Ruokapöytien moniottelija – Johannishof Charta Riesling 2018 (Alko 18,46 €)

Alkon erikoiseriin on jälleen heilahtanut mainio saksalainen Riesling, tällä kertaa Rheingausta. Johannishofin tila sijaitsee Geisenheimissa, Johannisbergin linnalle nousevan mäen varrella ja tilalla on hallussaan monia huipputarhoja lähistöllä, kuten mm. VDP Grosse Laget Rüdesheimer Berg Rottland ja Johannisberger Hölle.

Viinin nimessä esiintyvä Charta puolestaan on 1984 perustettu Rheingaun kärkituottajien ryhmittymä, joka teki pioneerityötä pyrkimyksillään palauttaa jo kauan ymmärretty viinien alkuperä ja yksittäisten tarhojen arvostus osaksi laatukriteeristöä. Charta-viinit luotiin kuiviksi, alkuperäänsä kunnioittaviksi ruokaviineiksi ja ne edustavat tänä päivänäkin tuottajiensa portfolioissa erinomaista hinta-laatusuhdetta.

2018 oli lämmin vuosi ja se näkyy tässäkin viinissä avoimen runsaana, jopa aavistuksen trooppisia piirteitä sisältävänä hedelmäisyytenä. Rheingaulle tyypillisen pirteä hapokkuus ryhdittää mainiosti kokonaisuutta ja varmistaa tasapanoisen paketin. Monet saksalaistuottajat ovat kuvanneet 2018 vuosikertaa kuluttajien unelmavuodeksi sen helpon lähestyttävyyden ja kypsyytensä vuoksi.

Johannishof Charta Riesling on ruokapöytien moniottelija ja toimii laajalla skaalalla ruokapöydässä, kasviksista, kala- ja äyriäisruokiin sekä vaaleisiin lihoihin. Menee toki mukisematta sellaisenaankin. 4/5 staraa

 

 

Coolimpaa Australiaa – Giant Steps Pinot Noir (Alko 16,98 €)

Australian viinimielikuvat kytkeytyvät herkästi täyteläisiin punaviineihin. Viimeisten vuosien trendi kohti kevyempiä ja raikkaampia viinejä on muuttanut viinien profiilia myös Australiassa ja tehnyt samallla tilaa hieman vähemmän tunnetuille viinialueille. Melbournen lähellä Victoriassa sijaitseva Yarra Valley on Australian mittakaavassa viileämpää seutua, joten alueen viinitarhoilta löytyy viileässä viihtyviä lajikkeita, kuten esim. Pinot Noiria. Hieman Burgundia lämpimämpi alue tuottaa kypsän mehukkaita ja helposti lähestyttäviä Pinot Noireja, kun taas Burgundin perustyyli pysyttelee tiukemmassa ja kirpakammassa punamarjaisuudessa.

Giant Steps Yarra Valley Pinot Noirin rypäleet ovat käyneet osittain kokonaisina terttuina villihiivoilla isoissa tammi- ja terästankeissa sekä kypsynyt 7 kk pääosin käytetyissä (90%) tammitynnyreissä. Aavistuksen sameana lasissa esiintyvää viiniä ole suodatettu tai kirkastettu.

Tuoksu on puhdaspiirteisen punamarjainen ja sävyltään miellyttävän kypsä. Kokonaisten terttujen mukanaolo on tuonut keskitäyteläiseen viiniin raikkautta ja mehukkuutta. Ryhdikäs hapokkuus pitää homman kuosissa erinomaisesti ja tammi sekä alkoholi (13,5%) pysyttelevät maltillisesti rakenteen taustatukena. Maussa on hintaluokkaansa nähden ilahduttavan paljon pituutta ja syvyyttä.

Giant Steps Yarra Valley Pinot Noir on nautinnollisen mehukas sekä ryhdikkään marjaisa Pinot Noirin tyylikkyyttä kunnioittava paketti. Kevyempien punaviinisävyjen hetkiin herkullinen kulautettava sellaisenaan, mutta myös erinomainen kaveri vaikkapa ankan koiville tai rinnalle, miksei myös vaaleampien lihojen ja juustojen grillauspuuhiin. 4/5 staraa.

 

Pääsiäisen viinit 2020

Pääsiäisen viinivinkeistä löytyy tyylikkyyttä, rakennetta, voimaa sekä astetta enemmän luonnetta, joten ne sopivat erinomaisesti pääsiäisen aikaan sekä nykyisten tai mahdollisesti tulevien karanteeniolojen herkutteluun.

