Ensinäkymät Saksan viinien uuteen vuosikertaan 2018

Saksan kevät tuo mukanaan tuoreimman vuosikerran Gutsweinien seuraan Ortsweineja sekä enenevässä määrin myös Grosse Lage-tarhojen kabinetteja, spätleseä sekä muitakin makeampia. Kävin huhtikuussa Mainzissa Maxime Herrkunft Rheinhessen Ortswein Preview – tapahtumassa tutustumassa Rheinhessenin vuoden 2018 kyläviineihin sekä VDP:n Weinbörsessä katsastamassa VDP-tuottajien vuosikertaa 2018.

Kuuma ja kuiva kasvukausi toi mukanaan historiallisen aikaiset sadonkorjuut ja monin paikoin rypäleitä kerättiin jo elokuussa. Kierrellessä tarhoilla elo- ja syyskuussa sekä Nahessa että Moselissa, rypäleet näyttivät oppikirjamaisen terveiltä ja kauniilta. Sääolosuhteet loivat odotukset kypsästä hedelmäisyydestä, uhkakuvia matalasta hapokkuudesta sekä korkeista alkoholipitoisuuksista. Sokeritasojen nopea nousu ja vastaavasti hapokkuuden lasku pakotti monet viinitilat nopeisiin ratkaisuihin ja useimmat tuottajat korostivatkin nimenomaan sadonkorjuun ajoittamisen merkitystä viinien tasapainon saavuttamisessa. Normaalia lyhyemmäksi jääneen kasvukauden vuoksi toki herää sitten myös kysymys fysiologisen kypsyyden riittävyydestä. 

Vaikka kokonaissatomäärä nousikin selkeästi edellisistä vuosista, oli kuivuudella paikka paikoin myös satomääriä hillitsevä rooli. Nuorilla köynnöksillä oli vaikeuksia kuivuuden kanssa, mutta vanhemmat taas pärjäsivät syvemmälle ulottuvien juurakoidensa avulla varsin hyvin. Riesling on pärjännyt hyvin, mutta muilla lajikkeilla ei ole ollut aivan niin helppoa; esim. Rheingaussa Spätburgunder oli pudottanut happotasojaan jo yhden viikon aikana poikkeuksellisen dramaattisesti ja myös lähtökohtaisesti matalahappoisempi Chardonnay tuntuu maisteluiden perusteella keränneen selkeästi enemmän kuuman vuosikerran profiilia.

Jos ennakko-odotuksissa oli paksua hedelmää ja matalia happoja, Rheinhessenin Maxime Herrkunft Ortswein Preview Tasting osoitti heti profiilin jossain määrin toisenlaiseksi. Happotasot olivat yleisesti varsin hyviä ja tasapaino muutenkin mainiolla tolalla. Toki hedelmäisyys on edellistä vuotta runsaampaa ja pyöreämpää, mutta toisaalta viinit ovat täten myös helpommin lähestyttäviä, erityisesti makeampien viinien osalta. Rheinhessenistä löytyi muita alueita enemmän tapauksia, joissa aikaisen sadonkorjuun kautta hapot olivat tikissä, mutta toisaalta fysiologinen kypsyys jäänyt hieman vajaaksi ja sitä kautta aromi- sekä makuprofiili hieman ohueksi sekä yksinkertaisemmaksi. Parhaat tuottajat ovat kuitenkin onnistuneet löytämään hyvän balanssin hieman kypsemmän hedelmäprofiilin, intensiteetin ja ryhdikkäiden happojen yhdistelmällä. Rheinhessenissä isoimmin ilahduttivat Schätzel, Wittmann, Wagner-Stempel, Dreissigacker, Katharina Wechsler, Stefan Winter, Weinreich, Steitz, Fischborn, Seehof ja Eva Vollmer. 

VDP:n Weinbörsessä keskityin Pfalzin, Rheingaun, Nahen ja Moselin valkoviinien uuteen vuosikertaan. Saksan suurimmista aurinkotunneista tunnettu Pfalz yllätti viiniensä tasapainolla. Kun niin ikään lämmin, mutta hieman sateisempi 2015 tuotti pidemmän kasvukauden kautta jopa 14 % alc. Rieslingejä, on suurin osa VDP-tuottajista onnistunut pitämään 2018 alkoholitasot 12,0-13,5 % haarukassa ilman merkittäviä muutoksia jäännössokerimäärissä. Jälleen monet tuottajat korostivat sadonkorjuun tarkkaa ajoittamista. Monesti aiemminkin vahvoiksi osoittautuneet Basserman-Jordan, Knipser, Karl Schäefer, Rings, Kranz ja Acham-Magin olivat kovalla tasolla nytkin. 

