Viikon Copa – Alta Alella Tallarol (Alko 21,90 €)

Kuplaton Xarel-lo on yksi kovimmista Katalonian valkoviinisektorin jutuista viime vuosien aikana ja tätä nykyä markkinoilta löytyykin runsaasti todella vakuuttavia Xarel-losta tehtyjä lajikeviinejä. Barcelonan pohjoispuolella majaansa pitävä Alta Alella panostaa myös vahvasti omalla alueellaan Pansa Blancan nimellä kulkevaan rypäleeseen ja tässä Alkon hyllyiltä löytyvässä Tallarolissa näkyy selkeästi myös tuottajan luonnonmukaiset viljely- ja valmistusmenetelmät. Tallarolia voidaan pitää ns. naturaaliviininä, eli koko kasvu- ja valmistusprosessin aikana kaikenlainen käpälöinti on ollut minimissään, eikä myöskään sulfiitteja ole lisätty.

Tallarol on siis 100% Xarel-lo ja melko intensiivisestä tuoksusta löytyy kypsää omenaa, päärynää, mehiläisvahaa ja mausteisuutta. Suussa viini tuo runsaan tekstuuriinsa mukana ilahduttavan luonteikkaan ja monisävyisen paketin hedelmäisyyttä. Viinistä löytyy hyvällä tavalla mehukkuutta ja myös sopiva määrä ryhdikästä hapokkuutta. Melko pitkä jälkimaku keikkuu mausteisen omenan suunnilla.

Alta Alella Tallarol onnistuu tuomaan nätisti esiin Xarel-lolle tyypillisiä omenaisia ja päärynäisiä piirteitä. Herkullisen mehukkuuden lisäksi viinistä löytyy ilahduttavan persoonallinen ote sekä moniulotteisuutta. Näillä spekseillä dokabiliteetti nousee erinomaiselle tasolle ja viiniä kulauttelee oikein mielellään ihan sellaisenaankin. Ruokapöydässä runsaan tekstuurin ja ryhdikkään rakenteen viini ei pelkää haasteita; itse paistelisin lautaselle mantelilla ja pähkinöillä kuorrutettua vaaleata kalaa ja lorottelisin hieman oliiviöljyä päälle. Vahvat 4 / 5 staraa.

 

 

 

Naturaalia Xarel-loa Kataloniasta – Clos Lentiscus Perill Blanc 2016

Naturaaliviinit ovat selkeässä nosteessa vähän siellä sun täällä ja myös Kataloniassa ollaan oltu tiiviisti ajan hermolla asian suhteen. Vieraillessani keväällä Barcelonan loistavassa naturaaleihin ja biodynaamisiin viineihin keskittyvässä viinibaari L’anima del Vi:ssä bongasin muutaman viinikaverin hehkuttamaa Clos Lentiscusin Xarel-loa hyllyllä. Kun viini ei ollut lasimyynnissä, eikä lyhyt visiitti tällä kertaa mahdollistanut pullollisen kumoamista, päätin hankkia putelin myöhemmin kotiin ja maistella kaikessa rauhassa – kyllä kannatti.

Garrafin luonnonpuistossa, Penedesissä sijaitseva perheomisteinen Clos Lentiscus panostaa vahvasti biodynaamisuuteen ja luonnonmukaisuuteen. Vuodesta 2010 viinit ovat olleet ns. naturaaleja, eli prosessia ei käpälöidä missään vaiheessa, eikä viinin valmistuksessa käytetä mitään lisättyjä aineita. Clos Lentiscus panostaa 20 ha tiluksillaan paikallislajikkeisiin, kuten Xarel-lo, Malvasia de Sitges, Sumoll jne. Perill Blancin rypäleet tulevat vanhoista, noin 80-vuotiaista Xarel-lo-köynnöksistä ja viini on käynyt sekä kypsynyt sakkojensa kanssa amforassa puolisen vuotta.