Francis Orban Vieilles Vignes Réserve Champagne Brut (Alko tilausvalikoima 47,91 €)

Meunier-rypäleen hedelmäisyyttä upeasti esiin tuova, tyylikäs, tasapainoinen ja kiehtovan luonteikas pientuottajan samppanja.

Charles de Fère Crémant du Jura (Alko 14,98 €)

Viinitrendien aalloilla sitkeästi pysyvän Juran viinialueen kuohuvatkin ovat monia muita Crémanteja luonteikkaampia. Ryhdikkäästi Chardonnay’n ja Pinot Noirin pohjalle rakentuva raikas kuohuviini.

Querciabella Chianti Classico (Alko 29,90 €)

Erinomainen Chianti Classico, jossa riittää sävyjä, syvyyttä, luonnetta ja voimaa kaatamaan tuhdimpiakin lammas- tai riistaruokia

Wakefield Merlot (Alko 13,90 €)

Merlot’n mehukasta pehmeyttä ja hienosti kuosissa pysyvää muhkeaa hedelmää Australian Clare Valley’sta. Hyvä yleisviini kaikenlaisille liharuoille ja erinomainen hinta-laatusuhde!

Valdesil Godello Sobre Lias (Alko 19,98 €)

Galician Valdeorras on Godello-rypäleen kotikenttää. Runsas omenainen hedelmäisyys yhdistyy rotevaan runkoon ja viini saa syvyyttä yrttisyydestä sekä hennosta mineraalisuudesta. Runsaampien kalaruokien, grillattujen äyriäisten ja vaaleiden lihojen kylkeen.

Mád Furmint (Alko 17,90 €)

Aivan liian huonosti tunnettu unkarilaislajike Furmint nätissä paketissa. Mineraalisuutta, mausteisuutta, raikasta hapokkuutta ja sopivasti potkua! Soveltuu hyvin ruokapöytien moniottelijaksi ja taklailee hyvin niin kasvis- kala, kuin kanaruokiakin.

 

 

Viikon Copa – Bertani Valpolicella (Alko 14,99 €)

Veneton punaviinisektori tunnetaan tänä päivänä erityisesti ripassosta ja amaronesta, jotka ovat ottaneet vakaata jalansijaa lakeuksiemme markkinoilla. Hieman syyttä ja suotta näiden varjoon on jäänyt perinteisiä ja varsin kiehtovia viinityylejä, jotka loksahtavat nätisti myös nykytrendin mukaisten kevyempien, raikkaamman hedelmäisten ja matala-alkoholisten viinien lokeroon.

Bertani lukeutuu Veneton perinteisemmän linjan tuottajiin ja viime kevään tilavierailulla miellytti erityisesti juuri se klassinen tyylikkyys ja viinien puhdaspiirteisyys.

Alkoon on juuri saapunut  Bertanin erinomaisen klassinen esimerkki kepeästä ja raikkaasta Valpolicellan punaisesta. Viini rakentuu alueelle tutuista Corvinasta (80%) ja Rondinellasta (20%). Tuoksusta löytyy raikasta kirsikkaa, vadelmaa ja pientä kukkaisuutta. Kepeän, mutta ilahduttavan hienosti paketissa pysyvän rakenteen ja raikkaan hedelmäisyyden kannattelema viini viehättää puhdaspiirteisellä punamarjaisuudellaan, joka jatkuu nätisti hieman yrtteihin vivahtavassa mausteissa jälkimaussa.

Jos klassinen, puhdaspiirteinen ja tyylikkään kepeä Valpolicellan punainen kiinnostelee, en juurikaan epäröisi hankkia pullollista Bertanin Valpolicellaa viidentoista euron hintaan. Nautiskele vaikkapa yrteillä viritellyn grillatun kanan seurassa. 4 / 5 staraa.

Viikon Copa – Gysler Sandstein Riesling Trocken (Alko 14,99 €)

Saksan Rheinhessen on ollut kovassa nosteessa jo jonkin aikaa ja alue on saanut ansaittua huomiota erityisesti nuorempien viinintekijöiden energisyydestä, kokeilunhalusta ja laatuhakuisuudesta. Vuosi 2018 oli lämmin sekä kuiva ja  Rheinhessenissäkin aloitettiin sadonkorjuut ennätyksellisen aikaisin. (Laajempi katsaus Saksan uuteen vuosikertaan löytyy täältä) Nyt kun tuoreimmat pullot ovat alkaneet löytämään paikkojaan myymälöiden hyllyiltä, on sopiva hetki tutustua uuden vuosikerran luonteenpiirteisiin korkkailemalla esim. Alexander Gyslerin Sandstein Riesling Trocken.

