Copatinto harppoi pistämään happotasapainonsa kuntoon Ravintola Sipulin talvipuutarhaan, kun Riesling, Pinot Noir & Co. World Tour 2012 pysähtyi hetkeksi Helsinkiin. Saksan viinitiedotuksen järjestämässä tilaisuudessa oli mukana yli kolmenkymmenen viinitilan väkeä ja viinejä. Tarjonta oli runsasta, mielenkiintoista ja erittäin laadukasta.

Master of Wine Caro Mauer esitteli vetämässään tastingissä saksalaisten VDP-viinien uutta luokitusjärjestelmää, joka tulee käyttöön vuosikerrasta 2012 alkaen. Kaikille meille hataramuistisille viinisiepoille positiivinen uutinen on se, että luokitus yksinkertaistuu. Toisaalta taas toinen toistaan erilaisempia luokituksia on maailmalla jo ihan riittävästi sekoittamassa ihmisten jo valmiiksi sekaisia päitä, joten eipä tästä asiasta sitten sen enempää. Pääasia lienee kuitenkin se, että viini on hyvää ja laadukasta, luokituksista viis.

Tastingissä hörpiskeltiin kahdeksaa 09-vuoden esimerkkiä eri luokitustason viineistä. Pullotteet olivat kotoisin Rheingausta, Moselista, Pfalzista sekä Badenista. Valkkareista Rheingaun ja Moselin Erstes Gewächs- ja Grosses Gewächs-viinit raivasivat tiensä joukon kirkkaimmiksi helmiksi. Maistettujen Spätburgundereiden (=Pinot Noir) tuoksussa oli melkoisesti tervaa, kumia, suklaata ja tammea. Odotuksiin nähden melko raskasta punkkua saksalaiseksi, liekö kuuma vuosi 2009 osittain syypää asiaan? Nahesta tuleva Tesch Unplugged on rehellisen suoraviivainen perus-riesling, jonka valmistuksessa ei ole turhilla teknisillä kikoilla pelleilty, kuten ei myöskään unplugged-musiikissa. Viini on tyrkyllä näkyvästi mm. Rock am Ring-festareilla ja muutenkin kuulemma musiikkipiirien suosiossa. Löytyy Winestate Oy:n valikoimista.

Saar:n alueelta tulevat Van Volxemin viinit pyrkivät nostamaan jakkaralle rypäleen ja maaperän luonnollisia ominaisuuksia sekä kunnioittamaan niitä viimeiseen saakka. Hattu päässä yli kaksimetrinen viinimies Roman Niewodniczanski on karsinut kaiken ylimääräisen säädön pois valmistusprosesseista ja tuloksena on tasapainoisia, syviä ja hyvin luonteikkaita viinejä. Todella vakuuttavaa!

Ulrich-Langguth:n Moselin Rieslingit olivat todella maukkaita. Mieltä lämmitti myös se, että käsityön jälki maistui selkeästi verrattaessa teollisemmin tuotettuihin vieruskavereihin. Samasta pöydästä löytyi myös suorastaan laittoman hyvää eisweinia; Losen-Bockstanz 2007 pisti kyllä hetkeksi sukat pyörimään jaloissa!

Koskas viimeksi olet maistanut 14%:sta rieslingiä Saksasta ? Kuumana vuonna 2009 tämäkin oli mahdollista. Vaikka reipas alkoholimäärä tuntuikin Domdechantin Rieslingin maussa, muu rakenne kesti sen kuin mies ja viini maistui yllättävänkin maukkaalta.

Dautel Spätburgunder 2009 Württembergistä oli erittäin vakuuttava pakkaus ja ehkä tällä kertaa se eniten miellyttänyt punkku. Pelkkä tuoksukin tempaa jo mukaansa, mutta hienosti tasapainossa olevat hapokkuus ja moniulotteinen makupaletti kampittavat satavarmasti vaativammankin viiniurpon. Samaisella standilla majaillut Weingut Toni Jost:n Cecilia Jost ainsaitsee myös kiitokset havainnollistettuaan näppärästi iPadilla kulloinkin maisteltavan viinin tarhamaisemia ja maaperää, that’s the way to do it!.

Aika kului Sipulissa rattoisasti purskutellen ja sylkien erilaisia viinejä pitkin ja poikin sopivan ruuhkaista talvipuutarhaa. Pahimmilta happohyökkäyksiltä vältyttiin eivätkä reippaasta hapokkuudestaan tunnetut saksalaisrieslingit pystyneet irrottamaan lähimainkaan kaikkia hampaita suustani. Nyt vaan paljon lisää laadukasta saksalaista viiniä kaikkien suomalaistenkin laseihin!