Viikon Copa – Neiss Pinot Grigio Trocken 2011 10,99 €

Kevätaurinko on onnistunut näyttäytymään jo niinkin kirkkaana, että talvimökötyksen lomassa kansamme naamavärkin seuduilla on kuulemani mukaan rekisteröity jokunen hymynvirekin. Sitä varsinaista kevättä odotellessa voi lumikinosten sulamista vauhdittaa keväisen raikkaalla ja runsaan hedelmäisellä saksalaisella valkoviinillä.

Neiss Pinot Grigio Trocken tulee Pfalzin viinialueen pohjoisosasta, missä putiikin 25 hehtaarin viljelyksistä huolehtii monilla tahoilla tunnustettu viinintekijä Axel Neiss. Viikon suositusviini on sataprosenttinen Grauburgunder (= Pinot Gris). Neiss on tällä kertaa päätynyt nimeämään tämän ranskalaista alkuperää olevan lajikkeen nimen italialaisittain, Pinot Grigio. Useimmiten vieraskielisen nimen käytöllä halutaan kertoa viinin tyylistä tai sitten vain tukea viinin markkinointia johonkin tiettyyn suuntaan. Allekirjoittaneen viiniurpon mielestä painon puolella on menty pöpelikköön siinä vaiheessa, kun italiankielisen rypäleen nimen perään on suostuttu printtaamaan viinin kuivasta tyylistä informoiva saksankielinen sana ”Trocken”. Yksinkertaisesti Grauburgunder Trocken olisi toiminut kohdallani paremmin, mutta uskoisin kyllä selviäväni hengissä nykyversionkin kanssa 🙂 .

Pirteän raikas ja melko intensiivinen tuoksu tuo nokkaan kypsiä vihreitä omenoita, päärynää, melonia ja mineraalisuutta. Lähes kuiva maku maku lataa tuoksun komponentit paletille runsaan hedelmäisessä ja raikkaassa muodossa. Pieni määrä jäännössokeria (6g/l) tekee kokonaisuudesta helposti lähestyttävän, pirteän hapokkuuden huolehtiessa viinin ryhdistä. Melko pitkä jälkimaku on kypsän hedelmäinen ja mineraalinen.

Let’s have a Neiss day, eli eiköhän pakoteta se kevät tänne ja ladataan lautaselle vaikka katkarapusalaattia tämän raikkaan ja hedelmäisen valkkarin kylkeen. 3 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)

 

 

Testissä Leiras Albariño 2010

Copatinton testipenkkissä jouduttiin jo kaivamaan Pharmaca Fennica esiin, kun nestemäiseen muotoon pakattu Leiras Albariño 2010 saapui tarkempaan syyniin. Hupaisasti kotimaisen lääketehtaan nimeä kantavan espanjalaisen valkoviinin ei kuitenkaan havaittu aiheuttavan minkäänlaisia sivuvaikutuksia, joten tämän Codorniu Groupin tuottaman nesteen tarkempaa farmakokinetiikkaa ei lähdetty selvittelemään sen enempää.

Leiras Albariño tulee Rias Baixasin alueelta, Espanjan Galiciasta ja on valmistettu 100%:sti Albariño-rypäleistä. Kuten aiemmissakin Rias Baixasin Albariño-viinien postauksissa on todettu, vuosikerta 2010 on alueella yleisesti ottaen erittäin hyvä, mutta kylmä talvi ja kevät sekä erittäin kuuma elo- ja syyskuu ovat niistäneet viinien hapokkuutta jonkin verran alaspäin.

Leiras Albariñon tuoksussa on sitruunaa, greippiä, päärynää ja mineraalisuutta. Kuivan ja raikkaan hedelmäisen viinin mausta on löydettävissä tuoksun komponenttien lisäksi melonia ja maun loppuosaan päästäessä mukaan työntyy myös hieman pippurisuutta. Pirteä hapokkuus ryhdittää mukavasti kokonaisuutta, mutta lisähapokkuudesta ei olisi haittaa. Melko pitkä jälkimaku on sitruunainen ja mausteinen.

