Kesä pullossa – Barth Fructus Riesling 2015 (Alko 13,90 €)

Barth FructusSaksan Rheingaussa viinejä valmistavan Barthin mainio Riesling-kuohuviini ehti valitettavasti poistua Alkon valikoimista, mutta sopivasti näin kesän kynnyksellä on saatu hyllyille uutta tavaraa samalta tuottajalta. Nyt valikoimiin pölähtänyt luomuviljeltyjen tarhojen Riesling Fructus 2015 on hieman makeampi ja kerrassaan veikeä tapaus.

Tuoksusta löytää vihreätä omenaa, päärynää sekä hiukan vaaleasävyistä kukkaisuutta ja mineraalisuutta. Suussa puolikuivaa hiukan makeammaksi asettuva viini on reilun hedelmäinen ja runsas. Taustalla häärivä erittäin napakka hapokkuus (8,6 g/l) pitää huolen siitä, että ryhti ja ojennus säilyyn loppuun saakka, eikä jäännössokeri (20 g/l) pääse turhia sooloilemaan. Pitkä jälkimaku on hapokkaan omenainen.

Vuosikerta 2015 on ollut Saksassa poikkeuksellisen hyvä ja tämäkin viini on aiempia maistamiani vuosikertoja selkeästi raikkaampi ja pirteämpi. Viini sopii erinomaisesti aurinkoisien päivien kulautteluun, kunhan seura on riittävän hyvää, ja kaikki mahdollinen lähiympäristön ryppyotsaisuus on huolellisesti eliminoitu. Erityisen hienosti Fructus loistaa hieman mausteisempien ruokien kyljessä. Itse kulauttelin viinin chilillä, valkosipulilla ja limellä maustetun katakarapuannoksen kanssa ja yhdistelmän toimivuus oli suorastaan loistava. 4 / 5 staraa. Ps. vierailin paikan päällä 2012 ja raportti löytyy täältä.

Stefan Winter Riesling 2012 – 9,50€ (Viking Line)

Viking Line on valinnut hiljattain uusia laivanviinejä risteilyaluksilleen ja toista kertaa peräkkäin valkkarin kohdalla on päädytty ilahduttavasti Rieslingiin. Lähes yhtä ilahduttavalla tavalla eräs ystävällismielinen kuljetusalan yritys toimitti allekirjoittaneelle näytepullon testattavaksi. Tällä kertaa laivan valkoviiniksi valikoitunut Stefan Winter Riesling 2012 tulee Saksan Rheinhessenistä. Weingut Winter viljelee Dittelsheimin läheisyydessä yhteensä noin pariakymmentä hehtaaria, joista puolet on pyhitetty Rieslingille. Suvun viljelyperinteet ulottuvat useiden satojen vuosien päähän, mutta pelkästään viininviljelyyn on keskitytty 90-luvun alkupuolelta lähtien. Nyt maistetun Rieslingin ansiolistalta löytyy mm. spontaani käymisprosessi terästankeissa sekä pitkä sakkakypsytys.

Raikkaassa tuoksussa on sitruunaa, Granny Smith omenaa ja kalkkikiveä muistuttavaa mineraalisuutta. Paletilla lähestulkoon kuiva ja runsaan hedelmäinen viini saa mallikkaasti tasapainoa ja ryhtiä terhakasta hapokkuudesta. Pitkässä jälkimaussa yhdistyy raikkaan omenan ja sitruunan mehukkuus sekä tyylikäs mineraalisuus.

Stefan Winter Riesling 2012 on miellyttävä ja  tasapainoinen valkkari, joka tekee suoraviivaisesti sen mitä siltä odotetaan, ilman suurempia sooloiluja. Hyvä balanssi hedelmäisyyden, jäännössokerin ja pirteän hapokkuuden takaa hyvät kyydit erilaisille äyriäis- ja kalaruoille sekä vaaleille lihoille. Dokabiliteetti vaikutti olevan sen verran hyvällä tasolla, ettei sellaisenaan tissuttelijankaan tarvitse nyrpistää nokkaansa. Laivojen myymälöissä lompakko kevenee 9,50 € ja ravintoloissa 24 €. Viking Club-kortilla kuittaantuu vielä lisäalennuksia, joten stig ombord!. 3,5 / 5 staraa.

