Viña Ardanza Reserva Especial 2001

Posted on 07/10/2013 by Copatinto

Vietin syyskuun viimeiset päivät aurinkoisessa Kööpenhaminassa. Siinäpä muuten kylä, jossa ei pääse ihan heti nälkä tai jano yllättämään. Kerta toisensa jälkeen joutuu paatuneempikin safkanarkkari äimistelemään kaupungin huikean monipuolista, mielenkiintoista ja ennen kaikkea tasokasta ravintolatarjontaa.

Tällä kertaa päräyttävin illalliselämys tuli koettua rennon tunnelmallisessa ravintola Mavenissa. Kampasimpukoiden heräteltyä ruokahalua ladattiin pääruokasektoriin lampaanfilettä, metsäsienirisottoa, hasselpähkinöitä sekä Vesterhav-juustoa. Ruokajuomaksi valikoitui kehityskaarensa aallonharjalla keikkuva espanjalaislegenda – La Rioja Alta Viña Ardanza Reserva Especial.

Riojan alueelta ponnistava 12-vuotias rakentuu 80 %:sti 30-vuotiaiden Rioja Altan köynnösten Tempranillosta ja 20 %:sti vanhojen Rioja Bajan köynnösten Garnachasta. Viiniä on kypsytetty 36 kuukautta keski-iältään 3-vuotiaissa jenkkitynnyreissä. Vuosikertaa 2001 on pidetty niin poikkeuksellisena, että sitä aiemmin ainoastaan vuosia 1964 ja 1973 on paiskattu samaisella “Reserva Especial”-nimikkeellä.

Alkukahinoissa viinilasista hyppäsi nokkaan kypsää punaista kirsikkaa, mausteisuutta ja hentoa tammisuutta. Hetken hengittelyn jälkeen tuoksusta alkoi erottumaan lisäksi kahvia ja suklaata. Kypsä ja sopivan kuiva hedelmäisyys oli erinomaisessa balanssissa pirteän hapokkuuden, samettiseksi pehmenneen tanniinisuuden ja nätisti integroituneen tammisuuden kanssa. Erittäin pitkä jälkimaku esitteli kypsää kirsikkaa ja lisää mausteisuutta. Viini on mainiossa hörppäysvireessä juuri nyt, muuta ikääntyneempien viinien ystäville riittää reilusti potkua jatkokypsytykseenkin.

Ruoan ja viinin yhdistelmä tarjoili tällä kertaa poikkeuksellisen moniulotteisen makumaailman. Lammasannos tärähti jo sellaisenaankin suoraan ytimeen, mutta loistavassa vireessä ollut viini nosti kokemuksen huipputasolle!

Viña Ardanza Reserva Especial 2001 ansaitsee helposti 5 / 5 staraa. Jos satut löytämään näitä nollaykkösiä vielä jostain järkihinnalla, niin ostopäätöksen kanssa ei pidä vetkutella sekuntiakaan. Helpommin vastaan tuleva -04 liikkuu 20-25 euron pullohinnoissa, eikä ole sekään lainkaan hassumpi tapaus.

Viikon Copa – Arrocal 2011 5,89 (0,375 l)

Posted on 26/09/2013 by Copatinto

Säännöllisin aikavälein törmää tilanteeseen, jossa olisi käyttöä kokonaisen pullon sijasta puolikkaalle. Kansallismyymälässämme puolikkaiden hylly ei ole perinteisesti ollut mikään aarreaitta, mutta viimeisten parin vuoden aikana on senkin sektorin ryhti jossain määrin kohentunut. Yksi esimerkki ryhtiliikkeestä on Espanjasta, Ribera del Dueron alueelta ponnistava Arrocal. 90-luvun lopulla perustetun viinitalon peruspunkun Tempranillo-rypäleet on kerätty käsin ja viiniä on kypsytetty 6 kuukautta pääosin ranskalaisissa tammitynnyreissä.

