Kuuman vuosikerran Burgundia – Gérard Seguin Gevrey-Chambertin 2003

Kun viineistä halutaan löytää vuosikerroille tyypillisiä ominaisuuksia ja kasvuolosuhteiden välisiä eroja, nousevat viinimaailman klassikkoalueet omaan luokkaansa. Esim. Ranskan Champagnen, Bourgognen ja Bordeaux´n viinit ovat syystäkin tunnettuja siitä, että alueilla fiksusti tehdyt viinit ilmentävät nätisti ja konkreettisesti kasvuympäristöjensä ja olosuhteidensa eroja. Vuosikerta 2003 tunnetaan erittäin kuumana kasvukautena ympäri Eurooppaa, eikä Burgundi ollut poikkeus. Käytännössä viineistä tuli monin paikoin totuttua massiivisempia, alkoholisempia sekä matalampihappoisia. Myös satomäärät jäivät pieniksi, mikä taas johtui enemmänkin kevään pakkasvaurioista. Erityisen hankalien vuosikertojen kypsytyspotentiaali tai odotettavissa oleva viinielämys ei välttämättä ole sitä kovinta huippua, mutta siitä huolimatta hankin toistuvasti myös surkeampia vuosikertoja kaappiin. Syynä on yksinkertaisesti se, että surkeammatkin vuosikerrat tarjoavat ainakin itselleni arvokasta oppia viininviljelyn ja kellarityöskentelyn koukeroista sekä siitä miten erilaiset olosuhteet ja valinnat vaikuttavat pullosta löytyvään lopputuottesseen.

Nappasin kesällä auki kaapissa lepäilleen Gérard Seguin Gevrey-Chambertin 2003:n ja testailin mitä kuuma vuosi tämän pullon kohdalla käytännössä tarkoittaa. Ja hyvinhän se selvisi. Tuoksussa on kypsää kirsikkaa, vadelmaa, mansikkaa, karpaloa, savua, ja pientä pippurista mausteisuutta. Viinistä löytyy ikään nähden yllättävän niukasti kehittyneen viinin tertiääristä profiilia, sen sijaan pinnalle nousee enemmänkin kypsän marjaisa ja mehukas meininki. Suussa keskitäyteläinen viini toistaa tuoksun elementtejä. Hieman pullukalta vaikuttava kypsä marjaisuus ei päästä Pinot Noirin herkkää olemusta parhaalla mahdollisella tavalla esiin ja viini kaipaisi myös tiukempaa hapokkuutta tuomaan lisäryhtiä sekä särmää. Myös syvyys jää puolitiehen, vaikka pehmeät ja kypsät tanniinit tuovatkin loppumakuun annoksen jäntevyyttä.

Gérard Seguin Gevrey-Chambertin on selkeästi “sitä saa mitä tilaa”-tyyppinen tapaus. Kuuman vuoden viini nostaa esiin lähinnä kypsää marjaisuutta sekä mehukkuutta ja jää vajaaksi sekä happosektorin että moniulotteisuuden saralla. Tyytyväinen pitää olla ainakin siihen, että viini ilmentää avoimesti vuosikertansa luonnetta, eikä siitä ole pyritty vääntämään mitään muuta kepulikonstein. Hedelmässä riittäisi intensiivisyyttä vielä jatkokellarointiakin varten, mutta on kovin vaikea uskoa näin kypsän profiilin viinin saavuttavan mitään erityisen merkittävää lisäkypsyttelyn seurauksena. Korkki auki ja lasiin vaan, näin se on. 3 / 5 staraa.

 

Täsmäviini rapujuhliin – La Chablisienne Chablis ‘le finage’ 2014 (Alko 16,98 €)

Kaikki asialliset ja asiattomat rapujuhlat vaativat palan painikkeeksi kunnollista viiniä. Saksiniekkojen kanssa räpeltäminen on siinä määrin työlästä puuhaa, että viiniksikin on syytä valita hieman laadukkaampaa tavaraa. Chablis on klassikkoalue, jonka tyylikkään puhdaspiirteiset Chardonnayt soveltuvat erinomaisesti rapukekkereihin.

