Riistaviiniä Bordeaux’sta – Chateau Tour Bayard Montagne-Saint-Emilion 2016 (Alko 18,95 €)

Posted on 23/10/2020 by Copatinto

Bordeaux’n huippulaadukkailla viineillä on monesti myös huippukovat hintalaput, eikä hyvän hinta-laatusuhteen löytäminen ole välttämättä kovin helppoa. Oikean rannan tunnetuimpien alueiden, St-Émilion Grand Crun ja Pomerolin ympäriltä löytyy monia ns. satelliittiapellaatioita, jotka tarjoavat monesti varsin mukavaa tavaraa järkevillä hintatasoilla. Alkon hyllyistä löytyvä Chateau Tour Bayard tulee Saint-Emilionin seudun suurimmalta satelliittiapellaatio Montagne-Saint-Emilionista. Oikealle rannalle tyyppilliseen tapaan viinin rypälekoostumus rakentuu Merlot’n (80 %) ja Cabernet Francin (20 %) varaan.

Rypäleet tulevat noin 40-vuotiaista köynnöksistä savisesta ja kalkkikivisestä maaperästä. 12 kuukauden kypsytyksen aikana viinistä 60 % on viettänyt aikaa sementtitankeissa, 20 % käytetyissä tammitynnyreissä ja vain 20 % uudessa tammessa.

Lasista nousee tyylikäs tuoksu, jossa kypsää mustaherukkaa, kirsikkaa, hieman karhunvatukkaa ja seetripuuta. Melko täyteläisessä maussa on runsaasti hedelmää ja kevyt tanmisuus yhdessä mausteisuuden ja napakan, mutta kypsän tanniinisuuden kanssa pitää rakenteen tasapainossa ja tuo lisäsyvyyttä makuprofiiliin. Pitkä jälkimaku on lämminhenkisen mausteinen.

Chateau Tour Bayard 2016 on paketti pehmeää hedelmää, napakkaa rakennetta sekä tyylikästä moniulotteisuutta sopivassa tasapainossa. Viini on sopivan kypsää tavaraa korkattavaksi ja jo parin tunnin dekantoinnilla viinistä saa huomattavasti enemmän irti. Lautaselle viinin kylkeen suosittelen riistaa tai tummaa lihaa syksyn sienisadolla viritettynä. Hyviä reseptejä löytyy kätevästi Rosa Viini & Ruoka-sivustolta. 4 / 5 staraa.

Yhteistyössä Rosa Viini & Ruoka

Lyhyemmän ja pidemmän tähtäimen Baroloa – Riva Leone Barolo 2015 (Alko erikoiserä 23,90 €) & Giacomo Fenocchio Barolo Bussia (Alko erikoiserä 49,90 €)

Posted on 02/10/2020 by Copatinto

Alkon lokakuun erikoiserissä saapui hyllyille nippu Baroloa, jotka ovat kaikki laadukasta tavaraa. Railakkaasta tanniinisuudesta ja muutenkin tiukasta meiningistä tunnetut Barolot ovat perinteisesti olleet tuoreeltaan kellarin perälle pitkiksi ajoiksi sijoitettavia pulloja, joista vuodet tai vuosikymmenet hiovat lopulta huikean moniulotteisia ja elämyksellisiä viinejä. Klassisen, pidempää kypsytystä kaipaavan tyylin lisäksi joukosta löytyy myös helpommin ja nopeammin lähestyttäviä viinejä.

Riva Leone Barolo 2015:n väri taittuu jo selkeästi tiilenpunaan ja tuoksussa on ikään nähden runsaasti kehittyneitä piirteitä. Maku painottuu rapsakan kirsikan lisäksi kuivattujen hedelmien ja mausteilla sävytetyn nahkaisuuden suuntaan. Tanniinien tuttu puraisu iskee erittäin napakasti loppua kohden. Tasapainoinen paketti, jonka mukavasti kehittynyt profiili lupailee pullolle ennemmin lyhyen tähtäimen näkymiä, kuin vuosikausien kellarointipotentiaalia. Lautaselle pidempään kypsytettyjä juustoja ja rasvaisia leikkeleitä. 4 / 5 staraa.

