Viikon Copa – Heideboden 10,07 €

Posted on 07/03/2013 by Copatinto

Hiljattain Alkon uutuuksien joukossa perusvalikoiman hyllyille pompanneen itävaltalaisen Heidebodenin kohdalla huomio kiinnittyy ensimmäisenä tuottajaan, Willi Opitziin. Jotkut saattavat muistaa herra Opitzin McLaren Mercedes F1-tiimin nimikkoviinien, ”Silver Lake” ja ”Pole Position” takaa. Erinäisistä kuljettajapoliittisista syistä kyseiset viinit saivat aikanaan melkoisen paljon huomiota myös täällä Suomessa. Nykyään noin 100000 pulloa vuosittain maailmalle pukkaava Opitz tunnetaan rypäleiden hyvinvoinnista huolehtivana ja käsityötä suosivana tuottajana. Valmiita viinejä Opitz markkinoi ennakkoluulottoman itsevarmalla ja kekseliäällä otteella.

Itävallasta, Burgenlandin viinialueelta suositusviinin paikalle hyökännyt Heideboden on kolmen rypäleen blendi, joka pitää sisällään Blaufränkischia (50%), Merlotia (25%) ja Cabernet Sauvignonia (25%). Osaa viinistä on kypsytetty enintään 6 kk vanhoissa tammisammioissa ja osaa terästankeissa.

Melko intensiivisestä ja nuorekkaasta tuoksusta löytyy kypsää mustaherukkaa, kirsikkaa ja pienen pieni määrä kosteaa setripuuta. Paletilla kypsä tumma marjaisuus yhdistyy samettisen pehmeään suutuntumaan, pehmeään tanniinisuuteen ja lisäryhtiä tarjoilevaan hapokkuuteen. Keskipitkä jälkimaku on marjainen.

Heideboden on helposti lähestyttävä, samettisen pehmeä ja tasapainoinen kokonaisuus. Erittäin virkistävä vaihtoehto uuden maailman hillopommikoneilla kyllästettyyn kympin hintaluokkaan. Selkeän makuiset, hieman arkisemmat tummat liharuuat ovat varsin suositeltavia valintoja Heidebodenin seuraan. 3 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Lacryma Christi Rosso 13,09 €

Posted on 28/02/2013 by Copatinto

On aina yhtä riemukasta havaita vanhojen suosikkien palaavan Alkon hyllyille. En itse asiassa tainnut edes huomata tämän italialaisen poistuneen listoilta, mutta näinhän siinä oli tietenkin päässyt käymään. Pitkäripaisen uutuuslistauksissa lymyilee siis 2000-luvun alkupuolella melkoisen usein ostoskoriini sujahtanut Lacryma Christi Rosso, joten ainakin minä aion vääntää naamani sellaiseen virneeseen, jota saatettaisiin joissain yhteyksissä hymyksikin nimittää. Viinin tuottaja, vuonna 1986 perustettu Feudi di San Gregorio omistaa 300 hehtaaria viinitarhoja Italian Campaniassa, minkä lisäksi se käyttää myös sopimusviljelijöiden rypäleitä. Lacryma Christi Rosso 2011 on valmistettu Pedirosso- (85 %) ja Aglianico-rypäleistä, jotka ovat kasvaneet Vesuviuksen ympäristön vulkaanisella maaperällä. Tuottajan ja maahantuojan datat kertovat viinin nauttineen valmistusprosessin aikana pitkäkestoisesta kuorikontaktista ja kypsyneen 4 kuukautta terästankeissa.

Tumman rubiininpunaisen viinin persoonallisesta tuoksusta löytyy punaista marjaisuutta, mausteisuutta ja mineraalisuutta. Kun viinin antaa hengitellä lasissa hetken aikaa, tuulahtaa mukaan hentoja herukan ja mustikankin vivahteita. Melko täyteläinen maku seurailee tuoksua. Reilu hapokkuus ja hieman ikeniä kuivattava tanniinisuus pitävät kokonaisuuden ryhdikkäänä. Keskipitkässä jälkimaussa on punaisten marjojen lisäksi mineraalisuutta ja bitterisyyttä.

