Viikon Copa – Chakana Nuna Estate Cabernet Franc (Alko 14,20 €)

Argentiinan punaviineissä Malbec jyrää vahvalla otteella, mutta tarhoilta löytyy  toki muitakin lajikkeita. Yksi näistä muista on Cabernet Franc, joka yltää vain vajaan prosentin osuuteen Argentiinan punaviinitarhoista. Chakana Nuna Estate Cabernet Franc tulee biodynaamisesti viljellyiltä tarhoilta Mendozasta ja on käynyt sementtitankeissa sekä kypsynyt 10 kk käytetyissä isoissa tammitynnyreissä.

Tuoksusta löytyy tummia marjoja, pippurista mausteisuutta ja yrttejä. Maku on odotetusti täyteläinen, mutta silti sopivan raikas ja mausteinen. Lisää tasapainoa löytyy ryhdikkäistä hapoista sekä kypsistä tanniineista, eikä alkoholikaan pääse (13%) henkseleitä paukuttelemaan.

Chakana Nuna Estate Cabernet Franc tarjoilee mukavaa vaihtelua Malbecin kyllästämään Argentiinan punaviinisektoriin. Viini edustaa odotetusti ronskimpaa ja täyteläisempää Cabernet Franc-meininkiä, kuin vaikkapa Ranskan lajitoverinsa, mutta on silti miellyttävän tasapainoinen ja ryhdikäs tapaus. Mainio lämmittelyviini alkusyksyn grillailuihin tai miksei viileiden iltojen lämmikeeksi sellaisenaankin. 3,5 / 5 staraa.

 

 

 

VDP Grosses Gewächs Vorpremiere Wiesbaden 26.-28.8.2018 – Uudet vuosikerrat ennakkomaistelussa

VDP:n parhailta Grosse Lage-tarhoilta tulevien kuivien viinien (sokeria alle 9g/l), eli Grosses Gewächsien (GG) uusia vuosikertoja aletaan iskemään markkinoille syyskuun alussa. Ennen virallista julkaisupäivää järjestettiin vuosittainen GG Vorpremiere tapahtuma Wiesbadenin Kurhausissa. Kolmipäiväisen tapahtuman aikana oli tänä vuonna mahdollisuus maistaa ennakkoon 426 Grosses Gewächsiä ympäri Saksaa. Valkoviineissä tuoreimmat ovat siis vuosikertaa 2017 ja punaisissa 2016. Kaikki VDP-tuottajat eivät tuo markkinoille tuoreimpia vuosikertoja vielä tässä vaiheessa, joten valkoisissa oli maistettavana myös joitain vanhempia vuosikertoja, lähinnä vuodelta 2016 ja punaisissa vuosikertaa 2015.

Vuosikerta 2017 oli Saksassa(kin) varsin haasteellinen. Kevätpakkaset tuhosivat keskimääräistä aikaisemmin ilmaantuneita silmuja ja kun tähän lisätään myöhemmin tulleet rankkasateet sekä raekuurot, putosi satomäärä lähes vuoden 2010 tasolle. Tuottajien raportoimat satomäärien pudotukset ovat liikkuneet 20%:n ja 50%:n välillä normaaliin verrattuna. Hankalien olosuhteiden vuoksi tunnelma on ollut hieman hermostunut ja odotukset maltillisia.

Ehdin maistamaan läpi 286 viiniä, joten sain muodostettua melko hyvän yleiskuvan vuosikerran 2017 luonteesta. Yleisesti ottaen vuoden 2017 GG-taso on varsin hyvä ja odotuksiin nähden jopa yllättävän hyvä. Hankala vuosi näkyy lähinnä tuottajien välisinä laatuvaihteluina, joita esiintyy joillakin alueilla vähemmän ja taas toisilla selkeästi enemmän. 2017 vaikuttaa olevan viinintekijöiden vuosikerta, eli laatutaso vaihtelee enemmänkin tuottajakohtaisesti, kuin tarhakohtaisesti. Ei liene myöskään sattumaa, että juuri tällaisena vuonna erityisesti kokeneemmat tekijat ovat onnistuneet hyvin.

Alueiden välisessä vertailussa valkoviineissä tasaisimman korkealaatuinen esitys löytyy Nahesta. Heikkoja lenkkejä ei juurikaan ollut, mutta erityisen hyvin ovat onnistuneet Dönnhoff (Höllenpfad im Mühlenberg, Krötenpfhul, Dellchen, Brücke, Hermannshöhle, Felsenberg), Schlossgut Diel (Goldloch), Gut Hermannsberg (2016 Hermannsberg, Bastei, Rotenberg, Steinberg, Kupfergrube, Felsenberg) ja Schäfer-Fröhlich (Halenberg, Frühlingsplätzchen, Felseneck, Stromberg, Kupfergrube).

