Jos olisi pakko mainia yksi ja ainoa, muita kiehtovampi viinitalo koko maailmasta, voisi se hyvinkin olla López de Heredia. Yhtään edes jollain mikroskooppisella tasolla tylsää viiniä en ole talolta maistanut ja erityisesti valkoisten osalta voidaan kyllä puhua sanoinkuvaamattoman elämyksellisistä viineistä. Parisen viikkoa sitten oli jälleen mahdollisuus istua alas Lopez de Heredian viinien ääreen ja maistella Viinihullun päiväkirjan Oton johdolla nippu talon viinejä eri tuotekategorioista vuosilta 1985-2006.

Maistelu alkoi valkoisilla, joista mukana oli Gravonia -06, Tondonia Reserva -03, Gravonia -93 sekä päätteeksi Tondonia Gran Reserva -96. Pitkät valmistus- ja kypsytysprosessit hiovat viinit hyvin samankaltaisiksi ja pulloista löytyy tyylilleen uskollista tavaraa “laatukategoriasta” riippumatta. Kaikki viinit käyvät talon tarkkaan vaalimilla villihiivoilla ja kypsytys tapahtuu amerikkalaisissa tammitynnyreissä, jotka valmistetaan alusta loppuun paikan päällä. Uuden puun käyttö kypsytyksessä pidetään minimaalisena.

Entry-level Gravonia on 100% Viura ja kypsyy tammessa “vaivaiset” 4 vuotta. Tämä on Lopez de Heredian valkoisista luonnollisesti se hedelmäisin. 2006 toi esiin hunajan, pähkinän ja mantelin lisäksi hiukan muita enemmän mausteisuutta ja tammen aromeja. 1993:ssa löytyi moniulotteisempi rakenne ja viinissä korostui selkeämmin kehittyneisyyden mukanaan tuoma tertiäärinen hunajaisuus, mehiläisvaha ja kuivatut hedelmät. Tondonia 2003 Reserva pitää sisällään 90% Viuraa ja 10% Malvasiaa, kypsytys 6 vuotta tammessa. Tämä oli hieman edellisiä sulkeutuneempi, elegantimpi ja intensiivisempi. Samoja aromeja ja makuja, mutta tarkemmin fokusoituneena ja tiiviimmin paketoituna. Tondonia Gran Reserva 1996 valmistetaan niinikään 90% Viurasta ja 10% Malvasiasta. Tammikypsytys kestää 10 vuotta. Tuoksu selkeästi sulkeutunut ja hyvin hillitty. Suussa vahva rakenne nousee esiin, runsaan mausteinen ja hyvin konsentroitunut. Lopussa paljon pähkinää ja jopa pientä tanniinisuutta. Kuten Lopez de Heredian viinejä maistelleet hyvin tietävät, näillä kaikilla on vielä paljon kehittymispotentiaalia jäljellä ja tuoreimpien vuosikertojen Reservat sekä Gran Reservat ovat vielä melko sulkeutuneessa vaiheessa.

Toisessa flightissa otettiin ensin välistoppi vain 3 vuotta tammessa kypsyneen Crianza-viinin, eli Cubillo -07:n parissa. Cubillo on 65% Tempranilloa, 25% Garnachaa ja loput Gracianoa sekä Mazueloa. Hyvin nuorekkaan hedelmäistä meininkiä tumman kirsikan, rusinoiden, mansikoiden ja vaniljan parissa. Sitten tulikin vuoroon Viña Bosconia-kategoria. Bosconia on pullojen mallinsa mukaisesti tyyliltään enemmän Burgundiin nojailevaa ja kepeämmän rakenteen tavaraa. Viini valmistetaan 80% tempranillosta, 15% Garnachasta ja ja loput koostuu Gracianosta ja Mazuelosta. Tammikypsytys Reservassa 5 vuotta. Bosconia 2002 tuo selkeästi esiin ongelmallisen vuoden hankaluuksia. Hedelmäisyys selkeästi muita niukempaa ja homma etenee lähinnä sekundääristen ja tertiääristen komponenttien voimalla. Bosconia 2004 toi esiin huomattavasti enemmän hedelmää, joista pinnalla mansikka, vadelma ja punainen kirsikka. Bosconia 2005:n hedelmäosasto oli taas selkeästi kypsintä sorttia ja joukkoon lyöttäytyi metsämansikkaisia ja karhunvatukkaisia juttuja.

Viimeisessä flightissa loroteltiin laseihin punaiset Tondoniat; Tondonia Reserva pitää sisällään 75% Tempranilloa, 15% Garnachaa ja loput Gracianoa sekä Mazueloa. Tammikypsytys 6 vuotta. Gran Reservassa sama koostumus, mutta kypsytys 10 vuotta tammessa. Tondonia Reserva 1998 toi esiin paljon yrttisyyttä ja erityisesti kirsikkaisia hedelmän sävyjä. Hyvässä vireessä ja nätisti kehittynyt. Tondonia Reserva 2004 oli selkeästi ysikasia tiukempi rakenteeltaan, hiukan vielä sulkeutuneempi, mutta tiukan rakenteen lisäksi upea intensiivisyys lupaa hienoa tulevaisuutta. Pinnalla punaista kirsikkaa, lakritsia, tupakkaa, savua ja mausteita. Tondonia Gran Reserva 1985 kruunasi hienon viini-illan. Samaa viiniä olen päässyt maistamaan pariin otteeseen aiemminkin ja ei voi kuin ihmetellä rakenteen balanssia ja viinin syvyyttä. Hedelmä on luonnollisesti jo hieman kuivempaa ja hillitympää, mutta toisaalta tilalle nousee rutkasti kehittyneitä ja moniulotteisia aromeja. 32-vuotiaan viinin tanniineista löytyy vielä mukavasti grippiä jatkokellarointiakin ajatellen.

Hienoa settiä jälleen kerran! Blogista löytyy muuten myös aikaisempia postauksia Lopez de Heredian viineihin liittyen: López de Heredia Viña Tondonia – Perinteistä ja aitoa Riojaa    – Lopez de Heredia Tasting 1961-1999