Lacryma Christi on ilahduttavan persoonallinen tapaus, joka elää ja avautuu paremmin, kun sen antaa hengittää hetken dekantterissa tai lasissa. Reilu hapokkuus ja tanniinisuus kaipaavat ruokaa rinnalleen. Itse väsäsin viinin kylkeen kermaista pastaa pekonin, aurinkokuivatun tomaatin ja pecorino-juuston tahdittamana. Ei hassumpi kombinaatio sekään, mutta uskoisin myös medium-kypsien tummien lihojen olevan kiinnostavaa seuraa tälle viinille. 3 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Domäne Wachau Neuburger Federspiel Terassen 2011 14,01 €

Posted on 21/02/2013 by Copatinto

Itävaltalaisten viinien suositukset saavat mukavasti jatkoa, kun Viikon Copaksi valikoitui Domäne Wachaun Neuburger Federspiel Terassen 2011. Noin kolmensadan vuoden ikäinen Domäne Wachau on tunnettu ja maineikas tekijä muutenkin korkealaatuisista viineistään tunnetulla Wachaun alueella. Yli neljänsadan hehtaarin viljelyksillään Domäne Wachau peittää kolmanneksen Wachaun viinialueen viljelyalasta ja on koko Itävallankin mittakaavassa niitä suurimpia toimijoita. Nykyään Domäne Wachau toimii osuuskuntana, johon kuuluu useita satoja viininviljelijöitä.

Luonnossa Roter Veltlinerin ja Sylvanerin risteytyksestä syntynyt Neuburger on taasen varsin harvinainen rypäle. Se on toistaiseksi onnistunut rimpuilemaan Itävallan viinitarhoilla siihen malliin, että sitä löytää vähäisiä määriä lähinnä Wachaun ja Thermenregionin viinialueilta. Lajikkeen suosio on ollut rajussa syöksylaskussa ja sen viljelyala on pienentynyt esim. vuosien 1999 ja 2009 välisenä aikana yli 40 %. Nykyisellään Neuburger kattaa Itävallan viininviljeyalasta mitättömät 1,4 %. Kehityksen suunta ei ole hatusta vedetty, vaan taustalta löytyy ihan selkeitä järkisyitäkin. Sinänsä laadukkaita, mutta pienehköjä rypäleitä tuottava Neuburger on tiiviissä tertuissa kasvava lajike ja altis erilaisille sienitaudeille, homeille sekä kevään ja syksyn pakkasille. Ei siis mikään unelmalajike taloudellisesti kannattavasta viljelystä haaveilevalle. Kun kilpailussa asettuu vastaan muuan Grüner Veltliner, alkaa peli olla Neuburgerin osalta hyvinkin pitkälti pelattu.

Tämä Neuburger on käytetty terästankeissa ja levännyt useita viikkoja tammitynnyreissä ennen pullotusta. Tuoksusta löytyy sitruunaa, päärynää, yrttejä ja mineraalisuutta. Keskitäyteläinen ja kuiva maku pysyttelee tuoksun asettamissa rajoissa. Hedelmäisyys, mineraalisuus sekä pirteä hapokkuus ovat mukavasti balanssissa ja viini on ryhdikäs. Keskipitkä jälkimaku rakentuu paketiksi sitruunaa, päärynää ja yrttejä.

Domäne Wachau Neuburger Federspiel Terassen 2011 on ryhdikkään tasapainoinen ja tyylikäs viini, joka on varsin käyttökelpoinen moniottelija erilaisilla kala- ja äyriäisruoilla lastattuihin ruokapöytiin. 3,5 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Jacquart Brut Mosaique Rosé 19,99 € (0,375 l)

Posted on 14/02/2013 by Copatinto

Ystävänpäivä on taas täällä ja sitähän on toki syytä juhlia poksauttamalla pullo kuohuvaa. Koska ystävät ansaitsevat kunnon kamaa, lorotamme lasiin tietenkin ehtaa samppanjaa. Sopivasti pinkkiin asuun pukeutunut puolikkaan kokoinen Jacquart Brut Mosaique Rosé soveltuu tilanteeseen suorastaan epäilyttävän hyvin.