Giacomo Fenocchio Bussia Barolo 2015 on alkuun hieman jopa sulkeutuneen oloinen viini. Hetken hengittelyn jälkeen tyylikäs tuoksu vie edellistä tummempien marjojen sekä mausteisuuden ja tervaisuuden suunnille. Mausta löytyy paljon hedelmän syvyyttä, Monforte d’Alballe sekä Bussialle tyypillistä voimaa ja maun pituutta, joka peittyy vielä tässä vaiheessa nuoruuden intoa puhkuvan tiukan tanniinisuuden ja pienen kireyden alle. Pitkä, mausteinen ja suuta kuivattava jälkimaku viimeistelee laadukkaan paketin nätisti. Varsin tasokas Bussian Barolo, jonka pitkän tähtäimen potentiaalia on helppo aistia jo tässä vaihesssa. Lupaukset hyvästä kehityskaaresta lunastetaan vasta vuosien kellaroinnin jälkeen, mutta mielenkiintoista ihmeteltävää jo nyt. Hyvä valinta myös lahjaksi viiniharrastajalle. 4,5 / 5 staraa.

Mainio neljän tähden kolmikko Alsacesta

Posted on 20/08/2020 by Copatinto

Alkon erikoiseriin saapui valikoima Alsacen viinejä, joista sokkomaistelussa erottui edukseen vallan mainio trio. Jokaisella viinillä on omat vahvuutensa ruokapöydässäkin, mutta jos tämän kolmikon kylkeen lisää kuohuviinin aperitiiviksi, saa paketilla hoideltua tyylikkäästi vaikkapa rapujuhlat – alusta loppuun.

Bestheim Riesling Fourmidable 2018 (Alko erikoiserä 14,98 €)

Raikas omenaisuus ja sitruunaisuus saa kylkeensä hiukan tyylikkään mineraalisia ja savuisiakin piirteitä. Intensiivinen, tasapainoinen ja pitkään suussa maistuva Riesling, jolle sakkojen kanssa kypsyminen tuo miellyttävää runsautta. Kala- ja äyriäisruokien moniottelija. Erinomainen hinta-laatusuhde. 4/5 staraa

Fernand Engel Pinot Gris Terres Rouges Organic 2018 (Alko erikoiserä 16,99 €)

Alsacesta löytyy erittäin kiinnostavia Pinot Gris-viinejä. Makeammillakin versioilla on oma vakaa paikkansa, mutta tämä tyylikäs lajinsa edustaja on kuiva ja tulee 42-vuotiaista köynnöksistä hieman viileämmiltä itään ja koilliseen suuntautuvilta tarhoilta. Runsas ja kypsä omenilla sekä hunajamelonilla täytetty maku pelaa hyvin yhteen öljyisen suutuntuman kanssa. Mineraaliset sävyt tuovat lisää syvyyttä pakettiin. Hyvä valinta punalihaisille kaloille ja suolaisille piirakoille. 4/5 staraa.

Jean-Baptiste Adam Pinot Noir Les Natures 2018 (erikoiserä 19,98 €)

Joskus elettiin aikaa, jolloin Alsacen Pinot Noir ei tarjonnut kovinkaan kummoisia elämyksiä. Nykyään on toisin, sillä yhä useammin törmää mainioihin Alsacen punaviineihin. Hyvä esimerkki laadukkaasta ja kohtuuhintaisesta Alsacen Pinot Noirista on J-B Adamin Les Natures. Tyylikäs paketti punaista kirsikkaa, karpaloa ja puolukkaa. Kahdeksantoista kuukauden kypsytys ranskalaisessa tammessa on hoidettu tyylillä ja tuo viinille lisää rakennetta sekä potkua, jyräämättä punamarjaisen hedelmän vivahteita. Tätä voi halutessaan kypsytelläkin vielä muutaman vuoden. Hyvä valinta vaikkapa juustolautasen kylkeen. 4/5 staraa.

Valkoinen Bordeaux nautinnollisessa vaiheessa – Chateau Couhins Blanc 2001

Posted on 06/07/2020 by Copatinto

Viinikaapin uumenissa hillottuja pulloja korkkaillessa toivoisi monesti osuvansa kunkin viinin oletettuun parhaaseen kehitysvaiheeseen tai ainakin edes sinne päin. Kokemus ja klassikkoalueiden vuosikertojen kartoitus auttavat kummasti osumatarkkuudessa, vaikka sataprosenttista onnistumista eivät nekään toki takaa. Juhannuksen kunniaksi päätin korkata pari vuoden 2001 Bordeaux´ta ja hakusessa oli klassikkokamaa, joissa olisi sekä selkeää kehittyneisyyttä että edelleen nuoruuden virtaa. Toinen pulloista oli Pessac-Leognanin Grand Cru Classé de Graves luokiteltu Chateau Couhins Blanc 2001.

Chateau Couhins on kasveja tutkivan instituutin omistama tila, jonka konsultteina ovat hääränneet mm. Denis Dubourdieu ja Valérie Lavigne. Kahdestakymmenestäviidestä hehtaarista valkoisia lajikkeita on noin kuuden hehtaarin verran ja viinit ovat olleet instituutin ulkopuolella kaupallisesti saatavilla vasta 90-luvun lopulta lähtien. Viljelyssä painotetaan ympäristöystävällisyyttä sekä luonnonmukaisuutta ja kellarilla käytetään hyvin niukasti uutta tammea.

