VDP Weinbörse 2024-tapahtumaa vietettiin 50-vuotisjuhlien tunnelmissa

1910 perustettu VDP (Die Prädikatsweinguter) juhli 27.-28.4.2024 merkittävimmän tapahtumansa, Weinbörsen 50-vuotisjuhlia Mainzissa. Ensimmäistä kertaa 50 vuotta sitten järjestetty Weinbörse oli ainutlaatuinen tapahtuma, sillä se kokosi historiallisella tavalla eri viinialueiden VDP-tuottajia yhteiseen tapahtumaan. Heti alussa suuren suosion saavuttanut tapahtuma on sittemmin kehittynyt yhdeksi Saksan merkittävimmistä viinitapahtumista.

Juhliin oli saapunut paljon vieraita niin Saksasta kuin ulkomailtakin ja juhlamaljojen kilistelyyn osallistui myös Jancis Robinson. VDP:n presidentti Steffen Christmanin juhlapuheessa korostui vastuu tulevaisuudesta ja sosiaalisesta tuesta nuorille sekä tuleville viinisukupolville. Juhlan kunniaksi julkaistiin myös uniikit magnumpullot jokaiselta VDP-tuottajalta, joiden kautta halutaan nostaa esiin elämäntarinoita ja ihmisiä viinien takaa.

Varsinaisen Weinbörse-tapahtuman avajaispuheita pitivät mm. Saksan ruoka- ja maatalousministeri Cem Özdemir sekä Mainzin kaupungin pormestari Nino Haase. Tapahtumassa oli esillä 191 VDP-tuottajaa viineineen. Juhlien ja parin messupäivän aikana tuli maisteltua melkoinen määrä viinejä sekä kuulosteltua tuoreimpia kuulumisia viinitiloilta. Weinbörsessä maisteltavien viinien ytimessä ovat tuoreimmat Gutsweinit ja Ortsweinit sekä parin aiemman vuosikerran valikoidut Erste Lage- sekä Grosse Lage-viinit.

Viimeisimpinä vuosina kasvukausien ilmastolliset olosuhteet ovat olleen monin tavoin vaihtelevia ja haastavia. Hankalat vuodet tuntuvat saavan jatkoa, sillä juuri ennen tapahtumaa oli monilla tarhoilla taas kerran nähty kevätpakkasten tuhoja.

Vuonna 2022 kuiva ja kuuma kesä kypsytti rypäleitä nopeasti ja monilla alueilla tarhaviinien sadonkorjuu alkoi huomattavasti normaalia aiemmin. Vanhat köynnökset pärjäsivät kuivuudessa nuoria köynnöksiä paremmin. Myöhäisempiä sadonkorjuuhetkiä hankaloittivat sateet ja kasvava hometautien paine, joka oli näkynyt selkeästi Moselissa esim. Knebelin ja Clemensbuschin tarhoilla. Matthias Knebel kertoi jättäneensä home-ongelmien vuoksi sadonkorjuun kokonaan tekemättä osalla tarhoista ja tehneensä muutoinkin poikkeuksellisen tarkkaa rypäleiden valintaa. Samalla myös viinivalmistuksen menetelmiä piti muuttaa edellisestä vuodesta huomattavasti. Kova työ kannatti, sillä lopputuloksena viineistä tuli kuitenkin varsin tasapainoisia ja tyylikkäitä.

Gunderlochin ja Weltnerin vierailujen tiimoilta kirjoitin jo kuinka vuosikerta 2023 vaikuttaa miellyttävän pyöreältä ja helposti jo nuoressa vaiheessa lähestyttävältä. Raikas hapokkuus tukee mukavasti viinien lempeää hedelmäisyyttä ja makujen konsentraatio sekä moniulotteisuus on hyvällä tasolla. Ei välttämättä yhtä pitkäikäinen, kuin vuosikerta 2021, joka tulee kehittymään suotuisasti vielä hyvin pitkään. Kylmän ja sateisen kasvukauden rakentama tiukka, mutta timanttisen laadukas hapokkuus sekä viinien jykevä rakenne tarvitsevat tarhaviinien osalta vielä aikaa päästäkseen parhaaseen tasapainoonsa..Kabinett-viinien sekä Guts- ja Ortsweinien osalta 2021 on happovetoisten, rakenteisten ja raikkaiden viinien ystävien todellinen unelmavuosi.

VDP-tuottajat ovat panostaneet perinteisellä menetelmällä valmistettuihin kuohuviineihin viime vuosina huomattavan paljon. VDP:n oman kuohuviininen laatuluokituksen laatinut pieni ja ytimekäs työryhmä on vuosien saatossa muovautunut laajemman joukon workshop-toiminnaksi. Yksi työryhmän johtohahmoista on ollut Bollingerin kellarimestarina aiemmin toiminut Matthieu Kauffmann. Master of Wine Anne Krebiehlin vetämässä Sekt-masterclassissa Kauffmann kertoi pitävänsä erittäin tärkeänä sitä, että maailman parhaimmista Rieslingeistä (ja muistakin viineistä) tunnettujen tuottajien kuohuviinitkin olisivat samalla laatutasolla.

Punaviinien osuus Saksan viinituotannosta on vakiintunut noin kolmanneksen tasolle ja ilmaston lämpenemisen myötä laadukkaita punaviinejä valmistetaan jo kaikilla viinialueilla. Spätburgundereissa taso jatkaa nousuaan edelleen, liiallisesta tammen käytöstä on päästy eroon ja punamarjainen hedelmäisyys nousee hienosti esiin pippurisen ja savuisen mausteisuuden kyljessä. Samalla kun tuottajat ovat alkaneet löytää paremmin omia persoonallisia tyylejään, löytyy viineistä yhä enemmän kiehtovia vivahteita. Taso on nykyisellään jo niin kova, että parhaat tuottajat kilpailevat helposti Burgundin Pinot Noirin kanssa, vaikka tyylillisiä eroja toki löytyy. Vaikkei Friedrich Beckerin, Bernhard Huberin tai Fürstin Grosses Gewächs-viinejä voi enää erityisen edullisiksi kutsuakaan, on varsinkin Burgundin nykyhintoihin nähden Saksasta löydettävissä erittäin hyvää hinta-laatusuhdetta.

Viinituomarina Kroatiassa – Concours Mondial de Bruxelles 30th red & white edition

Concours de Mondial de Bruxelles on Belgiassa 30 vuotta sitten perustettu vuosittain järjestettävä viinikilpailu. Tapahtumapaikat vaihtelevat vuosittain ja kilpailu on jaettu neljään osaan. Roseeviinit, Sauvignon Blancit, makeat ja väkevöidyt sekä puna- ja valkoviinit arvioidaan omissa tapahtumissaan. Olin viime vuonna tuomaroimassa puna- ja valkoviinejä Italian Calabriassa ja tänä keväänä tuomarina vastaavassa tapahtumassa Porecin kaupungissa Kroatian Istriassa. Paikan päällä tapahtuman erinomaisista järjestelyistä vastasi paikallinen viiniorganisaatio Vinistra.

Tapahtumassa pisteytettiin yli 7500 viiniä, joita Istriaan oli saapunut arvioimaan 320 viiniammattilaista 52:sta eri maasta. Tuomarit on jaettu kuuden hengen ryhmiin ja omassa pöydässäni oli jäseniä Saksasta, Ukrainasta, Serbiasta, Unkarista sekä Espanjasta. Maistelupäiviä oli kolme, joiden aikana oma pöytämme maistoi noin 130 viiniä. Määrä ei siis ollut aivan mahdoton, mutta aikataulussa pysyminen tarkoittaa käytännössä noin parin minuutin arviointiaikaa per viini.