Myös Pfalzissa työn jälki on melko tasavarman laadukasta, joukosta erottuivat Ökonomierat Rebholz (Im Sonnenschein, Ganzhorn in Sonnenschein, Kastanienbusch), Acham-Magin (Pechstein, Jesuitengarten, Ungeheuer, Kirchenstück), Dr. Bürklin-Wolf (2016 Reiterpfad in der Hohl, Ungeheuer, Pechstein), hieman runsaamman rakenteen Philipp Kuhn (Schwarzer Hergott, Kirschgarten, Saumagen) ja Weissburgundereissa aivan omaa luokkaansa ollut Kranz (Kalmit).

Rheinhessenissä laatu on jo hieman vaihtelevampaa ja parhaimmat olivat yllätyksettömästi Keller (Morstein, Hipping), Wittmann (Aulerde, Kirchspiel, Brunnenhäuschen, Morstein), Kühling-Gillot (Hipping, Pettenthal, Rothenberg) ja Stefan Winter (Geiersberg, Leckerberg, Kloppberg).

Rheingaussa menetettiin paljon satoa ja laatuvaihtelua esiintyy. Vakuuttavimpia olivat Künstler (Hölle, Kirchenstück, Berg Rottland, Berg Schlossberg), Robert Weil (Gräfenberg), Balthasar-Ress (Nussbrunnen, Berg Rottland), Peter Jakob Kühn (2016 Jungfer, Doosberg, St. Nikolaus) ja Barthilla (2016 Hassel vakuuttavampi, kuin 2017 Wisselbrunnen, Schönhell) sekä August Kesslerillä (Berg Roseneck, Berg Schlossberg, Seligmacher) myös varsin hyvä potentiaali, joskin Kesslerin viinit varsin konsentroituneita ja voimakkaita.

Moselista löytyi kaikkein eniten laatuvaihteluja; joukosta löytyi todellisia huippuja, mutta myös heikompia esityksiä. Yksi koko maistelun kovimmista oli Heymann-Löwenstein (Kirchberg, Stolzenberg, Röttgen, Uhlen Laubach, Uhlen Blaufüser Lay), erinomaisia esityksiä löytyi myös Knebeliltä (Röttgen), Fritz Haagilta, (Juffer, Juffer Sonnenuhr), Nik Weis St. Urbans-Hofilta (Bockstein, Saarfeilser Marienberg, Laurentiuslay, Layet), Grans Fassianilta (Hofberg, Trittenheimer Apotheke, Laurentiuslay), Peter Lauerilta (Kupp, Schonfels, Feils) ja myös Dr. Loosen (Erdener Treppchen, Erdener Prälat, Ürziger Würzgarten, Wehlener Sonnenuhr, Graacher Himmereich, Graacher Domprobst, Johannisbrunchen) varsin hyvässä vireessä.

Frankenin Silvanereiden taso osoittautui pääosin varsin mainioksi, mutta monet viineistä tulevat tarvitsemaan tavallista pidemmän ajan avautuakseen kunnolla; kärkikastia Horst Sauer, Hans Wirsching (2016 Kronsberg, Julius-Echter-Berg), Paul Weltner (Küchenmeister Hoheleite) sekä Zehnthof-Luckert (Maustal).

© VDP

Saksan punaviinien taso on ollut nousussa jo pitkään erityisesti Spätburgunderin osalta ja GG-taso oli nytkin äärimmäisen kova. Maistelin läpi Spätburgunderit Frankenista, Badenista, Ahrista, Rheinhessenistä ja Pfalzista. Koska vuosikertojen 2016 ja 2015 olosuhteet ovat olleet helpommat, löytyy näistä myös vähemmän tasovaihteluja. 2015 vuosikerran viinit tuovat esiin hyvin lämpimän vuoden täyteläistä ja voimakasta profiilia, joka yhdistyy erinomaiseen tasapainoon sekä pitkään kypsytyspotentiaaliin. Vuoden 2016 GG:t ovat taas rakenteeltaan kevyempiä, hyvin elegantteja ja hieman nopeamman kehityskaaren tavaraa.

Joissain viineissä on vielä havaittavissa pientä säätämisen tarvetta tammen suhteen, mutta tälläkin osa-alueella on menty viime vuosina huomattavasti parempaan suuntaan. Alueena Pfalz haastaa jo vahvasti perinteisempiä punaviinialueita Badenia sekä esim. Ahria. Pfalzista huikeimpiin esityksiin ylsivät todella loistava Friedrich Becker (2015 Heydenreich, Kammerberg, Sankt Paul), hieman kevyemmän rakenteen Knipser (2014 Mandelpfad, Kirschgarten) sekä Basserman-Jordan (2015 Ölberg-Hart).