Osuuskuntavalmisteinen Jacquart Brut Mosaique Rosé on valmistettu Champagnen alueen eri tarhoilta käsin kerätyistä Chardonnay-, Pinot Noir- ja Pinot Meunier-rypäleistä. Jokainen lajike on käynyt ensimmäisen käymisensä erikseen terästankeissa, minkä päätteeksi kaikki viinit ovat käyneet läpi malolaktisen käymisen. Toinen käyminen on tapahtunut luonnollisestikin pulloissa. Viiniä on kypsytetty pulloissa sakkojen kanssa 24 kk.

Intensiivinen tuoksu tuo nokkaan vadelmaa, mansikkaa, puolukkaa, paahtoleipää ja mineraalisuutta. Punaisten marjojen hilpeät juhlat jatkuvat makusektorilla ja myös mineraalisuus nostaa selkeästi päätään. Tiivis ja kermaisen pehmeä mousse täyttää suuta mukavasti. Pirteä hapokkuus pitää runsaan kokonaisuuden hyvin kasassa ja suuhun jää pitkä punaisten marjojen sävyttämä jälkimaku.

Jacquart Brut Mosaique Rosé on runsaan oloinen samppanja, joka kuitenkin pysyy hyvin balanssissa koko makumatkan ajan. Viini soveltuu hyvin alku- tai juhlamaljaksi, mutta toisaalta olisi sääli jättää yhdistämättä sen loistavia ominaisuuksia johonkin maukkaaseen herkkupalaan. Lämmöllä ja ystävyydellä rakennettu leipänen kylmäsavulohesta voisi hyvinkin sopia tämän samppanjan kainaloon. 4/5 staraa. (Kuvan © Alko)

Bodegas Áster 1 One Reserva 2004

Posted on 10/02/2013 by Copatinto

Riojan punaviineillään maailmalla mainetta niittänyt La Rioja Alta käynnisti 90-luvulla monien muiden kilpailijoidensa tavoin projektin myös Ribera del Dueron alueella. Sopivat koordinaatit tarhoille paikannettiin lopulta noin 750 metriä merenpinnan yläpuolelta Anguixista. Paikka sijaitsee noin 30 km Aranda de Dueron ja Peñafielin pohjoispuolella. Viinitilan nimeksi innovoitiin näppärästi Bodegas Áster sadonkorjuun aikaan kukkivan kasvin mukaisesti ja ensimmäinen omistajatahon laatukriteerit täyttävä pullote räväytettiin markkinoille vuonna 2000. Viinintekijänä tilalla toimii Julio Sáenz.

Ribera del Dueron vuosikerta 2004 on luokiteltu laadultaan erinomaiseksi. Leudon talven jälkeen normaalia viileämpi kevät vaihtui nopeasti sateiseksi alkukesäksi ja eikä viileydestä juurikaan päästy eroon koko kesänä. Syksy oli kuitenkin ideaalisen lämmin ja mahdollisti rypäleiden optimaalisen kypsymisen. Sadonkorjuupuuhat alkoivat jonkin verran normaalia myöhemmin. Tuloksena on saatu tummasävytteisiä ja konsentroituneita viinejä, joissa on tasapainoinen happo- ja tanniiniosasto.

One 1 Reserva 2004 on tehty luonnollisesti 100%:sesti Tempranillosta. Rypäleet on kerätty käsin hiekkaiseen ja saviseen maaperään vuonna 1987 istutetuista köynnöksistä. Käyminen on tapahtunut terästankeissa ja viini on kypsynyt alueen reserva-lakien mukaiset 36 kk, joista 18 kk viini on viettänyt amerikkalaisissa (60%) ja ranskalaisissa (40%) tammitynnyreissä.

