Mauro Reserva 1989

Castilla y Leonin Tudela del Duerossa sijaitsevan Bodegas Mauron takaa löytyy yksi Espanjan tunnetuimmista viinintekijöistä. Mariano Garcia tunnetaan parhaiten legendaarisen Vega Sicilian pitkäaikaisena pääviinintekijänä. Vega Sicilian viinien ohella ja sen jälkeen Garcia on puuhaillut mm. Bodegas Mauron (VdT Castilla y Leon), Bodegas San Romanin (D.O. Toro) sekä Bodega Aalto’n (D.O. Ribera del Duero) parissa. Mauron viineistä löytyy tuoreeltaan paljon muhkean intensiivistä hedelmäisyyttä sekä roimasti tanniinisuutta, joten nautinnollisimmat hetket koittavat vasta useampien vuosien kypsyttelyn jälkeen. Viime joulun aikaan oli juuri sopiva hetki ryhtyä ihmettelemään, mitä mahtaa kuulua 28 vuotta kypsyneelle Mauro Reservalle.

Mauro pitää sisällään pääosin vanhojen köynnösten Tinto Finoa (Tempranillo) sekä kymmenisen prosenttia Syrah’ta. Syrah-köynnökset ovat muuten peräisin Rhônesta Guigalin tiluksilta.

Viinin tuoksua ja makua dominoi tummasävytteinen marjaisuus ja yrttinen mausteisuus. Näiden ohella viinistä löytyy kypsälle viinille tyypilliseen tapaan märkiä lehtiä ja kuivattuja marjoja. Hedelmäisyyden runsas määrä ja raikkaus on tämän ikäiselle viinille melkoinen yllätys. Hapokkuus pysyttelee alueelle tyypilliseen tapaan maltillisena, mutta tasapainottaa mukavasti reilua hedelmäisyyttä. Pehmeäksi taittunut tanniinisektori pysyttelee maltillisesti taustalla. Alueen nykyisiin alkoholitasoihin nähden 13,5% tuntuu maltilliselta, eikä se luonnollisestikaan nosta päätään millään tavalla. Pitkä jälkimaku on täynnä tummia kuivattuja marjoja sekä yrttistä mausteisuutta.

Mauro Reserva 1989 on positiivisessa mielessä hämmentävä tapaus. Lähes 30-vuotiaan viinin poikkeuksellisen raikas ja runsas hedelmäisyys kantaa viiniä hienosti ja iän mukanaan tuomat kypsemmät aromit sekä maut tuovat viinille tyylikästä moniulotteisuutta. Ainoa särö harmoniaan tulee muuhun kokonaisuuteen nähden hieman liiankin kesyn tanniinisektorin suunnasta, jonka pieni lisäsärmä olisi tehnyt paketista jotakuinkin täydellisen. Yhtä kaikki, loistava kumppani joulutunnelmissa nautitulle hirven entrecôtelle. 4 / 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Alta Alella Mirgin Reserva Cava Brut Nature (Alko 14,90 €)

Luomutuotantoon panostavalta Alta Alellalta on hiljattain ilmestynyt kuohuviiniä Alkonkin hyllyille. Tuottajan viinitarhat sijaitsevat Barcelonan pohjoispuolella pienellä D.O. Alellan alueella, upeissa maisemissa meren tuntumassa. Tilan kulmakivi on aina ollut valkoinen Pansa Blanca (Xarel-lo), joka viihtyy erityisen hyvin Alellan kulmilla. Alta Alella on saavuttanut paljon mainetta lyhyessä ajassa, eikä ole lainkaan harvinaista bongailla tuottajan viinejä huippuravintoloiden listoilta.

Mirgin on perinteinen Cava-rypäleiden sekoitus; Pansa Blanca, Macabeo ja Parellada. Pullokypsytys Reservalle tyypilliseen tapaan minimissään 15 kk. Tuoksusta löytyy raikasta omenaa, sitruunaa, hiukan persikkaa sekä Cavalle tyypillistä maamaisuutta. Suussa viini pysyttelee kevyen rakenteensa ansiosta ilmavana ja raikkaana. Ryhtiä tukee reilu hapokkkuus sekä runsas vaahto, minkä jälkeen päästäänkin melko pitkään sitrushedelmäiseen jälkimakuun.