Suodattamattomalle ja kirkastamattomalle viinille tyypillisen samea keltainen väri. Erittäin kiehtova ja intensiiviinen omenainen tuoksu, lisäksi limeä sekä pientä keltaluumuisuutta taustalla. Paletilla puhtaan hedelmäinen, tiukan hapokas ja upean puhdaspiirteisen omenainen tapaus. Loppua kohden kyytiin hyppää myös pieni mausteisuus. Syvyyttä sekä persoonallisuutta riittää yllin kyllin ja maku kestää suussa erittäin pitkään.

Clos Lentiscus Perill on erinomainen naturaali Xarel-lo, joka ei paukuttele henkseleitä alleviivaamalla naturaalia luonnettaan, vaan keskittyy tuomaan erinomaisella tavalla esiin Xarel-lon puhdaspiirteisen omenaisia ominaisuuksia. Kun tämä kaikki yhdistyy nätisti kasassa pysyvään rakenteeseen ja hallitun oksidatiivisiin piirteisiin, voidaan todeta paketin onnistuneen erinomaisesti. Pulloja irtoilee Espanjassa kauppojen hyllyiltä noin 14 euron pulituksella. 4,5 / 5 staraa.

 

Punakuorinen Xarel-lo – Can Descregut Xarel-lo Vermell 2012

Katalonian Xarel-lo-buumista olen blogissa pöhissytkin jo jonkin verran ja vaikuttaa siltä, että uutta mielenkiintoista tavaraa pukkaa markkinoille ilahduttavaan tahtiin. Erityisen iloinen olen siitä, että vihdoinkin sain kaadettua lasiini viiniä, joka on valmistettu punakuorisesta Xarel-losta. Puna- tai pinkkikuorinen lajike on mutaation kautta syntynyt paksukuorisempi versio Xarel-losta, jonka köynnökset tuottavat hieman vähemmän satoa, rypäleet ovat aavistuksen matalampihappoisia, mutta vastaavasti maku on intensiivisempi. Tiettävästi ensimmäisiä ja jotakuinkin ainoita 100 %:sti punaisesta Xarel-losta viiniä valmistavista tuottajista on Can Descregut, joka viljelee Penedesin alueella 50 hehtaarin tiluksiaan luomumenetelmin.

Can Descregut Vermell s60-vuotiaista köynnöksistä puristetun viinin melko syvä keltainen väri ja hieman samea ulkoasu kätkevät taakseen 48 tunnin kylmämaseraation, 4 kk sakkakypsytyksen sekä turhien suodatusten väliin jättämisen. Tuoksussa on puhdasta omenaisuutta, joka muistuttaa aluksi hieman laadukkaan omenasiiderin meininkiä. Hetken kuluttua mukaan pölähtää vivahteikas tuulahdus sitrusta, lime selkeästi eturintamassa. Paletilla viini on melko runsas, hauskan vivahteikas ja eläväinen. Ikään kuin pullo virnuilisi maistajalleen ja pölläyttäisi joka nuuhkaisuun jotain uutta twistiä. Viini ei ole yltiömäisen hapokas, mutta todella moniulotteinen ja luonteikas. Makua riittää siinä määrin mukavasti, että suu jää maiskuttelemaan viiniä kulautuksen jälkeen ajoittain kiusallisenkin pitkään.

Can Descregut Xarel-lo Vermell 2012 oli siinä määrin hauska viini, että pullo hupeni kesäisenä perjantai-iltana kahteen pekkaan todella rivakasti. Fiilikset ja makuprofiili ovat melko lähellä aiemmin arvioitua naturaalia Loxarel A Pèl Xarel-loa, joskaan tämä viini ei innostu aivan yhtä villiin esitykseen. Kylkeen grillailtiin valkosipulimarinoituja kanan reisipaloja ja kukkakaalia. Hyvin toimi, vaikka viini varastikin dinnerin pääosan. Pullo irtoaa muuten esim. Decantalosta reilulla 13 eurolla. 4 / 5 staraa.