Syvä, tummanpunainen viini, jonka mukavasti kehittyneessä tuoksussa on mustaa kirsikkaa, kahvia, suklaata, setripuuta ja sateen jälkeisen metsän tuoksua. Täyteläinen maku on varsin konsentroitunut ja siinä korostuu tumma marjaisuus, kahvi ja suklaa. Kovin kiehtovan ja moniulotteisen tuoksun jälkeen maku vaikuttaa selkeästi suoraviivaisemmalta ja yksinkertaisemmalta. Ryhdikäs hapokkuus ja pehmeät, kypsät tanniinit pitävät täyteläisen makumaailman hyvin kontrollissa. Melko pitkä jälkimaku on tumman marjainen ja tyylikkään tamminen. 14 %:n alkoholipitoisuus ilmoittaa olemassaolostaan yllättävän hienovaraisesti, kunhan lämpötilaa ei päästetä pahasti 20:n asteen yläpuolelle.

Viinin kehittyneessä tuoksussa on kiehtovaa moniulotteisuutta ja vivahteikkuutta, josta ehtii jo hieman innostumaan. Maku jää kuitenkin selkeästi tuoksua yksinkertaisemmaksi, eivätkä aivan kaikki tuoksun antamat lupaukset päädy lunastusvaiheeseen. Kyseessä on kuitenkin varsin nautinnollinen ja Ribera del Duerolle tyypillisen täyteläinen ja konsentroitunut punaviini. Riberan reserva-kypsytetyistä viineistä joutuu kassalla irvistämään yleensä reippaasti yli 20:n euron edestä. Kymmenen euron tarjoushintaan lunastettuna tämä viini oli siis suorastaan henkselien paukuttamiseen oikeuttava ostos. Copatinto antaa Bodegas Áster 1 One Reserva 2004:lle 3,5/5 staraa.

Viikon Copa – Agathon Limnio Cabernet Sauvignon 11,90 €

Posted on 07/02/2013 by Copatinto

Kreikkalaiset alkoholijuomat ovat monelle tuttuja lähinnä lomakohteiden ravintolaviidakoista ja rantabaareista. Reissun päällä iloisessa mielentilassa kipatun retsinan tai tuliaisina raahatun ouzopullon perusteella ei vielä kannata vetää Nikke Knatterton-tyyppisiä, viiltäviä johtopäätöksiä maan potentiaalista viinien saralla. Kreikassa tehdään nimittäin ihan varteenotettavia viinejä, vaikkakin niiden saatavuus ja tunnettuus ovat vielä hieman lapsenkengissä. Maasta löytyy parisen sataa alkuperäislajiketta, joista monet ovat varsin kiinnostavia tapauksia. Onneksi kreikkalaiset viinintuottajat ovat ainakin toistaiseksi saaneet pidettyä myös kansainvälisten muotilajikkeiden käytön asiallisissa rajoissa.

Alkon perusvalikoimasta löytyy yhteensä 6 kreikkalaista viiniä, joista 3 sijoittuu punaviinisektoriin. Suosituksen ansaitsee tällä kertaa luomupunaviini Agathon Limnio Cabernet Sauvignon 2007. Viini koostuu puoliksi oudommasta Limniosta ja puoliksi Cabernet Sauvignonista. Rypäleet ovat kasvaneet Athos-vuorten liepeillä, missä ilmasto tyypillisen välimerellinen – kuuma ja kuiva. Viini on kypsynyt 10-12 kk tammitynnyreissä, joista viidesosa on ollut uusia.