Bordeaux’n vuosikerta 2001 oli Sauternes’n makeille huippukova ja Gravesin valkoisillekin varsin hyvä, mutta punaisille ei heti tuoreeltaan liiemmin hurrattu. Vaihtelevien sääolosuhteiden ja viileän loppukauden saattelemana satoa korjattiin monin paikoin poikkeuksellisen myöhään. Erityisesti Cabernet Sauvignon-vetoisten viinien ylle monet kriitikot asettivat tuoreeltaan isoja kysymysmerkkejä. Viinien kypsyttyä vuosikerta on kuitenkin niittänyt huomattavasti positiivisempia näkemyksiä myös punaisten osalta ja edustaa profiililtaan enemmän klassisen tyylikästä ja pidättyväistä tyyliä.

Tämä vahvasti Sauvignon Blanc-voittoinen viini on kypsynyt tammessa 9 kk. Intensiivisessä tuoksussa on mehiläisvahaa, kuivattua omenaa, hiukan ruohoisuutta ja häivähdys herukan lehteä. Mausta löytyy ilahduttavasti moniulotteisuutta, pituutta ja tyylikkyyttä korostavaa harmoniaa. Energinen ja Sauvignon Blancille tyypillisen terävä hapokkuus raikastaa tunnelmaa ja tammikin integroituu pakettiin oppikirjamaisen mallikkaasti.

Chateau Couhins 2001 on loistava Bordeaux´n valkoviini ja juuri sellaisessa vaiheessa, kuin toivoinkin sen olevan. Yhdeksäntoista vuoden mukanaan tuomat kehittyneet piirteet tuovat viiniin rutkasti moniulotteisuutta ja paiskaavat hyvässä yhteisymmärryksessä kättä intensiivisen, pirteän energisen ja pitkän makuprofiilin kanssa. Kaikki tämä lupailee viinille vielä hyvää potentiaalia jatkokehittymiselle. 5/5 staraa.

Luonteikkaita kuplia Portugalista – Filipa Pato 3B Rosé Extra Bruto 2018 (Alko tilausvalikoima 19,50€)

Posted on 11/06/2020 by Copatinto

Portugalilainen Filipa Pato tunnetaan Bairradan viinialueen sekä paikallislajike Bagan maineen eteen paljon työtä tehneenä naisviinintekijänä. Bairradan viiniseniori Luís Paton tyttärenä on Filipa on ammentanut oppeja perhetilallansa sekä kiertämällä viinihommissa ympäri maailmaan. Itse rypälelajike Baga puolestaan tunnetaan ehkä parhaiten Beirasin ja Bairradan usein varsin mukavasti ikääntyvistä punaviineistä. Tässä tilausvalikoimaan heilahtaneessa Filipa Paton 3B Rose Extra Brutossa Baga toimittaa kuitenkin kuohuviinin pääraaka-aineen virkaa.

Pullo pitää sisällään 80 % Bagaa ja 20% valkoista paikallislajike Bicalia. Toinen käyminen on tapahtunut pulloissa ja viini on kypsynyt 9 kk sakkojen kanssa. Lasista löytyy runsaasti punaista marjaa, joka saa eloisuutta ja pirteyttä raikkaista kuplista. Viiniin ei ole lisätty sokeria uudelleen korkituksen yhteydessä, joten kuiva profiili nostaa nätisti esiin Bagan rouheutta ja rustiikkisuutta.

Filipa Pato 3B Rose Extra Bruto on varsin persoonallinen ja luonteikas, punamarjaisuuttaan korostava laadukas kuohuviini. Erityisen ilahduttavaa on se, että viini tuo hienosti esiin Bagan rouheuden ja luonteikkuuden. Erinomainen valinta omien kuohuviinipolkujen tallaajille sekä astetta persoonallisempaa laatukuplaa hakeville. 3,5 / 5 staraa.

Näppärä pikkuboksi roseeviiniä – Pinknik Rosé (Alko tilausvalikoima 20,90€ 1,5 l)

Posted on 04/06/2020 by Copatinto

Roseeviinit ovat olleet tasaisen vahvassa nosteessa jo jokusen vuoden ja Suomessakin viininystävät alkavat päästä roseemeininkeihin mukaan oikein toden teolla. Tilausvalikoimaan on heilahtanut näppärä uutuus-rosee 1,5 litran hanapakkauksessa. Domaine Montrosen Pinknik Rosé tulee eteläisen Ranskan Languedocista ja pitää sisällää Grenachen (65%), Cinsault’n (25%) ja Syrah’n (10%) blendin.