Maistelut tehdään luonnollisesti sokkona. Suurin osa maistetaan viinien, alkuperän, rypäleen tai tyylin kannalta loogisissa seteissä, mutta käytännössä vain viinien vuosikerta ilmoitetaan tuomareille. Jokaisesta viinistä naputellaan pisteet sekä lyhyet luonnehdinnat tabletilla pyörivään ohjelmistoon. Tuomareiden maistelu- ja pisteytystarkkuutta haastetaan sijoittamalla joihinkin maistelusarjoihin satunnaisesti 2 samaa viiniä. Jokaisen maistelupäivän päätteeksi tuomareille jaetaan lista maistetuista viineistä sekä tieto omista pisteytyksistä. Samalla voi myös tarkistaa kuinka maistelutarkkuus on toteutunut kontrolliviinien kohdalla.

Kansainvälisen verkostoitumisen ja uusiin viinialueisiin tutustumisen lisäksi tapahtuma on ammatillisesti muutoinkin antoisa. Nopeatahtinen systemaattinen maistaminen kehittää sokkomaistamisen rutiineja ja varmuutta. Lisäksi jokaisen tuomarin pisteytyksistä laaditaan yksityiskohtainen analyysi, jonka avulla voi verrata omaa maistamistaan koko muun tuomariston työskentelyyn.

Pöytämme maistoi valkoviinejä Istriasta, Ruedasta, Sisiliasta ja Languedocista. Maistamamme punaviinit olivat puolestaan Istriasta, Etelä-Afrikasta, Dourosta, Alentejosta, Campaniasta, Castilla la Manchasta ja Bordeaux’sta. Mitä sitten maistelusarjoista jäi päällimmäisenä mieleen? Douron punaviinit olivat erittäin laadukkaita kautta linjan, mutta toisaalta myös hyvin samankaltaisia keskenään. Monien viinien kohdalle olisi voinut kirjoittaa täysin saman tasting noten! Bordeaux Superior-flightissa näkyi katastrofaalisen hankalan 2021 vuosikerran vaikeudet vihreinä tanniineina ja monessa viinissä oli tasapaino hedelmän, tanniinien ja happojen välillä vähintään hakusessa. Campanian punaviineistä löytyi erittäin laadukkaita viinejä, jotka monet tosin vaativat jokusen vuoden kypsyttelyä yltääkseen parhaimpaansa. Korkeimmalle pisteyttämäni viinit kussakin sarjassa ovat nähtävissä tämän postauksen lopussa ja koko kilpailun tuloksiin pääset tutustumaan klikkaamalla tästä!

Omat TOP 3 viinit kussakin maistetussa sarjassa:

Valkoviinit Kroatia Malvasia Istriana TOP 3:

Malvazija Istarska Deklic 2021

Malvazija Livio Benvenuti 2021

Bacac Malvazija Istarska 2021

Valkoviinit Espanja Rueda Verdejo TOP 3:

20 de Abril Verdejo 2022

Salvueros Verdejo 2022

Blanco Nieva Verdejo 2022

Valkoviinit Italia Sicilia Grillo TOP 3:

Blanché Grillo 2022

Lunario Blanco 2022

Naturalmente Bio Grillo 2022

Valkoviinit Ranska Languedoc:

Eidos 2020 Corbières Blanc

Château Fonsalade 2022 Languedoc Blanc

Col de La Serre 2022 Saint-Chinian

Punaviinit Italia Campanian punaviinit TOP 3:

Zicorrà 2019 Terre del Volturno IGT

Enzo Rillo 2019 Agliancio del Taburno

Canio 2020 Aglianico del Vulture

Punaviinit Espanja Castilla la Mancha TOP 3:

Tomillar Reserva 2017

Yuntero Reserva Viñas Viejas 2016

Casa del Aguila Reserva 2016

Punaviinit Portugali Douro TOP 3:

Cancelâo Reserva Red 2017

Cerro do Santo Reserva 2017

Vale de Raposa Touriga Nacional 2017

Punaviinit Portugali Alentejo TOP 3:

Segredos São Miguel Tinto 2021

Almocreve Reserva 2020

Vidigueira Superior Tinto 2021

Punaviinit Kroatia Istria Teran TOP 3:

Fakin Teran 2022

Teran Marceta 2 2020

Teran Barbarossa 2022

Punaviinit Ranska Bordeaux Superior TOP 3:

Château Lezin 2021

Grande Cuvée du Château de l´Orangerie 2021

Château Lieumenant Mille Tonnerres 2021

Punaviinit Etelä-Afrikka TOP 3:

Diemersdal Private Collection 2021

Roodeberg Red 2021

Saronsberg Seismic 2021

Marqués de Murrieta – Riojan aatelia

Oli ilo osallistua lokakuussa ravintola Brasassa järjestetylle Marqués de Murrietan tasting-dinnerille, jonka isäntinä toimivat tilan vientipäällikkö Gianluca Petruzzi sekä maahantuojan edustajana Viinitien Heidi Mäkinen MW.

Marqués de Murrietan historia ulottuu 1800-luvun puoliväliin. Ranskassa maanpakonsa aikana viininvalmistusta opiskellut Luciano Murrieta palasi takaisin Riojaan ja valmisti ensimmäisen Bordeaux-vaikutteisen viininsä 1852. Murrietan perustama Finca Ygayn tila lienee Riojan ensimmäinen nykytyylin viinintuottaja ja jonkinlaista perspektiiviä antaa se, että esim. Lopez de Heredia on perustettu vasta noin 25 vuotta myöhemmin. Vuodesta 1983 lähtien Murrieta on ollut Galiciasta kotoisin olevan Cebrián-Sagarriga-perheen omistuksessa. 

Riojan tuottajia ja viinejä jaotellaan usein perinteisen tai modernin leirin edustajiin. (DOCa Riojan määrittelyyn voi klikata tästä.) Tiukka määrittely on vaikeaa ja itseasiassa paljon hyviä tuottajia asettuu jonnekin em. leirien välimaastoon tai ulkopuolelle. Myös Gianluca Petruzzi näkee luokittelun vaikeana ja puhuisi Marqués de Murrietasta ennemminkin historiallisen Rioja-tyylin edustajana. 

Talon rypäleet kasvavat Rioja Altan eteläosassa 300:n hehtaarin alalla, 320-485 metrin korkeudella ja kaikki viinit vinifioidaan erikseen terästankeissa. Murrietan viinit tulevat markkinoille vasta sitten kun ne ovat riittävän kypsiä nautittaviksi. Tämä ei toki tarkoita sitä, etteivätkö viinit hyötyisi lisäkellaroinnista, päinvastoin! Portfolio starttaa Reservasta, joka lasketaan markkinoille yleensä 4-5 vuoden ikäisenä. Crianzaa, Roblea tai muita lyhyemmän kypsytyksen viinejä ei Murrieta valmista lainkaan.

Maistetut viinit:

Pazo Barrrantes Albariño Rias Baixas (Ravintolavalikoimassa)

Galiciasta kotoisin oleva Marqués de Murrietan omistajasuku on pyörittänyt Pazo Barrantesia Rias Baixasissa 90-luvulta lähtien. Viinin tuoksusta nousee omenaa ja sitruunaa, joiden kylkeen lyöttäytyy myös hiukan trooppista hedelmäisyyttä. Rias Baixasin Albariñoille tyypillinen merellisen mineraalinen vivahde nousee esiin loppua kohden. Miellyttävä, hieman öljyinenkin suutuntuma, jossa parin kuukauden sakkakypsytyksen tuomaa runsautta. Raikas hedelmäinen jälkimaku.

