Antinori winemaker’s dinner @ Ragú 22.10.2015

Posted on 27/10/2015 by Copatinto

Italian tunnetuimpiin lukeutuvan viinitalo Antinorin väkeä oli viime viikolla vierailulla Suomessa ja minulla oli ilo sekä kunnia olla mukana ravintola Ragússa Allegra Antinorin vetämällä viinitekijäillallisella. Tarjolla oli kuuden ruokalajin Antinori-menu sekä melkoinen setti kullekin ruokalajille sovitettuja Antinorin viinejä.

20151023_095029[1] Alkuun muikkutempuraa, muikunmätiä ja pikkelöityä fenkolia sekä lasiin Riesling Mezzo Braccio 2012 Toscanasta. Tuoksussa on selkeää petrolisuutta ja makusektorilla viini paljastuu runsasrakenteiseksi, kivasti toimivaksi Rieslingiksi. Kakkosannoksena savustettu vasikan tartar, karpaloa ja tillinkukkaa. Lasissa Prunotto Dolcetto d’Alba 2014, jonka Dolcetolle tyypillinen raikkaus viehätti kovasti. Mukava arkipunkku, jossa dokabiliteetti kohdillaan. Kolmantena tarjoiltu pepinette-pasta, merenelävät ja rapuvaahto oli ruoka-annoksista oma suosikkini, erinomainen tasapaino ja yhteispeli kaikkien komponenttien kesken. Viiniksi loroteltiin Cervaro della Sala 2013, joka syntyi aikoinaan Allegran isoisän ajatuksesta tehdä valkoviiniä jossain muualla, kuin toscanalaisvinkkelistä katsottuna suhteellisen tavanaomaisesti Orvietossa tai San Gimignanossa. Umbria vaikuttaa olleen äärimmäisen hyvä valinta, sillä todella maukas, paahteinen ja tyylikkäästi tammitettu Chardonnayn ja Grechetton blendi oli yksi illan kirkkaimpia helmiä.

20151023_095810[1]

Neljäs annos piti sisällään viiriäisen koipia, sitruunagnoccheja ja brysselinkaalia. Viininä Marchese Antinori Chianti Classico Riserva huippuvuodelta 2011. Nautinnollisen klassinen ja tyylikäs Chianti Classico vuodesta toiseen. Viidentenä grillattua black angus ulkofilettä ja suppilovahverokreemiä, joiden kylkeen kaadettiin Bolgherista Il Bruciato 2013 sekä Guado al Tasso 2009. Näistä kahdesta supertoscanalaisesta Il Bruciato on ikäänkuin Guado al Tasson pikkuveli, joka syntyi vuonna 2002, kun surkeasta sadosta ei voitu tehdä Guado al Tassoa. Cabernet Sauvignonin, Merlot’n ja Syrah’n sekoite, jonka tumma hedelmäisyys, pieni pippurinen maisteisuus ja ronski ote olivat erinomaista seuraa täydellisesti kypsennetylle mediumpihville. Guado al Tasso ei puolestaan taida isompia selostuksia kaivata. Huipputyylikäs, tyylipuhdas ja elegantti Bordeaux-tyylin edustaja, jossa täydellisyyttä hipova rakenne. Vuosikerta 2009 tuntui olevan jo nyt melko kivassa kulautteluvaiheessa, vaikka rakenne toki lupaileekin kypsytyspotentiaalia vielä vuosiksi eteenpäin. Illallisen lopuksi täräytettiin vielä suut makiaksi tyrniä, lakritsia sekä uskomattoman hyvin edellisten kanssa yhteen toimineen tillin toimesta. Joka lusikallisella yllätyksellisiä ja erilaisia makuja, joita säestämään kaadettiin Muffato della Sala 2009. Makea jälkiruokaviini Umbriasta alueelta, jossa otolliset olosuhteet kehittävät myöhään poimittaviin rypäleisiin jalohomeisuutta. Moniulotteinen ja tyylikäs late harvest-paketti sitruunaa, hunajaa, persikkaa ja mandariinia.

