Castello d’Albola Chianti Classico Riserva 2007

Zoninin suuren viinikonsernin yksi sivukonttoreista on Chianti Classicon alueella sijaitseva Castello d’Albola. Radda in Chiantissa sijaitseva tila on ollut Zoninin suvun hallussa 70-luvun lopulta alkaen ja nykyään viiniä viljellään noin sadanviidenkymmenen hehtaarin alalla. Kolmestasadasta aina kuuteensataan metriin merenpinnan yläpuolella sijaitsevilla tarhoilla kasvaa keskimäärin 20-vuotiaita köynnöksiä, joista 90 % on Sangiovesea. Tallink-Siljan valikoimista omaan kaappiin päätyneet 2007-vuosikerran Chianti Classico Riservat ovat aiempien korkkauksien yhteydessä jättäneet muistijälkeä siinä määrin kypsästä korkkauspotentiaalistaan, että päätin järjestää korkkiruuvia kampeamalla viinikaapista yhden lisämakuupaikan uusille tulokkaille.

2007 Chianti Classico Riserva rakentuu Sangovesesta (95 %) ja Canaiolosta (5 %). Viiniä on kypsytetty tammessa 15 kk. Tynnyreistä 10 % on ollut ranskalaista Allierin tammea ja loput slavonialaista tammea. Tämän lisäksi viiniä on kypsytetty 12 kk terästankeissa ja 3 kk pulloissa.

Kypsän marjaisasta tuoksusta löytyy punaista kirsikkaa, kypsää herukkaa ja aisoissa pysyttelevää tammisuutta. Suussa melko täyteläinen viini toistaa aavistuksen yksiulotteiseksi jäävää, mutta siististi tuoksua seurailevaa antiaan. Tanniinit ovat pehmeät ja happokkuutta tyylilaji huomioiden varsin maltillisesti. Loppua kohden esiin tuleva hyvin pieni bitterisyys saa aikaan pienimuotoisen ryhtiliikkeen. Keskipitkä jälkimaku jatkaa kirsikkaista ja kypsän herukkaista menoa.

Teknisesti viini on kunnossa, mutta hapokkuus ei kuitenkaan tunnu pärjäävän aivan samassa vauhdissa kypsänpuoleisen hedelmän kanssa, tanniinisuuskin on vähän laiskanpulskeaa, eikä alueelle ja tyylilajille tyypillistä bitteristä puraisua tahdo löytyä. Näin ollen viini jättää kokonaisuutena hieman vaisun ja varman päälle tehdyn fiiliksen. Poikkeuksellisen helposti jo nuoressa vaiheessa kulauteltavaa Chianti Classico Riservaa kaipaavalle nappiostos. 3 / 5 staraa.

 

Testissä Zonin Ripasso Valpolicella Superiore

Saksalaisessa Weinwelt-lehdessä oli iso juttu Gianni Zoninista sekä hänen perheensä viiniyrityksestä. Kuvissa näkyi olevan niin vakuuttavan näköinen viiniherra sekä hieno kartano, että Copatinton oli suorastaan pakko hankkia käsiinsä Zoninin viiniä. Testipenkkiin saatiinkin sopivasti Zonin Valpolicella Superiore Ripasso 2009.

Zonin kuuluu Italian suurimpiin yksityisiin viinipuljuihin ja rutistaakin n. 1800 viljelyhehtaaristaan viiniä maailmalle huimalla 23:n miljoonan pullon vuosivauhdilla. Viljelyalaa on jokseenkin kaikilla Italian tärkeimmillä alueilla sekä lisäksi ainakin USA:ssa. Gambero Rosson tilastot tyynnyttelevät viimeisintäkin epäilijää; Zoninin amaronet ja ripassot ovat takoneet tasaisesti kahden bicchierin arvosteluja vuodesta toiseen, kerrassaan vakuuttavaa.

Ripasso-viinit ilahduttavat nautiskelijaa erinomaisella hinta-laatusuhteella, ripasso onkin usein ns. varma valinta kohtuuhintaisissa italialaisissa viineissä. Valpolicella superioreen verrattuna ripasso on hieman tuhdimpaa tavaraa ja syykin löytyy ns. ripasso-menetelmästä. Menetelmästä löytyy varmasti paljon tietoa kirjoista ja kansista, mutta noin karkeasti yksinkertaistettuna se tarkoittaa menetelmää, jossa amaronen tai recioton valmistuksesta jäänyttä rypälemassaa käytetään uudelleen ripassoksi valmistettavan viinin kanssa. Menetelmän avulla viiniin tulee mm. lisää rakennetta, tanniineja, väriä ja alkoholia.

Zonin Ripasso 2009 on syvän rubiinin punainen. Tuoksussa on valpolicellan rypäleille tuttuun tapaan kirsikkaa, mausteisuutta ja ehkä hitunen makeutta ja tammea. Maussa on kypsän ja runsaan hedelmäistä tuumasävytteistä kirsikkaa, lopussa mausteisuus ja makeus nostavat hieman päätään. Maltillinen happorakenne ja pehmeät tanniinit soittelevat täydessä sopusoinnussa hedelmäisyyden kanssa. Nautinto päättyy kirsikkaiseen, pitkään jälkimakuun.

Jos joskus ripasso on ollut tasapainoista, niin nyt se on sitä. Erittäin hienostuneen tasapainoinen viini, jossa kaikki komponentit ovat kohdallaan. Vaikka tämän viinin vuoksi ei ehkä kuitenkaan kannata sitä metsää tai perintöhopeita pistää myyntiin, niin Copatinto suosittelee isolla kädellä. …Jaa niin tosiaan, mistä tätä sitten saa ? Kannattaa suunnata katseet eteläiseen naapurimaahamme, missä satama-alueen iloiset kauppiaat kauppaavat Zonin ripassoa hippusen yli kympin hintaan. Did I say nice ? Yes I did, indeed !