Hieman jo kehittyneessäkin tuoksussa on punaista kirsikkaa, mustaherukkaa, mustia ja punaisia viinimarjoja sekä hieman kosteaa setripuuta. Keskitäyteläinen maku pysyttelee pääasiassa tuoksun tunnelmissa. Paletilla hedelmä pysyy kuivana ja loppuosaa kohden mentäessä mukaan liittyy myös yrttisyyttä. Reilu hapokkuus ja maltillinen, joskin aavistuksen karhea tanniinisuus ryhdittävät kokonaisuutta. Melko pitkä jälkimaku on hieman suuta kuivattava ja mausteinen.

Agathon Limnio Cabernet Sauvignon on ihan mukiinmenevä luomupunkku, josta löytyy sopivasti kehittynyttä marjaisuutta, rösöä ja maanläheisyyttä. Paletilla esiintyvä hedelmäisyys pysyy koko matkan ajan pirteän kuivana, mikä miellyttänee erityisesti niitä, jotka kammoksuvat kypsänmakeaa hedelmäisyyttä punaviineissä. Agathon viihtyi ruokapöydässä oikein mukavasti kreikkalaisten lihapullien seurassa. (Kuvan © Alko)

Elena Walch Pinot Nero 2010

Posted on 03/02/2013 by Copatinto

Alto Adige on Italian pohjoisin viinialue. Pohjoisessa alppien ja idässä dolomiittien suojaan sijoittuva vuoristoinen alue säästyy sijaintinsa ansiosta pohjoisen kylmältä ja pyydystää tehokkaasti etelästä tulevat välimerelliset lämmöt rinteillensä. Ilmastollisesti asiat vaikuttavat siis olevan ihan mukavasti, mutta viljelyyn soveltuvaa pinta-alaa on siunaantunut valitettavan niukasti. Alueella viljellään sekä valkoisia että punaisia lajikkeita. Valkoisista yleisimpiä ovat Pinot Grigio, Gewürztraminer, Chardonnay, Pinot Blanc ja Sauvignon Blanc. Myös punaisissa lajikkeissa perinteiset ja ikiaikaiset alkuperäisasukkaat Schiava ja Lagrein ovat saaneet ranskalaisia kavereita, kuten esim. Pinot Nero. Alueen laatutuottajat panostavat pieniin satomääriin, tarkkaan tarhatyöskentelyyn sekä vanhan maailman hillittyyn ja eleganttiin viinityyliin.

Maineikas viinintuottaja Elena Walch teki 80-luvun puolivälissä täyskäännöksen elämässään, kun hän jätti arkkitehdin uransa ja hyppäsi viinitilan ohjaksiin. Tämä kaikki tapahtui tietysti naimakauppojen kautta, mitenkäs muutenkaan. Nykyään tila viljelee noin kolmeakymmentä hehtaaria, joista saadaan viiniä 350 000 pulloa vuodessa.

Elena Walch Pinot Nero 2010 on sataprosenttinen Pinot Nero ja sijoittuu tuottajan katalogissa entry-level osastolle. Viini on käynyt terästankeissa. Osa siitä on kypsynyt isoissa ranskalaisissa tammitynnyreissä ja osa terästankeissa.

Keskisyvän rubiininpunaisen viinin tuoksussa on kirsikkaa, puolukkaa ja vadelmaa. Taustalla lymyilee hieman mausteisuutta. Keskitäyteläinen maku on kypsän marjainen, mutta pirteä. Kaikki on mukavasti linjassa tuoksun kanssa. Napakka hapokkuus sekä maltillinen, pehmeä tanniinisuus viimeistelevät tasapainoisen kokonaisuuden. Pitkä jälkimaku on mausteinen.

Elena Walch Pinot Nero 2010 on maukkaan marjainen, ryhdikäs ja erittäin tasapainoinen tapaus. Siinä on ilahduttavasti vanhan maailman hillittyä Pinot Noir-meininkiä, mutta mitenkään poikkeuksellinen tai moniulotteinen elämys se ei kuitenkaan ole. Monet uuden maailman hilloiset ja ylikypsät kilpakumppaninsa tämä kyllä peittoaa jo pelkällä läsnäolollaan. Vajaan 12 euron sijoituksella hinta-laatusuhde asettuu ihan kelvolliselle tasolle. 3/5 staraa.