Leiras 2010 on ihan mukava perustason Albariño ja tuo esiin lajikkeelle tyypillistä aromaaattisuutta suoraviivaisesti ja varmalla otteella. Kokonaisuudesta jää kuitenkin uupumaan annos moniulotteisuutta ja tietynlaista persoonallisuutta. Matalampihappoisella vuosikerrallakin saattaa olla osansa asiaan. Kun pullo Leirasta irtoaa reseptivapaasti Vikingin tax free-myymälästä noin 15 eurolla, ollaan hinta-laatu-suhteen osalta kipurajoilla.

Näissä tunnelmissa Leiras Albariño 2010 kerää Copatinton testipenkistä ihan kelvolliset 3/5 staraa. Maistelin tämän viinin kanssa yrttiöljyllä maustettua kuhaa ja perunamuusia. Kalan omaa makua kunnioittava kokonaisuus pelasi hyvin yhteen viinin kanssa.

 

 

Viikon Copa – Kungfu Girl Riesling 2011 14,99 €

Humoristisia etikettejä riittää viinimaailmassa pilvin pimein. Erityisesti uuden maailman tuottajilta on totuttu näkemään jos jonkinlaisia nimihirvityksiä ja etikettiviritelmiä. Harva kuitenkaan on onnistunut asiassa yhtä hyvin ja tehokkaasti, kuin Kungfu Girl Rieslingin tuottaja Charles Smith. On nimittäin kovin harvinaista, että noin sekunnin mittaisen, pelkän etiketin tuijottamisen jälkeen hymyään pidättelevällä ostajalla on tieto siitä, että kyseinen viini soveltuu hyvin mm. itämaisen keittiön herkuille. Vielä harvinaisempaa on se, että hauskannäköinen etiketti kätkee taakseen laadukasta, herkullista ja mielenkiintoista viiniä. Voin kertoa jo tässä vaiheessa, että varsin persoonallisen oloinen hra Smith on onnistunut tässäkin asiassa hyvin.

Kungfu Girlin tuoksussa on omenaa, limeä, appelsiininkuorta, mandariinia, nektariinia ja ehkäpä hiukan mineraalisuuttakin. Tuoksun aromimaailmaa toistava puolikuiva maku on melko runsas, mutta samalla hyvin raikas. Reilu hapokkuus tekee kokonaisuudesta todella ryhdikkään ja tasapainoisen. Keskipitkä jälkimaku jättää veden kielelle ja houkuttelee kaatamaan lisää.

Uuden maailman puolikuivissa Riesling-viineissä päästään harvoin siihen jäännössokerin, hapokkuuden ja muiden komponenttien harmoniaan, mihin esimerkiksi Saksassa, Ranskan Alsacessa tai vaikkapa Itävallassa pystytään. Charles Smith on kuitenkin onnistunut työssään melkoisen mukavasti. Kungfu Girl Rieslingiä on jo ehditty latomaan myymälöiden hyllyille siinä määrin ansiokkaasti, että voit huoletta suunnata kungfu-tyyliin viuhuvat notkeat raajasi lähimyymälän suuntaan ja noutaa pullon kotiin. Virittele Kungfu Girlin seuraksi vaikkapa itämaiseen tyyliin maustettu katkarapukeitto. (Kuvan © Alko)

Testissä Monte Xiabre Albariño 2011

Syyskuisena lauantaina päin pläsiä lätisevä raekuuro oli siinä määrin mieltä ylentävä kokemus, että oli suorastaan pakko näpytellä tänne blogiin muutama rivi jostain kesäisestä valkoviinistä. Palataanpa siis kesän Albariño-testeihin ja erääseen lähestulkoon helteiseen kesäpäivään. Testipenkissä pääsi nimittäin pyörähtämään Maior de Mendozan Monte Xiabre Albariño 2011. Kyseinen maataloustuote tulee olemaan hyvin suurella todennäköisyydellä testipenkin edullisimpia Rias Baixasin Albariñoja, sillä sakemannilandiassa pullo kurittaa lompakkoa viiksikarvaa vaille kympin verran. Halpaa kuin saippua ja kaiken lisäksi paremman makuista?