Sandstein Rieslingin rypäleet ovat kasvaneet biodynaamisesti viljellyillä hiekkakivisillä tarhoilla Weinheimin kylän ympäristössä. Viini on käynyt terästankeissa, eikä sitä ei ole suodatettu tai kirkastettu.

Tuoksusta löytyy sitrusta, vihreätä omenaa ja hiukan persikkaa. Maussa paljon intensiivistä energisyyttä ja mainio tasapaino hapokkuuden, pienen jäännössokerin (7 g/l) sekä hedelmäisyyden välillä. Kuumasta kasvukaudesta huolimatta alkoholitasot on saatu pidettyä varsin maltillisilla tasoilla (11,5%) ja jälkimakukin on miellyttävän raikas.

Gysler Sandstein Riesling Trocken on tyylikäs ja tasapainoinen kokonaisuus ja hyvä esimerkki Rheinhessenin tasosta sekä potentiaalista jo perusviinien tasolla. Ruokapöydässä takuuvarmoina kavereina toimivat vaaleat kalat sekä merenelävät. 4 / 5 staraa.

 

 

 

Matkalla Champagnessa – Charles Heidsieck

Monien perinteikkäiden viinitalojen taustalta löytyy mielenkiintoisia ihmisiä, tarinoita ja tapahtumia, eivätkä samppanjatalot ole tässä mielessä millään tavalla poikkeuksia. Sain huhtikuussa mahdollisuuden vierailla Charles Heidsieckin samppanjatalossa Reimsissa.

Charles-Camille Heidsieck oli poika, josta äiti odotti paljon. Pariisissa sekä Lyypekissä kouluja käynyt päämäärätietoinen mies näki jo nuorena monet asiat toisin, kuin muut. Hankittuaan kokemusta setänsä liiketoimissa hän perusti omaa nimeään kantavan samppanjatalon Reimsiin 1851. Muiden keskittyessä luomaan kontakteja ja tekemään kauppaa lähiympäristössä lähti Charles jo hyvin varhaisessa vaiheessa kokeilemaan siipiään mm. Belgiaan ja Isoon Britanniaan. Charles oli myös ensimmäisiä Yhdysvaltoihin myyntimatkalle uskaltautuneita ja onnistui luomaan nopeasti suhteita jo ensimmäisellä matkallaan vuonna 1852. Pian hänet tunnettiin Champagne Charliena, joka liikkui seurapiireissä, ja vietti aikaa tärkeiden vaikuttajien kanssa, paikallisen lehdistön seuratessa tiiviisti hänen liikkeitään. Yhdysvaltain sisällissota johti myös Heidsieckin vaikeuksiin ja lopulta jopa vankilaan. Vaikeudet johtivat taloudelliseen ahdinkoon, kunnes uusi nousu tapahtui myöhemmin 1860-luvulla.

Reimsin kaupunkia rakennettaessa ja kalkkikiveä louhittaessa on muodostunut kuuluisia maanalaisia kellariverkostoja. Vuonna 1867 Charles teki poikkeuksellisen ratkaisun investoidessaan omien viinitarhojen sijasta 200-luvulta peräisin oleviin kellareihin, joissa kosteus ja lämpötila ovat osoittautuneet samppanjan kypsyttämisen ja säilömisen kannalta ideaalisiksi. Heidsieckin kellariverkostossa on kellaritilaa yli kahdeksan kilometria, noin kolmenkymmenen metrin syvyydessä. Heidsieckilla ollaan oltu siinä määrin innostuneita kalkkikivikellareista, että nykyään myös Lohjalla, Tytyrin kaivoksessa kypsyy pieniä koe-eriä talon samppanjaa.

Talon kellarimestareina on sittemmin pyörinyt maineikkaita ja viinimaailmassa palkittuja nimiä, kuten esim. Daniel Thibaud, Régis Camus, Thierry Roset ja nykyään Cyril Brun. Kukin on varmasti muokannut talon tyyliä omaan suuntaansa, mutta poikkeuksellisen suuren reserviviinien käytön ja pitkien pullokypsytysten myötä Charles Heidsieckin samppanjat tunnetaan jo perussamppanjoista lähtien runsaan täyteläisinä ja monivivahteisina. Makeustason osalta Heidsieck luottaa kymmenhenkisen tiiminsä aistinvaraiseen arviointiin, eikä ole lähtenyt mukaan esim. niukkojen dosage-tasojen trendiin.