Rheingaussa kuuma vuosi on tuonut viineihin hieman normaalia enemmän persikkaista hedelmäisyyttä ja pehmeämpää happorakennetta. Parhaista löytyy kuitenkin mukavasti syvyyttä ja pituutta, vaikka 2015 vuosikerran intensiteettiin ja moniulotteisuuteen ei useimmiten ylletäkään. Erityisen kovia viinejä olivat saaneet aikaiseksi Robert Weil, Künstler, Leitz, Schloss Vollrads, Jakob Jung, Baron Von Knyphausen, Friedrich Fendel, Barth, August Eser sekä Freimuth.

Nahen viineistä tuntui löytyvän aiempia vuosia enemmän voimaa sekä täyteläisyyttä ja myös vulkaaninen mineraalisuus nousi aika ajoin melko voimakkaasti esiin. Parhaat fiilikset jäivät Dönnhoffin, Schlossgut Dielin, Schäfer-Fröhlichin, Gut Hermannsbergin, Kruger-Rumpfin ja Joh. Bapt. Schäferin viineistä.

Mosel oli viinialueista selkeimmin profiloitavissa. Jos muualla Saksassa aloiteltiin sadonkorjuuta jo elokuun puolella, monilla Moselin huipputarhoilla odoteltiin rauhassa vielä syyskuun lopullakin. Odotus on tuonut lisää syvyyttä ja moniulotteisuutta viineihin ja kun tuottajat puhuivat noin 1 g/l normaalia matalammista happotasoista, näyttää Moselin tilanne oikein hyvältä. Viileämpinä alueina tunnetut Saar ja Ruwer ovat selkeästi hyötyneet lämmöstä ja saaneet kylmempinä vuosina uupuvaa tasapainoa viineihinsä. Monet 2018 vuosikerran parhaat Moselit löytynevät näiltä kulmilta. Keski-Moselista pohjoiseen päin on havaittavissa selkeästi enemmän kypsempää hedelmäisyyttä ja hieman matalampaa hapokkuutta. Kuivissa viineissä ollaan ryhdikkäässä ja raikkaassa rakenteessa, joskin ajoittain makupuolelta uupui se viimeinen silaus intensiteettiä, syvyyttä sekä pituutta. Makeammissa viineissä on selkeämmin esillä lämpimän vuosikerran helposti lähestyttävä pyöreys ja runsas hedelmäisyys, ei voida kuitenkaan puhua millään tavalla veltoista tai paksuista viineistä. Happofanien  kannattaa kartoittaa meininkiä esim. tiukkojen ja raikkaiden Maximin Grünhausin viinien kautta. Eteläisemmiltä tarhoilta Maximin Grünhausin lisäksi esim. Peter Lauer, Von Hövel, Nik Weis St. Urbans-Hof, Karthäuserhof, Van Volxem sekä Grans-Fassian ovat onnistuneet hienosti. Keski-Moselissa ja pohjoisemmassa Dr. H. Thanisch, Schloss Lieser, Clemensbusch ja Knebel olivat myös varsin mainiossa vireessä. 

Yhteenvetona voi todeta, että 2018 ei vaikuta joistakin odotuksista huolimatta ylikypsältä, veltolta tai ryhdittömältä, vaikka kyseessä onkin hieman runsaamman hedelmäprofiilin vuosi. Parhailla tuottajilla paketti on hyvin kasassa ja tasapainossa. Monissa viineissä on paljon tavaraa, heti tuoreeltaan esillä olevaa hurmaavaa aromaattisuutta sekä rentoa svengiä, mikä tulee takaamaan vuosikerran sujahtamisen suuren viiniyleisön sydämiin. Aika sitten näyttää millainen kehityskaari viineille muotoutuu. Monet tuottajat tekivät vertauksia vuosikertaan 2011, joka sekin on omien kokemusten mukaan kehittynyt pulloissa oikein mukavasti. 