 

 

 

Ernst Clüsserath Trittenheimer Apotheke Riesling Spätlese trocken 2011

Eräänä perjantaina marketin kalatiskiltä valmiiksi perattuina saalistetut muikut kirkuivat jotain mojovaa valkoviiniä kylkeensä. Kaapista tarttui kouraan Ernst Clüsserathin Riesling Moselista.

Clüsserath viljelee n. neljän hehtaarin tarhoillaan lähes yksinomaan Rieslingiä. Näin pienillä tarhapinta-aloilla vuosituotanto pyörii siellä kolmenkymmenentuhannen pullon tietämissä. Nyt korkatun viinin rypäleet ovat etikettiin tällätyn tekstin mukaisesti kasvaneet Trittenheimin Apotheken rinteillä. Viini on saanut käydä luonnonhiivoilla omassa rauhallisessa tahdissaan ja muutoinkin kellarissa on pyritty jättämään kaikenlaiset ylimääräiset käpälöinnit väliin.

Tuoksun eturintamassa on vihreää omenaa, sitruunaa ja persikkaa. Taustalla hönkii myös mineraalisuutta, joka tuo mieleen märän rantakivikon. Lähestulkoon kuivalta paletilta löytyy nuorekasta hedelmäisyyttä räyhäkän sitruunan ja hieman iisimmän vihreän omenan muodossa. Tiukka ja runsas hapokkuus tasapainottaa hienosti runsasta hedelmäisyyttä. Paletin loppua kohden enemmän esiin työntyvä mineraalisuus pysyttelee kyydissä mukana aina pitkään ja raikkaan omenaiseen jälkimakuun saakka.

Erinomainen Moselin Riesling, jossa on rautainen yhdistelmä nuorekasta hedelmäisyyttä, terävää hapokkkuutta ja tyylikästä mineraalisuutta. Viinissä on tässä vaiheessa vielä runsaasti nuorekasta agressiivisuutta sekä konsentraatiota, joten lisäkypsytys tulee palkitsemaan kärsivällisemmän viinisiepon moniulotteisemmalla ja rauhallisemmalla paketilla. Silkes Weinkellerin valikoimista hieman alle parilla kympillä hankittuna kaiken kaikkiaan erittäin toimiva tapaus jo tässä vaiheessa. Helsingin päädyssä pyöriville tiedoksi vielä, että erilaisia Clüsserathin Rieslingejä näyttäisi löytyvän ainakin kirjoitushetkellä ravintola KuuKuun, Carelian ja Kuun listoilta. 4 / 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Drathen Glühwein 10,98 €

Illat pimenevät, ilmat kylmenevät ja pikkujoulukausikin hyökkää päälle ihan tosissaan. Kauppojen ja A-tavaraliikkeen hyllyillä alkaa taas keikkua jos jonkinmoista glögipulloa. Itse näytän trooppisilla esansseilla viritetyille litkuille punaista valoa ja panostan selkeästi viinillisempiin vaihtoehtoihin. Moselin laaksosta tuleva Drathenin Glühwein on perinteinen saksalainen hehkuviini, jotka ovat tuttuja ainakin Saksan lukuisilla übertunnelmallisilla joulumarkkinoilla vierailleille. Viini rakentuu Dornfelder- ja Lembeger-lajikkeista tehtyyn luomupunaviiniin, jota on sitten doupattu asiaan kuuluvalla hartaudella ja perinteikkään reseptin mukaisesti.

Tuoksusta löytyy punaviinille tyypillisesti kirsikkaisuutta ja onhan siellä luumuakin. Seuraan liittyy joulumausteista ainakin kaneli ja anis. Puolimakean sektorissa pyörivä maku keikkuu kivasti tuoksun tunnelmissa, eikä makeus tai mausteisuus onneksemme karkaa överiosastolle missään vaiheessa. Harmillisesti paletin loppuosa jää aavistuksen ohueksi, vaikka keskipitkä ja mausteinen lopetus miellyttääkin.