Naturaalisti katalonialainen amforasta – Loxarel A Pèl Xarel-lo 2013

Mitjansin suku on viljellyt viiniä Penedesissä jo useamman sukupolven ajan, mutta vasta 80-luvulla Masia Can Mayolin tilalla alettiin valmistaa viiniä Loxarel-tuotemerkillä. Nimen kirjamia uudelleen järjestelemällä on hieman keskinkertaisemmmallakin sanasepolla loistavat mahdollisuudet saada vihje firman omasta suosikkirypäleestä. Nykyään tarhoja viljellään biodynaamisesti ja tuotannossa on monenlaista Cavaa ja stilliä viiniä. Pääosaa viineissä näyttelevät paikalliset alkuperäislajikkeet, vaikkakin tarhoille on nyttemmin istuteltu myös kansainvälisten populaarilajikkeiden köynnöksiä.

A Pél 2013 pitää sisällään naturaalia Xarel-loa. Rypäleet ovat kasvaneet tilan omilla tarhoilla noin 250 metriä merenpinnan yläpuolella. Viini on käynyt villihiivoilla amforassa, valmistuksen aikana ei ole käytetty mitään lisäaineita, eikä viiniä ole muutenkaan käpälöity.

Suodattamattomuudesta johtuen samean keltainen väri. Tuoksusta erottuu pientä savuisuutta, mineraalisuutta, sitrusta, greippiä ja omenaa. Suussa viini viihdyttää virkeällä otteellaan ja erittäin pirteällä hapokkuudella. Makumaailma on varsin eläväinen ja rehellinen. Fiiliksiä voisi kuvata sanalla “Funky”.

A Pèl on mielenkiintoinen ja todella hauska viini. Tällaisen viinin voisi hyvin parittaa ruokapöydässä erilaisille vaaleille kaloille, mutta toisaalta viinissä on sen verran eläväinen ja funky meininki, että sitä tutkiskelee ja kulauttelee mielellään ihan sellaisenaankin. 3,5 / 5 staraa.

Viini-lehden juttu viinibloggaajista ja trendikkäät Katalonian valkkarit

Blanc de Blancs-blogin Anna kirjoitti Viini-lehteen (nro 6/2014) todella mainion jutun viinibloggaajien sokkomaistelutapaamisesta. Jutun yhteydessä suosittelin pidentämään kesäfiilistä iskemällä grilliin mereneläviä ja korkkaamalla kovassa nosteessa olevia Katalonian valkkareita. Juuri nyt kiikareita kannattaa tarkentaa Katalonian valkoisissa erityisesti Xarel-lon ja Garnatxa Blancan suuntaan. Ei varmaankaan haittaa, jos tönitään nokkaa hieman syvemmälle, ainakin itseäni kiinnostavan aihealueen syvyyksiin.

Xarel-lo tunnetaan parhaiten yhtenä yleisimmistä Cava-rypäleistä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lajiketta on alettu arvostamaan enemmän ja enemmän myös kuplattomien valkkareiden puolella. Satomäärien rankan rajoittamisen, tarhatyöskentelyyn panostamisen sekä viininvalmistusmenetelmien hiomisen seurauksena markkinoille on alkanut putkahtelemaan todella kiehtovia 100 %:sia Xarel-loja. Hapokkaiden ja raikkaiden viinien perusmeininki hoituu yleensä kirpakan sitruunan, limen, yrttien ja suhteellisen vahvankin mineraalisuuden toimesta. Taustalta löytää usein myös persikan kiveä, omenaa tai päärynää. Näiden herkkujen toimivuus on huippuluokkaa tuoreen seafood- ja tapassektorin kanssa.

Oma Xarel-lo-suosikkini on ehdottomasti Cal Raspalletin Improvisació, jonka vuosikerrat 2011 ja 2012 ovat olleet todella huikeita tapauksia. Muista tuottajista kannattaa painaa mieleen ainakin Celler Pardas, Ca N’Estruc, Finca Viladellops, Gramona, Páres Baltà, Can Rafols dels Caus sekä Alellan alueella Pansa Blancan nimellä samaa lajiketta työstävät Alta Alella, Marqués de Alella.