Tuoksussa on tummaa kirsikkaa, karhunvatukkaa ja paahteisuutta. Täyteläiselle ja melko muhkean hedelmäiselle paletille ehtii mukaan tuoksun kattauksen lisäksi vielä annos mausteisuuttakin. Nuorekkaan ryhdikäs setti hapokkuutta ja terhakkaa tanniinisuutta pistää hommaa kivasti pakettiin. Keskipitkä jälkimaku on tummasävytteinen ja lämminhenkinen.

Arrocal on iloinen yllätys puolikkaiden pullojen hyllysektorissa. Suoraviivainen, ronski ja melko tyypillinen alueensa roble-viinien edustaja. Soveltuu mainiosti vaikkapa arki-iltoihin yhden tai kahden pihvin setitykseen. 3 / 5 staraa.

Château Mouton Rotschild -97 ja Château Palmer -96

Posted on 22/09/2013 by Copatinto

Helsinkiläisessä ravintola Careliassa on käynnissä tempaus, joka mahdollistaa kellarin syvyyksissä kypsyneiden maailmanluokan viiniherkkujen siemailun erittäin kohtuullista panosta vastaan. Lista koostuu yhtä nimikettä lukuunottamatta ranskalaisen viiniteollisuuden lahjoista viinisiepoille ja entistä mielenkiintoisemmaksi asian tekee se, että useita viinejä on tarjolla myös laseittain.

Oma suhteeni Bordeaux’n punaviineihin on ollut jostain syystä hikinen ja nihkeä, eikä kaapistani ole lohjennut kovinkaan montaa makuupaikkaa “porvoolaisille”. En voi väittää maistelleeni mitenkään kattavasti alueen kovimpia nimiä, mutta vähäistenkin kokemusteni perusteella voin kyllä todeta ymmärtäväni alueen huippuviinien laadullisia vahvuuksia. Toisaalta taas alueen viinit eivät ole aiheuttaneet koskaan mitään erityisen voimakkaita elämyksiä, saati sitten intohimoa. Epäilen vahvasti, että Bordeaux ei vain yksinkertaisesti ole tyylillisesti minun juttuni. Bordeaux’n kohdalla ei voi myöskään ohittaa ilmiselvää hintaproblematiikkaa; kiinnostavampien viinien hinnat tuntuvat karkaavan kohtuuttoman korkealle.

Pyysin kaatamaan laseihini Château Palmeria vuodelta -96 ja Château Mouton Rotschildia vuodelta -97. Viinien kanssa lapioin täydellisesti paistetun entrecôten sekä jälkipöhinöiksi juustolajitelman.

Näistä viineistä on kirjoitettu maistelumerkintöjä maailma täyteen, joten lienee turhaa toistella tässä kohtaa erilaisia tummia marjoja ja setripuita. Merkittävin huomio viineissä on mielestäni balanssi eri komponenttien välillä. Yhteispeli laadukkaan hedelmäisyyden, happokkuuden, nätisti integroituneen tammen, mukavasti pehmenneiden tanniinien ja alkoholin välillä on poikkeuksellisen kovalla tasolla. Palmer vaikutti hieman sulkeutuneemmalta, tummasävytteisemmältä ja konsentroituneemmalta, kun taas Mouton Rotschild esitteli avoimemmin moniulotteisuuttaan. Viinit ovat tällä hetkellä varsin nautinnollisessa iässä, mutta potkua riittää vielä mukavasti jatkokypsytykseenkin. Molemmat ovat laadullisesti huipputavaraa, mutta omat mieltymykseni kaatuvat tällä otoksella enemmän Pauillacin suuntaan. Tästä viinitempauksesta singahtaa täydet viisi staraa ravintola Carelialle.