ChablisienneMainion hinta-laatusuhteen La Chablisienne ‘le finage’ on jo vanha konkari Alkon vakiovalikoimassa. Pullosta löytyy varsin mukava paketti kypsiä sitrushedelmiä, mineraalisuutta ja hentoa yrttisyyttä. Tasapainoinen ja tyylikkäästi kontrollissa pysyvä hedelmäisyys, jonka ryhdistä pitävät huolen napakka hapokkuus sekä pieni pläjäys mineraalisuutta. Kokonaisuutena viini on juuri sopivan hillitty ja tyylikäs, mutta hyvän hapokkuuden ja mineraalisuutensa ansiosta myös riittävän luonteikas ja ryhdikäs. La Chablisienne ‘le finage’ 2014 on varma valinta sekä rapujen hennomman makumaailman että hieman tuhdimpien lisukkeiden kylkeen. Ja voihan tämän toki kulautella menemään ilman rapujakin. 4 / 5 staraa.

(Maahantuojalta saatu näytepullo)

Täydellisen Chardonnayn jäljillä – Jean-Pierre Michel Viré-Clessé Terroirs de Quintaine 2010

Joulun aikoihin on ollut tapana iskeä pöytään jonkinlaista blinisettiä, jonka kaveriksi useimmiten korkataan samppanjaa ja aika usein myös joku valkkari. Tällä kertaa hakusessa oli joku kiva Chardonnay ja kun ne tyylikkäimmät Chardonnayt (ilman kuplia) tuppaavat tulemaan Burgundista, pääsi kyseistä valkoviinin virkaa toimittamaan Jean-Pierre Michelin Viré-Clessé vuodelta 2010.

Jean-Pierre Michel Viré-Clessé v2Jean-Pierre Michel on aloitellut viinitarhoilla ja kellarissa työskentelyä perheensä tilalla (René Michel) jo 80-luvulla. Reilun parinkymmenen vuoden jälkeen hän päätti kuitenkin ryhtyä oman tiensä kulkijaksi ja perusti oman tilansa vuonna 2004. Nykyään viljelyn alla on noin 8 hehtaaria tarhoja Quintainessa, eteläisessä Burgundissa. 90-luvun lopussa syntynyt Viré-Clessé on tarkemmin haarukoituna Clessé’n, Laizén, Monbellet’n ja Viré’n kylien yhteinen apellaatio, joka tuottaa ainoastaan Chardonnay-valkkareita. Jean-Pierre Michelin tarhoista 1,5 hehtaaria kuuluu Mâcon-Villages-osastoon, 1,5 hehtaaria on valjastettu Sur le Chêne-lippulaivatarhalle ja loput 5 hehtaaria on Viré-Clesséä. Tarhojen köynnökset ovat keskimäärin noin 50-vuotiaita ja niistä pidetään huolta luonnonmukaisesti, tiukasti ympäristöä kunnioittaen. Myös viinien valmistus tapahtuu rauhallisesti ilman kikkailuja, mahdollisimman “luonnollisin” menetelmin.

Terroirs de Quintaine on käynyt hitaasti luonnonhiivoilla terästankeissa ja kypsynyt sakkojensa kanssa noin vuoden päivät. Ensimmäisen kaadon jälkeen nokkaan puskee punaista omenaa, ananasta ja paahteista meininkiä. Seuraava kaato isompaan lasiin saa viinin avautumaan huomattavasti paremmin ja mukaan saadaan hunajaa, pientä pähkinäisyyttä sekä tyylikästä mineraalisuutta. Viini on rungoltaan varsin jämäkkä ja hedelmäisyys melko runsasta, mutta tiukka hapokkuus saa kaiken toimimaan äärimmäisen hienosti yhteen ja balanssi on loistavalla tolalla.