 

 

Matkalla Moselissa – Huipputarhojen uusi vuosikerta 2017

Vierailin syyskuussa viimevuotiseen tapaan VDP Moselin Meisterwerke- ja huutokauppa-tapahtumassa Trierissä. Maisteltavana oli laajasti uusia Grosse Lage-tarhojen viinejä vuodelta 2017, joitakin 10-, 20- ja 30-vuotta vanhoja helmiä sekä viikonlopun perinteisessä huutokauppatapahtumassa vasaroituja viinejä. Yksi tämän tapahtuman hienoimpia anteja laajan viinikattauksen lisäksi on se, että viinejä ovat kaatelemassa itse viinitilalliset, viinintekijät ja muut tilojen “pääjehut”, jolloin maistelun yhteydessä pystyy laajentamaan huomattavasti ymmärrystä viinien ominaisuuksista sekä taustoista.

Nyt kun maisteltavana oli GG-viinien lisäksi makeampia huipputarhojen viinejä, vahvistui elokuun lopulla Wiesbadenissa VDP Grosses Gewächs Vorpremier-tapahtumassa muodostunut käsitys siitä, että 2017 on pääosin varsin hyvä vuosikerta. Poikkeuksellisen hankalien olosuhteiden vuoksi satomäärät olivat pieniä, joka toisaalta sai köynnökset keskittymään vähäisempään määrään rypäleitä ja näin ollen sadon taso oli odotuksia laadukkaampi. Jos halutaan tehdä vertailua pariin aiempaan vuoteen, on todettava 2015 intensiteetin, tasapainon sekä kellaripotentiaalin olevan aivan omaa luokkaansa. 2016 on kolmikosta selkeästi elegantein, klassisen tyylikäs, mutta samalla myös helpoimmin ja nopeimmin lähestyttävä. 2017 on tyyliltään melko voimakas ja ryhdikäs. Kyseessä on siis selvästi vuotta 2016 ronskimpi yleisilme, mutta toisaalta suurimmalla osalla tuottajia viinien intensiteetti, syvyys sekä tasapaino jäävät jonkin verran 2015 tason taakse.

Tuottajakohtaisia vaihteluja esiintyy Moselissa runsaasti ja ostajan kannattaakin suhtautua vuoteen 2017 enemmän tuottajakohtaisesti, kuin tarhakohtaisesti. Ne tuottajat, jotka ovat onnistuneet hyvin jollain tarhalla, ovat melkeimpä poikkeuksetta onnistuneet kautta linjan. Näyttäisi myös siltä, että vahvan kokemuksen sekä selkeän vision omaavat tuottajat ovat onnistuneet muita paremmin. Jos lasketaan laskuista pois vakio-onnistujina “itsestäänselvät” Egon Müller ja J.J. Prüm, omat nostoni vuosikerran 2017 Moselin tuottajien kärkeen ovat Winningenin kaksikko Heymann-Löwenstein sekä Matthias Knebel, joilla erityisesti Uhlenin tarhoilta on syntynyt erinomaista tavaraa. Niinikään erittäin vakuuttavaa jälkeä ovat saaneet aikaan Fritz Haag, Nik Weis St. Urbans-Hof, Peter Lauer, Dr. Loosen ja Grans Fassian.

Tapahtumassa oli tarjolla oli tuoreiden vuosikertojen lisäksi joitakin vanhempia helmiä 2008-, 1998- ja 1988-vuosilta, eikä illallisenkaan viinikauttauksesta helmiä uupunut. Huikeimpiin lukeutuivat järisyttävän kovat Egon Müller Scharzhofberger Auslese 1998 sekä 2500 euron vasarahintaan huutokaupassa yltänyt Forstmeister Geltz-Zilliken Rausch Eiswein 1998 Magnum.

Riesling- ja Spätburgunder viikot 14.5.-26.5.2018

Perinteisiä Riesling- ja Spätburgunder-viikkoja vietetään 14.5.-26.5.2018 jo kahdeksatta kertaa! Mukana on yli 50 ravintolaa 14 paikkakunnalta. Useamman ravintolan voimin mukana olevat Helsinki, Tampere, Turku ja Lahti saavat kavereikseen aiemmilta vuosilta tutut Kirkkonummen, Mäntsälän, Jyväskylän, Kuopion ja Kotkan sekä tämän kevään uusina tulokkaina Vaasan, Porin, Hangon ja Lappeenrannan.