Viikon Copa – Cline Ancient Vines Mourvèdre 2011 14,24 €

Posted on 05/09/2013 by Copatinto

Mourvèdre on tunnetusti kotoisin Espanjasta (Monastrell), mutta arvostetuimmat ko. lajiketta sisältävät pullotteet löytynevät eteläisestä Ranskasta. Ainakin omalla kohdalla ne täräyttävimmät kokemukset taitavat olla peräisin Bandolin seudulta, unohtamatta kuitenkaan upeita Rhônen blendejä tai joitakin australialaisia virityksiä asian tiimoilta. Lajike vaatii kuumaa ilmastoa kypysäkseen riittävästi, mutta maaperän olisi kuitenkin hyvä pysyä suhteellisen viileänä. Huhut kertovat sopivia olosuhteita sekä ikivanhoja Mourvèdre-köynnöksiä löytyvän myös Kaliforniasta. Viikon Copa otti selvää, mitä sanottavaa Cline Ancient Vines Mourvèdre:lla näillä kinkereillä.

80-luvulla perustetun Cline Cellarsin Ancient Vines Mourvèdre tulee siis Kaliforniasta, Contra Costa Countyn alueelta. Auringossa paistattelevat viinitarhat saavat kaivattua viilennystä mm. Sacramento- ja Joaquin-jokien virtauksista ja päivittäinen lämpötilavaihtelu asettuu toimivalle tasolle.

Viini pitää sisällään Mourvedrèa 80-120-vuotiaista köynnöksistä. Käyminen on tapahtunut terästankeissa viljeltyjen hiivakantojen suosiollisella avustuksella. Kypsytys 8 kuukautta tummapaahtoisissa amerikkalaisissa tammitynnyreissä, joista noin neljännes oli uusia.

Kypsän marjaisessa tuoksussa on mustaherukkaa, mustikkaa, kypsää kirsikkaa ja taustalta leijailevaa setripuuta. Melko täyteläisellä ja lämminhenkisellä paletilla pyörii tuoksun aromien lisäksi mausteisuutta. Kohtuullisen napakka hapokkuus ja maltillinen määrä pehmeää tanniinisuutta pitävät järjestystä yllä. Jälkimaku on melko pitkä, kypsän kirsikkainen ja mausteinen.

Cline Ancient Vines Mourvèdre ei ole lainkaan pöllömpi tapaus. Kypsää tavaraa ryhdikkään hapokkaassa paketissa, vieläpä ankarimpia hillomössöttelyjä välttäen. Oikein sopiva kaveri syksyn grillailulle. Kokeile vaikka yrttiviritetyn lampaan kanssa. 3,5 / 5 staraa.

Viikon Copa – Dona Ermelinda 8,98 €

Posted on 22/08/2013 by Copatinto

Kyllähän se vähän kirpaisee, kun Keski- ja Etelä-Euroopassa kärvistellään yli kolmenkymmenen asteen päivälämpötiloissa ja meillä ei enää pahemmin yli parinkympin päästä. On kai myönnettävä, että kesäisen lämpimät päivät ja illat alkavat hiljalleen olla ohi ja syksy kaikkine ihanuuksineen lähestyy. Viikon Copa hakee siirtymävaihetta kesän raikkaiden valkoviinien ja syysajan täyteläisempien punaviinien välille perusvalikoiman portugalilaisen uutuuspunkun avustuksella.

Casa Ermelinda Freitas on perheomisteinen tila, joka on valmistanut viinejä 1900-lulun alkupuolelta lähtien Setúbalin niemimaan seuduilla. Dona Ermelinda tulee Palmelan laatualueelta, missä seudun yleisin punainen lajike Castelão viihtyy hyvin hiekkaisilla ja kuumilla tarhoilla. Pulloon on tällä kertaa tuupattu kolmen lajikken sekoitus; Castelão (70 %), Cabernet Sauvignon (15 %), Touriga Nacional (15 %). Tuottajan tietojen mukaan viiniä on kypsytetty 6 kk ranskalaisissa tammitynnyreissä. Vähemmän yllätyksellisesti Alkon nettisivut kertovat jotain muuta.