Kellarikierroksen sekä Montchenot’n ja Hautvillersin tarhavierailujen lisäksi maistelimme toki mainion kattauksen talon samppanjoita:

Toukokuun alussa Alkoonkin saapuva Blanc de Blancs NV oli itselleni uusi tuttavuus. Rypäleet pääosin Grand Cru-tarhoilta Côtes de Blancsista ja Montagne de Reimsista sekä lisäksi Montgueux’sta. Miellyttävän raikas omenan, sitruunan ja hunajan sävyttämä hedelmäisyys, jossa vaaleiden kukkien sävyä sekä juuri sopiva määrä hentoa paahteisuutta. Ilahduttavan mutkattomasti lähestyttävä Blanc de Blancs, ollen kuitenkin varsin tyylikäs ja tasapainoinen kokonaisuus.

Brut Réserve NV pitää sisällään 40% Pinot Noiria, 40% Chardonnayta sekä 20% Meunieria. Base vuoden 2014 sadosta ja jopa 40 % reserviviinejä. Pitkä, 3-4 vuoden mittainen pullokypsytys ja 11 g/l dosage. Selkeästi Blanc de Blancsia kypsempi ja kehittyneempi profiili vie ajatuksia kuivattuihin hedelmiin ja enemmän persikan sekä aprikoosin suuntaan. Tiukka hapokkuus pitää runsaan viinin hienosti ryhdissä ja tasapainossa.

Rosé Réserve Brut NV on Pinot Noir, Chardonnay ja Meunier-blendi, jossa mukana 20% reserviviinejä sekä 6% Les Riceys’n Pinot Noir punaviiniä. Neljä vuotta pullokypsytystä. Tuoksussa appelsiinin kuorta, vadelmaa, metsämansikkaa ja paahteisuutta. Kevyempi ja vaahdoltaan rauhallisempi viini, jossa punaisten marjojen mukana ilahduttava määrä raikkautta ja mausteisuutta.

Brut Millésime 2006 rakentuu Pinot Noirista (60%) ja Chardonnaysta (40%). Pullokypsytys on kestänyt 8 vuotta ja dosagea löytyy noin 10 g/l. Profiililtaan kypsän hedelmäinen ja runsas. Tyylikäs yhdistelmä kuivattuja hedelmiä, savuista paahteisuutta sekä taustalla lymyilevää toffeeta. Kypsän profiilinsa ja hieman maltillisemman hapokkuutensa myötä varsin nätissä nautiskeluvaiheessa jo nyt.

Rosé Millésime Brut 2005 Rypäleet Montagne de Reimsin kylistä ja lisäksi Les Riceys’n Pinot Noir punaviiniä. Pullokypsytys yli 10 vuotta ja dosage noin 10 g/l. Melko runsaan viinillinen profiili, jossa kuitenkin mukavasti raikkautta ja tasapainoa tuova tyylikäs kuplarakenne sekä ryhdikäs hapokkuus. Moniulotteisesta ja mausteisesta profiilista johtuen erinomaisen monipuolinen ruokaviini.

Blanc de Millenaires Brutin viides vuosikerta on 2004 ja viini 100 %:nen Chardonnay, kuten nimikin jo vihjaa. Rypäleet pääosin Le Mesnil-sur-Oger, Oger, sekä Vertus’n kylistä. Pullokypsytys 11 vuotta ja dosage jälleen 10 g/l. Intensiivisessä ja moniulotteisessa tuoksussa on kukkaisuutta, kypsää omenaa, kuivattua sitruunaa ja hunajaa. Todella pienistä kuplista koostuva upean tiivis vaahto. Vielä hieman pidättyväisessä maussa on myös upeasti pituutta. Erinomainen kellarointipotentiaali.

Brut Millésime 2000 on tuoksustaan lähtien erittäin intensiivinen, täyteläinen ja kehittynyt. Kypsää omenaa, kuivattuja hedelmiä, hunajaa ja toffeeta. Upea tasapaino, syvyys ja pituus. Nätisti kehittyneessä paketissa on kaikki kohdallaan ja viini on erinomaisessa nautiskeluvaiheessa juuri nyt!

Viikon Copa – Koyle Don Cande Cinsault (Alko 15,90 €)

Cinsault on erityisesti eteläisemmässä Ranskassa melko yleinen, mutta hieman muiden varjoon jäänyt punaviinilajike. Lähinnä punaviinisekoituksissa ja roseeviineissä viihtyvä Cinsault pääsee aniharvoin pulloon yksinään ilman muita blendauskavereita, mutta Alkon hyllyille on ilmestynyt jokin aika sitten Koyle Don Cande – 100-prosenttinen Cinsault Chilestä.

