Domaine de Beausejour Chinon 2012

Kun muutaman päivän kevätautoilu Champagnessa alkoi olla taakse jäänyttä elämää, jatkui matka vielä neljäksi päiväksi Pariisiin. Sateinen Pariisi pakotti hakeutumaan sateensuojaan säännöllisin väliajoin, eivätkä Pariisin lukuisat viinipuodit olleet lainkaan hassumpia vaihtoehtoja paeta pahimpia myräköitä. Epernay’n Le Theatressa dinnerillä nautiskeltu Baudryn Chinon vakuutti siinä määrin, että päädyin fokusoimaan koko loppureissun ei-kuohuvat viinit Loiren laakson suuntaan. Eräästä matkanvarrelle sattuneesta viinikaupasta tarttui kyytiin Domaine de Beausejour Chinon 2012.

Domaine de Beausejour sai alkunsa, kun Jaques Chaveau osti 50-luvun alussa tilan Panzoultin kylästä, Chinonin apellaatiosta. Myöhemmin vastuun ovat ottaneet kantaakseen Jacquesin pojat Gerard ja David. Tila kattaa nykyään 93 hehtaaria.

Chinonin viinialueelle tyypilliseen tapaan tämäkin punkku on 100%:nen Cabernet Franc. Tarhojen maaperä on sekoitus savea, kalkkikiveä ja hiekkaa. Viinin kypsytys on tapahtunut ainoastaan terästankeissa.

Tuoksu heittää nenälle melko nuorekasta ja tummaa marjaisuutta, yrttejä ja hennosti pippuria. Keskitäyteläinen maku on raikkaan marjainen ja hedelmäinen, mutta pienellä yrttisellä twistillä sävytetty. Napakka hapokkuus sekä pehmeä ja keskitanniininen vire jatkuu aina melko pitkään marjaiseen jälkimakuun saakka.

Beausejourin Chinon 2012 on hyvin tehty, siisti ja tasapainoinen viini, jossa palikat kolahtelevat kohtuullisen tarkasti niille tarkoitettuihin koloihin. Olisiko niin, että tällä kertaa suutari pysyy vähän turhankin tarkkaan lestissään ja jättää kaipaamaan lisää ulottuvuutta sekä jonkinlaista persoonallisuutta taklaamaan aavistuksen tasapaksuksi jäävää kokonaistuntumaa. Kuitenkin varsin käypä vastine kympin setelille. 3,5 / 5 staraa.

 

 

 

Anima Negra ÀN/2 2005

Otaksuttavasti melko harvat mieltävät Mallorcan lomasaaren vakavastiotettavaksi viinialueeksi. Erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana harrastettu laadunparannus on kuitenkin alkanut kantaa hedelmää ja yhä useammat viinisiepot raapustelevat merkintöjä vihkoihinsa saaren viineistä. Yksi Mallorcan tunnetuimmista tuottajista on Anima Negra, vaikkakaan sen historia ei ole mitenkään erityisen pitkä. Perustukset on valettu 90-luvun puolivälissä toisen omistajan suvun maitotilan pohjalle ja viininteon painopisteenä on pidetty saaren alkuperäislajikkeita, kuten Callet, Fogoneu, Manto Negre ja Premsal. Ostetuista rypäleistä ja parista viinitynnyrillisestä aloittanut omistajakaksikko on vuosien saatossa kasvattanut tuotannon parinsadantuhannen pullon vuosivauhteihin.

ÀN/2 2005 on pääosin saaren omien alkuperäislajikkeiden blendi (65% Callet- , yhteensä 20% Manto Negre- ja Fogoneu- sekä 15% Syrah). Tammikypsytys 12 kk. Tynnyreistä 70% ranskalaisia ja 30 % amerikkalaisia. 35% uusia tynnyreitä ja 65% 1-3 vuotta käytössä kiertäneitä.

Hieman jo reunoiltaan tiilenpunaan kääntyvä väri ja kehittynyt tuoksu, jossa kirsikkaa, tupakkaa, savua, lantaa sekä mausteisuutta. Keskitäyteläinen maku, jossa kehittyneelle viinille tyypillistä eläväisyyttä ja herkkyyttä. Virkeän hapokkuuden seuralaisena sinnittelee jo voimiensa tunnosta hiipumaan päin oleva tanniinisuus. Pitkässä jälkimaussa on kuivattua kirsikkaa ja mausteisuutta.