Marques de Murrieta Reserva 2018 (1,5 l Magnum Alkossa 65,99 €)

Maisteluhetkellä tarjolla vain magnumpulloissa. 83% Tempranillo, 9% Graciano, 6% Mazuelo, 2% Garnacha ja kypsytys 21 kuukautta 225-litraisissa amerikkalaisissa tynnyreissä. Tummaa kirsikkaa, mustia oliiveja ja yrttejä. Mainio yhdistelmä eläväistä hedelmäisyyttä, pehmeätä suutuntumaa ja kypsiä tanniineja. Kaikki nätisti kasassa ryhdikkään ja pirteän hapokkuuden tahdittamana.   

–> Vuosikerta 2016 löytyy Alkosta 0,75 litran pullossa hintaan 31,99€

Marques de Murrieta Gran Reserva 2014 Jeroboam (vuosikerta 2015 Alkossa 61,90 € / 0,75 l)

80% Tempranillo, 9% Graciano, 9% Mazuelo, 2% Garnacha, kaikki lajikkeet ovat käyneet erikseen ja viiniä on kypsytetty 27 kk 225-litraisissa amerikkalaisissa tynnyreissä. Kirsikkaa, yrttejä ja syysmetsän tuoksua taustalla. Tammen paahteisuus nousee Reservaa enemmän esille ja tuo tyylikkäällä tavalla lisää syvyyttä sekä nyansseja. Loppua kohden hedelmäisyyden rinnalle nousee myös nahkaisuutta ja maku napakoituu. 

Castillo Ygay Gran Reserva Especial 2009

Castillo Ygay-viinien rypäleet tulevat 40:n hehtaarin kokoiselta La Planan tarhalta noin 500 metrin korkeudesta. 84 % Tempranillo, 16 % Mazuelo, joilla erilliset käymisprosessit. Tempranillo on kypsynyt 28 kk amerikkalaisessa tammessa ja Mazuelo 28 kk 225-litraisissa ranskalaisissa tynnyreissä. Raikkaan kirsikkainen hedelmä, jonka kyljessä yrttisyyttä sekä hiukan sieniä. Eläväinen, jonkin verran 2010 vuosikertaa kypsemmän ja avoimemman tuntuinen maku. Eläväisyydestä ja 2010 vuosikertaa leveämmästä profiilista huolimatta erittäin tyylikäs ja kontrolloitu makuprofiili sekä tyylikäs, erittäin pitkä jälkimaku. Nautinnollinen viini jo nyt, mutta tulee kehittymään ja kypsymään vielä vuosikausia.

Castillo Ygay Gran Reserva Especial 2010 (vuosikerta 2011 Alkossa 209,95 € / 0,75l)

Tyylikkään pidättyväinen ja lineaarinen, puhdaspiirteinen viini. Hyvin tiivis rakenne, jonka konsentraation löytää taustalta, mutta kokonaisuus pysyy upeasti kontrollissa. Kaikki kulkee rakenne edellä ja hedelmä seuraa nätisti vierellä koko matkan. Kaikki tuntuu olevan upeassa tasapainossa ja tällä vuosikerralla vaikuttaa olevan vielä suuri kypsytyspotentiaali.   

Castillo Ygay Gran Reserva Especial Blanco 1986

Riojan valkoviinien todellista hardcoreosastoa. Tuorein vuosikerta siis 1986 ja tuotantomäärän ollessa noin 8000 pulloa on saatavuus kiven takana. Rypäleet tulevat Capellanian tarhalta noin 500 metrin korkeudesta 1945 istutetuista köynnöksistä. 97% Viura, 3% Malvasía ja viini on kypsynyt 252 kuukautta ranskalaisesssa tammessa, 67 kuukautta sementtitankeissa sekä 3 vuotta pulloissa ennen pääsyä markkinoille. Hunajaa, mehiläisvahaa, kuivattuja sitrushedelmiä, rusinaisuutta sekä tyylilleen uskollisen hallittua ja tyylikästä oksidaatiota. Rakenteeltaan tiivis, intensiivinen viini, jonka hapot ovat nautinnollisen tiukassa vireessä.  Moniulotteisuutta ja vivahteita riittää vaikka muille jakaa. Pääsee heittämällä elämäni mieliinpainuvimpien viinien listalle.  

Viinien kanssa nautiskeltu ravintola Brasan menu komppasi ruokia erinomaisesti ja piti sisällään avotulella paistettua taimenta, hamachia, pithivier sienipiirakkaa, T-bone steakia, piikkikampelaa, ruusukaalia savustetulla voilla sekä jälkiruokana tummaa sulkaata ja banaanimaitojäätelöä. 

Wynns Estate – Coonawarran pioneeri

Skotti John Riddoch toi Coonawarran viinikartoille 1800-luvun lopulla istuttamalla alueen ensimmäiset viinitarhat. Vuonna 1951 tarhat siirtyivät David ja Samuel Wynnin omistukseen ja samalla tila sai nimekseen Wynns Coonawarra Estate. Alusta alkaen noin 30:n asukkaan kylässä sijaitseva tila on toiminut koko alueen pioneerina. Wynnsin viinintekijä Sarah Pidgeon vieraili Suomessa syyskuusssa ja hänen johdollaan pääsin tutustumaan alueen erityispiirteisiin sekä tilan viineihin.

Coonawarran viinialue on jääkauden satojatuhansia vuosia sitten muokkaama, kalkkikiviseltä pohjalla oleva 27:n kilometrin pituinen harjanne. Korkeuseroja ei juurikaan ole ja punertavan väristä maaperää kutsutaan Terra Rossaksi. Maaperän ominaisuuksilla on suuri merkitys siihen, että köynnökset tuottavat pieniä, erittäin aromaattisia ja rauhalliseen tahtiin kypsyviä rypäleitä. Vaikka aurinkotunteja on reippaasti, on Coonawarran kasvukauden ilmasto yllättävänkin viileä. Keskilämpötila asettuu Bordeaux’n kanssa samalle tasolle ja 80:n kilmometrin pässä sijaitseva kylmä meri tuo viilennystä sekä laskee yölämpötiloja. Ilmastonmuutos ei ole juurikaan päässyt häiriköimään Coonawarran ilmastoa, joka on vielä toistaiseksi stabiilissa tilassa. Suurinta huolta Sarha Pidgeonin mukaan aiheuttavat hallat, joita on esiintynyt viimeaikoina aiempaa useammin.

 

 

Wynns Coonawarra Estate Chardonnay 2020 (Alko 14,98 €)

5 % viinistä on kypsynyt tammessa. Selkeäpiirteinen Chardonnay, josta löytyy kypsää omenaa ja trooppisten hedelmien aromeja sekä makuja. Miellyttävän ryhdikäs ja linjakas paketti, johon hento paahteisuus tuo syvyyttä.

Wynns Coonawarra Estate Shiraz 2019 (Alko 14,98 €)

Pehmeän täyteläinen viini, jossa lakritsia ja tummasävyistä hedelmäisyyttä. Pehmeä tanniinisuus ja loppua kohden hieman suolaiseltakin tuntuva ryhdikäs hapokkuus. Hyvä hinta-laatusuhde!