Lyhyt maseraatio on tuonut viiniin heleän lohenpunaisen värin ja lasista nousee hillitty pläjäys kypsää vadelmaa, mansikkaa sekä hitunen sitrusta. Kuiva viini on maultaan kepeä, marjaisa ja pirteän hapokkuuden ansiosta mukavan raikas. Kokonaisuus on helposti lähestyttävä, mutta varsin tasapainoinen ja jättää suuhun miellyttävän jälkimaun.

Kesäaikana roseeta on aina hyvä olla kaapissa “just in case”. Pinknik Rosé sopii erinomaisesti kesäisiin piknik-hetkiin ja varsinkin monenlaisten salaattien kylkeen. Ei toki pidä aliarvioida sen toimivuutta kesäkokkailijoiden rentona polttoaineena, backup plan-roseena kuokkavieraita varten, ellei sitten jopa yllätysvierailuista toipumiseen.

3 / 5 staraa

Galician punaisten sävyjen juhlaa – Peixe da Estrada 2016

Posted on 03/02/2020 by Copatinto

Galician punaviinit ovat innostaneet jo pidemmän aikaa ja erityisesti monien Ribeiran Sacran viinien parissa on tullut vietettyä hienoja hetkiä. Ällistyksen kelloja kilisteltiin jälleen, kun pari päivää sitten lasiin kaatui Peixe da Estrada 2016.

Viinintekijät Jesús Olivares ja Curro Bareño ovat puuhailleet mm. Fedellos do Couton sekä Dani Landin projektien parissa Sierra de Gredosin nurkilla. Peixes asettuu Valdeorrasin ja Ribeira Sacran suunnille, mutta virallisten D.O.-alueiden ulkopuolelle. Tämä field blend pitää sisällään noin kolmanneksen korkealla kasvaneiden vanhojen köynnösten Menciaa. loppujen ollessa nippu paikallisia lajikkeita, kuten Mouraton, Bastardo, Grao Negro, Souson jne. Viininvalmistus noudattelee minimaalisen intervention linjaa. Käyminen on tapahtunut matalassa lämpötilassa villihiivoilla ja kokonaisin tertuin. Viini on kypsynyt isoissa vanhoissa tammitynnyreissä, eikä suodatuksia tai kirkastuksia ole tehty.

Lasista nousee upea paketti kypsää kirsikkaa, vadelmaa, yrttejä sekä havumetsän tuoksua. Makua hallitsee saumaton yhteispeli raikkaan, mehukkaan hedelmän, yrttisen mausteisuuden, ryhdikkään hapokkuuden, pehmeiden tanniinien ja maltillisen alkoholin kesken (12,5%). Maussa on syvyyttä, leveyttä ja pituutta sekä nyansseja vaikka muille jakaa, mutta tämän viinin juttu on poikkeuksellisen hieno harmonia ja seesteisyys.

Peixe da Estrada on erinomainen esimerkki Galician huikeasta punaviinimeiningistä ja innovatiiviset viinintekijät ovat onnistuneet jalostamaan alueen vanhojen tarhojen potentiaalin huikean moniulotteiseksi sekä tasapainoiseksi paketiksi. Espanjasta noin viidentoista euron hintalapulla ostettuna aivan järjettömän kova hinta-laatusuhde. 5 / 5 staraa.

VDP Grosses Gewächs Vorpremiere Wiesbaden 25.-27.8.2019 – Uudet vuosikerrat ennakkomaistelussa

Posted on 15/09/2019 by Copatinto

VDP:n parhailta Grosse Lage-tarhoilta tulevien kuivien viinien (sokeria alle 9g/l), eli Grosses Gewächsien (GG) uudet vuosikerrat lasketaan perinteisesti markkinoille syyskuun alussa. Ennen virallista julkaisupäivää järjestetään vuosittainen GG Vorpremiere tapahtuma Wiesbadenin Kurhausissa. Kolmipäiväisen tapahtuman aikana oli tänä vuonna mahdollisuus maistaa ennakkoon noin 500 Grosses Gewächsiä ympäri Saksaa. Valkoviineissä tuoreimmat ovat siis vuosikertaa 2018 ja punaisissa 2017. Kaikki VDP-tuottajat eivät tuo markkinoille tuoreimpia vuosikertoja vielä tässä vaiheessa, joten sekä valkoisissa että punaisissa oli maistettavana myös joitain vanhempia vuosikertoja.

