Viikon Copa – Kolme rapuviiniä

Rapukausi on meneillään, joten on paikallaan iskeä blogiin parit rapuviinisuositukset. Parhaiten rapujen kanssa toimivat raikkaat ja kontrolloidun hedelmäiset viinit, joista löytyy ryhdikästä rakennetta, muttei kuitenkaan liikaa rapujen hienovaraisia makuja alleen jyräävää aromaattisuutta. Tämä kolmikko pärjää rapujen kyljessä erinomaisesti.

Granbazán Etiqueta Ámbar Albariño (Alkon tilausvalikoima 19,90 €)

Tyylikäs ja takuuvarman laadukas Rias Baixasin Albariño. Tasapainoisesta paketista löytyy sitruunaa, ananasta, persikkaa sekä pieni pläjäys merellistä mineraalisuutta.

Bel Echo by Clos Henri Terroir Broadbridge Sauvignon Blanc (Alkon erikoiserä 22,40 €)

Sancerresta tunnetun Bourgeoisin perheen astetta tyylikkäämpi Uuden-Seelannin Sauvignon Blanc, jonka sitruksinen hedelmäisyys saa kylkeensä hieman trooppisten hedelmien vivahteita.

Kühling-Gillot Oppenheimer Riesling (Alko 20,99 €)

Rheinhessenin arvostetuimpiin viinintekijöihin kuuluvan Carolin Spanier-Gillot’n työn jälkeen on helppo luottaa. Oppenheimer Rieslingistä löytyy kypsiä vihreitä omenoita, hiukan persikkaa, mineraalisuutta sekä usein myös petrolia.

(kuvat: Alko)

Energinen Rheinhessen ja näkymät vuosikertaan 2016 – Maxime Herrkunft Rheinhessen Ortsweine Preview

Huhtikuun kevätpakkasten tehdessä järkyttäviä tuhojaan Euroopan viinitarhoilla, järjestettiin Mainzissa useita saksalaisten viinien tapahtumia. Pölähdin itsekin paikalle ja aloitin urakoinnin kipittämällä Mainzin linnaan Rheinhessenin tuottajien vuosikerran 2016 Ortswein preview tastingiin. Katsastettavana oli noin 70:n Rheinhessenin tuottajan “kyläviinejä”. Osa tuottajista oli jo ehtinyt pullottaa viinejä, osalla maistettavana oli tynnyri-/tankkinäytteitä.

20170422_172113Rheinhessen on omissa kirjoissani yksi tämän hetken energisimmistä ja ehkä viiniensä laajan kirjon vuoksi myös yksi yllätyksellisimmistä viinialueista Saksassa. Alueen iso tuotantomäärä kätkee sisälleen paljon hyvinkin erilaista ja eritasoista tavaraa, mutta se kiehtovin juttu on alueen nuoret, rohkeat ja ennakkoluulottomat viinintekijät, jotka saavat parhaimmillaan aikaan todella mielenkiintoisia ja ihastuttavia viinejä. Jotakuinkin kaikki tuottajat pitivät vuosikertaa 2016 erittäin hyvänä. Kasvukauden alkupuoli oli poikkeuksellisen märkä ja odotukset eivät olleet kovinkaan korkealla. Pitkään lämpimänä jatkunut syksy pelasti kuitenkin sadon ja lopputulos puhuu puolestaan. Ylistystä niittäneen vuoden 2015 kaltaista täyteläisyyttä ja runsasta hedelmäpeliä ei tulla näkemään, mutta nätisti puhdaspiirteistä ja rakenteeltaan lupaavaa tavaraa kylläkin. Viinien kehittymispotentiaalin ja moniulotteisuuden suhteen monet tuottajat tuntuvat kuitenkin uskovan enemmän vuosikertaan 2015.

20170507_195837Kuten odottaa saattaa, alueen maineikkaimmat huipputuottajat pitivät nytkin pintansa ja erottuivat massasta, erityisesti tasapainoisten ja fokusoituneiden viiniensä ansiosta. Wittmann, Keller, Krüger-Rumpf, Kühling-Gillot, Battenfeld-Spanier, Gunderloch, Stefan Winter ja Wagner-Stempel maisteluiden ehdotonta ja tyylikkäintä kärkeä.

20170507_200234Takaa ja sivulta tullaan kuitenkin lujaa ja varmoilla otteilla. Tämän hetken kovimmat haastajat ja omat veikkaukseni Rheinehessenin tulevaisuuden isoiksi nimiksi ovat kaksi todella vakuuttavaa nuorta naisviinintekijää – Katharina Wechsler ja Lisa Bunn. Wechslerin viineistä löytyy poikkeuksellista energisyyttä, jännitettä sekä konsentraatiota, ja mikä parasta, paketti pysyy hienosti kontrollissa lajikkeesta riippumatta. Katharina Wechsler kertoi 2016 vuosikerran olevan ehkäpä hänen parhaansa koskaan! Lisa Bunn taas tuntuu saavan aikaan hyvin tasapainoista ja eleganttia ja puhdaspiirteistä tavaraa.