ÀN/2 2005 oli juuri nyt vähintäänkin hyvin lähellä parhaita hetkiään. Alamäen alkumetrit ovat jo näkyvissä erityisesti hiipuvan tanniinisektorin osalta, joten lisäkypsytykselle ei ole tarvetta eikä potentiaaliakaan. Lautaselle lastatut lähitilan karitsan parikyljykset toimivat varsin luontevana parituksena viinille. 3,5 / 5 staraa.

 

 

 

Viña Alberdi Crianza 2003

Riojan Crianza-viinejä ei taideta valmistaa pitkiä säilytys- ja kypsytyspotentiaaleja pähkäillen, mutta monesti tuoretta ja nuorekkaan aggressiivista Crianzaa siemaillessa on tullut miettineeksi niiden mahdollista ulosantia joitakin vuosia kypsempänä. Viimeisimmällä Barcelonan reissulla suunnistin Gracian alueella pieneen, mutta sitäkin sympaattisempaan Colmado Quilez elintarvike- ja viinimyymälään, jonka perältä löytyy varsin kattava valikoima viinejä. Puolikkaiden hyllyä silmäillessä katse lukittui sääolojensa puolesta haastavan 2003-vuoden La Rioja Alta Viña Alberdi Crianzan kohdalle. Kotimaiseen monopolihinnoitteluun verrattuna lähinnä naurettavalta vaikuttanut 6:n euron hintalappu sinetöi nopean ostospäätöksen.

Viña Alberdi Crianza on 100%:nen Tempranillo, johon on 2003-vuoden säähankaluuksien vuoksi käytetty vain korkeammalla sijatsevien tarhojen rypäleitä. Viiniä on kypsytetty 2 vuotta amerikkalaisessa tammessa. Ensimmäinen kypsytysvuosi on tapahtunut uusissa tynnyreissä ja toiseksi vuodeksi viini on siirretty keskimäärin 3-vuotiaisiin tynnyreihin.

Väriltään hieman jo tiilenpunaan kääntyvän viinin melko kehittyneestä tuoksusta löytyy kirsikkaa, nahkaa, pientä savuisuutta ja tyylikäs annos tammea. Paletilla on vielä hedelmää ja hapokkuutta hyvin tallella. Todennäköisesti jo lievään laskusuhdanteeseen kääntynyt tanniiniosasto on mukavasti pehmennyttä sorttia. Kaikenkaikkiaan balanssi on varsin mainiolla tolalla, pitkää kirsikkaista ja mausteista jälkimakua myöden.

Tämä 11-vuotias Riojan Crianza on hyvä todiste siitä, että hyvin tehty Crianza suoriutuu lyhyen aikavälin ikääntymisprosessista varsin nätisti. Eipä kai asiaa ollut lähtökohtaisesti pahemmin syytä epäilläkään? Parin ensimmäisen siemauksen jälkeen tulin jo himpun verran katuneeksi sitä, etten napannut hyllystä useampaa pulloa mukaan. 3,5 / 5 staraa.

 

 

 

Armigero Valpolicella Ripasso 2012 – 12,99 €

Veneton punaviinit ovat varsin väkevästi edustettuna pitkäripaisen vakiovalikoimassa. Alueen punaviinien hyllyvahvuus on kirjoitushetkellä 43 kpl, kun esim. toscanalaisia löytyy 31 ja piemontelaisia 10. Eräs tapaamani venetolainen viinintekijä kertoi Alkon myymälävierailun tehneen häneen vaikutuksen useammallakin tavalla. Ensinnäkin myymälän siisteys ja sisustus olivat olleet huipputasolla. Toisekseen esitetyt tulenkatkuiset kommentit Veneton alueen viinivalikoimista eivät valitettavasti täyttäneet painokelpoisuuden kriteeristöä.

Ennen kuin joku ehtii toteamaan, että: “Sitä myydään, mitä ostetaan” kerron, että Alkon uutuuksiin on soluttautunut jälleen yksi Ripasso, tehden seuraa kymmenelle lajitoverilleen sekä saman tuottajan aiemmin hyllyihin pölähtäneelle Amaronelle. Kyseessä on melko laadukkaana tuottajan pidetyn Cantina Valpantenan Nestoria Oy:lle pullottama Armigero Ripasso 2012.

Tuoksusta löytyy tummaa kirsikkaa, rommirusinaa, mausteisuutta ja havupuun neulasia. Melko täyteläinen maku seurailee tuoksua ja pysyttelee mielenkiintoisena. Pieni määrä jäännössokeria (5 g/l) tuntuu paletilla, muttei häiritsevästi. Mikä parasta, tästä Ripassosta löytyy pehmeän tanniinisuuden lisäksi myös melko mukavasti hapokkuutta, joten balanssi on passelisti kohdallaan. Melko pitkä jälkimaku on tummasävytteisen marjainen ja mausteinen.