Viikon Copa – Hager Matthias Riesling Kamptal Terrassen 2011 17,04 €

Posted on 31/01/2013 by Copatinto

Viikon Copa on suositellut tähän mennessä suorastaan laittoman vähän itävaltalaisia viinejä. Asialle on siis tehtävä jotain ja nopeasti. Asiaankuuluva korjausliike saadaankin käyntiin sopivasti, kun suositusviiniksi valikoituu tällä viikolla Alkon biodynaaminen uutuus Itävallan Kamptalista.

Itävallan valkoviineistä tullee ensimmäisenä mieleen eniten tarhapinta-alaa vallannut Grüner Veltliner. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että maassa tehdään myös erinomaisia viinejä selkeästi vähemmän pinta-alaa vallanneesta Rieslingistä. Viikon Copaksi valikoitunut biodynaaminen Hager Matthias Riesling Kamptal Terassen 2011 tulee Mollandsin kylästä, Kamptalin viinialueelta. Alueen läpi virtaavasta Kamp-joesta nimensä saanut Kamptal on yksi Itävallan arvostetuimpia valkoviinialueita ja sen tarhoilla viljellään lähinnä Grüner Veltlineriä ja Rieslingiä. Noin kahtatoista tarhahehtaaria viljelevä Hager Matthias puskee markkinoille viiniä noin 30 000 pullon vuosivauhdilla, joten mistään massatuottajasta ei todellakaan ole kyse. Tämä Riesling on käynyt terästankeissa, joissa sitä on myös kypsytetty 8 kk.

Hillitty tuoksu on pirteän raikas ja tuo esiin sitruunaa, päärynää, kypsää granny smith-omenaa ja hiukan mineraalisuutta. Kevytrakenteinen, mutta selkeäpiirteinen maku jatkaa tuoksun viitoittamalla tiellä. Pieni määrä jäännössokeria (8g/l) tulee esiin paletilla, mutta sopivan ryhdikäs hapokkuus tasapainottaa tilanteen tyylikkäästi. Viini jättää suuhun pitkän ja miellyttävän raikkaan päärynäisen tunnelman.

Hager Matthias Riesling Kamptal Terassen 2011 on melko kevytrakenteinen, mutta varsin maukas ja tyylikkään tasapainoinen kokonaisuus. Tästä viinistä saat miellyttävän seuralaisen esim. vaalean kalan omaa makua kunnioittaville aterioille. Alko on hankkinut pulloja 900 kpl, joten ihan loputtoman kauan ei kannata ostospäätöksen kanssa vitkutella. (Kuvan © Alko)

Autotalliviiniä – Pagos Familia Langa Pieza El Coll 2009

Posted on 28/01/2013 by Copatinto

Zaragozan lähimaastossa Espanjassa sijaitseva Catalayudin viinialue tuottaa rustiikkia ja konsentronoitunutta punaviiniä, jota ei voi suositella heikkohermoisille. Itse asiassa kaikki tähän mennessä maistamani Calatayudin punkut ovat olleet todella paksua ja tuhtia tököttiä. Alueen viljellyin lajike on Garnacha ja melko usein viinit on valmistettu ainakin osittain vanhojen köynnösten rypäleistä (Viñas Viejas).

Tartuin Pieza El Colliin kiinni erään saksalaisen marketin viiniosastolla. Kun etiketissä lukee Garaje Wine (autotalliviini), alkoholia on 15% ja viini tulee Catalayudin alueelta, on sen pakko olla todella karu elämys! Onnistuneen korkkauksen jälkeen en löytänyt hotellihuoneestani minkäänlaista, edes etäisesti juomavälinettä muistuttavaa esinettä. Hetkellinen tarkkaavaisuus sai kuitenkin palkkionsa, kun havaitsin kylpyhuoneen kaapissa epäilyttävän näköisen muovisen esineen. Ulkoa musta ja sisältä valkoinen, paksuhkosta muovista valmistettu kapistus muistutti vahvasti 80-lukulaista kukkamaljakkoa, mallia Tiimari. Kerrankos sitä nyt kukkavaasista viiniä naukkaillaan…