20170507_200443

20170507_200601Edellä mainittujen lisäksi luomu- ja biodynaamisten viinien sektorissa tasokkaita viinejä löytyi Brüder Dr. Beckeriltä, Riffeliltä sekä hieman naturaalimpaa linjaa edustavalta Schätzeliltä. Myös ennestään jossain määrin tutut Thörle ja Weinreich esittelivät jälleen kerran tyylikkäitä ja vakuuttavia viinejä. Yllättävimmät löydöt olivat Weingut Spohrin hieman tammea nähnyt, ryhdikäs, mutta erittäin nätissä tasapainossa ollut Weisser Burgunder ´S´ sekä Jens Bettenheimerin Ingelheimer Chardonnay.

Rheinhessenin 2016 Ortswein Preview:n jälkeen olikin vuorossa VDP:n iso kevättapahtuma Mainzer Weinbörse 2017, mistä lisää vielä tuonnempana.

Lisää Silvaneria, kiitos! – Julius Silvaner Westhofener Rotenstein 2015 (Alko 13,79 €)

julius-silvanerKuluneen vuoden aikana on ollut mahdollisuus maistella poikkeuksellisen paljon saksalaista Silvaneria ja täytyy myöntää, että aiemmin hieman outona lintuna pitämäni lajikkeen hienoudet ovat alkaneet avautumaan. Oikeassa kasvuympäristössä ja oikeissa käsissä Silvanerista syntyy todella upeita viinejä. Pienen Silvaner-innostuksen vuoksi olikin pakko kaapata lähi-Alkosta vakiovalikoimaan uutuutena ponnahtanut luomuviini Julius Silvaner Westhofener Rotenstein 2015 Rheinhessenistä.

Nykytietämyksen mukaan Silvanerin juuret johtavat Itävaltaan, mutta siellä lajiketta tapaa enää hyvin harvoin. Tarhahehtaareilla mitattuna Saksa on selkeässä johdossa; Rheinhessenin vastuulla on noin puolet Saksan viljelyalasta ja Frankenista löytyy noin neljännes.

Viinin tuoksusta löytyy kypsiä vihreitä omenoita, päärynää, sitrushedelmiä ja hiukan vaaleaa kukkaisuutta. Tämän viinin kohdalla viinin lämpötilalla vaikuttaa olevan poikkeuksellisen suuri merkitys sen ulosantiin. Hieman lämminneenä hedelmä on melko rehevää ja runsasta, hyvin viilennettynä kontrolli on selkeästi parempi  ja hapokkuuden sekä hedelmän balanssi osuu nätisti kohdilleen. Melko pitkä jälkimaku pysyttelee omenoiden ja sitrushedelmien suunnalla.

Julius on ihan kiva Silvaner. Rheinhessenin Silvanerille tyypilliseen tapaan hedelmäsektori on Frankenin viinejä runsaampi ja rehevämpi, mutta hyvin viilennettynä tämäkin viini säilyttää nätisti ryhtinsä, eikä homma karkaa lapasesta. Ruokapöydässä klassikkoyhdistelmä Silvanerin kanssa on parsa, mutta nautiskelin viinin tällä kertaa ihan onnistuneesti tonnikalapihvin kyljessä. Jos sitten haluaa tutustua Frankenin intensiivisempiin ja mineraalisempiin Silvanereihin, kannattaa alueen tuottajista huomioida ainakin Rudolf May, Hans Wirsching, Paul Weltner, Horst Sauer ja Fürst Löwenstein. 3,5 / 5 staraa. Kuva (©) Alko

Rheinhessenin helmiä – Stefan Winter Dittelsheim Riesling (17,90€ Viinikellari.com)

Stefan Winter on yksi Rheinhessenin kiinnostavimmista tuottajista. Ihan perusviineistä lippulaivapulloihin laatu on erinomaista ja tasaisen varmaa, eikä pettymyksiä ole luvassa. Winterin kotikylän mukaan nimetty Dittelsheim Riesling sijoittuu VDP laatuluokituksessa Ortswein-kategoriaan, joka tarkoittaa kansan viinikielellä “kyläviiniä”. Ortsweinin idea on tuoda viinissä esiin kylälle tyypillisten rypälelajikkeiden, maaperien ja kasvuolosuhteiden ominaisuuksia.

winter-dittelsheim-rieslingViinin tuoksussa on raikasta vihreätä omenaa, sitruunaa ja mineraalisuutta. Paletilla meininki jatkuu intensiivisen ja sopivasti konsentroituneen hedelmän johdolla, tiukan ja raikkaan hapokkuuden ryhdittäessä pakettia. Erinomainen tasapaino intensiivisen hedelmäisyyden, tiukan hapokkuuden ja elegantin mineraalisuuden välillä. Pitkä veden kielelle nostattava jälkimaku.