Garnatxa Blanca tuottaa täyteläisiä valkoviinejä, joissa löytyy vahvan rungon lisäksi yrttisyyttä, mausteisuutta ja maanläheistä mineraalisuutta. Takavuosina huomattavasti nykyistä raaempina kerätyistä rypäleistä saatiin aikaan varsin vaisua kamaa ja helposti oksidoituvaa lajiketta pidettiin lähinnä ongelmana. Garnatxa Blancaa onkin pitkään ollut tapana dumpata raaka-aineeksi lähinnä erilaisiin blendeihin. Viime vuosina usko 100 %:sen Garnatxa Blancan potentiaaliin on kasvanut merkittävästi. Kun viinien valmistusmenetelmiin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota, on lajikkeen omia ominaispiirteitä on saatu paremmin esiin. Parhaiden tulosten saavuttamiseksi rypäleiden täytyy kypsyä rittävän pitkään ja usein viinien alkoholipitoisuus nousee melko korkeaksi. Liika on aina liikaa ja laatutuottajat tiedostavat ongelman.

Garnatxa Blancan suhteen kiikarit käännetään Barcelonan eteläpuolelle, Prioratin, Montsantin ja Terra Altan maisemiin. Kahden ensinmainitun tuotantomäärät valkoviinisektorissa ovat todella pieniä, kun taas Terra Altan pari tuhatta hehtaaria on noin 70 % koko Espanjan Garnatxa Blanca-kapasiteetista. Valitettavasti tälläkään kertaa määrä ei korvaa laatua ja Terra Altasta tulee paljon myös varsin vaatimatonta tavaraa. Yksi Prioratin kovimmista omalla kohdallani on ollut Celler Cal Pla’n Mas d’en Compte, jonka Garnatxa Blanca-vetoisessa blendissä on vuosikerrasta riippuen pieniä määriä Picapollia, Xarel-loa ja Macabeoa. (Vierailin Cal Pla’n tilalla kesällä 2013). Montsantista kirjaisin vihkoon ainakin Garnatxa-guru Joan Domènechin Vinyes Domènech Rita, Orto Vins’n Blanc Flor ja Blanc Brisat, Acustic Celler sekä Alfredo Arribasin Tros Blanc ja Trossos Sants-valkkarit. Alfredo Arribasin kädenjälki on näkynyt myös Portal del Montsantin mainoissa viineissä. Terra Altassa mielenkiintoisia tuottajia ovat mm. Bàrbara Forés, Edetaria, Celler Piñol, Celler La Fou. Maistamisen arvoisia ovat myös Montsantissa päämajaansa pitävän Coca i Fitón Terra Altan sivuprojekti Jaspi Blanc (vierailin Coca i Fitón tilalla kesällä 2013) sekä Penedesin puolelta erinomaisen raikas Páres Baltàn Indigena.

Kenellekään ei taida tulla yllätyksenä se karu tosiasia, että Alkon valikoima on tälläkin sektorilla todella kehno. Vielä hetki sitten valikoimissa oli mainio Gramonan Xarel-lo, mutta eipä näytä olevan sitäkään enää. Tällä hetkellä pitkäripaisen Xarel-lo-edustuksesta huolehtii edullinen Pares Baltan Savia Viva Xarel-lo, joka on kyllä hintaluokkaansa nähden ihan kelvollinen tapaus. Garnatxa Blancan osalta tilanne on vieläkin huonompi – Espanjasta ei ainuttakaan ja Ranskan puolelta löytyy vain muutama blendi. Yliluonnollisia kärsivällisyysominaisuuksia omaavat voivat odotella valoa synkkään tunnelinpäähän ensi vuoden helmi- ja maaliskuussa, sillä Alkon ostosuunnitelmassa on haut sekä Terra Altan Garnatxa Blancasta että Penedesin Xarel-losta. Meille lyhytpinnaisemmille tämän hetken ainoiksi vaihtoehdoiksi taitavat jäädä joko pullojen roudaaminen reissuilta, nettitilaaminen tai sitten jonkin hyvin varustetun ravintolan viinilistan hyödyntäminen. Helsingissä tarjontaa näyttäisi löytävän ainakin Copas y Tapasin listoilta, Tampereella kannattaa navigoida Tapas Bar Ineziin tai Gastropub Tuulensuuhun, Turussa Viinille ja Keski-Suomessa suuntana on luonnollisesti Figaro.