Raekuuron hyydyttämät silmäni eivät onnistuneet löytämään varmaa salapoliisitietoa valmistukseen käytettyjen rypäleiden tarhasijainneista, mutta jäätävän looginen arvaukseni on Val Do Salnés. Eikä suinkaan vähiten siksi, että tietojeni mukaan tuottajan tarhat sattuvat sijaitsemaan juuri siellä. Rypäleet on onnistuttu keräämään yli 30-vuotiaista köynnöksistä ja valmistusprosessi on sisältänyt mm. 3 kk:n sakkakypsytyksen, jonka tarkoituksena on mm. voimistaa viinin makuominaisuuksia.

Uskaltaisin väittää tuoksusta löytyvän sitruunaa, ananasta, kiiviä ja mineraalisuutta. Mineraalisuudessa on mukana yllättävän vähässä määrin Rias Baixasille tuttua merellistä twistiä, mikä on toki selkeä pettymys. Kuivassa ja melko runsaassa maussa on reilun sitruunaisuuden lisäksi pippurista mausteisuutta. Pirteä hapokkuus pitää viinin rungon nätisti ryhdissä ja keskipitkä jälkimaku jättää suuhun sitruunaisen ja mausteisen tunnelman.

Monte Xiabre Albariño 2011 on hyvän perustason edustaja sarjassaan ja hinta-laatusuhteen oivallisuus saattaa aiheuttaa voimakastakin rypistelyä kilpailijoiden otsanahkoissa. Kokonaisuus jää kuitenkin hieman yksioikoiseksi ja yllätyksettömäksi, joten terävimmän Albariño-kärjen suorituksiin on vielä matkaa. Ruokapuolella Monte Xiabre pelaa varmaa peruspeliä monenlaisten kala- ja äyriäisruokien kanssa.

Copatinto paukauttaa Monte Xiabre Albariñolle ihan kelvolliset 3/5 staraa.

 

 

Viikon Copa – Coto de Gomariz 2011 14,19 €

Olen ollut suorastaan positiivisesti yllättynyt viime kuukausien aikana tapahtuneista Espanja-sektorin lisäyksistä Alkon valkoviinivalikoimissa. Olemme saaneet taputella pikkuisia kätösiämme yhteen mm. perusvalikoimaan ilmestyneiden Godellojen ja tilausvalikoimaan tulleen huipputason Albariñon ansiosta.  Viimeisimpänä ilonaiheena on perusvalikoiman persoonallinen uutuusvalkoviini noususuhdanteessa olevalta viinialueelta. Tämän viikon suositusviini tulee luoteisesta Espanjasta, Ribeiron viinialueelta, joka on Rias Baixasin sisämaan puoleinen naapuri. Viini on valmistettu alueen alkuperäislajikkeista, sisältäen seudun ykköslajiketta Treixaduraa (70%) ja sen lisäksi Godelloa (15%), Albariñoa 10%) ja Loureiraa (5%). Coto de Gomariz on valmistettu terästankeissa, joissa sitä on myös kypsytetty 6 kk:n ajan.

Viinin tuoksusta löytyy omenaa, greippiä, aprikoosia, sitruunaa. Kuivassa ja runsaan täyteläisessä maussa on tuoksun komponenttien lisäksi esillä reilua yrttisyyttä sekä hieman savuisuutta tai tuhkaisuutta. Raikas hapokkuus tasapainottaa erittäin runsasta ja konsentroitunutta pakettia. Erittäin pitkä jälkimaku on yrttisen sitruksinen.

Lienee selvää, että Coto de Gomariz ei tule olemaan täyteläisen ja konsentroituneen makunsa sekä korkean alkoholipitoisuuden (14%) vuoksi joka jampan seurusteluviini ja itse asiassa pelkkään lipittelyyn en sitä suosittele lainkaan. Kyseessä on kuitenkin erittäin persoonallinen ja laadukas valkkari todella mielenkiintoiselta alueelta. Huolehdi viinin riittävästä viilennyksestä ja tarjoile se vaikkapa ruisjauhoissa pyöriteltyjen ja voissa paistettujen muikkujen kaverina. On mielenkiintoista jäädä seuraamaan nousevatko Ribeiron valkkarit tulevaisuudessa haastamaan naapurialuettaan maineen ja kunnian määrässä.  (Kuvan © Alko)