Drathen Glühwein on osuva talvikauden lämmike meille, joita trooppisilla esansseilla kyllästetyt discovaloglögit närästävät, mutta lämminhenkinen meininki joulumausteiden rytmityksessä silti maistuu. 3 / 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Barth Riesling Brut 19,89 €

 

Kesä on monenlaisten juhlien aikaa ja sehän tarkoittaa luonnollisesti myös herkullisten kuohuviinipullojen tasatahtista ja sulosointuista poksahtelua lähimaastoissa. Kuohuviinivalinnoissa voi välillä virkistää itseään ja lähiympäristöään noin puoli metriä valtavirrasta poikkeavilla viinivalinnoilla. Esimerkiksi Saksassa onnistuvat tekemään Rieslingistään pahuksen laadukkaita ja maukkaita kuohuviinejä. Yksi hyvä esimerkki Rieslingin potentiaalista kuplajuomien saralla on monille suomalaisillekin tutun Wein- und sektgut Barthin Riesling Brut. Viinin rypäleet on kerätty käsin Hattenheimin, Hallgartenin ja Oestrichin tarhoilta. Valmistus on tapahtunut perinteisellä, eli ns. samppanjamenetelmällä ja pullojen tanssituskin hoidetaan Hattenheimissa käsityönä. Toinen käyminen pulloissa on kestänyt parin vuoden ajan.

Tuoksussa seikkailee vihreä omena, sitruuna ja aavistus persikkaa. Hedelmäinen ja raikkaan hapokas maku jatkaa tuoksun linjauksilla. Elegantti, pienikuplainen mousse johtaa lopulta hedelmäiseen ja tyylikkään mineraaliseen jälkimakuun.

Barth Riesling Brut toimii loistavasti niin aperitiivina kuin erilaisten kala- ja äyriäispainotteisten alkuruokienkin kyljessä. Viilennä huolella, kaada lasiin ja nauti. Ei siinä sen ihmeellisempiä temppuja tarvita. 4 / 5 staraa. (Kuvan©Alko)

 

 

 

Viikon Copa – Fritz Fisk Riesling 6,49 € (0,375 l)

 

Kansakuntamme viinisivistyksen taso otti maailmanluokan harppauksen parempaan, kun monopolin puolikkaiden pullojen kolhoosiin saapui Pauly-Bergweilerin kuiva Fritz Fisk Riesling Moselista. Kesän saapuessa puolikkaiden pullojen armottoman kovaa puistokelpoisuutta voi uhata vain huono sää tai nautintomyönteistä elämää torppaamaan pyrkivä sisäisen turvallisuuden työryhmä. Bernkastel-Kuesissa majaileva Pauly-Bergweiler tekee varsin mukiinmeneviä viinejä ja epäilemättä moni viinisieppoiluun taipuvainen suomalainenkin on retkillään käynyt riuhtomassa ko. tuottajan maistelukellarin ovea kylän isoimman sillan kupeessa.  

Fritz Fiskin melko hillitystä tuoksusta löytyy vihreätä omenaa, melonia ja ripaus mineraalisuutta. Tuoksun komponentit siirtyvät sujuvasti paletille ja nuorekkaan oloinen viini on erittäin raikas ja pirteän hapokas. Runsasta hapokkuutta tasapainottaa sopiva määrä jäännössokeria. Melko pitkä jälkimaku on omenainen ja mineraalinen.

Puolikas ja kuiva Moselin Riesling on siinä määrin käyttökelppoista tavaraa, että ainoa järkevä vaihtoehto on kipittää suorinta reittiä pitkäripaiseen ja noukkia pari kappaletta kyytiin. Tarkkakatseisimmat saattavat löytää ruokasuosituksenkin pullon etiketistä. 3,5 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

Meyer-Näkel Classic Groβes Holzfass Spätburgunder 2011

Saksalaisten punaviinien testaaminen on jäänyt vuosien varrella aivan liian vähälle. Yksi syy asiaan on saattanut olla se, ettei minun ja Pinot Noirin välille ole koskaan päässyt kehittymään mitään järisyttävän syvää ystävyyttä ja parhaat saksalaiset punaviinit nyt sattuvat olemaan kyseisestä lajikkeesta valmistettuja. Viime vuosina olen kuitenkin onnistunut maistamaan niin mielenkiintoisia Spätburgundereja, että olisi suorastaan tyhmää jättää saksalaisten punkkujen tarkempi sielunelämä selvittämättä.