Mas Tinell Brut Nature Gran Reserva 2006

Kevään toisella Barcelonan visiitillä vierailu Colmado Quilez-putiikissa tuotti taannoin postatun Viña Alberdin Crianza 2003:n lisäksi muitakin edukkaita löytöjä. Myymälän Cava-hyllyssä lymyillyt Mas Tinell Natrue Real Gran Reserva Brut Nature 2006 päätyi ostoskoriin 9 euron suuruisella kukkaron avauksella. Kohtuullista, jos saan sanoa?

Lähinnä Cavastaan tunnettu Mas Tinell on perustettu 1989 ja sijaitsee melko lähellä Villafranca del Penedesin keskustaa. Mas Tinell on 300 ooo pullon vuosituotannollaan suhteellisen pieni tuottaja, varsinkin jos sitä verrataan alueen maailmankuuluihin jättituottajiin. Toiminta on laajentunut viinipuuhien lisäksi hotelli- ja elämyssektorille. Mikäli olet joskus pohtinut, miltä tuntuisi yöpyä viinipullossa, tiluksien yhteydessä sijaitsevassa varsin omaperäisen näköisessä hotelli- ja toimintakeskuksessa saattaisi päästä vähintään hyvin lähelle kyseistä asetelmaa.

Nature Real Gran Reserva Brut Nature on valmistettu Parelladasta, Xarel-losta, Chardonnay’sta ja Macabeosta. Näiden keskinäisistä suhteista viinissä ei ole sen tarkempaa havaintoa. Tyyliltään viini on Brut Nature, eli sokerilisäystä ei ole käytetty. Kypsytys minimissään 3,5 vuotta.

Intensiivisestä tuoksusta löytyy vaikeuksitta kypsää sitruunaa, omenaa, kuivattuja hedelmiä sekä selkeästi pitkän kypsytyksen tuomaa runsaasta paahteisuutta. Paahdetta riittää jopa siinä määrin, että se innostuu runnomaan menneessään muita osa-alueita allensa. Muutoin viinissä on palaset kivasti kohdallaan, kuplaa ja hapokkuutta riittää. Maku kantaa varsin pitkään ja ulottuvuudessakin päästään pintaa syvemmälle.

Mas Tinell Brut Nature Gran Reserva 2006 on selkeästi vakavasti otettavan osaston Cava, jossa löytyy pituutta ja syvyyttä, mutta toisaalta taas aavistuksen yliampuva muskeli- ja paahdeosasto horjuttaa tasapainoa. Erittäin runsaasta tyylistä pitäville oivallinen löytö, vaikka itse preferoinkin Brut Nature-kuohuviineissä hieman minimalistisempaa ulosantia. Ruokapöydässä ei tämän viinin kanssa tarvitse kainostella, nimittäin bodya, sporttia ja tsemppiä riittää varmasti vaativampaankin kattaukseen. 3,5 / 5 staraa.

 

Maassa maan Cavalla – Segura Viudas

Huhtikuulle tarjoutui mahdollisuus vierailla Kataloniassa Segura Viudasin viinitilalla, joten pakkasin laukkuni ja hyppäsin parin viikon tauon jälkeen Barcelonan koneeseen. Segura Viudasin tilukset paikantuvat Sant Sadurni d’Anoian kuuluisasta Cava-kylästä muutaman kilometrin luoteeseen, Torrelavitin liepeille. Tilan vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1000-luvulta, mutta viinipuuhia nykyisellä Segura Viudas-brändillä on aloiteltu 1960-luvun loppumetreillä. Nykyään Freixenet-Groupiin kuuluva yhtiö tuuppaa markkinoille noin 8 miljoonaa pulloa vuosittain, joten mistään ihan pienestä nyrkkipajasta ei ole kyse. Rypäleistä noin 60-70 % ostetaan ulkopuolisilta sopimusviljelijöiltä, joiden kanssa tehdään kuitenkin tiivistä yhteistyötä ja laatua monitoroidaan tiukasti.