Muutamien Rheinhessenin ja Frankenin Spätburgundereiden joukosta esiin nousivat erityisesti J. Neus (Horn), odotetusti lineaarisempaa tyyliä edustava Rudolf Fürst (Schlossberg, Centgrafenberg, Hundsrück) sekä hieman leikkisämpi ja helpommin lähestyttävä Zenthof-Luckert (Maustal).

Ahrissa ilopilkkuja odotetusti Jean Stodden (Herrenberg, Rosenthal), Meyer-Näkel (Sonnenberg, Silberberg, Kräuterberg, Pfarrwingert) sekä keveympää tyyliä edustava J.J. Adeneuer (Rosenthal, Gärkammer). Badenin vakuuttavimmat Franz Keller (Enselberg, Eichberg, Kirchberg, Schlossberg), Salwey (2015 Kirchenberg, Henkenberg) sekä luonnollisesti Bernhard Huber (Bienenberg, Sommerhalde, Schlossberg, Bienenberg Wildenstein), jonka viineissä on aiempiin muistikuviini verrattuna nyt vähemmän tammea ja enemmän eleganssia.

Yleisesti ottaen siis varsin lupaavat vuosikerrat ja varsinkin 2017 osalta on mielenkiintoista seurata hintojen kehitystä tavallista niukemman saatavuuden vuoksi.

Viikon Copa – Kolme rapuviiniä

Rapukausi on meneillään, joten on paikallaan iskeä blogiin parit rapuviinisuositukset. Parhaiten rapujen kanssa toimivat raikkaat ja kontrolloidun hedelmäiset viinit, joista löytyy ryhdikästä rakennetta, muttei kuitenkaan liikaa rapujen hienovaraisia makuja alleen jyräävää aromaattisuutta. Tämä kolmikko pärjää rapujen kyljessä erinomaisesti.

Granbazán Etiqueta Ámbar Albariño (Alkon tilausvalikoima 19,90 €)

Tyylikäs ja takuuvarman laadukas Rias Baixasin Albariño. Tasapainoisesta paketista löytyy sitruunaa, ananasta, persikkaa sekä pieni pläjäys merellistä mineraalisuutta.

Bel Echo by Clos Henri Terroir Broadbridge Sauvignon Blanc (Alkon erikoiserä 22,40 €)

Sancerresta tunnetun Bourgeoisin perheen astetta tyylikkäämpi Uuden-Seelannin Sauvignon Blanc, jonka sitruksinen hedelmäisyys saa kylkeensä hieman trooppisten hedelmien vivahteita.

Kühling-Gillot Oppenheimer Riesling (Alko 20,99 €)

Rheinhessenin arvostetuimpiin viinintekijöihin kuuluvan Carolin Spanier-Gillot’n työn jälkeen on helppo luottaa. Oppenheimer Rieslingistä löytyy kypsiä vihreitä omenoita, hiukan persikkaa, mineraalisuutta sekä usein myös petrolia.

(kuvat: Alko)

10 vuotta kypsytetty rosé – Viña Tondonia Rosado Gran Reserva 2008

Lopez de Heredia Viña Tondonia kuuluu maailman kiehtovimpien viinitalojen joukkoon ja perinteisempää tyyliä edustavat viinit ovat aina upeita elämyksiä. Talolta löytyy myös aina silloin tällöin markkinoille putkahtava rosé, joka on pitkään ollut itsellänikin maistamatta aavistuksen hankalan saatavuuden vuoksi. Keväällä 2018 heilahti markkinoille vuosikerran 2008 Rosado Gran Reservaa 13200 pullon erä ja sain vihdoinkin paikattua aukon Tondonia-sivistyksessäni.

Vuosikerta 2008 koostuu Garnachasta (60%), Tempranillosta (30%) ja Viurasta (10%). Kypsytys Tondonialle tyypilliseen tapaan pitkään ja hartaasti, mikä tarkoittaa tämän rosadon kohdalla 4 vuotta tammitynnyreissä ja loppua kuutta vuotta pullossa.