Jean-Pierre Michelin Viré-Clessé on omaan makuuni nähden jotakuinkin täydellinen tyylilajinsa edustaja. Se tuo moniulotteisella tavalla esiin tyypilliset Chardonnayn piirteet, on samaan aikaan tyylikkään klassinen, mutta myös riittävän vivahteikas sekä erittäin tasapainoinen. Blinien kanssa meni kyllä tällä kertaa enimmäkseen samppanjahommiksi, mutta kyllä tätä herkkua oli ilo siemailla ihan sellaisenaankin. Mahtava Chardonnay, joten täydet 5 / 5 staraa. Ranskalaisen viinikaupan 15-16 euron hankintahinta saa suorastaan karjumaan riemusta!

 

Enemmän kuin upea viini – Albert Bichot Vosne-Romanée 1969

Kun omaan ikämittariin oli paukahtamassa ensimmäistä kertaa nelosella alkava tasaluku, oli aiheellista pohtia jotain päräyttävämpää korkkailtavaa. Omalla vuosiluvulla varustettua pulloa ei ollut jemmassa, eikä innostus riittänyt hankkimaan mitään pulloa pelkästään muutaman numeron takia. Näin ollen korkkaustoimenpiteiden kovan kohtalon pääsi kokemaan Ranskasta joku tovi sitten hankittu Albert Bichot Domaine du Clos Frantin Vosne-Romanée 1969. Kärsineen näköinen etiketti sekä hieman kulahtaneen oloinen korkki eivät nostaneet ennakko-odotuksia aivan taivaaseen saakka. Nesteen pinta pullossa ei ollut päässyt pahemmin laskemaan ja muukin pullon kunto oli tiedossa jo ostopäätöstä tehdessä, joten arvioin kuudenkympin hintalappua hit or miss-strategialla. Onnekseni homma lähti hurjaan lentoon heti ensimetreillä.

Vosne-Romanée

Vosne-Romanée on yksi niistä Burgundin viinikylistä, jotka eivät taida pahemmin esittelyjä kaivata, varsinkin kun tiedämme yhden kylän Grand Cru-tarhoista olevan Romanée-Conti. Yhtä vähän taustoitusta taitaa kaivata suuri ja tunnettu co-operatiivi Albert Bichot. Nyt korkattu viini on siis mitä todennäköisimmin kylätason Vosne-Romanée samaiselta vuosikerralta, jona Bichot on hankkinut Domaine du Clos Frantinin 13 hehtaarin kokoiset tilukset hallintaansa.

Jo ensinaukkailujen kohdalla tulin siihen tulokseen, että nyt on kyseessä upean Pinot Noir-viinin lisäksi laaja-alaisemmin päräyttävä elämyksellinen kokonaisuus. On siis jokseenkin selvää, että tavanomainen tasting note on tällaisen viinin kohdalla parhaimmillaankin vain turha rivi sanoja, jotka eivät kuitenkaan koskaan pysty välittämään sitä tunnetilaa, minkä viini saa mastelijassaan aikaan. Sanottakoon nyt kuitenkin, että viini oli aivan huikeassa vauhdissa. Hapokkuus oli timmissä vireessä ja tyylikkäästi ikääntynyt kokonaisuus oli muunkin rakenteen puolesta aivan upeassa tasapainossa.

Albert Bichot Clos Frantin Vosne-Romanée 1969 oli ennemmin upea ja kokonaisvaltainen viinielämys, kuin pelkästään hieno ja nautinnollinen viini. En nyt jaksa edes muistaa, mitä tämän kanssa syötiin, eikä sillä itseasiassa ole mitään merkitystä. Yksi elämäni parhaista viinikokemuksista, jolle lävähtää naurettavan helposti täydet 5 / 5 staraa.