Wynns Coonawarra The Gables Cabernet Sauvignon 2018 (Alko 16,98 €)

Heti ensituoksusta lähtien klassisia Coonawarran Cabernet Sauvignonin piirteitä. Eukalyptusta, lakritsia, yrttejä ja kypsää mustaherukkaa. Cabernet’lle tyypilliseen tapaan pirteä hapokkuus ja hieman kulmikas ja rouhea tanniinisuus pitävät huolen ylväästä  ryhdistä.

Wynns Coonawarra Estate Black Label Cabernet Sauvignon 2019 (Alko 39,89 €)

Nuorekkaan energinen ja tiivis, tumman hedelmäinen maku, jolle taustatukea antaa ihastuttavan raikas hapokkuus. Tasapainoinen paketti, jossa alkaa jo olla viitteitä siitä isosta potentiaalista, jota muutama lisävuosi kellarissa viinille tuo mukanaan.

Black Label Cabernet Sauvignon 2013

Viinintekijä Sarah Pigeon vinkkasi Black Label Cabernet Sauvignin pääsevän kunnon iskuun yleensä noin kymmenvuotiaana. Tämän 9-vuotiaan viinin värissä ei vielä näy ikääntymisen merkkejä, mutta moniulotteinen tuoksu on saanut todella kiehtovia piirteitä. Tummasävyinen hedelmäisyys on saanut rinnalleen tupakkaa, mausteisuutta ja nahkaa. Samettisen pehmeä tanniinisuus integroituu upeasti viiniin ja raikas hapokkuus pitää viinin pirteänä pitkän jälkimaun loppuun saakka. Vuosikerta 2014 löytyy Alkon erikoiseristä hintaan 39,89 €

Wynns Coonawarra Estate Michael Shiraz 2003

Täyteläisen pyöreä ja pehmeän mustikkainen sekä luumuinen hedelmäisyys, jossa mukana myös selkeitä kehittyneen viinin sävyjä; syksyisen metsän tuoksua, kuivattuja tummia marjoja sekä mausteisuutta. Täydellisen tasapainoinen, hienosti kypsynyt ja harmoninen kokonaisuus! vuosikerta 2016 löytyy Alkon tilausvalikoimasta hintaan 94,90 €

Wynns Coonawarra Estate John Riddoch Cabernet Sauvignon 2009

Erittäin intensiivinen viini, jossa konsentroitunut tummasävyinen mustaherukka ja mustikka saavat kylkeensä tervaa, savua ja mausteisuutta. Erityistä tässä viinissä on sen upea rakenne, joka on aluksi selkeästi happovetoinen. Myöhemmin erittäin intensiivinen ja moniulotteinen hedelmäisyys alkaa nousta enemmän esiin. Erittäin pitkä jälkimaku on miellyttävän mausteinen. Uniikki ja persoonallinen Cabernet Sauvignon, joka tulee kehittymään vielä vuosikausia.

Wynnsin viinit ovat puhdaspiirteisiä, ilmentävät hyvin rypäleidensä ominaispiirteitä, alueensa kasvuolosuhteita ja kaikesta paistaa läpi huolellisen tekemisen meininki. Viinien raikkauden ja puhdaspiirteisyyden taustalla yhtenä merkittävänä tekijänä on viinintekijätiimin tekemät laajamittaiset vanhojen vuosikertojen analyysit, joiden avulla on havaittu selkeästi, etteivät viinit tarvitse uutta tammea kehittyäkseen suotuisasti.

Langhen sydämessä – Franco Conterno

Franco Conternon perhetilalla on toistasataa vuotta pitkä historia. Tilan sydän on historiallinen maatalo Cascina Sciulun Monforte d’Alban kylän pohjois-osassa ja viiniä pullotetaan maailmalle 120 000 – 150 000 pulloa vuosittain. Omia tarhoja tilalla on Piemonten mittakaavassa melko paljon – noin 30 hehtaaria ja näistä kirkkaimpina tähtinä köynnökset Barolon maineikkaalla Bussia-tarhalla. Kaiken perinteisen ja historiallisen lomassa tilalla puhaltelevat myös nuorekkaan virkeät tuulet, sillä perheen pojat Daniele ja Andrea ovat ottamassa tilan ohjia käsiinsä.

Tarhoilla työskennellään luomuperiaatteilla, virallinen sertifikaatti on ollut tilan hallussa vuodesta 2015 lähtien. Viinit käyvät terästankeissa, punaviineistä Barberat ja Nebbiolot kypsyvät eri kokoisissa tammitynnyreissä ja Barolot perinteisissä isoissa 15-50 hehtolitran kokoisissa tynnyreissä.

Franco Conterno Roero Arneis 2019

Raikkaan nuorekas ja intensiivinen tuoksu, josta nousee esiin erityisesti vihreä omena, päärynä sekä pientä mineraalisuutta. Runsaan hedelmäinen maku, joka saa mainosti tukea ryhdikkäästä hapokkuudesta. Suolainen mineraalisuus korostuu loppua kohden ja tuo viiniin lisää ulottuvuutta. Mukavan hedelmäinen, tasapainoinen ja helposti lähestyttävä Piemonten valkoinen.

Franco Conterno Barbera d’Alba Superiore Bricco Torta 2017 (Alko tilausvalikoima 39,00 €)

Rypäleet tulevat Madonna di Comon tarhoilta. Viini on kypsynyt 4 kuukautta terästankeissa, minkä jälkeen vielä 18 kuukautta 600 litran tammitynnyreissä.

Superiore-Barberalle tyypillisen runsas, tummasävytteinen ja kypsän marjaisa tuoksu, jossa hillottua kirsikkaa, luumua ja vaniljaa. Suussa viini osoittautuu tuoksun tunnelmia selkeästi kepeämmäksi ja Barberalle tyypillinen punamarjainen hapokkuus nostaa päätään ryhdikkään miellyttävästi. Pitkä tammikypsytys tuo rakenteeseen syvyyttä ja pieni suuta kuivattava kypsien tanniinien puristus virittää lämminhenkisen pitkää jälkimakua. Muhkeasta otteesta huolimatta viini säilyttää mainiosti ryhtinsä miellyttää linjakkaalla tasapainollaan.

Franco Conterno Barolo Riserva Bussia 2014 (Alko tilausvalikoima 59,95 €)

Sateisen ja kostean kesän myötä tarhoilla tehtiin 2014 paljon harvennuksia. Viini on käynyt terästankeissa, kypsynyt 48 kuukautta isoissa (45-50 hl) ranskalaisissa tynnyreissä sekä 12 kk pulloissa.

Pidättyväinen ja hienostunut tuoksu nostaa nenään paketin punaista kirsikkaa, karpaloa, puolukkaa, neilikkaa sekä mausteisuutta. Erittäin tyylikäs maku, jossa upea harmonia hedelmäisyyden sekä muun rakenteen välillä. Barololle tyypillisen runsas, mutta erittäin laadukas sekä hienojakoinen tanniinirakenne. Tammi integroituu todella nätisti ja pitkä kypsytys rakentaa viinille jo tässä vaiheessa upean moniulotteisuuden. Loistava Barolo, jonka harmoniasta pystyy nauttimaan hyvin jo nyt, joskin jatkokellaroinnilla on toki odotettavissa vielä lisää moniulotteisuutta.

Franco Conternon viineissä ilahduttaa erityisesti niiden tyylikkyys, selkeä linja kunkin viinityylin kohdalla sekä lajikkeille tyypillisten ominaisuuksien kunnioittaminen. Suomessa Franco Conternon viinejä löytyy Alkon tilausvalikoimasta sekä mm. viinibaari Briccon listoilta. Kannattaa myös vilkaista Daniele Conternon kuulumisia Viinilehden viinintuottajien koronapäiväkirjat-juttusarjasta.