Stefan Winter Dittelsheim Riesling on erinomainen esimerkki Winterin viinien laadusta sekä saksalaisten Rieslingien poikkeuksellisesta kyvystä yhdistää intensiivinen hedelmäisyys, tiukka hapokkuus ja sopiva määrä jäännösokeria. Tällainen viini on moniottelija erilaisten kala- ja äyriäisruokien seurassa ja maistuu Rieslingin ystäville mainiosti sellaisenaankin. Viini löytyy Viinikellari.com valikoimista ja samalla kannattaa tsekata putiikin muista saksalaisista herkuista ainakin; Heymann-Löwenstein ja Philipp Kuhn. 4/5 staraa.

(Viinikellari.com toimitti näytepullon)

Stefan Winter Riesling 2012 – 9,50€ (Viking Line)

Viking Line on valinnut hiljattain uusia laivanviinejä risteilyaluksilleen ja toista kertaa peräkkäin valkkarin kohdalla on päädytty ilahduttavasti Rieslingiin. Lähes yhtä ilahduttavalla tavalla eräs ystävällismielinen kuljetusalan yritys toimitti allekirjoittaneelle näytepullon testattavaksi. Tällä kertaa laivan valkoviiniksi valikoitunut Stefan Winter Riesling 2012 tulee Saksan Rheinhessenistä. Weingut Winter viljelee Dittelsheimin läheisyydessä yhteensä noin pariakymmentä hehtaaria, joista puolet on pyhitetty Rieslingille. Suvun viljelyperinteet ulottuvat useiden satojen vuosien päähän, mutta pelkästään viininviljelyyn on keskitytty 90-luvun alkupuolelta lähtien. Nyt maistetun Rieslingin ansiolistalta löytyy mm. spontaani käymisprosessi terästankeissa sekä pitkä sakkakypsytys.

Raikkaassa tuoksussa on sitruunaa, Granny Smith omenaa ja kalkkikiveä muistuttavaa mineraalisuutta. Paletilla lähestulkoon kuiva ja runsaan hedelmäinen viini saa mallikkaasti tasapainoa ja ryhtiä terhakasta hapokkuudesta. Pitkässä jälkimaussa yhdistyy raikkaan omenan ja sitruunan mehukkuus sekä tyylikäs mineraalisuus.

Stefan Winter Riesling 2012 on miellyttävä ja  tasapainoinen valkkari, joka tekee suoraviivaisesti sen mitä siltä odotetaan, ilman suurempia sooloiluja. Hyvä balanssi hedelmäisyyden, jäännössokerin ja pirteän hapokkuuden takaa hyvät kyydit erilaisille äyriäis- ja kalaruoille sekä vaaleille lihoille. Dokabiliteetti vaikutti olevan sen verran hyvällä tasolla, ettei sellaisenaan tissuttelijankaan tarvitse nyrpistää nokkaansa. Laivojen myymälöissä lompakko kevenee 9,50 € ja ravintoloissa 24 €. Viking Club-kortilla kuittaantuu vielä lisäalennuksia, joten stig ombord!. 3,5 / 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Deep Roots Riesling Trocken 2011

Viiniköynnöksen kannalta lienee pääosin hyvä asia, että sillä on syvälle ulottuvat juuret. Viinintekijän syvä juurtuminen omaan alueeseensa on harvemmin sekään haittatekijä viininvalmistuksessa. Sen sijaan englanninkielisellä nimellä varustettu saksalainen viinipullo ei useinkaan ole enne mistään hyvästä. Uskottavampana pidetään sitä vanhaa tyyliä, jossa viinin nimi muodostuu kahdesta tai kolmesta, väliviivalla yhdistetystä sukunimestä ja sen lisäksi ainakin kahdesta tarhan sijantia kuvaavasta sanasta tai nimestä. Etiketin kirjasintyyliksi on perinteisesti valittu niin historiallinen versio, että sen onnistunut tavaaminen alle viiden minuutin onnistuu vain apteekkihenkilökunnalta.

Drei Winzer eli kolmen viinintekijän, Philipp Wittmannin, Jochen Dreissigackerin ja Stefan Winterin yhteisprojekti on kuitenkin ottanut riskin ja nimennyt tuotteensa jykevästi Deep Roots-nimellä. Nimi viittaa siihen, että viinin tavoitteena on ilmentää tekijöidensä sukujuuria Saksan viinitarhoihin. Varovasti voisin arvailla viinin markkinoinnin suuntautuvan Saksan ulkopuolelle. Rypäleet ovat kasvaneet Wonnegaun alueella, Rheinhessenin eteläosassa. Viiniä on säilytetty käymisen jälkeen 4 kk terästankeissa sekä vielä pulloissa 2 kk.

