tarjoileva viini heittää nokkaan tallinnurkkaa ja lantaa, tummia marjoja ja savuisuutta. Ehkä pientä lääkemäisyyttäkin on havaittavissa. Tuoksusta löytyy eläväisyyttä, se kasvaa selkeästi hengittäessään, tuoden esiin uusia ulottuvuuksia. Paletilla meno nojaa vakaasti tummiin marjoihin, mausteisuuteen ja eläimellisen potkuun. Vuodet ovat tehneet tehtävänsä ja tuoreempien vuosikertojen selkeästi esiin tuleva konsentroituneisuus ja lähes päälle käyvä runsaus on rauhoittunut ja selkiytynyt. Tanniinisuus on vielä alive and kicking, kun taas happosektorilla ollaan jo loivan alamäen puolella. Kaiken kaikkiaan tämä erinomainen ja moniulotteinen viini lienee jotakuinkin huipussaan juuri nyt.  4 / 5 staraa.

Sunnuntai-päivään startattiin todella herkullisen kuohuviini- ja samppanjabrunssin avulla. Autoilijan kohtaloksi koitui toki ahkera sylkeminen, mutta mieleen ehti syöpyä erityisesti omissa arvioissani selkeän voiton vienyt Nicolas Feuillatten Grand Cru Blanc de Blancs 2005. Muista maistetuista miellyttivät vähäeleisen hillittyä laatumeininkiä esittänyt Recaredon Relats Brut Nature Gran Reserva 2010 sekä hieman kosiskelevan marjaisen tuoksunsa jälkeen maukkaalla ja tasapainoisella maullansa vakuuttamaan onnistunut Taltarni Brut Taché 2010.

Hauskaa oli ja näissä tunnelmissa onkin hyvä jäädä odottelemaan seuraavia tapahtumia.