(Maistetut viinit saatu näytteinä Franco Conternolta)

Ensinäkymät Saksan viinien uuteen vuosikertaan 2018

Saksan kevät tuo mukanaan tuoreimman vuosikerran Gutsweinien seuraan Ortsweineja sekä enenevässä määrin myös Grosse Lage-tarhojen kabinetteja, spätleseä sekä muitakin makeampia. Kävin huhtikuussa Mainzissa Maxime Herrkunft Rheinhessen Ortswein Preview – tapahtumassa tutustumassa Rheinhessenin vuoden 2018 kyläviineihin sekä VDP:n Weinbörsessä katsastamassa VDP-tuottajien vuosikertaa 2018.

Kuuma ja kuiva kasvukausi toi mukanaan historiallisen aikaiset sadonkorjuut ja monin paikoin rypäleitä kerättiin jo elokuussa. Kierrellessä tarhoilla elo- ja syyskuussa sekä Nahessa että Moselissa, rypäleet näyttivät oppikirjamaisen terveiltä ja kauniilta. Sääolosuhteet loivat odotukset kypsästä hedelmäisyydestä, uhkakuvia matalasta hapokkuudesta sekä korkeista alkoholipitoisuuksista. Sokeritasojen nopea nousu ja vastaavasti hapokkuuden lasku pakotti monet viinitilat nopeisiin ratkaisuihin ja useimmat tuottajat korostivatkin nimenomaan sadonkorjuun ajoittamisen merkitystä viinien tasapainon saavuttamisessa. Normaalia lyhyemmäksi jääneen kasvukauden vuoksi toki herää sitten myös kysymys fysiologisen kypsyyden riittävyydestä. 

Vaikka kokonaissatomäärä nousikin selkeästi edellisistä vuosista, oli kuivuudella paikka paikoin myös satomääriä hillitsevä rooli. Nuorilla köynnöksillä oli vaikeuksia kuivuuden kanssa, mutta vanhemmat taas pärjäsivät syvemmälle ulottuvien juurakoidensa avulla varsin hyvin. Riesling on pärjännyt hyvin, mutta muilla lajikkeilla ei ole ollut aivan niin helppoa; esim. Rheingaussa Spätburgunder oli pudottanut happotasojaan jo yhden viikon aikana poikkeuksellisen dramaattisesti ja myös lähtökohtaisesti matalahappoisempi Chardonnay tuntuu maisteluiden perusteella keränneen selkeästi enemmän kuuman vuosikerran profiilia.

Jos ennakko-odotuksissa oli paksua hedelmää ja matalia happoja, Rheinhessenin Maxime Herrkunft Ortswein Preview Tasting osoitti heti profiilin jossain määrin toisenlaiseksi. Happotasot olivat yleisesti varsin hyviä ja tasapaino muutenkin mainiolla tolalla. Toki hedelmäisyys on edellistä vuotta runsaampaa ja pyöreämpää, mutta toisaalta viinit ovat täten myös helpommin lähestyttäviä, erityisesti makeampien viinien osalta. Rheinhessenistä löytyi muita alueita enemmän tapauksia, joissa aikaisen sadonkorjuun kautta hapot olivat tikissä, mutta toisaalta fysiologinen kypsyys jäänyt hieman vajaaksi ja sitä kautta aromi- sekä makuprofiili hieman ohueksi sekä yksinkertaisemmaksi. Parhaat tuottajat ovat kuitenkin onnistuneet löytämään hyvän balanssin hieman kypsemmän hedelmäprofiilin, intensiteetin ja ryhdikkäiden happojen yhdistelmällä. Rheinhessenissä isoimmin ilahduttivat Schätzel, Wittmann, Wagner-Stempel, Dreissigacker, Katharina Wechsler, Stefan Winter, Weinreich, Steitz, Fischborn, Seehof ja Eva Vollmer. 

VDP:n Weinbörsessä keskityin Pfalzin, Rheingaun, Nahen ja Moselin valkoviinien uuteen vuosikertaan. Saksan suurimmista aurinkotunneista tunnettu Pfalz yllätti viiniensä tasapainolla. Kun niin ikään lämmin, mutta hieman sateisempi 2015 tuotti pidemmän kasvukauden kautta jopa 14 % alc. Rieslingejä, on suurin osa VDP-tuottajista onnistunut pitämään 2018 alkoholitasot 12,0-13,5 % haarukassa ilman merkittäviä muutoksia jäännössokerimäärissä. Jälleen monet tuottajat korostivat sadonkorjuun tarkkaa ajoittamista. Monesti aiemminkin vahvoiksi osoittautuneet Basserman-Jordan, Knipser, Karl Schäefer, Rings, Kranz ja Acham-Magin olivat kovalla tasolla nytkin. 

Rheingaussa kuuma vuosi on tuonut viineihin hieman normaalia enemmän persikkaista hedelmäisyyttä ja pehmeämpää happorakennetta. Parhaista löytyy kuitenkin mukavasti syvyyttä ja pituutta, vaikka 2015 vuosikerran intensiteettiin ja moniulotteisuuteen ei useimmiten ylletäkään. Erityisen kovia viinejä olivat saaneet aikaiseksi Robert Weil, Künstler, Leitz, Schloss Vollrads, Jakob Jung, Baron Von Knyphausen, Friedrich Fendel, Barth, August Eser sekä Freimuth.

Nahen viineistä tuntui löytyvän aiempia vuosia enemmän voimaa sekä täyteläisyyttä ja myös vulkaaninen mineraalisuus nousi aika ajoin melko voimakkaasti esiin. Parhaat fiilikset jäivät Dönnhoffin, Schlossgut Dielin, Schäfer-Fröhlichin, Gut Hermannsbergin, Kruger-Rumpfin ja Joh. Bapt. Schäferin viineistä.

Mosel oli viinialueista selkeimmin profiloitavissa. Jos muualla Saksassa aloiteltiin sadonkorjuuta jo elokuun puolella, monilla Moselin huipputarhoilla odoteltiin rauhassa vielä syyskuun lopullakin. Odotus on tuonut lisää syvyyttä ja moniulotteisuutta viineihin ja kun tuottajat puhuivat noin 1 g/l normaalia matalammista happotasoista, näyttää Moselin tilanne oikein hyvältä. Viileämpinä alueina tunnetut Saar ja Ruwer ovat selkeästi hyötyneet lämmöstä ja saaneet kylmempinä vuosina uupuvaa tasapainoa viineihinsä. Monet 2018 vuosikerran parhaat Moselit löytynevät näiltä kulmilta. Keski-Moselista pohjoiseen päin on havaittavissa selkeästi enemmän kypsempää hedelmäisyyttä ja hieman matalampaa hapokkuutta. Kuivissa viineissä ollaan ryhdikkäässä ja raikkaassa rakenteessa, joskin ajoittain makupuolelta uupui se viimeinen silaus intensiteettiä, syvyyttä sekä pituutta. Makeammissa viineissä on selkeämmin esillä lämpimän vuosikerran helposti lähestyttävä pyöreys ja runsas hedelmäisyys, ei voida kuitenkaan puhua millään tavalla veltoista tai paksuista viineistä. Happofanien  kannattaa kartoittaa meininkiä esim. tiukkojen ja raikkaiden Maximin Grünhausin viinien kautta. Eteläisemmiltä tarhoilta Maximin Grünhausin lisäksi esim. Peter Lauer, Von Hövel, Nik Weis St. Urbans-Hof, Karthäuserhof, Van Volxem sekä Grans-Fassian ovat onnistuneet hienosti. Keski-Moselissa ja pohjoisemmassa Dr. H. Thanisch, Schloss Lieser, Clemensbusch ja Knebel olivat myös varsin mainiossa vireessä. 