Tarha- ja kellarikierros Jep Bargalló i Torresin johdolla käynnistyi tutkailemalla kalkkipitoisessa savi- ja hiekkamaaperässä viihtyviä viisikymppisiä Macabeo-köynnöksiä. Vanhempien köynnösten satomäärä rajoittuu osittain jo iän puolesta, mutta laadun parantamiseksi erityisesti nuorempien ja innokkaammin rypäleitä tuottavien köynnösten satomäärää rajoitetaan radikaalisti. Segura Viudas haluaa panostaa tarhatyöskentelyyn ja vaikka tilalla ei ole virallisia luomusertifikaatteja, on käytössä paljon ympäristöystävällisiä ja luonnonmukaisia toimintatapoja. Perusasioihin kuuluu esim. erilaisten torjunta-aineiden ja kemikaalien käytön minimointi. Lisäksi Segura Viudas on mukana mm. BioDiVine-projektissa, jonka tavoitteena on lisätä biodiversiteettiä viinitarhoilla ja sitä kautta suojella luontoa sekä lisätä myös köynnösten luonnollista vastustuskykyä erilaisia tauteja ja tuholaisia vastaan.

Ympäristöajattelu ei jää tällä kertaa pelkäksi sanahelinäksi sillä tilakierroksella asiat realisoituvat hienoja metsä- ja puistoalueita ihailemalla, kirkasvetisen joen lorinaa kuuntelemalla tai vaikkapa erilaisten lintujen viserryskonserttia höristelemällä. Biodiversiteettiä tuli koettua ihan käytännössäkin, kun tarhoilla hiippailun yhteydessä jokin tunnistamaton hyönteinen onnistui riistämään sormiparoistani tipan tai kaksi verta.

Tuotantotiloihin ja kellareihin siirryttäessä modernista viininvalmistusteknologiasta kielivät tekniset vempeleet paiskaavat kättä sopuisasti vähän vanhempien välineiden, ikivanhojen kellarikäytävien sekä siellä lojuvien loputtomien pullorivistöjen kanssa. Yhtiön oma laboratorio-osasto analysoi ja viljelee omilta tarhoilta sekä kellareista löytyvistä hiivakannoista kullekin viininvalmistusprosessille parhaiten sopivat. Kaupallisia hiivoja ei käytetä.

Lounaan ja tastingin yhteydessä seuraamme liittyi viinintekijä Miguel Salarich, jonka johdolla maistelimme muutamia viinejä.

Lavit Brut Nature (Alkon vakiovalikoima – 11,97 €)

60 % Macabeo 36-vuotiaista köynnöksistä 350 metrin korkeudesta, 40 % 30-35 vuotiaiden köynnösten Parelladaa 650 metrin korkeudesta. 18 kuukauden kypsytys. Sekä tuoksussa että maussa raikasta omenaa, sitruunaa ja hillitysti tyylikästä mineraalisuutta. Tasapainoinen paketti puhdaspiirteistä Brut Naturea. Hyvä aperitiivi tai monenmoisten alkupalojen kampittaja.

Brut Reserva (Alkon tilausvalikoimassa magnum – 24,40 €)

50 % Macabeo, 35 % Parellada, 15 % Xarel-lo. Osa perusviinistä kypsyy sakkojensa kanssa 3 kk. Vähintään 15 kk kypsytys, 9 g / l dosage. Kuten ehkä arvata saattaa, aurinkoisella viinitarhalla nautittuna jääkylmä Brut Reserva maistui taivaalliselle. Hyvä balanssi paahteisuuden, kypsän hedelmäisyyden ja raikkaan hapokkuuden välillä. Harvinaisen mukavasti syvyyttä sekä pituutta tämän hintaluokan viiniksi.