Ahr on Saksan punaviinidominanteista alueista pohjoisin ja samalla myös pienin. Ahr tuottaa pohjoisesta sijainnistaan huolimatta pirullisen mielenkiintoisia Spätburgundereja. Näin pohjoisessa olosuhteiden osalta tulee kaikkien palikoiden olla kohdallaan, jotta rypäleet saavuttavat riittävän kypsyyden ja lopullista pullotetta korkkaava viininystävä pääsee virittämään hymynvirnettä kasvoilleen. Ahrin alueella asiassa auttavat ainakin pohjoisen kylmistä tuulista suojaavat Eifelvuoret, jyrkät rinteet sekä koostumuksensa ja tumman värinsä vuoksi tehokkaasti lämpöä varastoiva maaperä. Parhaat palstat suuntautuvat luonnollisesti runsaimpien aurinkotuntien suuntaan.  Meyer-Näkel on varmasti yksi tunnetuimmista tuottajista Ahrin alueella. Werner Näkelin ja hänen perheensä pyörittämä tila viljelee 15 hehtaaria, joita Spätburgunder hallitsee 75 %:n osuudella. Tällä kertaa testattu Spätburgunder Classic Groβes Holzfass 2011 on 100%:nen Spätburgunder ja kypsynyt 6 kk suurissa tammitynnyreissä.

Tuoksusta löytyy kirsikkaa, vadelmaa, metsämansikkaa ja puolukkaa. Keskitäyteläisessä maussa pääosaan nousee kirsikka, aavistuksen bitterinen puolukka sekä hitunen mausteisuutta. Muuhun kokonaisuuteen nähden sopivan rapsakka hapokkuus ja pieni määrä kypsää tanniinisuutta ryhdittävät pakettia. Pitkä jälkimaku koostuu lähinnä kypsistä punaisista marjoista ja mausteisuudesta.

Meyer-Näkel Spätburgunder Classic Groβes Holzfass 2011 on tasapainoinen, elegantti ja varsin nautinnollinen viini. Saksasta noin 13 euron hinnalla hankittuna hinta-laatusuhde on todellista timanttia. Ruokapöydässä yhteispeli sujui varsin mallikkaasti paistetun lohimedaljongin kanssa. 4 / 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – J.L. Wolf Forster Pechstein Riesling 2010 23,70 €

J.L. Wolf on Moselin viineistä tunnetun Dr. Loosenin viinitalon sivuprojekti Pfalzin viinialueella. Usein punaisissa housuissaan viipottava Dr. Loosenin keulahahmo, Ernst Loosen otti J.L. Wolfin tilan ohjakset käsiinsä 1996 ja alkoi ripeästi työstämään alkujaan 1756 perustettua tilaa uuteen nousuun. Forstin kylän lähellä sijaitseva Pechstein on yksi J.L. Wolfin parhaista tarhoista. Maaperässä on runsaasti basalttia, joka tuo viineihin reipashenkistä mineraalisuutta. Viikon Copaksi valikoitunut J.L. Wolf Forster Pechstein Riesling 2010 on erinomainen esimerkki siitä, miten em. mineraalisuus tulee viinissä esiin.

Tuoksussa on sitruunaa, vihreää omenaa, mineraalisuutta sekä hiukan persikkaakin. Runsaan hapokas, pirteän raikas ja kuiva maku seikkailee pääpiirteittäin tuoksun viitoittamilla poluilla. Pieni määrä jäännössokeria (8 g/l) tasapainottaa runsasta hapokkuutta (7,5 g/l) paletilla. Pitkä jälkimaku jättää suuhun sitruunaisen ja erittäin mineraalisen vaikutelman.

Itse pitäisin tätä 2010-vuoden J.L. Wolf Forster Pechstein Rieslingiä vielä hetken kellarissa kehittymässä, sillä potentiaalia tässä viinissä riittää yllin kyllin. Jos välttämättä haluat korkata pullon nyt, tarvitset ehdottomasti ruokaa viinin kylkeen. Runsaat kala- tai äyriäisruuat, myös savustettuna tai grillattuna, voisivat olla hyvä strategia taistelussa viinin nuorekkaan tiukkaa ja ryhdikästä hapokkuutta vastaan.

4 / 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Neiss Pinot Grigio Trocken 2011 10,99 €

Kevätaurinko on onnistunut näyttäytymään jo niinkin kirkkaana, että talvimökötyksen lomassa kansamme naamavärkin seuduilla on kuulemani mukaan rekisteröity jokunen hymynvirekin. Sitä varsinaista kevättä odotellessa voi lumikinosten sulamista vauhdittaa keväisen raikkaalla ja runsaan hedelmäisellä saksalaisella valkoviinillä.