Tuoksussa kypsää kirsikkaa, paahteisuutta, häivähdys kahvia ja vaniljaa. Paletilla täyteläinen viini seuraa tuoksun aromeja. Mukaan liittyy hieman mausteisuutta ja aistittavissa on myös viinityyliin sopivaa karheutta. Paketti on melko hapokas, keskitanniininen ja 14 % alkoholipitoisuus lämmittää paletin loppuosaa kohden. Melko pitkästä jälkimausta löytyy mausteisuutta ja kypsää kirsikkaa.

Dona Ermelinda on mehevän täyteläinen ja mukavan maanläheinen punkku tummeneviin iltoihin. Alle kympillä oikein hyvä ostos. Sijoita lautaselle vaikka lampaanpaistia. 3 / 5 staraa.

Viikon Copa – 3 punaviiniä muovipullossa

Posted on 15/08/2013 by Copatinto

Edullisempien perusviinien pakkaustulevaisuus on lähestulkoon satavarmasti jokin muu, kuin perinteiset kolmen vartin lasipullot. Vaihtoehtoisia ratkaisuja virtaa markkinoille jatkuvalla syötöllä ja erityisesti nopeasti kulautettavaksi tarkoitetut viinit tuupataan yhä useammin kevyempiin ja helpommin käsiteltäviin pakkauksiin. Muovipullo tarjoaa ympäristönäkökulmien lisäksi helposti käsiteltävän vaihtoehdon niin myyntiketjulle kuin loppukäyttäjällekin. Lasipulloa kevyempi ja pienempi muovipullo on helppo paiskata laukun pohjalle ja retuuttaa mukana vaikka piknikille. Muovipullo ei myöskään ota ikävän kohtalokkaita osumia rankempien reissujen kolhuista, kuten lasisella virkaveljellänsä on joskus tapana. Muovi läpäisee happea lasia enemmän, joten ainakaan toistaiseksi ei pidempään kypsytykseen ja säilytykseen soveltuvia viinejä pakkailla muovipulloihin. Copatinto testasi kolme edullista muovipullopunkkua Alkon perusvalikoimasta.

Hidden Rock Shiraz 2012, Australia 7,98 €

Hieman tunkkaisen oloisesta tuoksusta erottuu karhunvatukkaa ja lakritsia. Myös alkoholia työntyy tuoksun läpi melko selkeästi. Melko täyteläisen maun hedelmäisyys jää jalkoihin, kun alkoholin polte ja melko runsas, mutta pehmeä tanniinisuus johtavat orkesteria. Keskipitkässä jälkimausta löytyy aavistus mausteisuutta. Viilennettynä noutopöydän punaviiniksi. 1 / 5 staraa.

Ankermann The Foothold Shiraz 2011, Etelä-Afrikka – 7,64 €

Intensiivisessä tuoksussa on savua, tervaa, tummaa kirsikkaa, vadelmaa ja salmiakkia. Täyteläinen maku pitää sisällään tuoksun elementtejä, jotka yhdistyvät runsaaseen, kypsään tanniinisuuteen sekä ryhdikkääseen hapokkuuteen. Pitkässä jälkimaussa on tummia marjoja ja reilusti mausteisuutta. Tasapainoinen, tuhti ja yllättävän tyylikäs punaviini muovipullossa. Hyvä kaveri grillatuille lihoille tai selkeämakuiselle riista-aterialle. 3 / 5 staraa.

Le Petit Longue-Dog 2012, Ranska 7,98 €

Melko hillitty tuoksu kantaa nokkaan nuorekkaalla otteella vadelmaa, kirsikkaa ja hieman myös kukkaisuutta. Keskitäyteläinen maku jatkaa kypsän punaisen marjaisuuden merkeissä. Pehmeä ja kevyt tanniinisuus saa seuraa aavistuksen alakanttiin jäävästä hapokkuudesta. Melko pitkä jälkimaku on marjainen ja aavistuksen mausteinen. Kevyempien punaviinien ystäville vaikkapa possu- tai kanaruokien kylkeen. 2 / 5 staraa.