 

 

 

 

 

 

Kukin ravintola tarjoaa Rieslingin ja Spätburgunderin ympärille rakennetuja menuja, tapahtumia ja tastingeja omaan konseptiinsa sovitettuna. Herkullisten ruokien lisäksi tarjolla tulee olemaan mielenkiintoisia viinitilallisten ja viinintekijöiden vierailuja sekä viinierikoisuuksia, joten luvassa on tuttuun tapaan hienoja elämyksiä ja huikeita makunautintoja.

Mukana olevat paikkakunnat, niiden ravintolat ja tapahtumat kannattaa tsekata osoitteessa www.rieslingviikot.fi ja lisää ajankohtaisia tietoja Riesling- ja Spätburgunder-viikkojen tapahtumista löytyy esim. Facebookista Facebook.com/rieslingteemaviikot

Kannattaa myös osallistua leikkimieliseen kuvakilpailuun sosiaalisessa mediassa; pääpalkintona matka Saksaan. Lue lisää kilpailusta täältä.

Generation Riesling 10 years young 2006-2016

Saksan viini-instituutin Generation Riesling-konseptin tavoitteena on koota yhteen nuoria saksalaisia viinitilallisia sekä tarjota heille parempia mahdollisuuksia päästä esille moderneine ja ennakkoluulottomine viininäkemyksineen. Yhteisöön voi liittyä vapaasti kuka tahansa saksalainen viinitilallinen, ainoana ehtona on alle 35 vuoden ikä. 2006 Perustetun Generation Rieslingin kymmenvuotista taivalta juhlittiin ennen Joulua Suomessakin, kun MW Anne Krebiehl vieraili Kalevankadun Winecellarsilla juhlaillallisen ja tastingin merkeissä.

generation-riesling-1sTilaisuus käynnistyi kolmella kuohuviinillä, joista Clemens Honrath Pinot Zero Nahesta ajoi tervetuliaismaljan virkaa ja Weingut Philipps-Mühle 2014 Riesling Brut Mittelrheinista sekä Strauch Sektmanufaktur 2013 Rosé Cuvée Brut Pfalz yhdistyivät onnistuneesti modernilla ja itämaisilla vaikutteilla viritettyjen alkuruokien kanssa. Alkupaloina tarjoiltiin korianterilla maustettua siikaa, nuoc cham aiolia, paahdettua tummaa leipää, Chili- ja inkiväärimarinoituja katkarapuja, avocadoa, vesikrassia – kanavarras, siitakesieniä ja paahdettuja pähkinöitä.

generation-riesling-10-years-young-4Ensimmäisenä pääruokana tarjoiltiin omenasavustettua siikaa, savustettua nieriän mäti vinaigrettea, kirvelillä maustettua kurkku-fenkolisalaattia ja tilliaiolia. Kylkeen kolmen valkoviinin kattaus. Jyrkkien Mittelrheinin rinteiden Weingut Josten & Klein 2013 Riesling trocken tarjoili mukavan mineraalista ja konsentroitunutta Riesling-menoa, samea ja alkuun hieman siiderille tuoksunut Weingut Weinreich 2014 Orange Weisser Burgunder trocken Rheinhessenistä oli varsinainen yllättäjä savuiseen siikaan yhdstettynä ja Weingut Bickel-Stumpf 2011 Frickenhäuser Kapellenberg Silvaner Grosses Gewächs trocken tarjosi upean mineraalisen ja hennon omenaisen näytteen Frankenin Silvanerin isosta potentiaalista.

