Naturaaliskenen helmiä – Andrea Calek Babiole

Naturaaliviinien huomioarvo on viime aikoina ollut selkeässä noususuhdanteessa viininystävien keskuudessa. Omiin viininautintoihin naturaaliviinit ovat tuoneet virkistävää vaihtelua, piristystä ja monessakin mielessä hauskoja hetkiä. Yksi itselle kovimmin kolahtaneista ranskalaisista naturaalituottajista on ollut alunperin Tsekkoslovakiasta lähtöisin oleva Andrea Calek, joka työskenneltyään mm. Provencen ja Beaujolais’n viinitiloilla pisti 2000-luvun loppupuolella pystyyn oman viinitilan Rhônen laaksoon. Mies ei pahemmin itsestään ääntä pidä, mutta viinit ovat onnistuneet niittämään varsin kovaa mainetta.

Jokin aika sitten tuli korkkailtua Pärnulaisesta viinibaarista viime syksynä hankittu Andrea Calekin Babiole, joka on Syrah ja Grenache-blendi vuodelta 2014.

Tuoksusta löytyy rypälelajikkeiden luonteeseen sopivasti mustikkaaan ja vadelmaan vivahtavaa todella raikasta marjaisuutta. Pieni pippurinen ja savuinen mausteisuus lymyilee taustalla. Suussa raikas ja pirteä meno jatkuu tuoksun suuntaviivoilla ja ryhdikäs hapokkuus sekä sopiva kypsien tanniinien rutistus pitää paketin nätisti nipussa.

Andrea Calek onnistuu Babiolessa yhdistelemään samaan pakettiin hauskaa ja kepeän raikasta hedelmäisyyttä sekä vakavasti otettavan kiehtovaa, syvällistä sekä ryhdikästä rakennetta. Babiole on siinä mielessä poikkeuksellinen viini, että se nostaa naamalle iloisen virneen, mutta pysyttelee silti erittäin haastavana, mielenkiintoisena ja vakavasti otettavana viininä. Babiole on parhaimmillaan hieman viilennettynä ja sopii erinomaisesti kesäiltojen ihmetteleyyn, grillailuun ja chillailuun. 4/5 staraa.

 

 

Pääsiäisen lammasviini – Pierre Usseglio Chateauneuf-du Pape 1998

Pääsiäisenä tuli “yllättäen” kokkailtua lammasta. Kaapista oli tarkoitus kaivaa jokin varmasti toimiva klassikko ja kouraan tarttui tällä kertaa vuoden 1998 Pierre Usseglio Chateauneuf-du-Pape. Rhônesta löytyy kuulemma enemmänkin Usseglio-nimellä varustettua populaa, mutta viinimailman kannalta tämän hetken tärkeimpiä ovat Pierre ja Raymond. Kyseessä on veljeskaksikko, joiden isä Francis muutti Italian Piemontesta 1930-luvulla eteläiseen Rhôneen. Pierre otti sittemmin vetovastuun 1940-luvun lopulla perustetulla Chateauneuf-du-Papen tilalla, kun Raymond taas perusti oman erillisen tilansa.

Usseglio 19981990-luvun lopussa Pierre Usseglionkin tilalla vastuu siirtyi jälkikasvulle ja nykyään pojat Thierry ja Jean-Pierre huhkivat 24 hehtaarin alalla, joka pirstaloituu 17 eri palstalle. Nyt korkattu puteli on talon traditionaalinen Chateauneuf-du-Pape ja pitää sisällään blendin, jossa Grenache dominoi vahvasti ja Syrah, Cinsault sekä Mourvedre toimivat sivuroolissa. Kypsytys tammessa 12 kk.Vuosi 1998 oli alueella erinomainen erityisesti Grenachen osalta.

Lasissa viinin väri kääntyy jo vahvasti tiilenpunaan. Nokkaan leijailee reilusti kahvia, maakellaria ja kirsikkaa. Tuoksusta löytää reilusti kehittynyttä meininkiä, mutta suussa viini on yllätävänkin reippaassa vireessä. Hedelmäisyys on melko runsasta, mutta sitä tasapainottaa raikas hapokkuus ja melko runsaat, mutta kypsät tanniinit. Homma on nautinnollisesti balanssissa ja päättyy pitkään mausteiseen jälkimakuun.