Valkoinen Beaujolais – Kugler-Bourgine B. de Lancié 2011

Vaikka yrittää maistella kaikkia mahdollisia eteen ja taakse ilmaantuvia vinkkuja, on silti mahdotonta ehtiä hörppimään viinejä jokaisesta maailman kolkasta. Yksi omalla kohdalla paitsioon jääneistä sektoreista on Burgundin Beaujolais-apellaation valkkarit. Jokseenkin mitäänsanomattomilla Nouveau-viineillä mainettaan ryssinyt alue tuottaa em. hassutteluviinien lisäksi erittäin varteenotettavia kyläpunkkuja sekä pieniä määriä myös valkoviinejä ja kuohuvaa.

Päälajikkeena alueen valkkareissa häärii Burgundille tyypilliseen tapaan Chardonnay. Tämän viinin tuottaja, Kugler-Bourgine pukattiin käyntiin kuluvan vuosituhannen alussa Marc-Henri Kuglerin sekä Régis Bourginen toimesta. Kyseessä on pientuottaja, joka viljelee noin viiden hehtaarin pinta-alalla lähinnä Gamay’ta, mutta myös puolen hehtaarin verran Chardonnay’ta. Tuotantomäärä heiluu noin 25000 pullon vuosivauhdeissa.

B. de Lancié on sataprosenttinen Chardonnay, jonka rypäleet tulevat kahdelta erilliseltä, vuosina -99 ja -03 istutetuilta tarhoilta. Viiniä on kypsytetty 6-10 kk 3-5 vuotiaissa tammitynnyreissä.

Tuoksusta löytyy sitrusta, ananasta, mineraalisuutta ja hitunen vaaleasävytteistä kukkaisuutta. Suussa viini tuo esiin kypsää, mutta samalla raikasta hedelmäisyyttä, joka seurailee tuoksun tunnelmia. Pieni tammisuus antaa vielä sopivasti lisäbodya. Viini säilyy pirteän raikkaaana loppuun saakka, kiitos napakan hapokkuuden sekä sopivan mineraalipläjäyksen.

Raikas Chardonnay, jossa hedelmäisyys, tammi ja happosektori ovat hyvässä tasapainossa. Syvyydet ja ulottuvuudet eivät toki vie mihinkään kuumatkalle, mutta Ranskasta vajaan kympin ostoksena oikein muikea hankinta. Varsin toimiva kaveri myös dinneripöytään kannetulle lohiannokselle. Taidanpa ostaa toistekin. 3,5 / 5 staraa.

 

Jean-Marc Brocard – Chablis-tasting

Sain Nordalcolta kutsun Jean-Marc Brocardin luotsaamaan Chablis-tastingiin ja ryntäsin toki viivana paikalle. Jean-Marc Brocardista ja talon viinimeiningeistä löytyy varsin kattavaa taustapaketti Laid-Back Sommelierin kirjoittamana tästä. Mitäpä niitä samoja asioita tässä toistelemaan, joten siirrytäämpä kerrankin suoraan asiaan, eli viinehin.

Jean-Marc Brocard toisti tastingin aikana usein lausetta “Respect the vintage”, ja teki selväksi, että kokee tärkeimmäksi asiaksi viineissään niiden ilmentämän vuosikerran erityispiirteet, ei niinkään kyseisen tarhan luokituksen tai vaikkapa rypälelajike Chardonnay’n. Tilaisuus olikin samalla mielenkiintoinen käytännön oppitunti eri vuosikertojen eroavaisuuksista.

Alkuun maistettiin perustason Chablis-viinejä (Sainte Claire -12, Sainte Claire Organic -12 sekä Vielles Vignes Organic -12), joista erityisesti säväytti 65-70-vuotiaista köynnöksistä valmistettu Vielles Vignes  Organic -12. Hyvä ja kontrolloitu paketti konsentraatiota, kypsyyttä sekä raikkautta.