Yhteenvetona voi todeta, että 2018 ei vaikuta joistakin odotuksista huolimatta ylikypsältä, veltolta tai ryhdittömältä, vaikka kyseessä onkin hieman runsaamman hedelmäprofiilin vuosi. Parhailla tuottajilla paketti on hyvin kasassa ja tasapainossa. Monissa viineissä on paljon tavaraa, heti tuoreeltaan esillä olevaa hurmaavaa aromaattisuutta sekä rentoa svengiä, mikä tulee takaamaan vuosikerran sujahtamisen suuren viiniyleisön sydämiin. Aika sitten näyttää millainen kehityskaari viineille muotoutuu. Monet tuottajat tekivät vertauksia vuosikertaan 2011, joka sekin on omien kokemusten mukaan kehittynyt pulloissa oikein mukavasti. 

 

 

Matkalla Moselissa – Huipputarhojen uusi vuosikerta 2017

Vierailin syyskuussa viimevuotiseen tapaan VDP Moselin Meisterwerke- ja huutokauppa-tapahtumassa Trierissä. Maisteltavana oli laajasti uusia Grosse Lage-tarhojen viinejä vuodelta 2017, joitakin 10-, 20- ja 30-vuotta vanhoja helmiä sekä viikonlopun perinteisessä huutokauppatapahtumassa vasaroituja viinejä. Yksi tämän tapahtuman hienoimpia anteja laajan viinikattauksen lisäksi on se, että viinejä ovat kaatelemassa itse viinitilalliset, viinintekijät ja muut tilojen “pääjehut”, jolloin maistelun yhteydessä pystyy laajentamaan huomattavasti ymmärrystä viinien ominaisuuksista sekä taustoista.

Nyt kun maisteltavana oli GG-viinien lisäksi makeampia huipputarhojen viinejä, vahvistui elokuun lopulla Wiesbadenissa VDP Grosses Gewächs Vorpremier-tapahtumassa muodostunut käsitys siitä, että 2017 on pääosin varsin hyvä vuosikerta. Poikkeuksellisen hankalien olosuhteiden vuoksi satomäärät olivat pieniä, joka toisaalta sai köynnökset keskittymään vähäisempään määrään rypäleitä ja näin ollen sadon taso oli odotuksia laadukkaampi. Jos halutaan tehdä vertailua pariin aiempaan vuoteen, on todettava 2015 intensiteetin, tasapainon sekä kellaripotentiaalin olevan aivan omaa luokkaansa. 2016 on kolmikosta selkeästi elegantein, klassisen tyylikäs, mutta samalla myös helpoimmin ja nopeimmin lähestyttävä. 2017 on tyyliltään melko voimakas ja ryhdikäs. Kyseessä on siis selvästi vuotta 2016 ronskimpi yleisilme, mutta toisaalta suurimmalla osalla tuottajia viinien intensiteetti, syvyys sekä tasapaino jäävät jonkin verran 2015 tason taakse.

Tuottajakohtaisia vaihteluja esiintyy Moselissa runsaasti ja ostajan kannattaakin suhtautua vuoteen 2017 enemmän tuottajakohtaisesti, kuin tarhakohtaisesti. Ne tuottajat, jotka ovat onnistuneet hyvin jollain tarhalla, ovat melkeimpä poikkeuksetta onnistuneet kautta linjan. Näyttäisi myös siltä, että vahvan kokemuksen sekä selkeän vision omaavat tuottajat ovat onnistuneet muita paremmin. Jos lasketaan laskuista pois vakio-onnistujina “itsestäänselvät” Egon Müller ja J.J. Prüm, omat nostoni vuosikerran 2017 Moselin tuottajien kärkeen ovat Winningenin kaksikko Heymann-Löwenstein sekä Matthias Knebel, joilla erityisesti Uhlenin tarhoilta on syntynyt erinomaista tavaraa. Niinikään erittäin vakuuttavaa jälkeä ovat saaneet aikaan Fritz Haag, Nik Weis St. Urbans-Hof, Peter Lauer, Dr. Loosen ja Grans Fassian.

Tapahtumassa oli tarjolla oli tuoreiden vuosikertojen lisäksi joitakin vanhempia helmiä 2008-, 1998- ja 1988-vuosilta, eikä illallisenkaan viinikauttauksesta helmiä uupunut. Huikeimpiin lukeutuivat järisyttävän kovat Egon Müller Scharzhofberger Auslese 1998 sekä 2500 euron vasarahintaan huutokaupassa yltänyt Forstmeister Geltz-Zilliken Rausch Eiswein 1998 Magnum.

Matkalla Nahessa – Gut Hermannsberg

VDP:n Grosses Gewächs Vorpremiere-tapahtuman yhteydessä kävin vierailulla Nahessa Gut Hermannsbergin tilalla. Vanhan kuparikaivoksen paikalle on alettu istuttaa köynnöksiä 1900-luvun alussa ja tila on toiminut pitkään valtiollisena viinitilana. Yksityisomistukseen on siirrytty vuonna 1998 ja nykyinen Gut Hermannsbergin nimi otettu uusien omistajien myötä käyttöön vuonna 2009. Viinintekijänä toimii mm. vuonna 2016 Frankfurter Allgemeine Zeitungin vuoden viinintekijäksi valitsema Karsten Peter.

Gut Hermannsbergin kaikki 30 tarhahehtaaria ovat VDP Grosse Lage-tarhoja. Niinpä perustason gutsweineista lähtien kaikki talon viinit ovat käytännössä Grosse Lage-tavaraa. Tarhat sijaitsevat erittäin jyrkillä rinteillä ja lähellä toisiaan, mutta niiden maaperät sekä olosuhteet ovat keskenään yllättävänkin erilaisia. Reilun viiden hehtaarin kokoiselle Hermannsbergin tarhalle on ominaista aikainen sadonkorjuu. Tarhalla kasvaa vain Rieslingiä ja satoa käytetään Grosse Lage-viinien lisäksi mm. talon kuohuviinin valmistukseen. Kuuden hehtaarin kokoisen Steinbergin tarhan rypäleistä noin puolet menee Grosses Gewächs-viinehin ja loput (lähinnä nuorempien köynnösten rypäleet) Kabinett- ja Spätlese-viineihin. Kupfergruben tarhan maaperä on irtonaista ja nopeasti kosteutta läpäisevää, joten kuumina kesinä tarhalla on hyvin kuivaa. Vulkaanisen aineksen seassa on soraa ja pintakerroksista löytyy myös liuskekivisilppua, jota on joskus takavuosina kannettu Hermannshöhlen tarhalta. Felsenbergin maaperä on kivistä ja vulkaanista. Maaperästä löytyy suuria porfyriitti-, melafyyri- ja fossiilipitoisuuksia. Hieman etäämmällä Traisenin kylässä kallion seinään rajautuva Traiser Bastei on yksi alueen aurinkoisimmista ja lämpimimmista. Kumma kyllä, tarhalta tulevat viinit ovat olosuhteisiin nähden todella elegantteja. Karsten Peter on viime aikoina nostanut myös köynnösten kasvukorkeutta, jolloin niiden seuraavalle köynnösriville muodostama varjo suojaa rypäleitä paremmin auringon paahteelta.