Neiss Pinot Grigio Trocken tulee Pfalzin viinialueen pohjoisosasta, missä putiikin 25 hehtaarin viljelyksistä huolehtii monilla tahoilla tunnustettu viinintekijä Axel Neiss. Viikon suositusviini on sataprosenttinen Grauburgunder (= Pinot Gris). Neiss on tällä kertaa päätynyt nimeämään tämän ranskalaista alkuperää olevan lajikkeen nimen italialaisittain, Pinot Grigio. Useimmiten vieraskielisen nimen käytöllä halutaan kertoa viinin tyylistä tai sitten vain tukea viinin markkinointia johonkin tiettyyn suuntaan. Allekirjoittaneen viiniurpon mielestä painon puolella on menty pöpelikköön siinä vaiheessa, kun italiankielisen rypäleen nimen perään on suostuttu printtaamaan viinin kuivasta tyylistä informoiva saksankielinen sana ”Trocken”. Yksinkertaisesti Grauburgunder Trocken olisi toiminut kohdallani paremmin, mutta uskoisin kyllä selviäväni hengissä nykyversionkin kanssa 🙂 .

Pirteän raikas ja melko intensiivinen tuoksu tuo nokkaan kypsiä vihreitä omenoita, päärynää, melonia ja mineraalisuutta. Lähes kuiva maku maku lataa tuoksun komponentit paletille runsaan hedelmäisessä ja raikkaassa muodossa. Pieni määrä jäännössokeria (6g/l) tekee kokonaisuudesta helposti lähestyttävän, pirteän hapokkuuden huolehtiessa viinin ryhdistä. Melko pitkä jälkimaku on kypsän hedelmäinen ja mineraalinen.

Let’s have a Neiss day, eli eiköhän pakoteta se kevät tänne ja ladataan lautaselle vaikka katkarapusalaattia tämän raikkaan ja hedelmäisen valkkarin kylkeen. 3 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

Viikon Copa – Deep Roots Riesling Trocken 2011

Viiniköynnöksen kannalta lienee pääosin hyvä asia, että sillä on syvälle ulottuvat juuret. Viinintekijän syvä juurtuminen omaan alueeseensa on harvemmin sekään haittatekijä viininvalmistuksessa. Sen sijaan englanninkielisellä nimellä varustettu saksalainen viinipullo ei useinkaan ole enne mistään hyvästä. Uskottavampana pidetään sitä vanhaa tyyliä, jossa viinin nimi muodostuu kahdesta tai kolmesta, väliviivalla yhdistetystä sukunimestä ja sen lisäksi ainakin kahdesta tarhan sijantia kuvaavasta sanasta tai nimestä. Etiketin kirjasintyyliksi on perinteisesti valittu niin historiallinen versio, että sen onnistunut tavaaminen alle viiden minuutin onnistuu vain apteekkihenkilökunnalta.

Drei Winzer eli kolmen viinintekijän, Philipp Wittmannin, Jochen Dreissigackerin ja Stefan Winterin yhteisprojekti on kuitenkin ottanut riskin ja nimennyt tuotteensa jykevästi Deep Roots-nimellä. Nimi viittaa siihen, että viinin tavoitteena on ilmentää tekijöidensä sukujuuria Saksan viinitarhoihin. Varovasti voisin arvailla viinin markkinoinnin suuntautuvan Saksan ulkopuolelle. Rypäleet ovat kasvaneet Wonnegaun alueella, Rheinhessenin eteläosassa. Viiniä on säilytetty käymisen jälkeen 4 kk terästankeissa sekä vielä pulloissa 2 kk.

Tuoksusta löytyy kirpakkaa sitruunaa, raikasta vihreää omenaa ja aavistus mineraalisuutta. Runsaan hedelmäinen maku jatkaa tuoksun linjalla. Siitä erottaa pienen jäännössokerimäärän (8g/l), mutta reilu hapokkuus pitää ryhdin hyvin kuosissa. Melko pitkä jälkimaku nostaa veden kielelle.

Deep Roots on suoraviivainen, selkeäpiirteinen ja ryhdikäs Riesling, joka pysyttelee omalla mukavuusalueellaan, eikä sorru ylimääräisiin kikkailuihin. Deep Roots ei ole tajuntaa räjäyttävän hienostunut tai moniulotteinen tapaus, mutta tällä hintalapulla varustettuna mielestäni erittäin hyvä ostos. Kokkaile kylkeen vaikka kanawokkia. (Kuvan © Alko)