Viikon Copa – Borgo Salcetino Lucarello Chianti Classico Riserva 2009 19,98 €

Posted on 13/06/2013 by Copatinto

Kyllähän me kaikki tiedämme kuinka maukkaita viinejä Chianti Classicon alueelta tulee. Taidamme tietää senkin, että alueen viinit onnistuvat useimmiten tarjoilemaan erittäin kelvollista vastinetta rahallisille uhrauksille. Viikon Copaksi valikoitunut Borgo Salcetino Lucarello CC Riserva ei ole todellakaan mikään rookie alkon hyllyillä, mutta nyt on taas päräyttävän hieno vuosikerta kyseessä. Vuosi 2009 on ollut alueella omalla tavallaan haasteellinen, lähinnä kuumasta kesästä johtuen. Alueiden, tarhojen ja tuottajien välillä on toki suuriakin eroja, mutta vuosikertaraporteissa tarinoidaan yleisesti ottaen alueen viinien hapokkuuden olevan hieman normaalia alhaisemmalla tasolla ja hedelmäosaston taas aavistuksen kypsempää sorttia. Toisaalta nollaysejä voitaneen pitää siten myös ehkä jossain määrin helpommin lähestyttävinä ja riserva-viineillekin pääsee vilauttelemaan korkkiruuvia ilman pitkästyttäviä odotteluja.

Borgo Salcetino Lucarello Chianti Classico Riserva 2009 pitää sisällään 95% sangiovesea ja loppu 5% on jätetty Canaiolon vastuulle. Rypäleet on kerätty käsin tilan 13 hehtaarin tarha- arsenaalista Raddassa. Viini on kypsynyt 24 kk tammessa.

Miellyttävän rustiikkisessa tuoksussa on tummaa kirsikkaa, karpaloa, kukkaisuutta, nahkaa ja setripuuta. Melko täyteläinen maku avautuu paletilla moniulotteiseksi mikstuuraksi tuoksun aromeja sekä mausteisuutta. Kuumasta kesästä huolimatta hedelmäsektori on kaukana hillomaisuudesta ja terhakka hapokkuus sekä pehmeä, joskin tuntuva tanniinisuus ovat hyvässä balanssissa muun soittokunnan kanssa. Erittäin pitkä jälkimaku on mausteinen.

Sympaattisen oloinen ja maanläheinen viini, joka vie helposti mukanaan. Terhakka hapokkuus ja erityisesti paletin loppuosassa voimakkaammin tuntuva tanniinisuus lupailevat viinille ihan hyvää kypsytyspotentiaalia. Tokihan tämä on kelvollista ruokapöytätavaraa nytkin, mutta parin tunnin dekantointi ennen h-hetkeä ei liene pahitteeksi. Kannustan lätkimään parilalle nautaa, riistaa tai vaikka maksaa ja ottamaan aterian jälkeen vielä jatkoerän juustolautasen seurassa. 4 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

Natur Montsant Mas Franch Optim 2006

Posted on 10/06/2013 by Copatinto

Natur Montsantin Mas Franch Negre -06 onnistui taannoin miellyttämään niin paljon, etten nähnyt mitään pätevää syytä jättää korkkaamatta saman tuottajan ”ykkösviiniä”. Korkkiruuvi työntyikin sujuvasti Mas Franch Optim-nimeä kantavaan punkkuun vuodelta 2006. Montsantin luonnonpuistossa sijaitsevia tarhoja on viljelty orgaanisesti omistajaperheen toimesta. Viinien teko on puolestaan delegoitu onnistuneesti tunnetun katalonialaisen enologin, Toni Cocan huomaan.