Testissä Pazo Barrantes Albariño 2010

Testipenkin Albariñotestejä päästiin taas jatkamaan, kun testiin valikoitui Pazo Barrantesin Albariño vuodelta 2010. Olosuhteissa ei ollut pahemmin valittamissa, sillä lautaselle oli päätymässä valkosipuliöljyssä tiristettyjä tiikerikatkarapuja, risottoa ja kotipihan yrtteihin peiteltyä lohta. Rioja-jätti Marques de Murrietan omistuksessa olevan Pazo Barrantesin tarhat sijaitsevat Val Do Salnésin alueella Rias Baixasissa, Espanjan Galiciassa ja pullon hankkiminen keventää lompakkoa esim. Espanjassa tai Saksassa alle 15 euroa. Monopolimyymälämme hyllyjen lomassa tämän pullon nimeä on turha huudella.  Alan mediassa on huomioitu 2010-vuoden Pazo Barrantes Albariñoa mm. siten, että Jancis Robinsonilta on lohjennut 16,5/20 pistettä, Wine Advocate:lta 90/100 pistettä ja Guia Peñín on heltynyt 92/100 pisteen arvioon.

Aiemmissa Rias Baixasin viinien postauksissa näillä sivuilla on jo onnistuttu käsittelemään suorastaan häikäilemättömän pinnallisesti alueen, rypälelajikkeen ja kyseisen vuosikerran yleispiirteitä, joten lienee kohtuullista säästää lukijaa näiltä saarnoilta tällä kertaa ja siirrytään suoraan asiaan.

Keltavihreän viinin tuoksu on alkumetreillä varsin hillitty ja pidättyväinen, mutta hetken hengittely tekee tehtävänsä ja tuoksun avautuessa siitä erottuu greippiä, päärynää, sitruunaa sekä Albariñolle tyypillistä merellistä tuulahdusta. Kuivassa ja keskitäyteläisessä maussa on tuoksun komponenttien lisäksi mausteisuutta, yrttisyyttä sekä jonkin verran mineraalisuutta. Maussa jään kyllä tällä kertaa kaipaamaan tietynlaista syvyyttä erityisesti keskipaletille. Eloisa ja pehmeä hapokkuus pitää viinin ryhdissä ja hyvässä tasapainossa. Kohtalaisen pitkä jälkimaku jättää suuhun mausteisen ja mineraalisen tunnelman.

Kokonaisuus on tyylikkään tasapainoinen, siitä ei päästä mihinkään. Albariño-lajikkeelle tyypillistä aromaattisuutta on löydettävissä, joskin hieman odotuksia hillitymmin. Sinänsä tyylikkään mausteinen ja mineraalinen jälkimaku ei pituudessaan aivan yllä parhaimpien kilpakumppaneiden tasolle. Viini selätti ruokapöydässä valkosipuliset tiikerikatkaravut ja risoton leikiten ja tyylillä. Reilusti yrttinen ja rasvainen lohi taas tuntui ajoittain ajavan viinin yli. Näiden kokemusten perusteella suosittelisin pysymään tämän viinin kanssa esim. maltillisemmin maustettujen rapu- ja äyriäisruokien sekä vaaleiden kalojen parissa.

Copatinto pamauttaa Pazo Barrantes Albariño 2010:lle 3,5/5 staraa.

 

 

Viikon Copa – Henri Bourgeois Pouilly-Fumé En Travertin 2010 19,91 €

Rapuaika on taas koittanut ja pääsemme viettämään todellista laatuaikaa saksiniekoista notkuvien pöytien ääreen. Viinin valitseminen kotimaisen rapupöydän puhtaille ja raikkaille mauille on suhteellisen helppoa, mutta täysin summittaisilla valinnoilla harvoin onnistutaan. Sauvignon Blanc on aromaattinen rypälelajike, josta valmistetut viinit sopivat pohjoismaiseen rapupöytään erinomaisesti. Itse välttäisin kuitenkin uuden maailman voimakkaan aromaattisia ja trooppisella hedelmällä täyteen ladattuja SB- viinejä, sillä ne jyräävät tylysti rapupöydän hienot maut alleen. Sen sijaan kohdistaisin vakaat katseet ja hartaat mietteet Ranskan Loireen, mistä tulee raikkaita, hillityn elegantteja ja erittäin tasapainoisia Sauvignon Blanc-viinejä. Kun rajaa Alkon perusvalikoiman tarjonnan Sauvignon Blanc-rypäleeseen ja kohdistaa vielä aluevalinnan Loireen, on mikä tahansa listalla näkyvistä viineistä hyvä valinta. Oma valintani näistä ja samalla Viikon Copa on Pouilly-Fumén alueelta tuleva Henri Bourgeois Pouilly-Fumé En Travertin 2010.