Yksi tilavierailun pääteemoista oli Gut Hermannsbergin ja Karsten Peterin lähestymistapa viinien valmistukseen. Tilan sadonkorjuut hoidetaan tarkan harkinnan taktiikalla poimimalla kultakin tarhalta vain ja ainoastaan kullakin hetkellä täydellisessä kypsyydessä olevat palstat tai alueet. Karsten Peter virnuili sadonkorjuutyöntekijöiden repivän välillä pelihousujaan, kun tarhojen välillä hypitään jatkuvasti edestakaisin. Kunkin tarhan rypäleitä kerätään siis useassa erässä ja käyminen tapahtuu kellarissa eräkohtaisesti. Kellarilla Karsten Peter pyrkii välttämään viinin “tekemistä”, antaen kunkin erän käydä omaan tahtiinsa, tuoden omat ominaispiirteensä lopulliseen viiniin. Lisäksi talon Grosses Gewächs-viineissä on siirrytty pitkiin, kahden vuoden mittaisiin sakkakypsytyksiin. Tämä tuo viineihin lisää syvyyttä ja moniulotteisuutta. Samalla se tarkoittaa sitä, että viinit vaativat reilusti aikaa auetakseen täyteen loistoonsa. Tuoreimpien Gut Hermannsbergin Grosses Gewächs-viinien korkkailun suhteen ei ole siis mitään kiirettä.

Mielenkiintoisten tarhakierrosten jälkeen maistelimmme 2013-2014-2015-2016 Grosses Gewächs-vertikaalit Hermannsbergin, Kupfergruben ja Traiser Bastein tarhoilta. Maistelussa tuli hyvin esiin eri tarhojen luonteenpiirteet ja myös eri vuosikertojen ominaisuudet. Hermannsbergin runsaampi ja leveämpi tyyli kohtasi Kupfergruben mausteisemman ja moniulotteisen tyylin sekä Traiser Bastein lämpimistä olosuhteista huolimatta elegantin ja hieman suoraviivaisemman meiningin. Viinit vaativat reilusti aikaa päästäkseen parhaimpaansa, mikä näkyy esim. siinä, että 2013 vuosikerta on vasta alkamassa tuoda esiin koko potentiaaliaan. 2014 on taas vuosikerralle tyypillisesti hyvinkin hillitty ja pidättyväinen, kun huippuvuotena pidetty lämmin 2015 esittelee runsaampaa tyyliä sekä valtavaa kypsytyspotentiaalia. 2016 on hieman helpommin lähestyttävä ja klassisen elegantti vuosikerta, joka myös avautuu nopeammin.

Koska Gut Hermannsbergin historia ulottuu kauas menneisyyteen, meillä oli myös ainutlaatuinen mahdollisuus maistella kellarin uumenista kaivettuja harvinaisia vanhoja vuosikertoja 1962-1969-1972-1976-1981-1994-1997. Näistä parhaimmin jäivät mieleen todella huikeat 1976 Hermannshöhle Trockenbeerenauslese, 1979 Hermannsberg Spätlese sekä 1994 Steinberg Auslese. Syyskuun lopun perinteisessä Nahen VDP-tuottajien huutokaupassa Gut Hermannsberg tuo huudettavaksi todellisen harvinaisuuden – Kupfergrube Trockenbeerenauslesen vuodelta 1921, mistä voit lukea lisää täältä.

Last Bottle – Harvinainen 1921 Schlossböckelheimer Kupfergrube Trockenbeerenauslese huutokaupassa

Saksassa järjestetään syksyllä perinteisiä viinien huutokauppatapahtumia. Huutokauppojen perinteet juontavat juurensä hyvin pitkälle historiaan, aikaan jolloin mm. alueellisilla viinijärjestöillä oli tapana myydä viinejään huutokaupoissa. Nahen ja Ahrin alueen VDP-tuottajien huutokauppa pidetään Bad Kreuznachissa sunnuntaina 23.9.2018.

Takavuosina valtiollisena viinitilana toimineen Gut Hermannsbergin kellareissa on säilynyt pulloja hyvinkin pitkältä ajalta ja tänä vuonna huutokauppaan tulee todellinen harvinaisuus. Huudettavaksi tulee nimittäin vuoden 1921 Schlossböckelheimer Kupfergrube Trockenbeerenauslese. Kuumaa ja kuivaa huippuvuosikertaa edustava pullo on viimeinen laatuaan ja erityinen myös siksi, että se on Kölnissä 21.3.1926 järjestettyjen 1. maailmansodan jälkeisen brittimiehityksen päättymisjuhlien pullo, joka on osoitettu kunnioitukseksi Saksan valtakunnanpresidentti, sotamarsalkka Von Hindenburgille. Tämä ei ole ainoa kerta, kun Kupfergruben Trockenbeerenauslesea on tarjoiltu merkittävissä tilaisuuksissa, sillä mm. Dianan ja Charlesin häissä kaadettiin vuosikertaa 1959.

Gut Hermannsbergin viinintekijä Karsten Peter on uudelleenkorkittanut pullon ja todennut viinin olevan täydellisessä kunnossa. Trockenbeerenausleselta vaadittavat 150 asteen Oechsle-lukemat ovat täyttyneet leikiten, sillä viini on yltänyt 308 Oechsleen!

Viinintekijä Karsten Peter huutokaupattava harvinaisuus käsissään

Huutokauppa järjestetään siis Bad Kreuznachin Römerhallessa su 23.9.2018 klo 11-13 ja nähtäväksi jää yltääkö näin erikoinen pullo uusiin ennätyshuutoihin. Innokkaimmat voivat toki jättää tarjouksia meklareille jo etukäteen Nahen VDP:n ( info@vdp-nahe.de ) tai Gut Hermannsbergin tilan kautta ( k.peter@gut-hermannsberg.de )

VDP Grosses Gewächs Vorpremiere Wiesbaden 26.-28.8.2018 – Uudet vuosikerrat ennakkomaistelussa

VDP:n parhailta Grosse Lage-tarhoilta tulevien kuivien viinien (sokeria alle 9g/l), eli Grosses Gewächsien (GG) uusia vuosikertoja aletaan iskemään markkinoille syyskuun alussa. Ennen virallista julkaisupäivää järjestettiin vuosittainen GG Vorpremiere tapahtuma Wiesbadenin Kurhausissa. Kolmipäiväisen tapahtuman aikana oli tänä vuonna mahdollisuus maistaa ennakkoon 426 Grosses Gewächsiä ympäri Saksaa. Valkoviineissä tuoreimmat ovat siis vuosikertaa 2017 ja punaisissa 2016. Kaikki VDP-tuottajat eivät tuo markkinoille tuoreimpia vuosikertoja vielä tässä vaiheessa, joten valkoisissa oli maistettavana myös joitain vanhempia vuosikertoja, lähinnä vuodelta 2016 ja punaisissa vuosikertaa 2015.

Vuosikerta 2017 oli Saksassa(kin) varsin haasteellinen. Kevätpakkaset tuhosivat keskimääräistä aikaisemmin ilmaantuneita silmuja ja kun tähän lisätään myöhemmin tulleet rankkasateet sekä raekuurot, putosi satomäärä lähes vuoden 2010 tasolle. Tuottajien raportoimat satomäärien pudotukset ovat liikkuneet 20%:n ja 50%:n välillä normaaliin verrattuna. Hankalien olosuhteiden vuoksi tunnelma on ollut hieman hermostunut ja odotukset maltillisia.