Ravintola Ragú tarjoilee Antinori-menua vielä tämän vkon (vko 44) loppuun, joten vikkelimmät ehtivät vielä herkuttelemaan. Hinnat ovat: 3rkl 45€ / viinit 31€, 4rkl 51€ / viinit 39€ ja 5rkl 57€ / viinit 46€. Hitaamman osaston populaatio löytää Ragústa varmasti tämän viikon jälkeenkin monenmoisia herkkuja niin ruoka- kuin juomapuolelta.

Chianti Classicoa ja bistecca Fiorentinaa – Vino al Vino Panzano 2015

Posted on 01/10/2015 by Copatinto

Muutamien vuosien pohdinta ja suunnittelu tuotti vihdoin ja viimein tulosta, kun saimme hyvän ystäväni kanssa mahdutettua syyskuiset Panzanon Vino al Vino-festarit molempien kalentereihin. Matkan alkua pääsi varjostamaan pieni pelko ja jännitys ikävästi lähtöpäivään osuneen poliittisen mielenilmaisun vaikutuksista Finnairin aamulentoon, mutta onneksi kaikki sujui hyvin ja laskeuduimme Fiumicinon kentälle suunnitellusti. Sitten poljettiinkin vuokrabemarista lappu lattiaan ja vajaan kolmen sadan kilometrin rykäisyn jälkeen olimme Panzanossa nauttimassa Toscanan auringonpaisteesta.

20150929_093609[1] Vino al Vino on Panzanon viinintuottajayhdistyksen vuotuinen festari Panzanon pikkukylän aukiolla syyskuun kolmantena viikonloppuna. Pulittamalla kassaneidille 16 euroa saa kouraan maistelulasin, kaulaan sille sopivan kantopussukan sekä infoa tarjolla olevista tuottajista ja viineistä. Tarjolla oli parinkymmenen tuottajan mainioita viinejä, joista muutamat olivat entuudestaan tuttuja ja osa taas tuntemattomampia. Myyntikojusta löytyi suurin osa viineistä varsin edukkaaseen hintaan, joten maistelusessioiden jälkeen saattoi napata haluamansa viinit myös kätevästi mukaansa.

20150929_091509[1]

Tutuista ja turvallisista vahvaa vakuuttamistaan jatkoi biodynaaminen Castello dei Rampolla, jonka Chianti Classicoa on blogissa tullut jo aiemminkin suitsutettua. Samalla tuli maistettua ensimmäisen kerran talon lippulaiva d’Alceo -06 sekä mielenkiintoinen uudempi sulfiititon Santa Lucia. Sammarco -05 oli totuttuun tapaan kovaa kamaa. Myös Fontodi vakuutti edelleen. Lippulaiva Flaccianelloa on tullut hörpittyä joskus hieman kypsemmässä iässä ja tällä kertaa lasiin kaadettu -11 osoitti valtavan potentiaalin, mutta samalla myös pitkällisen lisäkypsyttelyn tarpeen. Vuoden -11 Fontodi Chianti Classico on jokseenkin loistavaa tavaraa. Suomalaista pöhinää Panzanossa edustaa tietysti Jarkko Peräsen ja Josephin Cramerin mainio Candialle. Josephin maistatti koko rivin talon pullotteita, joista vuosikerran -10 Circea lukuunottamatta muut olivat jossain määrin tuttuja. Circen Petit Verdot-, Merlot-, Cabernet Franc-blendi on todella mielenkiintoisen mausteinen ja edustaa supertoscanalaisosastossa virkistävän poikkeavaa meininkiä. Erityisesti vuoden 2011 pullotteet miellyttivät loistavan happorakenteensa johdolla ja niitä täytyykin sujautella myös omaan kellariin. Uudemmista tuttavuuksista jäi mieleen erityisesti huikean harmoninen La Massan Giorgio Primo, joka tosin 80 euron hintalapullaan ei kovin paska saisi ollakaan. Toinen varsin mielenkiintoinen tapaus oli Vecchie terre di Montefilin sataprosenttinen Sangiovese Anfiteatro -11. Muita mieleenpainuneita olivat mm. Fattoria la Quercian Chianti Classicot -08 & -06 ja Renzo Marinain Guerrante -06.