Gran Cuvée Reserva Brut (Ei Alkossa)

Itselle ehkä se kovin säväyttäjä tällä vierailulla maistetuista Cavoista. Yhteensä 85 % vanhojen köynnösten Macabeo ja Parellada sekä 15 % nuorempien köynnösten Pinot Noir ja Chardonnay. Vähintään 15 kk kypsytys, 6 g / l dosage. Tuoksussa intensiivinen ja monivivahteinen paketti omenaa, limeä, hunajaa ja mineraalisuutta. Paletilla tuoksua seuraileva moniulotteinen hedelmäisyys, tiivis ja runsas mousse, pirteä hapokkuus ja erittäin pitkä mineraalinen jälkimaku.

Reserva Heredad Brut Rosé (Ei Alkossa)

Tilan ensimmäinen 100%:nen Pinot Noirista valmistettu Cava. Rypäleet Aiguavivasta yli 500 metrin korkeudesta. Viiniin on käytetty vain ns. free run rypälemehu, joka valuu rypäleistä ilman varsinaista puristusta. 15 kk:n kypsytys, käsin tanssitettu ja 9 g / l dosage. Tuoksussa vadelmaa, mansikkaa ja kirsikkaa sekä hillitysti savuista paahteisuutta ja mineraalisuutta. Pitkästä jälkimausta löytyy punaisia marjoja ja hillittyä mineraalisuutta. Samanlaiseen pulloon pakattu vaaleampi sisarviini Reserva Heredad Brut löytyy Alkon tilausvalikoimasta hintaan 26,90 €

Heredad Torresanos Crianza 2009, D.O. Vinos de Madrid (Ei Alkossa)

Yli 780 metrin korkeudesta 40-vuotiaista Tinto Fino-köynnöksistä (Tempranillo). Kypsytys 12 kk 225 litran tammitynnyreissä; 95 % amerikkalaista tammea, 5 % ranskalaista tammea. Tuoksussa karhunvatukkaa, luumua, tummaa kirsikkaa ja mausteisuutta. Paletilla viini on keskitäyteläinen ja makumaailmaltaan mielenkiintoisen eläväinen tapaus, jota ryhdittää hyvä hapokkuus.

Solar Viejo Reserva 2007, D.O. Calificada Rioja (Ei Alkossa)

80 % Tempranillo, 20 % Graciano. Tammikypsytys vähintään 12 kk amerikkalaisessa ja ranskalaisessa tammessa, minkä jälkeen 36 kk pullokypsytys. Punaista kirsikkaa, mausteisuutta, nahkaa. Tyylikkään klassinen Rioja Reserva. Takuuvarma kaveri erilaisten tummien liharuokien kylkeen.

5 Viudas (Ei Alkossa)

Modernia etiketöintilinjaa edustava “viiden lesken” viinisarja pitää sisällään Cavan, rosé-viinin, valkkarin ja kaksi punkkua. Mastoimme harvinaisemmasta Sumoll-lajikkeesta valmistetun punaviinin. Luonteikas ja kiinnostava tapaus, jossa erittäin napakka hapokkuus yhdistyy rustiikkiseen marjaisuuteen ja yrttisyyteen. Sumoll vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta lajikkeelta ja ansaitsee paikan tehotarkkailussa.

Tämän kaiken nähtyään ja maistettuaan, voi taas kerran jäädä ihmettelemään, kuinka laadukas ja hyvin tehty Cava voi olla niinkin edullista, kuin se sattuu olemaan.

(Matkan järjestelyistä ja kustannuksista vastasi maahantuoja)

Improvisació Xarel-lo 2012

Taannoisella Barcelonan Alimentaria-reissulla matkan päräyttävin valkkari ei löytynyt suinkaan messuhallien uumenista, vaan erinomaisen La Vinya del Senyor-baarin tiskiltä.