Alta Alella Mirgin on ilahduttavan raikas ja ilmava Cava. Reserva-kypsytetyllä Cavalle tyypilliseen tapaan se pysyttelee enemmänkin hedelmäisissä ja raikkaissa tunnelmissa, paahteisuuden jäädessä hillitysti taustalle. Hyvä aperitiivi kuivien ja raikkaan nuorekkaiden kuplien ystäville sekä luonnollisesti erinomainen kaveri tapas-pöydän ääreen. 3,5 / 5 staraa.

 

 

Viikon Copa – A Coroa Godello (Alko tilausvalikoima 18,41€)

Galiciassa sijaitseva Valdeorras on varmasti yksi Espanjan mielenkiintoisimmista valkoviinialueista ja erityisesti näiden seutujen valkoinen valtalajike Godello tuottaa loistavia viinejä. Godello menestyy erityisen hyvin Pohjois-Espanjan leudommassa ilmastossa sekä savisten, hiekkaisten ja liuskekivisten maaperien rinnetarhoilla. Alkon valikoimista löytyy kirjoitushetkellä kaksi Godelloa; sekä vakiovalikoiman Valdesil että tämä tilausvalikoiman A Coroa ovat laadukkaita ja erinomaisia valintoja.

Useiden sukupolvien viininviljelyperinteiden pohjalta vuonna 2002 perustettu A Coroa on perheomisteinen talo ja tuotanto keskittyy nimeomaan Godelloon. Viinintekijänä toimii pitkän kokemuksen omaava Ángel Sanchez Cuesta.

Lasista nousee melko intensiivinen ja nuorekkaan hedelmäinen tuoksu. Siitä löytyy päärynää, limeä, vaaleata kukkaisuutta sekä pientä mineraalisuutta. Ryhdikäs hapokkuus huolehtii hienosti melko täyteläisen ja runsaan hedelmäisen viinin tasapainosta. Melko pitkä jälkimaku on sitruksinen ja yrttinen.

A Coroa Godello on mainio ja laadukas esimerkki nuorekkaan hedelmäisestä ja muhkean täyteläisestä Godellosta. Tuoreempaa hedelmää diggaileville viini on nautinnollinen jo nyt, mutta rakennetta ja tasapainoa löytyy siinä määrin mukavasti, että pari vuotta kellarin uumenissa rakentaa pakettiin lisää moniulotteisuutta ja syvyyttä. Viini toimi kivasti joulun jälkimainingeissa valmistetun kinkkukiusauksen kyljessä. Tilausvalikoiman lisäksi löytyy ainakin Arkadian Alkon hyllystä. 4 / 5 staraa.

 

 

Viikon Copa – Herencia del Padri 2014 (Alko 19,90 €)

Alkon hyllyille on saatu pari uutta pulloa Prioratin suunnalta. Yksi näistä on kymmeniä viinitiloja Ranskassa omistavan Bernard Magrez’n projekti Katalonian Prioratissa – Herencia del Padri. Viini rakentuu alueelle tyypillisen sekoituksen varaan: Syrah, Garnatxa, Cariñena, Merlot ja Cabernet Sauvignon.

Noin 30-vuotiaat köynnökset ovat kasvaneet Porreran kylän liepeillä, seudun matalammilla tarhoilla (300 m). Kolmen viikon maseraation jälkeen viini on käynyt ja kypsynyt käytetyissä tammitynnyreissä.

Tuoksussa on kypsää tummaa marjaisuutta, päällimmäisenä mustaherukkaa ja mustikkaa. Taustalta löytyy yrttejä sekä pieni hitunen Prioratin llicorella-maaperälle tyypillistä mineraalisuutta. Täyteläinen ja pehmeä makusektori pysyttelee tuoksun suuntaviivoilla. Viiniä ryhdittää melko maltillinen hapokkuus, kypsä  ja pehmeä tanniinisektori sekä maun loppuosassa sekä melko pitkässä jälkimaussakin suuta sekä nielua lämmittävä tunnelma.