20150929_092259[1]

Panzanon matkaan oli toinenkin erittäin hyvä syy ja motivaatiotekijä, nimittäin maailmankuulun Dario Cecchinin lihat. Perjantai-ilta menikin sujuvasti Officina della Bisteccassa erilaisten lihojen parissa, kun lautaselle mätettiin tartaria, carpaccioa, costata alla Fiorentinaa, bistecca Panzanesea, bistecca Fiorentinaa jne. Säälipisteitä kerättiin kiikuttamalla pöytään myös kulhollinen kasviksia, papuja oliiviöljyssä sekä perunaa. Osallistuin vegeosastoon dippaamalla yhden porkkanasuikaleen oliiviöljyyn. Tavaraa tuli lautaselle siinä määrin “riittävästi”, ettei tarjotuille santsiannoksille ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia. Melkoista settiä ja tuskin nyt ihan heti tulee vastaan näin tasokasta lihaillallista.

20150929_085821

Rocca di Castagnoli Chianti Classico 2010

Posted on 16/04/2015 by Copatinto

Chianti Classicoista on vuosien varrella muodostunut varmoja oman ruokapöydän moniottelijoita melkeinpä tilanteeseen kuin tilanteeseen. Onhan näissäkin tullut vastaan varsin erilaisia tapauksia, mutta äärimmäisen harvoin on joutunut varsinaisesti pettymään. Tällä kertaa oli kotikeittiössä valmisteilla CC:n kanssa pettämätön klassikkoyhdistelmä, eli naudan maksaa, pekonia ja paahdettua sipulia. Kylkeen päätin korkata Rocca di Castagnolin Chianti Classicoa vuodelta 2010.

Rocca di Castagnolilla on viljelyksen alla noin 100 viinihehtaaria Gaiole in Chiantissa. Pääosa köynnöksistä on Sangiovesea. Tämä pullo pitää sisällään 90 % Sangiovesea, 5 % Canaioloa ja 5 % Colorinoa. Malolaktinen käyminen on tapahtunut terästankeissa ja viini on kypsynyt noin 12 kk pienissä ja isoissa tammitynnyreissä / -säiliöissä.

Tuoksusta nousee esiin kypsä punainen kirsikka, pieni kukkaisuus, mausteisuus ja setripuu. Paletilla seuraillaan siististi ja nätisti tuoksun fiiliksissä. Tanniini- ja happosektori pitävät yllättävän matalaa profiilia ja maku jättää kokonaisuutena hieman velton vaikutelman. Melko pitkä jälkimaku jatkaa edelleen kypsän kirsikan ja mausteisuuden merkeissä.

2010 on käsittääkseni erinomainen vuosikerta Chianti Classicossa ja jälkeenpäin lukemani arviot tästä kyseisestä viinistä vaikuttavat omaan kulautuskokemukseen verrattuna hämmentävänkin mairittelevilta. Itselle ei nyt vaan kolahtanut. Ja miksi pitäisi kolahtaa, jos näinkin tuoreesta Chianti Classicosta puuttuu tanniinien potku ja happojen ryhti. Voihan se toki olla niinkin, että osui huono pullo kohdalle? 2 / 5 staraa.