Pieza El Coll osoittautui jo alkumetreillä todelliseksi autotalliviiniksi. Keskeltä lähes mustan ja reunoiltaan hiukan violettiin päin taittavan viinin rakenne oli lähes moottoriöljymäisen jähmeä ja paksu. Poikkeuksellisen intensiivisessä tuoksussa oli makeaa mustikkasoppaa, paahteisuutta ja jollain sairaalla tavalla kiehtovaa rösöisyyttä. Luonnollisesti kaiken sekamelskan läpi työntyi nokkaan myös alkoholin käryä. Onneksi ei kuitenkaan poltettua kumia, pakokaasua tai bensiiniä. Maun täyteläisyyden kuvaamiseen ei riitä lähimainkaan luokitus “erittäin täyteläinen”. Osuvammin asian voisi haarukoida esim. “moukarilla päähän”-tyyppisellä kuvauksella.

Tässä viinissä kaikki meni niin pahasti överiksi, että se oli jollain järjettömällä tavalla jopa hauskaa. Paksusta muovista valmistettu kukkavaasi oli varmasti pätevin mahdollinen viinilasin korvike, sillä ohuempiseinäisen mukin seinämät viini olisi todennäköisesti syövyttänyt puhki. En ollut kovin yllättynyt, kun myöhemmin luin Parkerin antaneen viinille 90 pistettä. Hauskaa oli minullakin koko yhdeksän euron edestä, mutta välineiden ja olosuhteiden vajaavaisuudesta johtuen suosittelen pitämään arviotani korkeintaan suuntaa antavana.

Viikon Copa – Duca di Camastra Nero d’Avola 2011 7,39 €

Posted on 24/01/2013 by Copatinto

Jäännösverojen toisen erän maksupäivä lähestyy vääjäämättömästi ja on aika sukeltaa kukkaroystävällisempien viinisuositusten sektoriin. Ja nyt kun puhumme halvoista viineistä isolla H:lla, suuntaamme vakaat askeleemme alle 8 euron hintalappuja kohti. On sanomattakin selvää, ettei Alkostakaan alle kahdeksalla eurolla ihmeitä saa, joten sanotaan se nyt sitten vielä kertaalleen varmuuden vuoksi. Olen kuitenkin valmis ottamaan tietoisen riskin ja hairahdan suosittelemaan tästä hintaryhmästä erästä sisilialaista punaviiniä, Duca di Camastra Nero d’Avolaa. Kyseinen pullote on lymyillyt Alkon varjoisilla alahyllyillä jo vuosikausia ja lukeutuu selkeästi hintaluokkansa parhaimmistoon. Tässä hintaluokassa vuosikertojen ja yksittäisten pullojenkin väliset laatuvaihtelut ovat arkipäivää, mutta Duca di Camastra on onnistunut tälläkin sektorilla varsin kohtuullisesti.

Tuoksussa on paahteisuutta, kypsää kirsikkaa, puolukkaa ja mustaherukkaakin. Keskitäyteläinen maku seurailee tuoksua ja sitä säestää yllättävän pirteä ja reipas hapokkuus sekä pehmeä ja maltillinen tanniinisuus. Keskipitkästä jälkimausta löytyy sekoitus punaisia ja tummia marjoja sekä mausteisuutta.

Suosittelen avaamaan tämän hintaluokan pullotteet hyvissä ajoin ennen hörpiskelyä, niin kaikenlaiset ylimääräiset tuoksut pääsevät tuulettumaan pois. Duca di Camastra soveltuu hyvin noutopöydän peruspunaviiniksi sekä arkisten liharuokien kaveriksi. (Kuvan © Alko)

COPATINTO

Viinien asiantuntija

Tag Archives: viiniblogi