Alkuun hieman pidättyväinen ja ujo tuoksu alkaa avautumaan viinin hengitettyä hetken aikaa lasissa. Tuoksusta nousee esiin kuivattua mansikkaa, appelsiininkuorta, hunajaa ja toki myös tammea. Makusektorilla kuiva ja hapokas sekä eläväinen viini rakentuu tasapainoiseksi paketiksi kypsää ja tyylikkäästi ikääntynyttä hedelmäisyyttä, raikasta hapokkuutta sekä pientä ikeniä kipristelevää tanniinisuutta. Loppua kohden esiin tulee myös pientä bitterisyyttä ja melko pitkä jälkimaku rakentuu kuivattujen marjojen ympärille.

Tondonia Rosado Gran Reserva 2008 jaksoi ihmetyttää useamman päivän ajan ja on varmasti omalla kohdallani yksi monimutkaisimmista ja mielenkiintoisimmista roseeviineistä koskaan. Tyylillisesti kyseessä tosin on enemmänkin vanhan koulukunnan Clarete-tyyppinen viini, kuin niinkään moderni rosé. Runsas, rouhea ja valtavirrasta poikkeava tyyli jakanee mielepiteitä puolesta ja vastaan, mutta makuja ja moniulotteisuutta viinistä löytyy vaikka muille jakaa.  Maistamisten ehdotonta “must-osastoa”, jos sattuu tulemaan vastaan. 4/5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Argyros Santorini Assyrtiko (Alko 24,90 €)

Argyros Santorini AssyrtikoSantorinin Assyrtikot ovat olleet kova juttu viinipiireissä jo jonkin aikaa. Kuuman ja kuivan saaren kyky tuottaa upean hapokkaita, vulkaanisen mineraalisia ja maukkaan sitruksisia viinejä yllättää kenet tahansa. Pienen saaren tuotantomäärät ovat luonnollisesti pieniä, eikä Santorinin viinejä ole liiaksi meilläkään päin nähty. Heinäkuun erikoiserien mukana tuli ilouutinen, sillä hyllyihin singahti Argyros Santorini Assyrtiko.

Intensiivinen tuoksu tuo nenään sitrushedelmiä, hiukan omenaa, mineraalisuutta ja yrttejä. Tiukan ryhdikäs viini rakentaa suussa erinomaisen tasapainon tyylikkään mineraalisuuden, maukkaan hedelmäisyyden sekä pirteän hapokkuuden välille. Pitkä jälkimaku pyörii mineraalisissa ja yrttisissä tunnelmissa.

Argyros Santorini Assyrtiko on erittäin laadukas ja erinomainen esimerkki Santorinin Assyrtikojen kiehtovuudesta. Kaikki olennaiset palikat ovat osuneet nätisti paikalleen. Loistava kaveri grillattujen kasvisten, merenelävien ja vaalean kalan kylkeen. 4,5 / 5 staraa.

4,5 staraa

 

Viikon Copa – Generación 76 Organic Tempranillo (Alko 13,30 €)

Tempranillokin taipuu moneen, kun sille vain annetaan mahdollisuus. Tuhtien sekä reippaasti tammitettujen Tempranillojen varjoon ovat jääneet nuorekkaan hedelmäiset ns. Joven-kategorian viinit, joiden raikas makuprofiili sopii erityisen hyvin kesäisiin tunnelmiin. Alkonkin hyllyiltä löytyy muutama hyvä esimerkki ja yksi näistä on Aragoniasta tuleva, vegaaneillekin sopiva luomu-tempranillo Generación 76 Organic Tempranillo 2015.

Lasista löytyy rehevä tuoksu, josta erottuu mm. vadelmaa, metsämansikkaa, kukkaisuutta ja pientä yrttistä vivahdetta. Makupuolella mennään raikkaan hedelmäisyyden vahvalla johdolla ja viinissä on ilahduttavan mehukas sekä marjaisa meininki. Loppua kohti mukaan saadaan vielä pientä yrttistä mausteisuutta.

Generación 76 Organic Tempranillo on hyvin omaa tyylilajiaan edustava, mukavan raikas ja nuorekkaan hedelmäinen punaviini. Rennon letkeä ja helposti lähestyttävä viini sopii monenlaisiin kesän chillailu- ja kulautteluhommiin kuin nakutettu. Grillin ääressäkään ei tarvitse liikaa ihmetellä, sillä tämän kanssa onnistuu laajemmankin skaalan setit. Toimii parhaiten hieman viilennettynä. 3 / 5 staraa.

 

Viikon Copa – Cazes Le Canon du Maréchal Rosé (Alko 12,99 €)

Kesä on perinteisesti tuonut Alkon valikoimiin nipun uusia kausiluonteisesti hyllyillä viihtyviä Rosé-viinejä. Yksi hyvä poiminta monenkirjavasta joukosta on aivan eteläisimmästä osasta Ranskaa, Côtes Catalanesin alueelta tuleva Cazesin Le Canon du Maréchal Rosé. Cazes on tunnettu luonnonmukaiseen toimintaan panostava biodynaaminen tila ja viineissäkin on yleensä ns. palikat kohdillaan.