Armigero Ripasso 2012 on tasapainoinen ja tyylilleen uskollinen Ripasso, joka onnistuu yllättämään ajoittain esiintulevalla moniulotteisuudella. Tällä kertaa on onnistuttu välttämään pahimmat jäännössokerimässäilyt sekä läpitunkevan voimakas alkoholisuus. Kun happosektorikin on kohtuullisella tasolla, voidaan kokonaisuutta pitää miellyttävänä. Hyvä yleisviini erilaisten liharuokien seuraan tai koville juustoille, ja miksei uppoisi sellaisenaankin. 3,5 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

Planeta Etna Rosso 2012 – 13,90 €

1995 perustettu Planeta on innovatiivinen viinitalo Sisiliassa. Talo on saavuttanut kohtuullisen hyvän tunnettuuden maailmalla ollakseen kuitenkin melko tuore viinintuottaja. Toistaiseksi henkilökohtaista empiiristä vahvistusta vailla olevien huhujen mukaan Planeta valmistaa viinien lisäksi kovan luokan oliiviöljyä. Alkon vakiovalikoiman uutuuksiin ei ole kuitenkin saapunut öljyä, vaan punaviini Etna-vuoren kulmilta, vieläpä meikäläisittäin katsottuna varsin houkuttelevaan hintaan.

Planeta Etna Rosso on valmistettu vulkaanisessa maaperässä 600-800 metrin korkeudessa kasvaneista Nerello Mascalese-rypäleistä. Kypsytys vanhoissa tammitynnyreissä 6 kuukautta ja sen jälkeen pulloissa 7 kuukautta.

Lasissa läpinäkyvän ohut, rubiininpunainen väri. Tuoksussa on vadelmaa, metsämansikkaa ja yrttejä. Keskitäyteläisessä maussa hedelmäisyys seurailee tuoksun havaintoja. Mausteisuus ja hyvä hapokkuus nostavat viinin metsämarjaiseen alkufiilikseen nähden yllättävänkin ryhdikkääseen meininkiin. Pitkähkö ja aavistuksen persoonallinen jälkimaku on mausteinen ja taitaa siellä hieman tuo 14%:n alkoholipitoisuuskin hönkiä lämpimikseen.

Planeta Etna Rosso on mielenkiintoinen punkku, joka kannattaa kokeilla. Siinä on sopiva yhdistelmä raikasta kepeyttä sekä aavistuksen persoonallisella otteella pensselöityä luonteikkuutta. Ryhti tuntui pysyvän parhaiten kasassa, kun viiniä oli hieman viilennetty. Viini osoittautui varsin kelvolliseksi kaveriksi paljon parmesania ja mausteista tomaattikastiketta sisältäneelle pasta-annokselle. 3,5 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

 

Les Cousins L’inconsient 2011

Kaksi serkusta, Marc ja Adrià, ovat aloittaneet viinipuuhailunsa Prioratin maisemissa jo lapsuusiässä perheidensä maineikkailla viinitiloilla (Cims de Porrera & Mas Martinet). Vaelleltuaan viinitöissä eri puolilla maailmaa serkukset toteuttivat unelmansa ja aloittivat vuonna 2007 omien viinien valmistuksen sympaattisessa Porreran kylässä. Maailman kierroksilta kotikonnuille palanneet nuoret viinintekijät onnistuvat usein lisäämään mielenkiintoisia uusia näkemyksiä klassikkoalueiden viinintekoon, joten päätin kaapata Les Cousins L’inconsientin mukaani Barcelonan Vila Vinitecasta.

Prioratille tyypilliseen tapaan L’inconscient on useamman lajikkeen blendi. Mukana keikkuvat Cariñena, Garnacha, Cabernet Sauvignon, Merlot ja Syrah. Käsin kerättyjen rypäleiden on annettu maseroitua vain lyhyehkön ajan. Viiniä on kypsytetty 12 kuukautta 7000-litraisissa ranskalaisissa tammitynnyreissä. Tämän jälkeen on tehty lopullinen blendaus ja viini on saanut vielä levätä 3 kuukautta terästankeissa ennen pullotusta.

Tuoksusta löytyy punaista ja vähän tummempaakin kirsikkaa, puolukkaa ja karpaloa. Myöhemmin mukaan lyöttäytyy kypsempiä sävyjä vadelman ja boysenmarjan toimesta. Tammi hönkii hiljakseen taustalla, muttei millään tavalla häiriköi muiden toimintaa. Melko täyteläinen maku seurailee tuoksun havaintoja ja mielenkiintoisesta paketista löytyy mukavasti eläväisyyttä ja ulottuvuuksiakin. Myös pientä bitterisyyttä on havaittavissa loppua kohden. Sopiva hapokkuus ja napakat tanniinit pitävät huolta ryhdistä ja yleisestä järjestyksestä. Melko pitkä jälkimaku on kirsikkainen ja mausteinen.