Kuivassa ja lämpimässä viihtyvän Cinsaultin luulisi soveltuvan hyvin uuden maailman tarhoille ja tämän viinin rypäleet tulevat Itatan laakson alueelta kastelemattomalta tarhalta, yli 70-vuotiaista köynnöksistä.

Raikkaassa tuoksussa on pääosin punaisia marjoja ja yrttistä mausteisuutta. Suutuntuma on mehukkaan marjainen, mutta sopivasti happojen ja mausteisuuden tukema. Tanniineista löytyy pientä roheutta ja rösöä, joka tässä tapauksessa onnistuu tuomaan viinille lisää luonnetta. Keskipitkä jälkimaku pyörii punaisten marjojen ja yrttien sävyttämissä tunnelmissa.

Koyle Don Cande on hieman kevyempänä sekä raikkaampana tapauksena varsin mielenkiintoinen lisäys ylikypsän hillomaisuuden kyllästämässä Chilen viinien sektorissa. Mukavaa kulauteltavaa sellaisenaankin, mutta hyvä kaveri grillatulle possulle, kanalle tai mausteisille makkaroille. 3,5 / 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Albert Bichot Bourgogne Vieilles Vignes de Chardonnay (Alko 19,78 €)

Burgundista tulee eittämättä maailman tyylikkäimmät ja arvostetuimmat kuplattomat Chardonnayt. Viinien kova maine ei ole synytynyt tyhjästä, mutta hieman parempiin apellatioihin ja tasokkaampiin viineihin siirryttäessä hinnat karkaavat usein peruskuluttajan lompakon kannalta valitettavan kivuliaille tasoille. Onneksi joukosta löytyy aina sillöin tällöin myös hyvän hinta-laatusuhteen pulloja ja yksi niistä on Alkon vakiovalikoimasta löytyvä Albert Bichot Bourgogne Vieilles Vignes de Chardonnay.

Viinin rypäleet tulevat luomuviljeltyjen tarhojen 25-35-vuotiassa köynnöksissä Côtes de Beaunen ja Hauts-Côtes de Beaunen alueilta. Viidennes viinistä on käynyt sekä kypsynyt 8-12 kk tammitynnyreissä. Tuoksusta löytyy sitruunaa, omenaa, keltaista luumua sekä kevyttä tammen tuomaa paahteisuutta. Keskitäyteläinen maku on sopivan runsas, mutta ryhdikkään hapokkuuden sekä onnistuneen tammen käytön ansiosta miellyttävän raikas ja  erittäin tasapainoinen.

Albert Bichot Bourgogne Vieilles Vignes de Chardonnay on loistava valinta, kun halutaan Burgundin tyylikkyyttä kohtuullisella hinnalla. Hyvä kaveri hieman täyteläisemmille ja rasvaisemmillekin kalaruoille. 4 / 5 staraa.

 

 

 

Kanarian helmi – Matías i Torres Albillo Criollo 2016

Kanariansaarten lomailusirkuksen keskelle on ehkä äkkiseltään vaikea kuvitella mitään vakavasti otettavaa viinimeininkiä. Asiaan hieman enemmän perehtyneillekin mieleen tulee todennäköisesti lähinnä Teneriffan viinit, jotka ovat ehtineet keräillä jo jonkinlaista suitsutusta maailmalla. Omalle kohdalle osuneista Kanarian viineistä toistaiseksi mielenkiintoisin löytyy kuitenkin Teneriffan läntiseltä naapurisaarelta, La Palmalta. Matías i Torres Albillo Criollo on tilaa isänsä viinijalanjäljissä luotsaavan Victoria Torresin taidonnäyte korkealla (n. 1200 m) vulkaanisessa maaperässä kasvavien varttamattomien köynnösten rypäleistä.

Albillo Criollo on melko tuntematon rypäle, mutta vahvasti näyttää siltä, että se olisi oma lajikkeensa, eikä sukua Manner-Espanjassa hieman yleisemmin tavattaviin Albillo-lajikkeisiin.