Castello dei Rampolla Chianti Classico 2009

Posted on 06/09/2014 by Copatinto

Neljääkymmentäkahta hehtaaria Panzanossa viljelevän Castello dei Rampollan tilukset ovat olleet Di Napolin suvun hallussa jo joitakin satoja vuosia. Rypäleitä on takavuosina myyty mm. Antinorille ja ensimmäisistä Cabernet Sauvignon-vetoisista supertoscanalaisista innostunut Alceo di Napoli aloitti omien viinien valmistamisen 60-70-lukujen vaihteessa. Tila on Toscanan ensimmäisiä biodynaamiseen viljelyyn siirtyneitä, sillä ko. menetelmät otettiin käyttöön jo 90-luvulla. Olen saanut sellaisen käsityksen, että keskimääräiseen biodynaamiseen viljelytouhuun verrattuna tilan toimintaperiaatteet edustavat ehdotonta hardcore-osastoa. Chianti Classico 2009 sisältää 90 % Sangiovesea, 5 % Cabernet Sauvignonia, 5 % Merlot’ta. Viiniä ei ole suodatettu.

Tuoksusta löytyy punaista kirsikkaa, nahkaa, tupakkaa, multaa sekä hentoisesti savua ja kahvia. Monivivahteisessa tuoksussa on jännää eläimellisyyttä. Paletilla melko täyteläinen viini jatkaa punaisten kirsikoiden ja muiden marjojen tahdeissa. Maku muistuttaa joistakin naturaaliviineistä tuttua “pure juice”-tyyppistä, kirpakkaa mehukkuutta. On selvää, että tämä optimaalisen kypsä hedelmäosasto ei mässäile määrällä, vaan laadulla. Erittäin pirteä hapokkuus ja napakka tanniinisuus viimeistelevät tasapainoista pakettia. Sopivan bitterinen ja hapankirsikkainen lopetus kruunaa kokonaisuuden.

Rampollan Chianti Classicossa on kivasti kasassa jotakuinkin kaikki ne komponentit, joita erinomaiselta Chianti Classicolta odotan. Kun pakettiin lisätään persoonallisuutta, luonnetta ja moniulotteisuutta, ollaan todellakin asian ytimessä. Täydet 5 / 5 staraa. Chianti Classico viihtyy tunnetusti monenlaisten ruokien parissa, joten ihan älyttömän syvälliseen aivoriiheen ei kannata vajota ruokamätsäyksien kohdalla. Paista naudan maksaa ja pekonia, grillaa/paista tummaa tai vaaleata lihaa, tee tomaattisia patoja tai pastakastikkeita.

Castello d’Albola Chianti Classico Riserva 2007

Posted on 19/08/2014 by Copatinto

Zoninin suuren viinikonsernin yksi sivukonttoreista on Chianti Classicon alueella sijaitseva Castello d’Albola. Radda in Chiantissa sijaitseva tila on ollut Zoninin suvun hallussa 70-luvun lopulta alkaen ja nykyään viiniä viljellään noin sadanviidenkymmenen hehtaarin alalla. Kolmestasadasta aina kuuteensataan metriin merenpinnan yläpuolella sijaitsevilla tarhoilla kasvaa keskimäärin 20-vuotiaita köynnöksiä, joista 90 % on Sangiovesea. Tallink-Siljan valikoimista omaan kaappiin päätyneet 2007-vuosikerran Chianti Classico Riservat ovat aiempien korkkauksien yhteydessä jättäneet muistijälkeä siinä määrin kypsästä korkkauspotentiaalistaan, että päätin järjestää korkkiruuvia kampeamalla viinikaapista yhden lisämakuupaikan uusille tulokkaille.

2007 Chianti Classico Riserva rakentuu Sangovesesta (95 %) ja Canaiolosta (5 %). Viiniä on kypsytetty tammessa 15 kk. Tynnyreistä 10 % on ollut ranskalaista Allierin tammea ja loput slavonialaista tammea. Tämän lisäksi viiniä on kypsytetty 12 kk terästankeissa ja 3 kk pulloissa.

Kypsän marjaisasta tuoksusta löytyy punaista kirsikkaa, kypsää herukkaa ja aisoissa pysyttelevää tammisuutta. Suussa melko täyteläinen viini toistaa aavistuksen yksiulotteiseksi jäävää, mutta siististi tuoksua seurailevaa antiaan. Tanniinit ovat pehmeät ja happokkuutta tyylilaji huomioiden varsin maltillisesti. Loppua kohden esiin tuleva hyvin pieni bitterisyys saa aikaan pienimuotoisen ryhtiliikkeen. Keskipitkä jälkimaku jatkaa kirsikkaista ja kypsän herukkaista menoa.