Bernard Magrez Herencia del Padri 2014 edustaa pehmeätä ja kypsää sekä nyt jo nätisti korkattavissa ja kulauteltavissa olevaa Priorat-osastoa. Lempeä ja samettinen fiilis jatkuu miellyttävän tasapainoisesti alusta loppuun, vaikka mihinkään erityisen moniulotteisiin meininkeihin viini ei ylläkään. Jos pelkkä takkatuli ei tämän kanssa riitä, kannattaa täräyttää lautaselle tummempaa lihaa grillistä tai vaikka kypsemmäksi hautunutta riistaa. 4/5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Atlantis Albariño (Alko 14,95 €)

Maailmalla tunnetuin ja maineikkain Espanjan valkoviini lienee Rias Baixasin Albariño. Alueen maineen noustua ja viinien myynnin saadessa lisäarvoa jo pelkästä etiketin aluemerkinnästä, on Rias Baixasiin rynnännyt paljon erilaisia tuottajia sieltä ja täältä. Tämä on jossain määrin tasapäistänyt erityisesti edullisten ja keskihintaisten viinien kategoriaa. Yleisesti ottaen Rias Baixasin Albariñoa voidaan kuitenkin pitää varsin varmana valintana ja hyvänä ostoksena.

Alkon hyllyiltä löytyy Vintae-konsernin tuottama Atlantis Albariño. Vintae tuottaa viinejä laajasti eri puolilla Espanjaa ja tunnetaan ehkä parhaiten persoonallisilla kasvokuvilla varustetuista Matsun punaviineistä (El Picaro, El Recio, El Viejo).

Viinin tuoksussa on kypsää hedelmäisyyttä, josta erottuu omenaa, päärynää ja limeä. Suussa runsasta hedelmäisyyttä tasapainottaa raikas hapokkuus ja pieni mineraalinen vivahde. Keskipitkä jälkimaku pyörii raikkaan hedelmäisissä tunnelmissa.

Atlantis Albariño on melko runsaan hedelmäinen ja mukavan hapokas Albariño. Rias Baixasin viineissä se edustaa runsaamman ja kypsemmän hedelmäisyyden tyyliä, joka tekee viinistä helpommin lähestyttävän ja pehmeämmän. Erinomainen viinikaveri erilaisille äyriäisruoille, kuten esim. simpukka- tai katkarapupastalle. 3,5 / 5 staraa.

 

 

Kymmenvuotiaaksi kypsynyt Pintia 2007

Ribera del Dueron ja samalla myös koko Espanjan yksi tunnetuimmista viinitaloista on Vega Sicilia. Talon sivukonttori Pintia sai alkunsa 90-luvun puolivälissä Torossa, kun silloinen Vega Sicilian viinintekijä Mariano Garcia sai tehtäväkseen etsiä talolle sopivia tarhoja Torosta. Ensimmäinen vuosikerta markkinoilla oli 2001 ja vuosituotantomäärä on noussut vuosien saatossa noin 300 000 pulloon. Hetkeä Pintian perustamista myöhemmin Mariano Garcia lopetti Vega Sicilialla ja siirtyi omien, harrastuksina alkaneiden projektiensa pariin (mm. San Róman ja Mauro).

Pintian toiminta pyörii vahvasti Vega Sicilian periaatteiden mukaisesti, mutta viininä Torossa sen voidaan ajatella edustavan hieman modernimpaa ja elegantimpaa päätyä. Kirjoittelin blogiin muutama vuosi sitten tuolloin kymmenen vuoden ikään ehtineestä vuosikerrasta 2003 ja nyt korkkausvuorossa oli niinikään 10-vuotias 2007.

Viinin rypäleet tulevat melko vanhoista (n. 40-60-vuotiaista) ja varttamattomista Tinta de Toro-köynnöksistä. Viini on kypsynyt 12 kk uusissa tammitynnyreissä, joista 70 % on ollut ranskalaista ja 30 % amerikkalaista tammea. Tuoksusta löytää tummaa kirsikkaa, karhunvatukkaa, paahteisuutta, tupakkaa ja nahkaa. Selkeitä ikääntymisen piirteitä on havaittavissa, mutta toisaalta hedelmäsektorilla on vielä paljon virtaa. Alkoholia löytyy Torolle tyypillisesti se 15 % ja selkeä lämmöntunne on havaittavissa jälkimaussa. Pintialle tuttuun tyyliin melko runsas tanniinisuus on nätisti kypsynyttä, pehmeää ja poikkeuksellisen hienojakoista.