Toisena pääruokana tarjoiltiin paahdettua peuran filettä, tryffelimaustettua kukkakaalipyrettä, kurpitsaa, punajuurta, sieniä sekä tummaa salottisipulikastiketta. Kylkeen kolmen punaviinin setti, jossa Kaiserstuhlin vulkaanisesta maaperästä ponnistava Weingut Gregor & Thomas Schätzle 2013 Spätburgunder trocken “Schatz vom Vulkan”, hiukan vaisuksi tapaukseksi jäänyt Weingut Runkel 2011 St. Laurent trocken Rheinhessenistä sekä loistavasti peuran kanssa yhteen pelannut ja vielä jokusen vuoden kypsytyspotentiaalia omaava Weingut Nelles 2011 Heimersheimer Burggarten Grosses Gewächs Spätburgunder trocken Ahrista.

generation-riesling-10-years-young-2s

Lopuksi vielä passionhedelmä-suklaakakkua, thai-mangosalsaa, lime-fudgea ja krokanttia sekä kylkeen makea, hieman kukkainen ja moniulotteisen hedelmäinen Weingut Honrath 2013 Langenloisheimer Steinchen Scheurebe Beerenauslese Nahesta.

Juhlaillallisen aikana päästiin kokemaan mainio otos siitä laajasta ja mielenkiintoisesta viinikirjosta, mikä nuorilla saksalaisilla viinitilallisilla on viinimailmalle tarjota. Onnistuneen illan kruunasivat loistavat Share cateringin ruoat, jotka muodostivat myös erinomaisia pareja illan viinien kanssa.

Lisää Silvaneria, kiitos! – Julius Silvaner Westhofener Rotenstein 2015 (Alko 13,79 €)

julius-silvanerKuluneen vuoden aikana on ollut mahdollisuus maistella poikkeuksellisen paljon saksalaista Silvaneria ja täytyy myöntää, että aiemmin hieman outona lintuna pitämäni lajikkeen hienoudet ovat alkaneet avautumaan. Oikeassa kasvuympäristössä ja oikeissa käsissä Silvanerista syntyy todella upeita viinejä. Pienen Silvaner-innostuksen vuoksi olikin pakko kaapata lähi-Alkosta vakiovalikoimaan uutuutena ponnahtanut luomuviini Julius Silvaner Westhofener Rotenstein 2015 Rheinhessenistä.

Nykytietämyksen mukaan Silvanerin juuret johtavat Itävaltaan, mutta siellä lajiketta tapaa enää hyvin harvoin. Tarhahehtaareilla mitattuna Saksa on selkeässä johdossa; Rheinhessenin vastuulla on noin puolet Saksan viljelyalasta ja Frankenista löytyy noin neljännes.

Viinin tuoksusta löytyy kypsiä vihreitä omenoita, päärynää, sitrushedelmiä ja hiukan vaaleaa kukkaisuutta. Tämän viinin kohdalla viinin lämpötilalla vaikuttaa olevan poikkeuksellisen suuri merkitys sen ulosantiin. Hieman lämminneenä hedelmä on melko rehevää ja runsasta, hyvin viilennettynä kontrolli on selkeästi parempi  ja hapokkuuden sekä hedelmän balanssi osuu nätisti kohdilleen. Melko pitkä jälkimaku pysyttelee omenoiden ja sitrushedelmien suunnalla.

Julius on ihan kiva Silvaner. Rheinhessenin Silvanerille tyypilliseen tapaan hedelmäsektori on Frankenin viinejä runsaampi ja rehevämpi, mutta hyvin viilennettynä tämäkin viini säilyttää nätisti ryhtinsä, eikä homma karkaa lapasesta. Ruokapöydässä klassikkoyhdistelmä Silvanerin kanssa on parsa, mutta nautiskelin viinin tällä kertaa ihan onnistuneesti tonnikalapihvin kyljessä. Jos sitten haluaa tutustua Frankenin intensiivisempiin ja mineraalisempiin Silvanereihin, kannattaa alueen tuottajista huomioida ainakin Rudolf May, Hans Wirsching, Paul Weltner, Horst Sauer ja Fürst Löwenstein. 3,5 / 5 staraa. Kuva (©) Alko

Uusia tuulia Saksasta – VDP.Ambassador

Sain viime vuoden lopulla kutsun osallistua saksalaisen laatuviinien tuottajajärjestö VDP:n Ambassador koulutusohjelmaan. Lähdin mukaan innolla ja vietin huhtikuun lopulla Saksassa viisi viinintäyteistä päivää pureutuen syvälle saksalaisten viinien syövereihin. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun VDP kouluttaa Ambassadoreja ja ensimmäiseen kuuden henkilön porukkaan kuului lisäkseni Fongyee Walker Kiinasta, Jeroen Bronkhorst Hollannista, Alexander Iversen Norjasta, Morgan Kjellström Ruotsista sekä Matt Stamp USA:sta.Flaschen1_by_VDP