Mas Franch Optim 2006:n blendin rakentavat Cabernet Sauvignon (35 %), Garnacha (35 %), Syrah (15 %), Merlot (10 %) ja Cariñena (5 %). Rypäleet ovat kasvaneet 600-700 metrin korkeudessa Margalefissa. Viiniä on kypsytetty 12 kk amerikkalaisessa (55 %) ja ranskalaisessa (45 %) tammessa.

Melko kehittynyt tuoksu on huikean kiehtova. Löytyy tummaa kirsikkaa, kahvia, tummaa suklaata, lakritsia, kukkaisuutta, mineraalisuutta ja setripuuta. Täyteläinen ja varsin moniulotteinen maku jatkaa siitä mihin tuoksussa jäätiin. Ryhdikkääksi osoittautuva tanniinisuus on kypsää ja hyvässä mielessä pehmeää. Melko pirteä hapokkuus virkistää runsasta kokonaisuutta ja korkea alkoholipitoisuuskin (14,5 %) integroituu yllättävän nätisti. Erittäin pitkä jälkimaku viimeistelee paketin mausteisuudella ja tummilla kirsikoilla.

Mas Franch Optim on Montsantia parhaimmillaan. Alueen korkeimmilla tarhoilla kasvaneet rypäleet ovat antaneet viinille paljon aromaattisuutta ja rakennetta, mutta säilyttäneet silti eleganssinsa. Kun tällainen viini irtoaa mm. Saksan kaupoista noin 15 euron hintaan, voi hinta-laatusuhteen todeta olevan absoluuttista huippuluokkaa. Nautintoa lisää lautaselle ladottu medium-kypsä tumma liha ja tilanteeseen sopiva sienilisäke. 4,5 / 5 staraa.

Bodegas Viña Magaña Barón de Magaña 2007

Posted on 21/05/2013 by Copatinto

Maailmasta ei taida löytyä kovinkaan montaa sellaista punaviinialuetta, jossa ei olisi koskaan edes yritetty tehdä viinejä Bordeaux’n tunnetuimmista lajikkeista, kuten Merlot tai Cabernet Sauvignon. Toiset yrittävät kyseisille lajikkeille sopivissa olosuhteissa kunnioitettavan tosissaan, kun toiset taas hapuilevat lähinnä volyymia ja tunnettujen rypälenimien markkinointivoimaa. Tällä kertaa käsittelyssä on astetta vakavammin asiaan suhtautuvan espanjalaisen tuottajan yksi tunnetuimmista viineistä; Barón de Magaña 2007.

Juan Magañan vuonna 1970 perustaman Bodegas Viña Magañan tarhat sijaitsevat Riojan raja-aitojen tuntumassa, mutta Navarran puolella. Perustaessaan viinitilaa isäntä havaitsi tarhaolosuhteiden muistuttavan paljolti Bordeaux’n Pomerolia ja halusi aloittaa Bordeaux’n lajikkeiden viljelyn tiluksillaan. Silloiset lakipykälät eivät tätä kuitenkaan sallineet. Tarinan mukaan Juan Magaña hankki kaikesta huolimatta pistokkaita Bordeaux’sta, salakuljetti ne aasikyydillä Pyreneiden vuoristoreittejä pitkin ja istutti tarhoilleen Espanjan ensimmäiset Merlot-köynnökset vuonna 1975. Joitakin lukijoita saattaa kiinnostaa sekin, että tarinan mukaan pistokkaat olivat peräisin samoista klooneista, joista oli myyty pistokkaita mm. eräälle Château Petrus-nimiselle tilalle.