Vuosikerta 2018 jää historian kirjoihin ainakin kuumuutensa ansiosta. Satoa korjattiin monilla Saksan viinialueilla poikkeuksellisen aikaisin. Paikoin tuottajat kertoivat varsin rajuista happolukemien laskuista lyhyelläkin aikavälillä, joten monet ryhtyivät nopeisiin toimiin jo varhaisessa vaiheessa elokuussa happojen säilyttämiseksi. Rypälelajikkeista Riesling pärjää tällaisissakin tilanteissa hyvin, sillä erityisesti vanhojen köynnösten kuumuuden ja kuivuuden sietokyky on hyvä ja lajike rakentaa mukavasti makuprofiilia jo aikaisessakin vaiheessa kypsymistä. Joka tapauksessa normaalia lyhyempi kasvukausi herättää kysymyksen rypäleiden fenolisen kypsyyden riittävyydestä ja sitä kautta makuprofiilin laadusta. Ja toisaalta pidempään odottaneiden osalta huoli kohdistuu hapokkuuden riittävyyteen.

Maistelin kolmen päivän aikana noin 400 viiniä, joten sain jälleen muodostettua melko hyvän yleiskuvan vuosikerran 2018 luonteesta. Alueellisia ja tuottajakohtaisia eroja tuntuu esiintyvän selkeästi muutamia aiempia vuosikertoja enemmän. Happotasot on saatu pidettyä Rieslingeissä yleisesti ottaen hyvällä mallilla. Toisaalta voidaan karkeasti todeta, että aikainen sadonkorjuu on niistänyt jonkin verran tavaraa ja intensiteettiä hedelmäisyydestä. Jyvät erottuvat akanoista varsin selkeästi ja parhailla tuottajilla on ollut sopivasti myös malttia toimia järkevästi tarhoilla ja hakea parasta mahdollista tasapainoa.

Alueiden välisessä vertailussa valkoviineissä tasaisin esitys löytyy jälleen Nahesta. Erityisen hyvin ovat onnistuneet Dönnhoff (Höllenpfad im Mühlenberg), Kruger-Rumpf (Dautenpflänzer, Im Pitterberg), Gut Hermannsberg (Rotenberg, Steinberg, Felsenberg, 2017 Bastei), Emrich-Schönleber (Frühlingsplätzchen) ja Schäfer-Fröhlich (Felsenberg, Halenberg, Frühlingsplätzchen, Felseneck, Stromberg).

Pfalzissa laadullista heittelyä esiintyi hieman enemmän, mutta yleisesti ottaen on saatu akaan melko tasavarmaa jälkeä. Joukosta erottuivat Ökonomierat Rebholz (Kastanienbusch), Acham-Magin (Kirchenstück, Pechstein, Jesuitengarten), Karl Schaefer (Weilberg, Herrenberg) Bassermann-Jordan (Jesuitengarten), A. Christmann (Idig, Reiterpfad-Hofstück) ja Weissburgundereissa vuodesta toiseen onnistuva Kranz (Kalmit).

Rheinhessenissä näkyy jo selkeämmin aikaisen sadonkorjuun aiheuttama hedelmäisyyden niukkuus tai sitten toisaalta pidempään odottaneilla karkkimaisen päärynäisen kypsä profiili. Parhaimmiksi rankkasin Wagner-Stempel (Heerkretz), Keller (Brunnenhausen “Abts E”), Wittmann (Aulerde, Kirchspiel, Brunnenhäuschen, Morstein), Kühling-Gillot (Pettenthal, Ölberg, Rothenberg “Wurzelecht”), Stefan Winter (Geiersberg, Leckerberg, Kloppberg) ja yllättävän kovaksi osoittautunut Bischel (Heerkretz, Schlarlachberg, Hundertgulden).

Rheingau oli alueista ehkä se suurin pettymys. Laatuvaihtelua esiintyi huomattavan paljon ja vaikka hapot olivatkin useimmiten hyvällä tasolla, joukossa oli paljon todella niukkahedelmäistä tavaraa. Vakuuttavimpia olivat Künstler (Kirchenstück, Berg Schlossberg), Robert Weil (Gräfenberg), Schloss Vollrads (Schlossberg), Peter Jakob Kühn (2017 Jungfer, Doosberg, St. Nikolaus), Johannishof (Berg Rottland), Von Oetinger (Siegelsberg, Hohenrain), Jakob Jung (Siegelsberg, Hohenrain), Barth (2017 Hassel) sekä täyteläisemmän profiilin August Kessler (Berg Roseneck, Seligmacher).