Suositusviinin tuoksusta löytyy lajikkeelle tyypillisesti herukan lehteä, karviaista, sitruunaa ja hiukan mineraalisuutta. Kuiva ja tyylikkään hedelmäinen maku on raikkaan hapokas ja tuoksun komponenttien lisäksi siihen liittyy yrttisyyttä. Pitkässä jälkimaussa on tyylikkäästi yrttejä ja hedelmää.

Tämä tyylikäs ja tasapainoinen viini sopii loistavasti rapupöydän juhlistajaksi ja on sen verran herkullista tavaraa, että sitä nauttii hymyssä suin ihan sellaisenaankin.

Viikon Copa – Balthasar-Ress “Von Unserm” Rheingau Riesling Trocken 2010 13,94 €

Jos kuluvan kesän säätiedotukset ovat saaneet pääkopan sisälämpötilat kiehumispisteen tuntumaan ja pelihousutkin on lähestulkoon revitty, lienee paikallaan rauhoittaa tilannetta lasillisella hapokasta Rieslingiä. Tällä viikolla Copatinto suosittelee pitkäripaisen perusvalikoiman uutuutta Saksan Rheingausta. Balthasar-Ress ”Von Unserm” Riesling Trocken on tervetullut lisä perusvalikoiman jopa huolestuttavan aneemiseen Rheingau-sektoriin. Noin 50 km Frankfurtista länteen sijaitseva Rheingau on yksi menestyneimmistä ja kuuluisimmista viinialueista Saksassa. Alueella viljelyalaa dominoi luonnollisesti Riesling noin 80 %:n osuudella. Rheingaun Rieslingit ovat pääosin kuivia ja esim. alkoholipitoisuus nousee Moselin lajitovereita korkeammalle. Von Unserm Riesling Trockenin rypäleet tulevat eri tarhoilta Hattenheimin ja Rüdesheimin seutuvilta ja viini käytettiin villihiivoilla terästankeissa.

Heti korkkauksen jälkeen viinissä esiintyy ko. viinityyliin kuuluvaa pienen pientä pirskahtelua, joka häviää, kun viiniä pyörittelee hetken lasissa. Pirteän raikkaassa tuoksussa on vihreää omenaa, sitruunaa, limeä ja mineraalisuutta. Kuiva ja erittäin hapokas maku tuo esiin omenaa, sitruunaa ja limeä.  9g/l jäännössokeria tasapainottaa reilua hapokkuutta mukavasti ja tuo syvyyttä rakenteeseen. Kohtalaisen pitkästä jälkimausta löytyy sitruunaa ja limeä.

Käy kaappaamassa tämä hapokas ja pirteä Riesling lähialkosta kainaloon ja keittele seuraksi vaikka limellä ja korianterilla maustettu kala- tai katkarapukeitto. (Kuvan © Alko)

Testissä Pazo Señorans Albariño 2010

Testipenkkiin raahattiin hiljattain Pazo Señoransin Albariño vuodelta 2010. Tällä erää ajoitus oli tavanomaista paremmin kohdallaan, sillä samainen pullote näyttää pölähtäneen pari viikkoa sitten Alkon tilausvalikoimaankin. Pullon hankintaprosessin voidaan todeta vähentävän tilisi saldoa Alkon tilausvalikoiman kautta toteutettuna 21,50 € ja esim. Viking Line kauppaa myymälöissään tätä valkkaria noin 14 €:n hintaan.