Pierre Usseglio Chateauneuf-du-Pape -98 on todella tyylikäs Grenache-vetoinen CdP. Hyvä vuosikerta jaksaa kantaa viiniä vakaasti ja hienossa tasapainossa eteenpäin. Viini oli nyt korkattuna hyvin lähellä parhaita hetkiään, joskin arvioisin aivan terävimmän iskun olevan vuoden tai parin päässä. Ja tokihan tällainen viini säilyy kelvollisessa vireessä vielä vuosikausia. Kylkeen kokkailtiin tosiaan lampaan sisäfilettä, uunijuureksia sekä viinin kahviaromien kanssa kivasti toiminutta kahvilla ja pähkinöillä maustettua kastiketta. Hyvä setti. 4 / 5 staraa.

Delas Saint-Joseph Francois de Tournon 2006

Delas Frères on pistetty pystyyn alunperin vuonna 1835 Charles Audibertin ja Philippe Delas’n toimesta. Tuosta hetkestä eteenpäin tilan historiikki pitää sisällään vanhemmille viinitiloille jokseenkin tyyppilliset omistajasukujen väliset naimakaupat sekä isojen viinitalojen laajentumisiin liittyvät yritysostot. Vuonna 1924 tila siirtyi jälkeläisten omistukseen ja nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa – Delas Frères. Alan isot pelurit eivät tohtineet jättää tätäkään tuottajaa rauhaan ja niinpä vuonna 1977 samppanjatalo Deutz latoi riittävän määrän seteleitä tiskiin ja osti putiikin. 16 vuotta myöhemmin oli sitten Louis Roedererin samppanjatalon vuoro napata koko paketti omistukseensa.

Saint-Joseph Fancois de Tournon on 100 % Syrah, jonka käsin kerätyt rypäleet ovat peräisin Vionin, Saint Jean de Muzolsin, Mauvesin ja Tournonin tarhoilta. Kypsytys on kestänyt 10-14 kuukautta 1-3-vuotiaissa tammitynnyreissä. Kyseistä viiniä pukataan markkinoille noin 20000 pulloa vuosittain.

Alkuun tuoksusta löytyy karhunvatukkaa, lihaisuutta, tummaa kirsikkaa ja setripuuta. Pienen hengähdystauon jälkeen mukaan hyökkää vielä nippu yrttejäkin. Melko täyteläinen maku tasapainottelee osuvasti kuivan hedelmäisyyden, napakan hapokkuuden ja silkkisen pehmeän tanniinisuuden välillä. Pitkä jälkimaku viihdyttää tummilla marjoilla ja mausteisuudella.

Pullosta löytyi siis sataprosenttinen Syrah, joka ei uuden maailman pommien tapaan tinttaa voimakasta aromi- ja makumaailmaa suoraan nyrkillä naamaan, vaan esittelee lajikkeen elegantimpia ulottuvuuksia siivosti ja tasapainoisesti. Vajaan kahdeksan vuoden ikään ehtineen viinin balanssi on varsin mukavasti kohdillaan. Tällä kertaa hutkin lautaselle ankanrintaa, mutta viini toiminee kelvollisesti monenlaisten muidenkin liharuokien sekä kypsempien juustojen kanssa. Tallinnan Livikon myymälästä Lootsikadulta 16 eurolla hankittuna sijoittuu kategoriaan loisto-ostos. 4 / 5 staraa.

 

 

 

Testissä Chateneuf-du-pape Domaine de Nalys Réserve 2007 39,90€

Rhônen alueella tehdään paljon voimakkaita ja mausteisia punaviinejä, joista suurimman osan runko on kyhätty grenachen, syrahin tai mourvedren varaan. Näitä lajikkeita sitten sekoitellaan keskenään tai muutamien muiden lajikkeiden kanssa. Osa Rhônen rypälelajikkeista ja sekoitteista nauttii ansaittua suosiota uudessa maailmassa ja erityisesti Australialaiset ovat hurahtaneet miksailemaan viinejään Rhônen tyylillä.

Eteläisessä Rhônessa kököttävä Chateuneuf-du-pape on eittämättä yksi Rhônen tunnetuimpia punaviinialueita, ellei sitten tunnetuin. Chateneuf-du-pape lienee myös ainoa punaviini, johon voidaan sekoittaa jopa 13:a eri rypälelajiketta. Erilaisten blendien muodostamiselle on periaatteessa siis rajattomat mahdollisuudet ja laatu sekä jossain määrin myös tyyli vaihteleekin kohtuullisen paljon. Chateneuf-du-pape (paavin uusi linna) –nimen synty johtaa historian havinoihin ja aikaan, jolloin paavin hallinto vaikutti Avignonin alueella ja näiden pipopäisten kirkonmiesten ”kesämökki” sijaitsi jokseenkin ilmeisesti nykyisen Chateneuf-du-papen kylän maisemissa.