Tuoksusta löytyy kirpakkaa sitruunaa, raikasta vihreää omenaa ja aavistus mineraalisuutta. Runsaan hedelmäinen maku jatkaa tuoksun linjalla. Siitä erottaa pienen jäännössokerimäärän (8g/l), mutta reilu hapokkuus pitää ryhdin hyvin kuosissa. Melko pitkä jälkimaku nostaa veden kielelle.

Deep Roots on suoraviivainen, selkeäpiirteinen ja ryhdikäs Riesling, joka pysyttelee omalla mukavuusalueellaan, eikä sorru ylimääräisiin kikkailuihin. Deep Roots ei ole tajuntaa räjäyttävän hienostunut tai moniulotteinen tapaus, mutta tällä hintalapulla varustettuna mielestäni erittäin hyvä ostos. Kokkaile kylkeen vaikka kanawokkia. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Dreissigacker Grauburgunder 2011 18,90 €

Syksy on siinäkin mielessä hienoa aikaa, että kotitalouksiin alkaa suorastaan virrata rakkaan verokarhumme toimesta postitettuja lappusia, joissa on näppärästi ilmoitettu ratkaisevat parametrit koskien loppuvuoden taloustilannettamme. Osalle tämä merkitsee välitöntä sinkoilua tavaratalojen käytävillä setelit viuhuen ja osa sitten päätyy etsimään lähikaupan hyllyltä sitä edullisempaa hernesoppaa. Kävi miten kävi, viikon copa suosittelee kaikille saksalaista luomuvalkkaria, joka sopii kivasti monenlaisten kala- ja äyriäisruokien kylkeen. Dreissigacker Grauburgunder on sataprosenttinen Grauburgunder saksalaisittain, eli Pinot Gris ranskalaisittain, eli Pinot Grigio italialaisittain. Rakkaalla lapsella on monta nimeä tai sitten niitä on välillä ihan liikaa, ihan miten vaan. Saksalaisia Grauburgundereita ei ole Alkon perusvalikoimassa pahemmin havaittu, joten uutuusviini on mukava ja tarpeellinen lisä A-tarvikeliikkeen valikoimiin.

Rheingaun ja Pfalzin viinialueiden väliin jäävä Rheinhessen on Saksan suurin viinialue. Nahe-jokeen lännessä ja Reiniin pohjoisessa ja idässä rajautuvalla alueella viljelyalaa dominoivat vähemmän arvostetut ja monelle hieman vieraammat rypälelajikkeet, kuten esim. Müller-Thurgau, Dornfelder ja Silvaner. Moni tietää senkin, että em. lajikkeista valmistetuista viineistä löytää harvemmin mitään varsinaisia kuningasjuomia. Rheinhessen ei siis ole viininostajan näkövinkkelistä kiikaroituna mikään varma nakki, sillä laatu ja viinityylit vaihtelevat melkoisesti. Dreissigacker on kuitenkin selkeästi sitä alueen parempaa kastia, sillä jo viininvalmistustyyli on mielenkiintoinen ja erilainen. Poikkeuksellisen pitkä kuorimaseraatio ja tavanomaista pidempi sakkakypsytys tuovat Dreissigackerin viineihin lisää konsentraatiota ja luonnetta. Suositusviinin rypäleet ovat kasvaneet Bechtheimin lähistöllä ja ne on kerätty käsivoimin, suurta huolellisuutta noudattaen. Tämän luomuviinin terästankkikäyminen on toteutettu villihiivoilla.

Pirteän raikkaassa tuoksussa on omenaa, sitruunaa, hiukan ananasta ja mineraalisuutta. Tarkempi maistelija erottaa kuivahkosta mausta juuri ja juuri pienen jäännössokerimäärän (3,9 g/l), huolettomampi pitää tätä kuivana. Melko runsas ja vahvarakenteinen maku tuo hyvin esiin tuoksun komponentit. Tasapainottava pirteä hapokkuus ryhdittää viiniä kivasti. Melko pitkä jälkimaku on kypsän sitruksinen ja siitä löytyy myös hiukan mausteisuutta.

Jos vajaan parin kympin sijoitus hiukan persoonallisempaan Grauburgunderiin ei aiheuta talousosastollasi liikoja irvistelyjä, kannattaa koukata tämä Alkon uutuus testiin. Hanki samalla reissulla ainekset vaikka herkulliseen lohikeittoon. Dreissigacker Grauburgunder on rakenteeltaan kohtuullisen vankka kaveri, joten täyteläisempienkään lohikeittojen kanssa ei luulisi olevan ongelmia. (Kuvan © Alko)