Pintia 2007 on selkeästi parempi ja tasapainoisempi kokonaisuus, kuin lämpimämmän vuoden 2003. Hedelmää, tanniineja ja jo tässä vaiheessa mukavasti integroitunutta tammea löytyy vielä siinä määrin, että muutaman vuoden jatkokellaroinnille löytyy perusteet. Toisaalta viinissä on juuri nyt mukavan napakka puraisu, joka osaltaan ryhdittää pakettia. Lataa lautaselle jotain isompaa lihaa, ronskimpaa riistaruokaa tai sitten vaan fiilistellen kypsytettyjen juustojen seurassa. 4 / 5 staraa.

Bierzon parhaimmistoa – La Vizcaína El Rapolao 2013

Kun Bierzosta hakee hieman kepeämpää ja elegantimpaa punaviiniä, on koordinaatteja hyvä ruuvata esim. viinitaikuri Raúl Pérezin lukuisien projektien suunnille. La Vizcaína on Raúl Pérezin ja Cesar Marquezin yhteistyöprojekti ja El Rapolao taas pitää sisällään “field blend”-tyyppisesti pääosin Menciaa sekä pieniä määriä Bastardoa ja Garnacha Tintoneraa. Köynnökset sijaitsevat pohjoiseen suuntautuvalla, hieman viileämmällä tarhalla.

Tarhatyöskentely ja valmistusprosessi on noudatellut Pérezille tuttuun tapaan minimaalisen käpälöinnin linjaa. Rypäleet ovat kasvaneet 90-100-vuotiaissa köynnöksissä ja viini on käynyt läpi parin kuukauden mittaisen maseraation sekä käymisen isoissa foudre-tynnyreissä. Kypsytys 10-12 kk käytetyissä ranskalaisissa 500 litran tammitynnyreissä. Vuosituotanto yltää noin 2500 pulloon.

Bierzon Mencia-voittoiseksi viiniksi lasista löytyy keskimääräistä hailakampi rubiininpunainen väri. Intensiivinen tuoksu jossa punaista kirsikkaa, mustaherukkaa, savua, havuja ja mineraalisuutta. Suussa keskitäyteläinen viini on erittäin mehukas, raikas ja punasävytteisen marjaisa. Kypsä ja pehmeä tanninisuus hiippi loppumakuun mukaan. Yrttisyys, metsäisyys ja napakka hapokkuus on nätisti esillä myös pitkässä jälkimaussa.

Raúl Pérez ja Cesar Marquez ovat onnistuneet vangitsemaan pulloon loistavan raikasta Mencia-meininkiä, josta löytää kiehtovaa moniulotteisuutta sekä poikkeuksellisen mainion kulauteltavuuden. Pullo lähtee Espanjassa mukaan parilla kympillä, Suomessa en ole ainakaan toistaiseksi nähnyt missään. Täräytin viinille kaveriksi grillattua possua saslik-vartaiden muodossa, onnistunut kombo sekin. 4,5 / 5 staraa.

 

Naturaalia Xarel-loa Kataloniasta – Clos Lentiscus Perill Blanc 2016

Naturaaliviinit ovat selkeässä nosteessa vähän siellä sun täällä ja myös Kataloniassa ollaan oltu tiiviisti ajan hermolla asian suhteen. Vieraillessani keväällä Barcelonan loistavassa naturaaleihin ja biodynaamisiin viineihin keskittyvässä viinibaari L’anima del Vi:ssä bongasin muutaman viinikaverin hehkuttamaa Clos Lentiscusin Xarel-loa hyllyllä. Kun viini ei ollut lasimyynnissä, eikä lyhyt visiitti tällä kertaa mahdollistanut pullollisen kumoamista, päätin hankkia putelin myöhemmin kotiin ja maistella kaikessa rauhassa – kyllä kannatti.