Les Cousins L’inconsient 2011 on mielenkiintoinen ja astetta persoonallisempi punkku Prioratista. Viiniä ei ole rakennettu tukkoisen paksun uutoksen varaan, vaan pienemmät muskelit on korvattu isommalla luonteella. Kympin ostoksena hinta-laatusuhteeltaan erinomainen tapaus ja papukaijamerkki hauskasta ja värikkäästä etiketistä. 3,5 / 5 staraa.

 

 

Stefan Winter Riesling 2012 – 9,50€ (Viking Line)

Viking Line on valinnut hiljattain uusia laivanviinejä risteilyaluksilleen ja toista kertaa peräkkäin valkkarin kohdalla on päädytty ilahduttavasti Rieslingiin. Lähes yhtä ilahduttavalla tavalla eräs ystävällismielinen kuljetusalan yritys toimitti allekirjoittaneelle näytepullon testattavaksi. Tällä kertaa laivan valkoviiniksi valikoitunut Stefan Winter Riesling 2012 tulee Saksan Rheinhessenistä. Weingut Winter viljelee Dittelsheimin läheisyydessä yhteensä noin pariakymmentä hehtaaria, joista puolet on pyhitetty Rieslingille. Suvun viljelyperinteet ulottuvat useiden satojen vuosien päähän, mutta pelkästään viininviljelyyn on keskitytty 90-luvun alkupuolelta lähtien. Nyt maistetun Rieslingin ansiolistalta löytyy mm. spontaani käymisprosessi terästankeissa sekä pitkä sakkakypsytys.

Raikkaassa tuoksussa on sitruunaa, Granny Smith omenaa ja kalkkikiveä muistuttavaa mineraalisuutta. Paletilla lähestulkoon kuiva ja runsaan hedelmäinen viini saa mallikkaasti tasapainoa ja ryhtiä terhakasta hapokkuudesta. Pitkässä jälkimaussa yhdistyy raikkaan omenan ja sitruunan mehukkuus sekä tyylikäs mineraalisuus.

Stefan Winter Riesling 2012 on miellyttävä ja  tasapainoinen valkkari, joka tekee suoraviivaisesti sen mitä siltä odotetaan, ilman suurempia sooloiluja. Hyvä balanssi hedelmäisyyden, jäännössokerin ja pirteän hapokkuuden takaa hyvät kyydit erilaisille äyriäis- ja kalaruoille sekä vaaleille lihoille. Dokabiliteetti vaikutti olevan sen verran hyvällä tasolla, ettei sellaisenaan tissuttelijankaan tarvitse nyrpistää nokkaansa. Laivojen myymälöissä lompakko kevenee 9,50 € ja ravintoloissa 24 €. Viking Club-kortilla kuittaantuu vielä lisäalennuksia, joten stig ombord!. 3,5 / 5 staraa.

 

 

 

Cycles Gladiator Syrah – 11,48 €

Loppiaisen hujakoilla päätettiin muutaman kaverin kanssa tällätä pöytään rankasti ylikypsää possunniskaa sekä viereen puolisokkona muutama uuden maailman Syrah/Shiraz-vinkku. Sekalaisesta viinijoukkiosta erottui positiivisella swengillään Cycles Gladiator Syrah, joka oli ehkä hieman yllätyksellisestikin pöydän huokein puteli. Kyseinen viinihän ei toki ole mikään uutukainen Alkon hyllyillä, mutta ainakin itselläni on tainnut jäädä pari viimeisintä vuosikertaa hörppäämättä, syystä tai toisesta.

Hahn Family Wines’n Cycles Gladiator Syrah sisältää Syrah’n lisäksi myös Petite Sirah’ta, jonka tarkka osuus blendissä jää tässä vaiheessa hämärän peittoon. Rypäleiden ilmoitetaan kasvaneen pääosin Californian Monterey’ssa ja villi huhu kertoo ainakin osan rypäleistä tulevan alueen laadukkaammilta tarhoilta Santa Lucia Highlandsin maisemista. Mene ja tiedä, mutta viiniä on kuitenkin kypsytetty 8-10 kuukautta ranskalaisissa tammitynnyreissä, joista 60 % on ollut uusia.