Moselissa tilanne llienee melko selkeä siinä mielessä, että viileämmät seudut Saarissa ja Ruwerissa ovat tuottaneet keskimäärin parempia tuloksia, keskiosa Moselista tuntuu hieman hukanneen kuivien viiniensä energisyyttä sekä hapokkuutta, ja pohjoisemmasta taas löytyy muutamia suurempia ilonpilkahduksia. Erinomaista jälkeä ovat saaneet aikaan Knebel (Röttgen, Uhlen), Clemens Busch (Marienburg, Marienburg “Rothenpfad”), Dr. Loosen (Rosenberg, Graacher Himmereich, Johannisbrünnchen), Schloss Lieser – Thomas Haag (Juffer-Sonnenuhr), Fritz Haag, (Juffer, Juffer Sonnenuhr), Nik Weis St. Urbans-Hof (Goldtröpfchen, Bockstein, Bockstein -Z-, Laurentiuslay, Layet), Karthäuserhof (Karthäuserhofberg), Van Volxem (Goldberg, Volz, Scharzhofberger, Bockstein), Peter Lauer (Kupp) ja yksi koko ennakkomaistelun kovimmista viineistä; Forstmeister Geltz-Zilliken (Rausch).

Frankenin Silvanereissa oli yleisesti ottaen varsin mukavaa pirteyttä ja raikkautta sekä hedelmäisyys hyvin esillä. Tuottajat korostavat, että myös Silvaner tarvitsee aikaa pullossa avautuakseen kunnolla. Kärkikastia Rudolf May (Himmelspfad), Horst Sauer (Am Lumpen), Hans Wirsching (2017 Kronsberg), Paul Weltner (Küchenmeister Hoheleite), Egon Schäffer (Am Lumpen1655), Juliusspital (Julius-Echter-Berg) sekä tyyliltään hieman erilainen Zehnthof-Luckert (Maustal).

Saksan punaviinien taso on jatkanut nousuaan jo pitkään ja vuoden 2017 hankalista olosuhteista huolimatta GG-taso oli paikoin erittäin hyvä. Vuoden 2015 intensiteettiin ja täyteläisyyteen ei päästä, mutta toisaalta 2017 ja 2016 tarjoavat varsin raikasta, pirteätä ja elegantimpaa profiilia.

Muutamien Rheinhessenin ja Frankenin Spätburgundereiden joukosta esiin nousivat erityisesti runsaamman tamminen J. Neus (Horn), Kühling-Gillot (Kreuz), Keller (Bürgel), eleganttia tyyliä edustava Rudolf Fürst (Schlossberg, Centgrafenberg, Hundsrück) sekä Benedikt Baltes (Bischofsberg, Hundsrück).

Ahrissa parhaita olivat Jean Stodden (Herrenberg) sekä elegantimpaa tyyliä edustava J.J. Adeneuer (Rosenthal, Gärkammer). Badenista vakuuttavimmat Seeger (Herrenberg Oberklamm, Herrenberg Spermen), Franz Keller (Enselberg, Eichberg, Schlossberg), erittäin tyyylikäs Salwey (2016 Eichberg, Kirchenberg, Henkenberg) sekä luonnollisesti Bernhard Huber (Schlossberg).

Württembergistä esiin nousivat Spätburgundereissa Dautel (Schupen, Forstberg) sekä Rainer Schnaitmann (Lämmler). Lembergereiden parhaat Furst Hohenlohe Oehringen (Verrenberg), Dautel (Michaelsberg), Rainer Schnaitmann, (Lämmler) ja Ellwanger (Berg).

Viikon Copa – Gysler Sandstein Riesling Trocken (Alko 14,99 €)

Posted on 06/06/2019 by Copatinto

Saksan Rheinhessen on ollut kovassa nosteessa jo jonkin aikaa ja alue on saanut ansaittua huomiota erityisesti nuorempien viinintekijöiden energisyydestä, kokeilunhalusta ja laatuhakuisuudesta. Vuosi 2018 oli lämmin sekä kuiva ja Rheinhessenissäkin aloitettiin sadonkorjuut ennätyksellisen aikaisin. (Laajempi katsaus Saksan uuteen vuosikertaan löytyy täältä) Nyt kun tuoreimmat pullot ovat alkaneet löytämään paikkojaan myymälöiden hyllyiltä, on sopiva hetki tutustua uuden vuosikerran luonteenpiirteisiin korkkailemalla esim. Alexander Gyslerin Sandstein Riesling Trocken.

Sandstein Rieslingin rypäleet ovat kasvaneet biodynaamisesti viljellyillä hiekkakivisillä tarhoilla Weinheimin kylän ympäristössä. Viini on käynyt terästankeissa, eikä sitä ei ole suodatettu tai kirkastettu.