Improvisació Xarel-lon takaa löytyy Penedesin alueella toimiva Cal Raspallet Viticultors-niminen pientuottaja. Tarina on saanut alkunsa vuonna 2003, kun Enric Soler peri isoisältään viinitarhan. Heppu päätti ryhtyä tuumasta toimeen ja asetti tavoitteekseen vaatimattomasti Espanjan parhaan valkoviinin valmistamisen. Mukaan lyöttäytyivät myös Clos Erasmuksen riveistä tuttu viinintekijä Ester Nin sekä vuonna 2008 toinen katalonialainen viinintekijä Josep Grau Dosterrasista. 0,9 hehtaarin kokoisella tarhalla viljellään nykyään luomu- ja biodynaamisin periaattein 45-65-vuotiaita köynnöksiä.

Improvisació 2012 on 100 %:nen Xarel-lo, joka on käynyt spontaanisti luonnonhiivoilla, osittain vanhoissa 300-litraisissa tammitynnyreissä sekä osittain betonisäiliöissä. Viini on kypsynyt sakkojensa kanssa 8 kk, eikä sitä ole kirkastettu tai suodatettu.

Kiehtovassa tuoksussa on limeä, yrttejä ja mineraalisuutta. Paletilla kirpakka lime saa hyvää vastusta veitsenterävästä hapokkuudesta. Makusektorilla löytyy eläväisyyttä, syvyyttä ja pituutta vaikka muille jakaa. Erittäin pitkä sitruksinen ja yrttinen jälkimaku.

Vuosikertaa 2012 on pullotettu noin 3500 pulloa, jotka kuulemma varaillaan loppuun jo ennen viinin varsinaista markkinoille tuloa. Älyttömän suuria haaveita ei siis viinin hankinnan suhteen tarvitse viritellä. Onnekseni löysin tavaraa Vila Vinitecan hyllystä hippusen yli kahdella kympillä, joten jos Barcelonan reissua on tiedossa, lienee syytä kaapata vähintään pullollinen kainaloon. Improvisació oli oikeinkin sutjakka kaveri chorizo-lautasen ääressä, mutta aiheuttaa vauhdikasta sukkien spinnausta ihan kiitettävästi sellaisenaankin. 4,5 / 5 staraa.

 

Viikon Copa – Gramona Xarel-lo 2011 19,84 €

Kataloniassa puuhaileva perinteikäs viinitalo Gramona tunnetaan erityisesti huipputason kuohuviineistä. Hiljattain Alkon perusvalikoimaan tärähtänyt Gramonan Xarel-lo ei kuitenkaan edusta talon Cavasektoria, vaan on 100 %:sti Xarel-lo-lajikkeesta valmistettu valkoviini. Xarel-lo on yksi Cavan päärypäleistä ja siitä valmistetut lajikeviinit vaikuttavat pyrähtäneen jonkinlaiseen trendisuosioon. Gramonan Xarel-lon rypäleet on kerätty käsin yli 40-vuotiaista luomutarhojen köynnöksistä. Tarhat sijaitsevat ”Cava-pääkaupunki” Sant Sadurni d’Anoian liepeillä. Viini on käynyt uusissa medium-paahdetuissa Allier-tammitynnyreissä, joissa se myös kypsyi sakkojen kanssa 3-4 kk. Lopuksi viini on lepäillyt 12 kk pulloissa.

Tuoksusta löytyy omenaa, sitruuna, limeä, yrttejä ja paahteisuutta. Kuivassa ja melko hedelmäisessäkin maussa on eturivissä hedelmäsektori, kun taas paahteisuus ja yrttisyys pysyvät tyylikkäästi taustalla. Reilu hapokkuus rakentaa viinille hyvän selkärangan ja kantaa pitkään sitruksiseen jälkimakuun.

Gramonan Xarel-lo on hedelmäinen, mutta silti hillityn tyylikäs, tasapainoinen ja laadukas valkoviini. Tämän viinin kylkeen kannattaa kasata esim. kala- tai äyriäispainotteinen tapas-lautanen. 4 / 5 staraa. (Kuvan © Alko)