Garrafin luonnonpuistossa, Penedesissä sijaitseva perheomisteinen Clos Lentiscus panostaa vahvasti biodynaamisuuteen ja luonnonmukaisuuteen. Vuodesta 2010 viinit ovat olleet ns. naturaaleja, eli prosessia ei käpälöidä missään vaiheessa, eikä viinin valmistuksessa käytetä mitään lisättyjä aineita. Clos Lentiscus panostaa 20 ha tiluksillaan paikallislajikkeisiin, kuten Xarel-lo, Malvasia de Sitges, Sumoll jne. Perill Blancin rypäleet tulevat vanhoista, noin 80-vuotiaista Xarel-lo-köynnöksistä ja viini on käynyt sekä kypsynyt sakkojensa kanssa amforassa puolisen vuotta.

Suodattamattomalle ja kirkastamattomalle viinille tyypillisen samea keltainen väri. Erittäin kiehtova ja intensiiviinen omenainen tuoksu, lisäksi limeä sekä pientä keltaluumuisuutta taustalla. Paletilla puhtaan hedelmäinen, tiukan hapokas ja upean puhdaspiirteisen omenainen tapaus. Loppua kohden kyytiin hyppää myös pieni mausteisuus. Syvyyttä sekä persoonallisuutta riittää yllin kyllin ja maku kestää suussa erittäin pitkään.

Clos Lentiscus Perill on erinomainen naturaali Xarel-lo, joka ei paukuttele henkseleitä alleviivaamalla naturaalia luonnettaan, vaan keskittyy tuomaan erinomaisella tavalla esiin Xarel-lon puhdaspiirteisen omenaisia ominaisuuksia. Kun tämä kaikki yhdistyy nätisti kasassa pysyvään rakenteeseen ja hallitun oksidatiivisiin piirteisiin, voidaan todeta paketin onnistuneen erinomaisesti. Pulloja irtoilee Espanjassa kauppojen hyllyiltä noin 14 euron pulituksella. 4,5 / 5 staraa.

 

Monien vivahteiden Montsant

Prioratia ympäröivä Montsant jää useimmiten tunnetumman naapurinsa varjoon ja summamutikalla sieltä täältä viinejä maistellen ei saa kovinkaan kattavaa käsitystä alueen diversiteetistä ja monivivahteisuudesta. Prioratin viinien laatua ja kovaa tasoa ei ole syytä kiistää, mutta Montsantiin hieman syvemmälle porautumalla päätyy havaitsemaan huomattavan suuria eroja eri ala-alueiden viljelyolosuhteissa, tutustumaan erittäin mielenkiintoisiin tuottajiin sekä hankkimaan Prioratia paremman hinta-laatusuhteen viinejä. Montsantin kiinnostavuutta lisää myös paikallisten tuottajien innovatiivisuus ja uskallus erilaisiin kokeiluihin.

Vuonna 2001 D.O. -luokituksen saaneen Montsantin tuotantoprofiili on hyvinkin pitkälti Prioratin kaltainen; käytetyt lajikkeet ovat jotakuinkin samat ja jakautuminen eri viinityylien välilläkin samoilla linjoilla; 94% punaviiniä, 6% valkoviiniä ja hyvin minimaalinen määrä roseeviiniä. Siinä missä Prioratin maaperä on voittopuolisesti liuskekiveä, Montsantista löytyy huomattavasti laajempi kirjo erilaisia maaperäkoostumuksia; kalkkikiveä, punaista liuskekiveä, savea, graniittia. Korkeimmillaan alueella noustaan noin 700 metriin ja maantieteellisesti Prioratia laajempi alue mahdollistaa myös suurempia ilmastollisia mikrovaihteluita. Eteläosa on selkeästi lämpimämpi, kun taas pohjoisessa viileämpi ilmasto tuottaa viineihin enemmän raikasta hapokkuutta ja tiukempaa rakennetta. Itä-länsi-suunnassa vuotuinen sademäärä eroaa eri alueiden välillä noin 200-250 mm. Nämä kaikki osatekijät saavat aikaan sen, että Montsantin viineistä löytyy yllättävänkin suuria keskinäisiä ja alueellisiin olosuhteisiin pohjautuvia eroja.