Maistoin pari kuukautta sitten Münchenin messuilla samaisen tilan perusversiota chateneuf-du-papesta vuodelta 2008 ja sain riittävän kimmokkeen napata viinikaapissani loikoilleen vuoden 2007 réserve-pullotteen testiin. Niinpä korkkiruuvi osui kuin osuikin onnistuneesti Domaine de Nalysin réserve ”pappiin” hyvämaineiselta vuodelta 2007. Chateneuf-du-papen itäosassa sijaitseva Domaine de Nalys viljelee viiniä nykyään noin 50 hehtaarin alueella ja tilan historia erilaisine käänteineen ulottuu ainakin 1600-luvulle saakka. Tässä réserve-versiossa on tehty kaikkien lain sallimien rypälelajikkeiden sotkemisesta yksinkertaisempaa ja käytetty vain kolmea lajiketta; Syrah (78%), Grenache (12%), Mourvedre (10%). Näin iso osa syrahia on tietääkseni hieman harvinaisempi ratkaisu alueellaan.

Viini on väriltään tumma, rubiininpunainen. Tuoksussa on tummaa kirsikkaa, vadelmaa, karhunvatukkaa, seetripuuta, tupakkaa ja mausteisuutta. Täyteläinen ja suuntäyttävä maku korostaa tuoksun aromeja ja reilu hapokkuus sekä runsaat ja pehmeät tanniinit johtavat erittäin pitkään, savuiseen ja moniulotteisen mausteiseen jälkimakuun.

Nalys nautiskeltiin poron paahtopaistin kera ja yhdistelmä oli erittäin onnistunut. Viini on hyvin nautittavissa jo nyt, kunhan muistaa dekantoida tunnin tai pari ennen nautiskelua. Tuottajan mukaan pulloa voi kellaroida 10-15 vuotta ja reilu hapokkuus ja runsaat tanniinit tukevat ajatusta. Itse en pisteitä viineille laske, mutta Wine Spectator vaikuttaa olleen asian ytimessä, kun ovat pläjäyttäneet 92 pistettä kyseiselle viinille. Nalys saa ehdottomasti myös Copatinton suosituksen.

Viinisuositus – Le Berger 2010 8,49€

Sanat edullinen, ranskalainen ja hyvä eivät eksy liian usein samaan lauseeseen, ainakaan punaviinien kohdalla. Erityisesti klassikkoalueilta, kuten esim. Bordeaux tai Bourgogne on vaikeaa löytää mitään hyvää ja edullista. Tälle löytyy toki lukuisia syitä, mutta on hyvä muistaa, että jo pelkästään maa maksaa alueilla huimia summia.

Copatinton testipenkkiin ruuvattiin tällä kertaa Alkon perusvalikoimasta eteläisen Ranskan edukas punaviini Le Berger 2010. Viini on kotoisin Costières de Nîmesin alueelta, Nîmesin kaupungin eteläpuolelta. Ilmasto on välimerellinen, jota kuitenkin läheisen meren tuulet tuulettelevat. Maaperän kivikkoinen pinta muistuttaa lähinnä Chateneuf-du-Papen aluetta. Punaviinien rypälevalikoima on alueella klassista Rhônea; Grenache, Syrah, Mourvedre, Carignan, Cinsault. Le Berger pitää sisällään 60% Grenachea ja 40% Syrahia.

Intensiivisen tumma väri viettää reunoiltaan violetin puolelle, tuoksussa on runsaasti tummia marjoja ja mausteisuutta, viinin nuorekkuus työntyy taustalta esiin hieman vaivihkaa. Täyteläinen maku on täynnä tummaa ja muhevan raikasta marjaisuutta sekä mausteisuutta. Pehmeät ja kypsät tanniinit pitävät viinin selkärankaa hyvässä ryhdissä. Pitkä, mausteinen ja marjaisa jälkimaku viihdyttää kulauttajaa vielä hyvän tovin lasin kallistamisen jälkeen.

Lopuksi vielä pientä pohdintaa; Saako Alkon Ranska-hyllystä halvemmalla tämän laadukkaampaa punkkua? Otan mielelläni ehdotuksia vastaan! Ehdotuksia odotellessa Copatinto lupaa, että paremman hinta-laatu-suhteen löytäminen A-liikkeen Ranska-hyllystä tulee olemaan erittäin vaikeaa.

Robustisti maustettu tai grillattu liharuoka hyväksyisi Le Bergerin kernaasti kaverikseen. Kokeile vaikka maalaismaisen ronskisti maustettujen lihapullien kera.