Barón de Magaña 2007 on tehty tilan vanhimpien köynnösten rypäleistä. Jännitys kohoaa, sillä mukana on juuri näiden salakuljetettujen Merlot- ja Cabernet Sauvignon-köynnösten rypäleitä, 35 % kumpaakin ja lisäksi 20 % Tempranilloa (20 %) sekä 10 % Syrah-rypäleitä.Sekoittamisen jälkeen viini on kypsynyt 14 kuukautta uusissa ranskalaisissa tammitynnyreissä ja vielä hetken aikaa pulloissa ennen myyntiä.

Tuoksusta löytyy kypsää mustaherukkaa, kirsikkaa, mausteisuutta ja lyijykynää. Paletilla melko täyteläiseksi osoittautuva viini on samettisen pehmeä. Hedelmäisyys on kypsänoloista, muttei mitenkään erityisen makeaa. Mukavan ryhdikäs hapokkuus terävöittää tunnelmaa, sen sijaan pehmeästä tanniinisuudesta löytyy hieman ikävää puumaisuutta. Pitkä jälkimaku on kypsän kirsikkainen ja aavistuksen mausteinen.

Barón de Magaña 2007 tuo selkeästi esiin Bordeaux-meininkiä yhdistettynä hieman kypsempään hedelmäisyyteen ja pehmeämpään suutuntumaan. Sinänsä laadukkaan oloinen lopputulos on jopa siinä määrin siisti ja viimeistelty, että se jää omaan makuuni hieman vaisuksi ja yllätyksettömäksi. Onneksi sentään tanniinien pieni puumaisuus nostaa jotain tunteita pintaan. Saksassa 13 euron hintalapulla varustettu pullo omaa Bordeaux-tyyliä haikailevalle ihan mukavan hinta-laatusuhteen, mutta Parkerin 94 pistettä on aavistuksen vaikeasti ymmärrettävissä. Viinin kulautettiin onnistuneesti mediumiksi paistettujen naudan sisäfilepihvien kanssa. 3,5 / 5 staraa.

Viikon Copa – Castaño Garnacha Tintonera 7,58 €

Posted on 16/05/2013 by Copatinto

Joskus tarvitaan edullista ja helposti lähestyttävää punkkua, joka sopeutuu monenlaiseen tarjoilu- ja tapahtumaympäristöön. Näissä tilanteissa suunnataan luonnollisesti Alkon kyykkyviiniosastolle. Siellä alimmilla hyllyillä ne edullisimmat pullotteet nimittäin sijaitsevat, terveyttä edistävän hyötyliikuntakyykistelyn päässä. Yksi edellä mainitut speksit täyttävä kelvollinen vaihtoehto on Yeclan paahtavan kuumilta ja rutikuivilta viinitarhoilta Alkon viileille alahyllyille saapunut Castaño Garnacha Tintonera. Suurena toimijana Castañolla on lähtökohtaisesti hyvät edellytykset valmistaa teknisesti pätevää tavaraa. Seikka, joka ei tämän hintaluokan viineissä ole lainkaan merkityksetön.

Nuorekkaasta tuoksusta löytyy kypsää kirsikkaa ja vadelmaa. Paletilla varsin marjaisa, hedelmäinen ja mehukas viini saa ryhdikkyyttä mukavasta hapokkuudesta ja pienestä annoksesta pehmeää tanniinisuutta. Jälkimaku on runsaan marjainen ja kyllähän se 14% alkoholia vähän nielua lämmittelee.

Castaño Garnacha Tintonera on runsaan marjainen, suoraviivainen ja helposti lähestyttävä tapaus; divarisarjojen luottolaituri, joka ei pahemmin pisteitä nakuta, mutta hoitaa oman tonttinsa tyydyttävästi illasta toiseen. Viinin lämmetessä alkoholisuus alkaa nostamaan päätään esiin, joten suosittelisin tarjoilemaan tämän viinin hieman viilennettynä. Castañon seuraan tarvitset hyvää seuraa sekä todella kuuman grillin täynnä kanaa, possua ja kasviksia. 2,5 / 5 staraa.

COPATINTO

Viinien asiantuntija

Tag Archives: punaviinit