Tuoksussa on karhunvatukkaa, mustikkaa, savua ja häivähdys tummaa kirsikkaakin. Täyteläisestä mausta löytyy uuden maailman runsasta hedelmäisyyttä, mutta paketti on onnistuttu toteuttamaan tällä kertaa yllättävän kontrolloidusti ja tyylikkäästi. Ryhdikäs hapokkuus ja napakat tanniinit jatkavat miellyttävää soundia. Melko pitkä, mausteinen ja karhunvatukkainen jälkimaku.

Cycles Gladiator Syrah on suoraviivainen, puhdaspiirteinen ja aavistuksen kontrolloivammalla hanskalla toteutettu uuden maailman Syrah. Hintaansa suhteutettuna suorastaan erinomainen tapaus. Tarjolla ollut pulled pork osoittautui hyväksi kaveriksi gladiaattorille. 3,5 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

 

Viikon Copa – Cefalicchio rosso 2008 14,49 €

Saappaanmuotoisen Italian kannan ja koron muodostaa Apulia, jonka maine on perinteisesti perustunut viinien laadun sijasta lähinnä poskettomiin tuotantomääriin. Silti tai ehkä juurikin siksi alueelta voi tehdä myös erinomaisia löytöjä. Apulian ehkä mielenkiintoisin punaviinilajike on Nero di Troia. Kyseisestä lajikkeesta tehtävien viinien tuotantomäärät ovat pieniä, mutta viineissä törmää usein varsin persoonalliseen ulosantiin. Azienda Agricola Cefalicchiolta on ilmestynyt vakiovalikoimaan Nero di Troian voimaan rakentuva biodynaaminen punaviini, Cefalicchio rosso 2008. Pientuottajaperhe on omistanut maansa 1800-luvun loppupuolelta lähtien ja nykyään tila tuottaa viiniä noin 65000 pullon vuosivauhdilla.

Cefalicchio rosso kätkee sisälleen biodynaamisesti viljeltyä Nero di Troiaa (65%) ja Montepulcianoa (35%). Viini on kypsynyt 2-3 vuotta terästankeissa ja makoillut sen jälkeen vielä vuoden päivät pulloissa.

Jo hieman kehittyneen oloisesta tuoksusta löytää punaista kirsikkaa, mustikkaa ja monivivahteista mausteisuutta. Sama mausteisuus pysyy hedelmäisyyden kyydissä kuivassa ja keskitäyteläisessä maussa. Rapsakka hapokkuus saa seurakseen maltillisesti ikeniä kuivattavan tanniiniosaston. Keskipitkä jälkimaku on kirsikkainen ja mausteinen.

Astetta persoonallisempi biodynyputeli, joka kääntää matkan varrella pienet epätasapainoisuudet ja rösöisyydet pääosin voitokseen. Ruokapöydässä viini nauttii tummempisävyisten liharuokien seurasta. 3,5 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

 

Rocca delle Macie Chianti Classico 2010

Italo Zingarelli hankki 70-luvun alussa omistukseensa 85 hehtaaria maata Chianti Classicon alueelta Toscanasta ja siinä samalla sai alkunsa Rocca delle Macien viinitila. Tänä päivänä perheen hallussa on kaiken kaikkiaan noin 600 hehtaaria eri puolilla Toscanaa, joista parisen sataa on valjastettu viininviljelyyn.

Rocca delle Macie Chianti Classico pitää sisällään 95 % Sangiovesea ja loput 5 % on jätetty Merlot’n vastuulle. Käsin kerätyistä rypäleistä puristettu mehu on maseroitunut pari viikkoa kuoriensa kanssa. Kypsytystä on hoidettu 6-10 kuukauden ajan slavonialaisessa ja ranskalaisessa tammessa.

Rubiininpunaisen viinin tuoksusta löytyy punaista ja vähän tummempaakin kirsikkaa, mustaherukkaa sekä setripuuta. Kuiva maku rakentaa melko täyteläisen draivin tuoksun komponenttien pohjalta. Homma hoituu asiaan kuuluvan hapokkaalla ja pehmeän tanniinisella otteella. Paletin loppuosa sekä keskipitkä lopetus ovat tyylille uskollisen bitteriset, vaikka puristitasoiseen katkeruuteen onkin vielä matkaa.

Kyseessä on varsin käyttökelpoinen perustason Chianti Classico, jonka vuoksi köyhtyy ihan mielellään kympin verran. Näillä pelimerkeillä pulloja löytyy nettikaupoista ja esim. Tallinnasta Livikon myymälästä, osoitteesta Lootsi 8. Alkon tilausvalikoimaa suosiva köyhtyy noin 16 euroa. 3,5 / 5 staraa.