Ehdin maistamaan läpi 286 viiniä, joten sain muodostettua melko hyvän yleiskuvan vuosikerran 2017 luonteesta. Yleisesti ottaen vuoden 2017 GG-taso on varsin hyvä ja odotuksiin nähden jopa yllättävän hyvä. Hankala vuosi näkyy lähinnä tuottajien välisinä laatuvaihteluina, joita esiintyy joillakin alueilla vähemmän ja taas toisilla selkeästi enemmän. 2017 vaikuttaa olevan viinintekijöiden vuosikerta, eli laatutaso vaihtelee enemmänkin tuottajakohtaisesti, kuin tarhakohtaisesti. Ei liene myöskään sattumaa, että juuri tällaisena vuonna erityisesti kokeneemmat tekijat ovat onnistuneet hyvin.

Alueiden välisessä vertailussa valkoviineissä tasaisimman korkealaatuinen esitys löytyy Nahesta. Heikkoja lenkkejä ei juurikaan ollut, mutta erityisen hyvin ovat onnistuneet Dönnhoff (Höllenpfad im Mühlenberg, Krötenpfhul, Dellchen, Brücke, Hermannshöhle, Felsenberg), Schlossgut Diel (Goldloch), Gut Hermannsberg (2016 Hermannsberg, Bastei, Rotenberg, Steinberg, Kupfergrube, Felsenberg) ja Schäfer-Fröhlich (Halenberg, Frühlingsplätzchen, Felseneck, Stromberg, Kupfergrube).

Myös Pfalzissa työn jälki on melko tasavarman laadukasta, joukosta erottuivat Ökonomierat Rebholz (Im Sonnenschein, Ganzhorn in Sonnenschein, Kastanienbusch), Acham-Magin (Pechstein, Jesuitengarten, Ungeheuer, Kirchenstück), Dr. Bürklin-Wolf (2016 Reiterpfad in der Hohl, Ungeheuer, Pechstein), hieman runsaamman rakenteen Philipp Kuhn (Schwarzer Hergott, Kirschgarten, Saumagen) ja Weissburgundereissa aivan omaa luokkaansa ollut Kranz (Kalmit).

Rheinhessenissä laatu on jo hieman vaihtelevampaa ja parhaimmat olivat yllätyksettömästi Keller (Morstein, Hipping), Wittmann (Aulerde, Kirchspiel, Brunnenhäuschen, Morstein), Kühling-Gillot (Hipping, Pettenthal, Rothenberg) ja Stefan Winter (Geiersberg, Leckerberg, Kloppberg).

Rheingaussa menetettiin paljon satoa ja laatuvaihtelua esiintyy. Vakuuttavimpia olivat Künstler (Hölle, Kirchenstück, Berg Rottland, Berg Schlossberg), Robert Weil (Gräfenberg), Balthasar-Ress (Nussbrunnen, Berg Rottland), Peter Jakob Kühn (2016 Jungfer, Doosberg, St. Nikolaus) ja Barthilla (2016 Hassel vakuuttavampi, kuin 2017 Wisselbrunnen, Schönhell) sekä August Kesslerillä (Berg Roseneck, Berg Schlossberg, Seligmacher) myös varsin hyvä potentiaali, joskin Kesslerin viinit varsin konsentroituneita ja voimakkaita.

Moselista löytyi kaikkein eniten laatuvaihteluja; joukosta löytyi todellisia huippuja, mutta myös heikompia esityksiä. Yksi koko maistelun kovimmista oli Heymann-Löwenstein (Kirchberg, Stolzenberg, Röttgen, Uhlen Laubach, Uhlen Blaufüser Lay), erinomaisia esityksiä löytyi myös Knebeliltä (Röttgen), Fritz Haagilta, (Juffer, Juffer Sonnenuhr), Nik Weis St. Urbans-Hofilta (Bockstein, Saarfeilser Marienberg, Laurentiuslay, Layet), Grans Fassianilta (Hofberg, Trittenheimer Apotheke, Laurentiuslay), Peter Lauerilta (Kupp, Schonfels, Feils) ja myös Dr. Loosen (Erdener Treppchen, Erdener Prälat, Ürziger Würzgarten, Wehlener Sonnenuhr, Graacher Himmereich, Graacher Domprobst, Johannisbrunchen) varsin hyvässä vireessä.

Frankenin Silvanereiden taso osoittautui pääosin varsin mainioksi, mutta monet viineistä tulevat tarvitsemaan tavallista pidemmän ajan avautuakseen kunnolla; kärkikastia Horst Sauer, Hans Wirsching (2016 Kronsberg, Julius-Echter-Berg), Paul Weltner (Küchenmeister Hoheleite) sekä Zehnthof-Luckert (Maustal).

© VDP

Saksan punaviinien taso on ollut nousussa jo pitkään erityisesti Spätburgunderin osalta ja GG-taso oli nytkin äärimmäisen kova. Maistelin läpi Spätburgunderit Frankenista, Badenista, Ahrista, Rheinhessenistä ja Pfalzista. Koska vuosikertojen 2016 ja 2015 olosuhteet ovat olleet helpommat, löytyy näistä myös vähemmän tasovaihteluja. 2015 vuosikerran viinit tuovat esiin hyvin lämpimän vuoden täyteläistä ja voimakasta profiilia, joka yhdistyy erinomaiseen tasapainoon sekä pitkään kypsytyspotentiaaliin. Vuoden 2016 GG:t ovat taas rakenteeltaan kevyempiä, hyvin elegantteja ja hieman nopeamman kehityskaaren tavaraa.

Joissain viineissä on vielä havaittavissa pientä säätämisen tarvetta tammen suhteen, mutta tälläkin osa-alueella on menty viime vuosina huomattavasti parempaan suuntaan. Alueena Pfalz haastaa jo vahvasti perinteisempiä punaviinialueita Badenia sekä esim. Ahria. Pfalzista huikeimpiin esityksiin ylsivät todella loistava Friedrich Becker (2015 Heydenreich, Kammerberg, Sankt Paul), hieman kevyemmän rakenteen Knipser (2014 Mandelpfad, Kirschgarten) sekä Basserman-Jordan (2015 Ölberg-Hart).

Muutamien Rheinhessenin ja Frankenin Spätburgundereiden joukosta esiin nousivat erityisesti J. Neus (Horn), odotetusti lineaarisempaa tyyliä edustava Rudolf Fürst (Schlossberg, Centgrafenberg, Hundsrück) sekä hieman leikkisämpi ja helpommin lähestyttävä Zenthof-Luckert (Maustal).

Ahrissa ilopilkkuja odotetusti Jean Stodden (Herrenberg, Rosenthal), Meyer-Näkel (Sonnenberg, Silberberg, Kräuterberg, Pfarrwingert) sekä keveympää tyyliä edustava J.J. Adeneuer (Rosenthal, Gärkammer). Badenin vakuuttavimmat Franz Keller (Enselberg, Eichberg, Kirchberg, Schlossberg), Salwey (2015 Kirchenberg, Henkenberg) sekä luonnollisesti Bernhard Huber (Bienenberg, Sommerhalde, Schlossberg, Bienenberg Wildenstein), jonka viineissä on aiempiin muistikuviini verrattuna nyt vähemmän tammea ja enemmän eleganssia.

Yleisesti ottaen siis varsin lupaavat vuosikerrat ja varsinkin 2017 osalta on mielenkiintoista seurata hintojen kehitystä tavallista niukemman saatavuuden vuoksi.