Pazo de Señoransin tilukset sijaitsevat Val Do Salnésin alueella Rias Baixasissa, Espanjan Galiciassa. Tuottajaa pidetään suuressa arvossa ja tilan viinit ovat saaneet huippuarvioita ympäri maailman, vuodesta toiseen. Mainittakoon mm. se, että Guia Peñín on antanut vuoden 2010 Pazo Señorans Albariñolle 92/100 pistettä.

Rias Baixasin vuosikertaa 2010 on yleisesti ottaen pidetty erittäin hyvänä, joskin kylmän talven ja kevään sekä erittäin kuuman elo- ja syyskuun jäljiltä viinien hapokkuus saattaa olla hieman totuttua alhaisempi. Lopputuloksena syntyvän viinin laatuun ja ominaisuuksiin vaikuttavat kuitenkin niin monenlaiset tekijät, että vuosikertojen laatuarvioiden suoraa yhdistämistä yksittäisten viinien laatuun ja ominaisuuksiin on syytä välttää.

Pazo Señorans Albariñon melko intensiivisestä tuoksusta löytyy sitruunaa, greippiä, vihreää omenaa ja mineraalisuutta. Kuivan viinin moniulotteisessa mausta löytyy sitruunaista hedelmäisyyttä, raikasta omenaa, mausteisuutta sekä tyylikästä mineraalisuutta. Hapokkuutta on melko reilusti, mutta se on enemmänkin pehmeän sitruunaista, kuin teräksisen viiltävää. Pitkä jälkimaku jättää suuhun sitruunaa, mausteita ja mineraalisuutta.

Kokonaisuus on varsin tyylikäs ja tasapainoinen. Albariño-lajikkeelle tyypillistä aromaattisuutta, sitrushenkistä hedelmäisyyttä ja tyylikästä mineraalisuutta löytyy kiitettävästi. Viini pysyy tiukasti omassa roolissaan, eikä yleisöä kosiskelevaa tutti frutti-meininkiä ole havaittavissa. Hapokkuus kantaa muun kokonaisuuden hyvin, joskin pieni lisä sillä sektorilla toisi viiniin vielä lisää ryhtiä ja eloisuutta.

Copatinton testipenkistä Pazo de Señoransin Albariño 2010:lle irtoaa vahvat 4/5 staraa. Pieni lisäruiske happorakenteeseen olisi todennäköisesti johtanut viiteen staraan. Rias Baixasin Albariñot nauttivat tunnetusti merellisten ruokien seurasta ja myös kotimaiset järvikalat ovat hyviä valintoja tämän viinin seuraksi.

 

 

 

Viikon Copa – Quinta del Moral 9,48 €

Viikon copa suosittelee kesästä nauttivalle kansalle tällä kertaa raikasta ja kesäistä valkoviiniä Espanjasta. Quinta del Moral on saapunut Alkoon Bierzosta, luoteisesta Espanjasta. Viini on valmistettu hieman harvemmin vastaan tulevasta Godello-lajikkeesta, joka on noussut viime vuosina uuteen suosioon, oltuaan välillä jo sukupuuton partaalla. Godelloa viljellään erityisesti Luoteis-Espanjan viinialueilla ja sen sukujuurien epäillään kulkevan samoja reittejä Portugalissa viljeltävän Verdelhon kanssa.

Quinta del Moralin tuoksusta löytyy omenaa, greippiä, aprikoosia ja sitruunaa. Kuivasta ja hedelmäisen raikkaasta mausta on löydettävissä tuoksun komponentit sekä lisäksi yrttisyyttä. Raikas hapokkuus tasapainottaa makua. Melko pitkä jälkimaku jättää suuhun yrttisyyttä ja raikkaita sitrushedelmiä.

Viikon copa suosittelee virittelemään omat ja kaverin kalavehkeet kuntoon sekä käyttämään kaikki mahdolliset ja mahdottomat keinot runsaan kalasaaliin nappaamiseksi. Sovitaan kuitenkin jo tässä vaiheessa, ettei kerrota kenellekään, jos jostain kummallisesta syystä joutuisimme tervehtimään oikukasta kalaonnea lähimmän kalakauppiaan tiskillä. Tuli sitten saalista tai ei – Quinta del Moral sopii oivallisesti voissa paistettujen ahvenien ja uusien perunoiden seuralaiseksi. (Kuvan © Alko)