Matías i Torresin tarhoja hoidetaan luonnonmukaisin menetelmin ja viinit valmistetaan minimaalisen käpälöinnin taktiikalla. Tämän Albillo Criollon mehut on puristettu kokonaisista tertuista ja viini on käynyt spontaanisti terästankissa, missä se on myös kypsynyt 8 kk sakkojensa seurassa. Erittäin intensiivisestä tuoksusta erottaa reilusti vulkaanista mineraalisuutta, kypsää omenaa, mehiläisvahaa ja hiukan merilevän vivahdetta. Intensiivinen meininki jatkuu myös suussa. Viinistä löytyy paljon erilaisia nyansseja, syvyyttä ja energisyyttä, mutta paketti pysyy kuitenkin ihailtavan nätisti kontrollissa.

Matías i Torres Albillo Criollo on kyllä todella huikea viini, eikä Espanjan hinta hieman parin kymmenen euron päälle näin hienosta tavarasta paljon päätä huimaa. Täydet 5 / 5 staraa.

 

Garnachan ytimessä – Comando G ja Bodega Marañones

Garnacha on saanut paljon uutta pöhinää ympärilleen viime vuosina, kun eri puolilla maailmaa viinitilat ja viinintekijät ovat herättäneet henkiin erityisesti vanhojen köynnösten tarhoja. Garnacha-rypäleitä on takavuosina parjattu korkealle nousevista sokeripitoisuuksista, matalasta hapokkuudesta, niukasta kuoriväristä sekä melko herkästä hapettumisesta. Asiantuntevissa käsissä nämä eivät kuitenkaan enää muodosta ongelmaa. Yksi puhdaspiirteisen ja korkeatasoisen Garnachan hotspotteja on Madridin lähellä korkealla vuoristossa sijaitseva Gredos, missä jopa 900 metrin korkeudessa kasvaa mukavasti myös vanhempia köynnöksiä. Alueen uuden nousun pääarkkitehteinä ovat toimineet muutamat innovatiiviset tuottajat, joihin lukeutuvat mm. Comando G sekä Bodega Marañones.

Comando G on opintojensa myötä tutustuneiden Dani Jimenez-Landin ja mm. Telmo Rodriguezin kanssa työskennelleen sekä Bodega Marañonesin viinintekijänä viihtyneen Fernando Garcian Garnacha-projekti korkealta Gredosin vuoristosta. Alussa mukana oli myös Bernabelevan Marc Isart, joten visoita ja osaamista ei tästä nipusta ole puuttunut! Herkkää, heleätä ja luonteikasta Garnachaa pursuavat viinit ovat saavuttaneet rutkasti ihailua sekä arvostusta. Kovan hypetyksen vuoksi Comando G:n hinnat ovat erityisesti tarhaviinien osalta karkaamassa käsistä, mutta Espanjassa vajaalla parilla kympillä irtoava La Bruja de Rozas on varsin pätevä esitys Gredosin Garnachasta. Kypsän vadelmainen ja kirsikkainen, mutta ryhdikäs, yrttinen ja Labrosia hieman lineaarisempi.

Bodega Marañones on taas Fernando Cornejon tila, jonka viinintekijänä toimii Fernando Garcia – toinen em. Comando G:n puuhamiehistä. Ei liene siis suuri ihme, että viineistäkin löytyy yhtäläisyyksiä. Labros tulee Paraje Peña Cruz-tarhan vanhoista 70-vuotiaista köynnöksistä. Käyminen on toteutettu kokonaisilla rypäletertuilla ja kypsytys hoidettu isoissa käytetyissä ranskalaistynnyreissä.

Nätti paketti yrttejä, mausteisuutta, kukkia, vadelmaa ja mansikkaa. Hieman Bruja de Rozasia leveämpi ja muhkeampi, mutta kiehtovan mausteinen ja juuri sopivan ryhdikäs muodostaakseen tasapainoisen kokonaisuuden.

Comando G sekä Marañones ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, ettei Garnachaa tarvitse ylikonsentroida tai doupata massiivisen täyteläiseen muotoon saadakseen kiehtovaa tavaraa aikaiseksi. Kumassakin viinissä tulee hienosti esiin niiden herkkä luonne, unohtamatta lajikkeen ominaispiirteitä; kypsää marjaisuutta, kukkaisuutta, maltillista hapokkuutta sekä melko runsasta alkoholitasoa (14,5%). Kummallekin heittämällä 4 / 5 staraa ja Espanjan hinnoilla haarukassa 15-20 € lisäpisteet erinomaisesta hinta-laatusuhteesta. Comando G:n viinejä löytyy Suomessa tällä hetkellä vain ravintolavalikoiman puolelta, Marañonesiin en ole toistaiseksi onnistunut törmäämään.