Seuraavaksi siirryttiinkin jo Premier- ja Grand Cru-fiiliksiin ja maisteltiin Alkon hyllystäkin löytyvä elegantti ja tyylikäs Premier Cru Montée de Tonnerre -12, maskuliinisempaa menoa esitellyt Grand Cru Les Clos -11,  herkempi ja tasapainoisempi Grand Cru les Preuses -11 sekä sukkia spinnauttavat Premier Cru Vau de Vay -10 ja Premier Cru Fourchaume -10. Hieman pienemmän sadon vuosikerta 2010 onnistuu vakuuttamaan Chablis-vinkuissa kerta toisensa jälkeen puhdaspiirteisyydellään ja raikkaudellaan, eivätkä Vau de Vay ja Forchaume jättäneet tälläkään kertaa kylmäksi.

Tilaisuuden päätteeksi avattiin vielä muutamia magnumeita (Premier Cru Vaulorent -08, Premier Cru Montmains -08, Grand Cru Les Clos -07, Premier Cru Forchaume -06 sekä Vielles Vignes -03). Näistä todella mielenkiintoisen parin muodostivat vierekkäin maisteltuna totaalisen erilaiset Premier Cru Forchaume -06 ja Vielles Vignes -03. Siinä missä kylmän vuoden Forchaume tarjosi puristista puhdaspiirteisyyttä ja eleganssia, tinttasi kuuman vuoden Vielles Vignes tauluun bodya, sporttia ja muskelia olan takaa.

Vaihdoin Jean-Marcin kanssa muutaman sanan maistelun jälkeen ja utelin mieheltä mm. hänen omia suosikkivuosikertojaan. Pienen pohdinnan jälkeen Jean-Marc täräytti tiskiin vuodet 2010 sekä 1988. Kasikasin saatavuus voi kyllä olla melko heikkoa tänä päivänä, mutta kannattanee pitää kiikarit tarkennettuna 2010:n osalta.

Helpoin tapa herkutella Jean-Marc Brocardin Chablis’lla on hankkia Alkon perusvalikoimasta omistusoikeus pullolliseen Chablis Premier Cru Montée de Tonnerrea.

Viikon Copa – Albert Bichot Saint-Véran 9,19 €

Alkon puolikkaiden pullojen osastolle on pölähtänyt taas mielenkiintoista tavaraa. Tovi sitten tonteille saapunut Bourgognen punkku on houkutellut kaverikseen valkkarin alle sadan kilometrin päästä. Hyllystä on nimittäin löydettävissä Albert Bichot’n Chardonnay Saint-Véranin apellaatiosta, eteläisestä Bourgognesta.

Tämän viinin Chardonnay-rypäleet on kerätty Mâconin ympäristöstä sopimusviljelijän kalkkikivisiltä tarhoilta. Viini on käynyt terästankeissa ja kypsytysvaiheessa prosessiin on onnistuttu annnostelemaan myös pieni määrä ranskalaista tammea. Tammi näyttelee tässä viinissä erittäin hienovaraista sivuroolia, joten pahinkaan tammiallergikko ei onnistune vetämään palkokasveja nokkaelimeensä.

Tuoksussa on sitruunaa, kypsää omenaa ja ehkä pienen pieni häivähdys persikka-aprikoosisektoria. Kuiva maku löytää hyvän balanssin runsaanoloisen hedelmäisyyden ja raikkaan hapokkuuden välimaastosta. Mausteinen ja kevyen mineraalinen twisti tuo potkua kokonaisuuteen. Melko pitkä jälkimaku on kypsän hedelmäinen, mutta silti raikas ja pirteä.

Albert Bichot Saint-Véran on miellyttävän raikas ja pirteä Chardonnay. Se soveltuu pullokokonsakin puolesta varsin kätevästi arkikorkkaukseen runsaampien kala- ja äyriäisruokien tai vaaleiden lihojen kylkeen. 3,5 / 5 staraa.