 

Logo_VDPBundesgeschaeftsstelle_RGB

Vuonna 1910 perustetun VDP:n voidaan katsoa olevan maailman vanhin kansallinen laatuviinien tuottajajärjestö. Tällä hetkellä siihen kuuluu 199 tuottajaa, jotka täyttävät järjestön tiukat vaatimukset ja ovat sitoutuneet noudattamaan VDP:n asettamia laatukriteerejä. On kiistatonta, että VDP on erittäin merkittävä toimija saksalaisten viinien laadun, perinteiden sekä maineen vaalijana niin kansallisesti, kuin kansainvälisestikin. Järjestön jäseneksi voi päästä vain VDP:n kutsumana, eli tuottajat eivät voi hakea jäsenyyttä oma-aloitteisesti. Mukaan järjestöön voidaan hyväksyä pitkään laadukasta työtä tehnyt sekä kansallisesti ja kansainvälisesti huipputason viineistään tunnetuksi tullut tuottaja. VDP:n jäsenen tulee täyttää tietyt kriteerit ja kelpoisuusehdot, joihin kuuluu mm. ympäristöä kunnioittavat tuotantomenetelmät sekä hallussa olevat viinitarhaomistukset erinomaisiksi luokitelluilla alueilla. Kelpoisuusehdot tarkistetaan liittymisen yhteydessä sekä säännöllisin väliajoin. Peruskuluttajalle VDP:n laatuluokitusjärjestelmät voivat alkuun vaikuttaa monimutkaisilta ja hankalilta ymmärtää. Vuosikausien systemaattinen työ on kuitenkin muodostanut asian kuluttajan näkövinkkelistä yksinkertaisimmillaan hyvinkin helpoksi; VDP:n logo viinipullossa on tänä päivänä varsin pätevä tae siitä, että pullon sisältä löytyy laadukasta ja luotettavaa tavaraa.

Tasting masterclassAmbassador-koulutusohjelma piti sisällään intensiiviset 5 päivää aamusta iltaan saksalaisten viinien parissa. Kouluttajanamme toimineen Master of Wine Romana Echenspergerin erinomaisesti suunnitelluissa masterclasseissa käytiin läpi systemaattisesti Saksan viinien historiaa, VDP:n laatulokitusjärjestelmää, eri viinialueiden ominaispiirteitä, Saksassa viljeltävien rypälelajikkeiden ominaisuuksia ja tietysti maisteltiin iso kasa erilaisia viinejä eri puolilta Saksaa. Lisäksi vierailtiin viinitiloilla ja tavattiin Ahrin, Badenin, Frankenin, Moselin, Nahen ja Rheinhessenin alueen tuottajia sekä maisteltiin lisää erilaisia viinejä. Matka huipentui Mainzin Weinbörsen avajaishulinoihin, jossa mm. Jancis Robinsonille luovutettiin VDP:n kultainen kunniamerkki. Samaisessa avajaisseremoniassa myös meille luovutettiin VDP.Ambassador diplomat. Tämän jälkeen reissua oli hyvä päätellä Weinbörsen tunnelmiin, maistellen kaksi päivää parin sadan VDP-tuottajan uusimpia vuosikertoja.

Group standKoko ohjelma ja koulutuksen sisältö kaikkine detaljeineen oli erinomaisesti suunniteltu ja toteutettu. Matkan aikana oma ymmärrys saksalaisista viinikuvioista kasvoi kohisten ja myös VDP:n toimintatavat sekä laatuluokitusjärjestelmä avautuivat aiempaa laaja-alaisemmin. Kun mukana oli porukkaa eri puolilta maailmaa ja erilaisista kulttuureista, syventyi oma ymmärrys myös erilaisten viini- ja ruokakulttuureiden suhteen merkittävästi. Mitä sitten tulevaisuus tuo tullessaan tämän kokonaisuuden tiimoilta, selviää myöhemmin. Sen verran voin kertoa, että monenlaisia suunnitelmia ja virityksiä on jo olemassa.

group w J H