Tuoksusta löytyy sitrusta, vihreätä omenaa ja hiukan persikkaa. Maussa paljon intensiivistä energisyyttä ja mainio tasapaino hapokkuuden, pienen jäännössokerin (7 g/l) sekä hedelmäisyyden välillä. Kuumasta kasvukaudesta huolimatta alkoholitasot on saatu pidettyä varsin maltillisilla tasoilla (11,5%) ja jälkimakukin on miellyttävän raikas.

Gysler Sandstein Riesling Trocken on tyylikäs ja tasapainoinen kokonaisuus ja hyvä esimerkki Rheinhessenin tasosta sekä potentiaalista jo perusviinien tasolla. Ruokapöydässä takuuvarmoina kavereina toimivat vaaleat kalat sekä merenelävät. 4 / 5 staraa.

Ensinäkymät Saksan viinien uuteen vuosikertaan 2018 – VDP Weinbörse & Maxime Herrkunft Rheinhessen

Posted on 16/05/2019 by Copatinto

Saksan kevät tuo mukanaan tuoreimman vuosikerran Gutsweinien seuraan Ortsweineja sekä enenevässä määrin myös Grosse Lage-tarhojen kabinetteja, spätleseä sekä muitakin makeampia. Kävin huhtikuussa Mainzissa Maxime Herrkunft Rheinhessen Ortswein Preview – tapahtumassa tutustumassa Rheinhessenin vuoden 2018 kyläviineihin sekä VDP:n Weinbörsessä katsastamassa VDP-tuottajien vuosikertaa 2018.

Kuuma ja kuiva kasvukausi toi mukanaan historiallisen aikaiset sadonkorjuut ja monin paikoin rypäleitä kerättiin jo elokuussa. Kierrellessä tarhoilla elo- ja syyskuussa sekä Nahessa että Moselissa, rypäleet näyttivät oppikirjamaisen terveiltä ja kauniilta. Sääolosuhteet loivat odotukset kypsästä hedelmäisyydestä, uhkakuvia matalasta hapokkuudesta sekä korkeista alkoholipitoisuuksista. Sokeritasojen nopea nousu ja vastaavasti hapokkuuden lasku pakotti monet viinitilat nopeisiin ratkaisuihin ja useimmat tuottajat korostivatkin nimenomaan sadonkorjuun ajoittamisen merkitystä viinien tasapainon saavuttamisessa. Normaalia lyhyemmäksi jääneen kasvukauden vuoksi toki herää sitten myös kysymys fysiologisen kypsyyden riittävyydestä.

Vaikka kokonaissatomäärä nousikin selkeästi edellisistä vuosista, oli kuivuudella paikka paikoin myös satomääriä hillitsevä rooli. Nuorilla köynnöksillä oli vaikeuksia kuivuuden kanssa, mutta vanhemmat taas pärjäsivät syvemmälle ulottuvien juurakoidensa avulla varsin hyvin. Riesling on pärjännyt hyvin, mutta muilla lajikkeilla ei ole ollut aivan niin helppoa; esim. Rheingaussa Spätburgunder oli pudottanut happotasojaan jo yhden viikon aikana poikkeuksellisen dramaattisesti ja myös lähtökohtaisesti matalahappoisempi Chardonnay tuntuu maisteluiden perusteella keränneen selkeästi enemmän kuuman vuosikerran profiilia.

Jos ennakko-odotuksissa oli paksua hedelmää ja matalia happoja, Rheinhessenin Maxime Herrkunft Ortswein Preview Tasting osoitti heti profiilin jossain määrin toisenlaiseksi. Happotasot olivat yleisesti varsin hyviä ja tasapaino muutenkin mainiolla tolalla. Toki hedelmäisyys on edellistä vuotta runsaampaa ja pyöreämpää, mutta toisaalta viinit ovat täten myös helpommin lähestyttäviä, erityisesti makeampien viinien osalta. Rheinhessenistä löytyi muita alueita enemmän tapauksia, joissa aikaisen sadonkorjuun kautta hapot olivat tikissä, mutta toisaalta fysiologinen kypsyys jäänyt hieman vajaaksi ja sitä kautta aromi- sekä makuprofiili hieman ohueksi sekä yksinkertaisemmaksi. Parhaat tuottajat ovat kuitenkin onnistuneet löytämään hyvän balanssin hieman kypsemmän hedelmäprofiilin, intensiteetin ja ryhdikkäiden happojen yhdistelmällä. Rheinhessenissä isoimmin ilahduttivat Schätzel, Wittmann, Wagner-Stempel, Dreissigacker, Katharina Wechsler, Stefan Winter, Weinreich, Steitz, Fischborn, Seehof ja Eva Vollmer.