Teknisesti viini on kunnossa, mutta hapokkuus ei kuitenkaan tunnu pärjäävän aivan samassa vauhdissa kypsänpuoleisen hedelmän kanssa, tanniinisuuskin on vähän laiskanpulskeaa, eikä alueelle ja tyylilajille tyypillistä bitteristä puraisua tahdo löytyä. Näin ollen viini jättää kokonaisuutena hieman vaisun ja varman päälle tehdyn fiiliksen. Poikkeuksellisen helposti jo nuoressa vaiheessa kulauteltavaa Chianti Classico Riservaa kaipaavalle nappiostos. 3 / 5 staraa.

Rocca delle Macie Chianti Classico 2010

Posted on 11/11/2013 by Copatinto

Italo Zingarelli hankki 70-luvun alussa omistukseensa 85 hehtaaria maata Chianti Classicon alueelta Toscanasta ja siinä samalla sai alkunsa Rocca delle Macien viinitila. Tänä päivänä perheen hallussa on kaiken kaikkiaan noin 600 hehtaaria eri puolilla Toscanaa, joista parisen sataa on valjastettu viininviljelyyn.

Rocca delle Macie Chianti Classico pitää sisällään 95 % Sangiovesea ja loput 5 % on jätetty Merlot’n vastuulle. Käsin kerätyistä rypäleistä puristettu mehu on maseroitunut pari viikkoa kuoriensa kanssa. Kypsytystä on hoidettu 6-10 kuukauden ajan slavonialaisessa ja ranskalaisessa tammessa.

Rubiininpunaisen viinin tuoksusta löytyy punaista ja vähän tummempaakin kirsikkaa, mustaherukkaa sekä setripuuta. Kuiva maku rakentaa melko täyteläisen draivin tuoksun komponenttien pohjalta. Homma hoituu asiaan kuuluvan hapokkaalla ja pehmeän tanniinisella otteella. Paletin loppuosa sekä keskipitkä lopetus ovat tyylille uskollisen bitteriset, vaikka puristitasoiseen katkeruuteen onkin vielä matkaa.

Kyseessä on varsin käyttökelpoinen perustason Chianti Classico, jonka vuoksi köyhtyy ihan mielellään kympin verran. Näillä pelimerkeillä pulloja löytyy nettikaupoista ja esim. Tallinnasta Livikon myymälästä, osoitteesta Lootsi 8. Alkon tilausvalikoimaa suosiva köyhtyy noin 16 euroa. 3,5 / 5 staraa.

Viikon Copa – Borgo Salcetino Lucarello Chianti Classico Riserva 2009 19,98 €

Posted on 13/06/2013 by Copatinto

Kyllähän me kaikki tiedämme kuinka maukkaita viinejä Chianti Classicon alueelta tulee. Taidamme tietää senkin, että alueen viinit onnistuvat useimmiten tarjoilemaan erittäin kelvollista vastinetta rahallisille uhrauksille. Viikon Copaksi valikoitunut Borgo Salcetino Lucarello CC Riserva ei ole todellakaan mikään rookie alkon hyllyillä, mutta nyt on taas päräyttävän hieno vuosikerta kyseessä. Vuosi 2009 on ollut alueella omalla tavallaan haasteellinen, lähinnä kuumasta kesästä johtuen. Alueiden, tarhojen ja tuottajien välillä on toki suuriakin eroja, mutta vuosikertaraporteissa tarinoidaan yleisesti ottaen alueen viinien hapokkuuden olevan hieman normaalia alhaisemmalla tasolla ja hedelmäosaston taas aavistuksen kypsempää sorttia. Toisaalta nollaysejä voitaneen pitää siten myös ehkä jossain määrin helpommin lähestyttävinä ja riserva-viineillekin pääsee vilauttelemaan korkkiruuvia ilman pitkästyttäviä odotteluja.