Yksi kevään 2017 Katalonian viinireissun mielenkiintoisimmista tasting-seteistä koettiin, kun alueen kovimpiin viinintekijäguruihin lukeutuva ja aiemmin mm. Alvaro Palacios’n pääenologinakin toiminut Joan Asens (Orto Vins) ja Pep Aguilar (Celler Comunica) pitivät silmiä avaavan tastingin Montsantin viineistä. Punaviinien osalta maistelimme yhdeksän eri alueilta, eri korkeuksilta, erilaisista maaperistä ja erilaisista ilmasto-olosuhteista tulevaa viiniä. Toki viinien välillä oli myös viininvalmistuksellisia eroja. Jonkin verran vuosien varrella Montsantia kulautelleena en siltikään olisi uskonut näin suuriin alueen sisäisiin variaatioihin!

1. Vins Nus Siuralta Rouge 2015 100% Garnatxa Cornudellasta, maaperä punaista savea, kokonaisten rypäleterttujen käyminen terästankeisssa ja amphorassa. Alueen maaperä kehittää viiniin metallinterävää hapokkuutta, tuoksusta löytyy selkeätä kukkaisuutta, ja mausta puhdasta hedelmäisyyttä sekä yrttejä. Hinta noin 12 €

2. Cellers Sant Rafael Solpost 2008 Garnatxaa, Cariñenaa, Cabernet Sauvignonia Pradellista. Maaperä kalkkikiveä ja savea, kypsytys 12 kk tammitynnyreissä. Ikä on jo ehtinyt tuoda viinin väriin tummien sävyjen sekaan tiilenpunaa. Melko intensiivinen tuoksu, jossa tummaa hedelmää ja tammea. Iästään huolimatta kompakti ja tiivis rakenne, reilusti kypsiä tanniineja ja melko pitkä jälkimaku.

3. Celler Comunica ´Comunica´ 2014 Garnatxa Peluda, Cariñena. Graniittinen maaperä Can Figuerassa tuo viineihin enemmän hapokkuutta ja tiukempaa rakennetta. Tumma rubiininpunainen väri ja tuoksu avoin sekä runsaan hedelmäinen ja yrttinen. Maussa tuoksun runsauteen nähden yllättävänkin kiinteä ja fokusoitunut meno, jota johtaa raikas ja intensiivinen hedelmäisyys. Reilu hapokkuus säilyttää raikkauden loppuun saakka ja tyylikäs, keskipitkä jälkimaku viimeistelee nätin kokonaisuuden.

4. Josep Grau Viticultor La Florens 2015 100% Garnatxa. Maaperä kalkkikiveä ja savea. Kypsynyt isoissa tammitynnyreissä. Tumman rubiininpunainen väri, tuoksussa syvän tummaa hedelmäisyyttä, maku tiivis ja vielä hieman pidättyväinen. Upean hienojakoinen ja kypsä tanniinisektori, pitkä villiyrttien sävyttämä jälkimaku. Paljon potentiaalia myös kypsytykseen.

5. Celler Cedó Anguera Clònic Carinyena 2014 100 % Cariñena. Savivoittoinen kalkkikivimaaperä. Syvä tumma marjaisuus, tasapainoinen rakenne, hiukan aiempia kepeämpi kokonaisuus, jossa hienojakoinen ja tyylikäs tanniinirakenne.

6. Vinyes d’en Gabriel Coma Baldà 2014 100 % Cariñena. Maaperä kalkkikiveä, savea ja pinnassa mukulakiveä. Tumman rubiininpunainen väri, tuoksussa kypsää tummaa hedelmää, reilun tanniinnen viini. Erittäin intensiiviinen maku, jossa mukana myös savua, ja tummaa taatelia. Tässä vaiheessa vielä hyvin nuori viini, joka tarvitsee aikaa.

7. Mas de l’Abundancia ´Abundà´ 2012 Garnatxa, Cariñena, Cabernet Sauvignon. Rautapitoinen maaperä, jossa yhdistelmä savea, kalkkikiveä ja liuskekiveä. Muita leveämpi ja avoimempi tyyli, josta löytyy runsaasti makeaa ja kypsää hedelmää.

