Copatinton testipenkki karisteli pölyjänsä, kun paikalle saapui veikeän ulkoasun omaava espanjalainen valkoviini. Copatinto tunnustautuu suureksi Verdejo- ja Albariño-viinien ystäväksi, mutta yleisesti ottaen espanjalaisia valkoviinejä ei ole totuttu pitämään häikäisevimpinä suorittajina suuren tai pienenkään yleisön silmissä. Onneksemme viimeisten vuosikymmenten aikana Espanjankin valkoviinisektorissa on tapahtunut selkeä muutos parempaan; Panostukset laatuun ja oikeisiin rypälelajikkeisiin alkavat tuottaa tulosta ja hiljalleen espanjalaisetkin valkkarit alkavat saamaan enemmän ja enemmän hurraa-huutoja maailmanlaajuisesti.
Yksi parhaista valkoviinialueista Espanjassa on 80-luvulla D.O.-luokituksensa saanut Rueda. Rueda sijaitsee näpsäkästi Ribera del Dueron ja Toron välimaastossa ja siellä viljellään nykyään eniten Verdejo-rypäleitä. Ilmastollisesti alue ei eroa merkittävästi naapureistansa. Verdejon lisäksi myös Sauvignon Blanc on vallannut peltoalaa ja kerännyt jonkin verran arvostustakin. Kaikki eivät kuitenkaan pidä alueen kuumaa ilmastoa ihan optimaalisena ympäristönä kyseiselle lajikkeelle ja kieltämättä maistellessa kohtaa reiluja tasoeroja eri tuottajien Sauvignon Blancien välillä. Alueen kiinnostavuus on soitellut herätyskelloja monien Ribera del Dueron, Riojan ja Toron alueella menestyneiden viinitalojen konttoreissa ja useat niistä ovatkin alkaneet pukkaamaan omaa Ruedan valkoviiniä markkinoille. Ensimmäisten joukossa alueen potentiaalia hyödyntämään kiirehtinyt Riojan viinitalo Marques de Riscal on yksi pääsyyllisistä Ruedan valkoviinien noususuhdanteeseen. Alueen noususta on olemassa myös taloudellista faktaa; taloudellisesti hankalana vuonna 2009 Rueda oli Espanjan viinialueista ainoa, jonka vientimäärät kasvoivat.
Jos pystyt tavaamaan viinipullon etiketistä sanan ”Rueda” tiedät sillä sekunnilla, että viini sisältää vähintään 50 % Verdejoa. Kun etiketissä lukee ”Rueda Verdejo”, Verdejoa on vähintään 85 %. Testipenkkiin kaapattu Naia Verdejo 2010 on ylpeästi 100 %:nen Verdejo. Bodegas Naian viinintekijät nimittäin luottavat pelkän Verdejon voimaan; Copatinto kumartaa. Tilan tarhoilta löytyy vielä Phylloxeran hyökkäyksestä selvinneitä köynnöksiä ja Naiakin on tehty vanhojen köynnösten rypäleistä; Copatinto kumartaa toistamiseen. Testipenkissä on kuitenkin tarkoitus myös maistaa viinejä, joten nyt itse asiaan, kulkematta lähtöruudun kautta.
Melko syvän keltavihreän viinin tuoksu kätkee sisäänsä greippiä, sitrusta ja kiwiä. Täyteläinen ja kuiva maku avautuu suussa erittäin intensiiviseksi ja siitä erottuu greipin ja sitruksen lisäksi reilua yrttisyyttä. Erityisesti keskipaletti on todella runsas. Reipas hapokkuus keventää ja raikastaa rakennetta ja tuo tuhtiin viiniin lisää eloa. Viini jättää erittäin pitkän sitruunaisen ja yrttisen jälkimaun.
Harvoin tulee vastaan viinejä, joiden takaetikettiin kirjattu tasting note vastaa lähes täydellisesti omia havaintoja. Nyt voin kuitenkin yhtyä vahvasti Naian etikettitekstiin. Testissä on selkeästi selvinnyt, että Naia Verdejo 2010 ei ole mikään kesäisen kevyt lipittelyviini. Naia on vakavasti otettava, laadukas ja persoonallinen ruokaviini, jonka runko on vahva ja aromikkuus kantaa pitkälle. Tämä viini on varmuudella yksi vahvarunkoisimmista ja aromikkaimmista Ruedan valkoviineistä, joita olen maistanut. Viini nautittiin paistetun lohen seurassa ja potentiaalia on kyllä selkeästi tuhdimmankin aterian kyytipojaksi. Naian hinnan ollessa euroopassa noin kympin luokkaa, voidaan vain jäädä suu auki hämmästelemään hinnan ja laadun suhdetta.
Masentavana loppuna on pakko jälleen hoilata samaa virttä, kuin aiemminkin. Valitettavasti monopolimme ei tarjoa perusvalikoimansa puitteissa mahdollisuutta tutustua Ruedan Verdejo-viineihin. Suuntaa siis katseet muualle!