VDP:n Weinbörsessä keskityin Pfalzin, Rheingaun, Nahen ja Moselin valkoviinien uuteen vuosikertaan. Saksan suurimmista aurinkotunneista tunnettu Pfalz yllätti viiniensä tasapainolla. Kun niin ikään lämmin, mutta hieman sateisempi 2015 tuotti pidemmän kasvukauden kautta jopa 14 % alc. Rieslingejä, on suurin osa VDP-tuottajista onnistunut pitämään 2018 alkoholitasot 12,0-13,5 % haarukassa ilman merkittäviä muutoksia jäännössokerimäärissä. Jälleen monet tuottajat korostivat sadonkorjuun tarkkaa ajoittamista. Monesti aiemminkin vahvoiksi osoittautuneet Basserman-Jordan, Knipser, Karl Schäefer, Rings, Kranz ja Acham-Magin olivat kovalla tasolla nytkin.

Rheingaussa kuuma vuosi on tuonut viineihin hieman normaalia enemmän persikkaista hedelmäisyyttä ja pehmeämpää happorakennetta. Parhaista löytyy kuitenkin mukavasti syvyyttä ja pituutta, vaikka 2015 vuosikerran intensiteettiin ja moniulotteisuuteen ei useimmiten ylletäkään. Erityisen kovia viinejä olivat saaneet aikaiseksi Robert Weil, Künstler, Leitz, Schloss Vollrads, Jakob Jung, Baron Von Knyphausen, Friedrich Fendel, Barth, August Eser sekä Freimuth.

Nahen viineistä tuntui löytyvän aiempia vuosia enemmän voimaa sekä täyteläisyyttä ja myös vulkaaninen mineraalisuus nousi aika ajoin melko voimakkaasti esiin. Parhaat fiilikset jäivät Dönnhoffin, Schlossgut Dielin, Schäfer-Fröhlichin, Gut Hermannsbergin, Kruger-Rumpfin ja Joh. Bapt. Schäferin viineistä.

Mosel oli viinialueista selkeimmin profiloitavissa. Jos muualla Saksassa aloiteltiin sadonkorjuuta jo elokuun puolella, monilla Moselin huipputarhoilla odoteltiin rauhassa vielä syyskuun lopullakin. Odotus on tuonut lisää syvyyttä ja moniulotteisuutta viineihin ja kun tuottajat puhuivat noin 1 g/l normaalia matalammista happotasoista, näyttää Moselin tilanne oikein hyvältä. Viileämpinä alueina tunnetut Saar ja Ruwer ovat selkeästi hyötyneet lämmöstä ja saaneet kylmempinä vuosina uupuvaa tasapainoa viineihinsä. Monet 2018 vuosikerran parhaat Moselit löytynevät näiltä kulmilta. Keski-Moselista pohjoiseen päin on havaittavissa selkeästi enemmän kypsempää hedelmäisyyttä ja hieman matalampaa hapokkuutta. Kuivissa viineissä ollaan ryhdikkäässä ja raikkaassa rakenteessa, joskin ajoittain makupuolelta uupui se viimeinen silaus intensiteettiä, syvyyttä sekä pituutta. Makeammissa viineissä on selkeämmin esillä lämpimän vuosikerran helposti lähestyttävä pyöreys ja runsas hedelmäisyys, ei voida kuitenkaan puhua millään tavalla veltoista tai paksuista viineistä. Happofanien kannattaa kartoittaa meininkiä esim. tiukkojen ja raikkaiden Maximin Grünhausin viinien kautta. Eteläisemmiltä tarhoilta Maximin Grünhausin lisäksi esim. Peter Lauer, Von Hövel, Nik Weis St. Urbans-Hof, Karthäuserhof, Van Volxem sekä Grans-Fassian ovat onnistuneet hienosti. Keski-Moselissa ja pohjoisemmassa Dr. H. Thanisch, Schloss Lieser, Clemensbusch ja Knebel olivat myös varsin mainiossa vireessä.

Yhteenvetona voi todeta, että 2018 ei vaikuta joistakin odotuksista huolimatta ylikypsältä, veltolta tai ryhdittömältä, vaikka kyseessä onkin hieman runsaamman hedelmäprofiilin vuosi. Parhailla tuottajilla paketti on hyvin kasassa ja tasapainossa. Monissa viineissä on paljon tavaraa, heti tuoreeltaan esillä olevaa hurmaavaa aromaattisuutta sekä rentoa svengiä, mikä tulee takaamaan vuosikerran sujahtamisen suuren viiniyleisön sydämiin. Aika sitten näyttää millainen kehityskaari viineille muotoutuu. Monet tuottajat tekivät vertauksia vuosikertaan 2011, joka sekin on omien kokemusten mukaan kehittynyt pulloissa oikein mukavasti.

COPATINTO

Viinien asiantuntija

Category Archives: YLEISET