8. Agricola Aubacs i Solans Sindicat de la Figuera 2015 100 % Garnatxa, jossa ei tammikypsytystä lainkaan. Puhtaan hedelmäinen ja ilahduttavan raikas tyyli. Paljon pehmeää hedelmäisyyttä ja leppoisan pehmeät tanniinit. Kulauteltavuus huippuluokkaa, eikä alkoholin määrää (15%) huomaa sitten niin millään. Puhdaspiirteistä Garnatxaa ilman maskia ja todellinen huippuostos Espanjan 8 € hinnalla!

9. Celler Acústic Braó 2014 Cariñena, Garnatxa. Maaperä savea, hiekkaa, mukulakiveä. Rypäleet kerätty monilta eri alueilla sijaitsevilta tarhoilta. Syvä rubiininpunainen väri, tumma ja intensiivinen hedelmäisyys, jossa myös kahvia ja makeata mausteisuutta. Runsas, täyteläinen, kypsän hedelmäinen ja mausteinen. Muita selkeästi kansainvälisempi tyyli, ja kas kummaa, jenkkimarkkinat vetävät.

Punaisten jälkeen siirryttiin illalliselle aina loistavaan Celler de l’Aspiciin ja jatkettiin muutamien Montsantin valkoviinien parissa.

1. Etim el Destí 2015 Co-operatiivin isomman tuotantomäärän sekoitus, jossa mukana Macabeu, Garnatxa Blanca ja Chardonnay. Helposti lähestyttävä ja suoraviivainen paketti kypsää omenaa, hieman eksoottisempaakin hedelmää ja hiukan kukkaisuutta.

2. Vinyes Domènech Rita 2016 Yli 50-vuotiaiden köynnösten Garnatxa Blancaa maaperästä, jossa savea, liuskekiveä ja kalkkikiveä. Kypsytys 4 kk ranskalaisessa tammessa. Omenaa, keltaista luumua ja häivähdys ananasta. Suutuntuma selkeästi runsaampi, hapokkuus melko maltillinen, maun loppua kohden mukaan yrttinen ja paahteinen vivahde, joka rakentaa viinille myös syvyyttä.

3. Orto Vins Blanc D’Orto 2015 40-60-vuotiaden köynnösten Garnatxa Blancaa kalkkikivisestä maaperästä. Alkoholikäymisen jälkeen 7 kk:n sakkakypsytys terästankeissa. Edellistä raikkaampi ja kepeämpi tuoksu, jossa päävastuussa sitruuna ja omena. Kepeämpi suutuntuma, hapokkuutta ja myös mineraalisuutta selkeästi enemmän mukana. Erinomaisen tasapainoinen viini.

4. Orto Vins Brisat 2013 Niinikään 40-60-vuotiaiden Garnatxa Blanca-köynnösten antia lähinnä kalkkikivisestä maaperästä. Alkuun n. 24 tunnin maseraatio ja sen jälkeen käyminen toisen ja kolmannen vuoden tammitynnyreissä sekä 7 kk:n sakkakypsytys. Runsaampi ja monivivahteisempi tuoksu, jossa kypsää sitruunaa, kuivattua omenaa, mehiläisvahaa ja appelsiininkuorta. Hiukan edellistä runsaampi suutuntuma ja öljyisempi tekstuuri, mutta nätti hapokkuus huolehtii raikkaudesta. Todella kiehtova ja moniulotteinen sekä pitkä maku, joka rakentuu tuoksun suuntaviivoille. Upea, moniulotteinen viini, joka irtoaa Espanjassa hämmästyttävän edulliseen 15 € hintaan!

Näiden jälkeen mukaan saatiin lisää alueen tunnettuja viinintekijöitä, kun mukaan liittyi omia ja Joan Asensin kanssa yhteisiäkin viiniprojekteja puuhaileva Alfredo Arribas (mm. Portal del Priorat). Arribas kaateli laseihin Trossos Tros Blanc 2012:a, savisen ja kalkkikivisen maaperän 80-vuotiaista köynnöksistä puristettua Garnatxa Blancaa. Kypsytys 10 kk ranskalaisessa tammessa. Viinin vuosituotanto yltää vaivaiseen 1673 pulloon ja hinta pyörii Espanjassa noin 40 € paikkeilla. Maistelluista valkoviineistä selkeästi täyteläisin sekä ainoa reippaammin tammea tuoksussa ja rakenteessa esittelevä viini. Kypsää omenaa, sitruunaa, ananasta ja paahteista tammea. Viinistä löytyy mukavasti nyansseja lyhyenkin dekantoinnin jälkeen, vaikka pientä pidätteleväisyyttä onkin havaittavissa. Kyseessä on selkeästi ison rakenteen ja potentiaalin viini, joka kaipaisi vielä vuoden tai pari lisäkypsyttelyä yltääkseen parhaimpaansa.