Borgo Salcetino Lucarello Chianti Classico Riserva 2009 pitää sisällään 95% sangiovesea ja loppu 5% on jätetty Canaiolon vastuulle. Rypäleet on kerätty käsin tilan 13 hehtaarin tarha- arsenaalista Raddassa. Viini on kypsynyt 24 kk tammessa.

Miellyttävän rustiikkisessa tuoksussa on tummaa kirsikkaa, karpaloa, kukkaisuutta, nahkaa ja setripuuta. Melko täyteläinen maku avautuu paletilla moniulotteiseksi mikstuuraksi tuoksun aromeja sekä mausteisuutta. Kuumasta kesästä huolimatta hedelmäsektori on kaukana hillomaisuudesta ja terhakka hapokkuus sekä pehmeä, joskin tuntuva tanniinisuus ovat hyvässä balanssissa muun soittokunnan kanssa. Erittäin pitkä jälkimaku on mausteinen.

Sympaattisen oloinen ja maanläheinen viini, joka vie helposti mukanaan. Terhakka hapokkuus ja erityisesti paletin loppuosassa voimakkaammin tuntuva tanniinisuus lupailevat viinille ihan hyvää kypsytyspotentiaalia. Tokihan tämä on kelvollista ruokapöytätavaraa nytkin, mutta parin tunnin dekantointi ennen h-hetkeä ei liene pahitteeksi. Kannustan lätkimään parilalle nautaa, riistaa tai vaikka maksaa ja ottamaan aterian jälkeen vielä jatkoerän juustolautasen seurassa. 4 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

Testissä Spadaio e Piecorto Chianti Classico 2009

Posted on 02/11/2011 by Copatinto

Chianti Classico on laajalti tunnetun Chiantin viinialueen sydänmaita. Valitettavasti pelkkä alueen nimi viinissä ei Chiantissakaan takaa laatua. Liian usein lasiin eksyy ohutta, ylihapokasta ja hedelmätöntä lientä. Pientä vaivaa näkemällä löytää Chiantinkin alueelta paljon erittäin hyviä viinejä melko kohtuullisella hinnalla.

Copatinton testiin pölähti täydet 3 “bicchieriä”vuosikerralla 2008 Gambero Rossossa 2011 niittäneen Spadaio e Piecorton Chianti Classico vuosimallia 2009. Viiniin on ympätty 95% sangiovesea ja 5% canaioloa. Spadaio e Piecorte työntää 14 hehtaarin viljelmiltään viiniä maailmalle noin 60000 pullon vuosivauhdilla.

Viini on syvän rubiininpunainen ja kohtuullisen paksurakenteisen viinin pyörittäminen lasissa saa hitaat “jalat” valuskelemaan pitkin lasin seinämiä. Tumman kirsikkaisen tuoksun taustalla on myös selkeästi erottuvaa tammisuutta. Melko täyteläisessä maussa on kypsän, tumman kirsikan lisäksi mausteisuutta ja hitunen savuisuutta. Melko reilu hapokkuus tuo tasapainoa ja ryhtiä muutenkin tuhdille makuelämykselle ja miellyttävän pehmeät tanniinit tuntuvat suussa pitkään.

Spadaio e Piecorto on hyvä esimerkki siitä, miksi Chianti Classicoa kannattaa ostaa; Laadukas, maukas ja erittäin ruokaystävällinen perusviini maineikkaalta alueelta. Kun vielä todetaan keski-euroopassa tämän viinin hintalapussa lukevan alle 10 euroa, voidaan olla erittäin, erittäin tyytyväisiä kokonaisuuteen.

Copatinto kulautti tämän Chianti Classicon kinkku-salamipastan kanssa ja hyvinhän se yhdistelmä toimi. Chianti Classico on useimmiten varsin monikäyttöinen punaviini sopien laajasti erilaisten liharuokien ja pastojen kaveriksi.

COPATINTO

Viiniblogi

Tag Archives: Chianti Classico