Montsantin valkkaritykittely päätettiin vähintäänkin mielenkiintoisen ja kokeilevamman viinin parissa, nimittäin laseihin lorisi vielä Celler Comunican La Púa 2016. Tämä viini on sekoitus terästankeissa käynyttä Garnatxa Blancaa (85%) ja punaista Garnatxaa (15%) 8 kk:n sakkakypstyksellä ryyditettynä. Puhtaan omenainen, persikkainen, hiukan savuinen ja mausteinen paketti, josta löytyy melko runsas tekstuuri, raikkaan pirteä hapokkuus ja loppua kohden hieman yrttinenkin meininki. Jälleen todella kiehtova ja täysin aiemmista poikkeava viini.

Olipahan taas mahtava ilta paikallisten viinigurujen seurassa ja samalla silmiä avaava kokemus Montsantin viinien moninaisten vivahteiden parissa.

(Katalonian viinimatkan järjestelyistä vastasivat Espanjan Ulkomaankaupan Instituutti (ICEX) sekä paikalliset viinijärjestöt)

Raikasta ja puhtaan hedelmäistä Prioratia – Fredi Torres Priorat Classic 2014

Fredi Torres on mielenkiintoinen viinintekijä, joka tuntuu saavan viineihinsä jollain selittämättömällä tavalla hienoja vivahteita, eläväisyyttä ja raikasta hedelmäisyyttä. Hepulla on meneillään jos jonkinmoisia viiniprojekteja ympäri Espanjaa ja Ribeira Sacran Silice Viticultores-projektia hehkuttelinkin jokunen tovi sitten blogissa (→ Kiehtovaa Menciaa Ribeira Sacrasta – Silice Viticultores Silice 2014). Katalonian reissulla satuin syömään illallista Falsetin loistavassa Celler de l’Aspicissa ja paikan tunnetusti mahtavasta viinivalikoimasta tuli ostettua muutama helmi mukaan matkalaukkuun. Yksi kotiin matkanneista pulloista oli Fredi Torres Priorat Classic 2014.

Priorat Classicin rypäleet ovat kasvaneet Gratallopsin nurkilla. Mukana on Garnatxaa (75%), Cariñenaa (20%), Syrah’ta (3%) ja pieni pläjäys valkoisia rypäleitä (2%).  Kuten yleensä muutenkin, myös Fredi Torresin Prioratin vinkut duunaillaan hyvin minimaalisia käpälöintitaktiikoita noudatellen, ilman suodatuksia ja kirkastuksia. Myöskään tammea ei haluta nostaa parrasvaloihin. Tästäkin viinistä vain 15% on kypsynyt noin 10 kk tammitynnyreissä ja loppu on lepäillyt terästankeissa.

Lasista nousee erittäin kiehtova tuoksu, josta löytyy kypsää karhunvatukkaa, tummaa kirsikkaa, yrttejä ja pientä savuisuutta. Maussa korostuu raikas, puhdas ja mehukas hedelmäisyys. Suutuntuma on pehmeä, yrttinen klangi ja pieni mineraalisuus tuovat lisää syvyyttä. Ryhdistä pitää huolen kypsä ja pehmeä tanniinisuus sekä hyvin pakettia tasapainottava hapokkuus. Alkoholitasokin pysyttelee Prioratin punaviineille alhaisissa 13,5% lukemissa.

Fredi Torres Priorat Classic 2014 on ilahduttavalla tavalla puhtaan hedelmäistä ja raikasta tavaraa. Kaikki palikat asettuvat nätisti paikalleen ja viinin dokabiliteettihan on suoraan seitsemännestä taivaasta. Kaiken kaikkiaan poikkeuksellisen raikas ja selkeästi hedelmäisyyteen fokusoiva Prioratin punkku ja todella loistava ostos Espanjasta noin kympillä. 4 / 5 staraa.