Tämä rosé on 100% Syrah ja sen melko intensiivinen tuoksu tuo nenään tyylikkään setin metsämansikkaa, vadelmaa ja mustikkaa. Maun puolella aloitellaan hieman tuoksun odotuksia täyteläisemmällä meiningillä, mutta paketti pysyy kuitenkin mukavan raikkaana ja virkeänä alusta loppuun. Ryhdikkäät hapot piristävät keskipitkää ja marjaisaa jälkimakua.

Cazes Le Canon du Maréchal on tyylikäs ja hyvin tehty rosé. Viini on tyylillisesti hyvin lähellä Provencen kepeitä rosé-viinejä, mutta saa pientä lisäpotkua runkoonsa Etelä-Ranskan Syrah’n muhkeudesta.  Varma valinta kesäpäivien kulautteluun, erilaisille salaateille sekä sekalaiseen grillailuun. 3,5 / 5 staraa.

 

 

Viikon Copa – Laurent Miquel Solas Albariño (Alko tilausvalikoima 13,49 €)

Albariño tunnetaan ehkä parhaimmin Espanjan luoteiskulman Rias Baixasista ja Portugalin puolelta nimellä Alvarinho, mutta pieniä määriä kasvaa myös muualla. Alkon tilausvalikoimaan on hiljattain pölähtänyt Laurent Miquelin Albariñoa eteläisestä Ranskasta. Vierailin tuottajan tiluksilla Saint-Chinianissa muutama vuosi sitten ja tuottajan viinit ovat tulleet moneen otteeseen todettua varsin mainioksi tavaraksi.

Rias Baixasin Albariñoihin hieman syvällisemminkin perehtyneenä eteläranskalainen versio kuulosti alkuun epäilyttävältä, mutta tämä viini on onnistunut yllättämään positiivisesti moneen otteeseen. Laadun taustalta löytyy ihan loogisia selityksiä; Laurent Miquelin Albariño kasvaa korkeammilla ja viileämmillä tarhoilla Carcassonnen ja Narbonnen lähellä. Tarhojen maaperässä on runsaasti kalkkikiveä ja satomäärät on pidetty hyvinkin maltillisina.

Tuoksusta löytyy sitruunaa, limeä, persikkaa ja pientä kukkaisuutta. Makusektorilla mennään kypsien sitrushedelmien johdolla. Ryhdikäs hapokkuus tukee nätisti melko runsasta suutuntumaa ja johtaa melko pitkään ja miellyttävään jälkimaun.

Laurent Miquel Solas Albariño on tyylikäs ja yllättävän puhdaspiirteinen Albariño. Viini tarjoilee toki Ras Baixasin Albriñoja leveämpää ja runsaampaa pakettia, mutta kokonaisuus on tyylikäs ja mallikelpoinen. Löytyy Alkon tilausvalikoimasta sekä muutamien myymälöiden hyllyiltä suoraan. 3,5 / 5 staraa.

 

 

Vakuuttavaa tarhaviiniä Ribeira Sacrasta – Guímaro Finca Meixeman 2015

Espanjan kiinnostavimmat Menciat tulevat Galician Ribeira Sacrasta. Bierzoa huomattavasti viileämpi ja maastojenkin kannalta vaihtelevampi kasvuympäristö tuo viineihin enemmän raikkautta, luonnetta ja tiukempaa hapokkuutta. Guímaron taustalta löytyy Pedro Rodriguez, jonka perheellä on pitkä maanviljelyhistoria alueella. Finca Meixeman on Guímaron tarhaviini noin 1,5 hehtaarin kokoiselta jyrkän rinteen palstalta Sil-joen tuntumasta. Maaperä on pääosin graniittia ja liuskekiveä.

Blendi painottuu vanhojen köynnösten Menciaan (80%) ja lisäksi mukana on nippu muita paikallisia, kuten Brancellao, Merenzao, Souson jne. Osittain kokonaisina terttuina ja rankojensa kanssa käynyt viini on kypsynyt 12 kk käytetyissä isoissa ranskalaisissa tammitynnyreissä, eikä sitä ole suodatettu tai kirkastettu.

Melko runsaasta tuoksusta löytyy pippurista mausteisuutta, kypsää kirsikkaa, havumetsää ja pientä kukkaisuutta. Suussa hedelmä on raikasta mehevää, mutta hyvin kontrolloitua ja nätillä happosektorilla viritettyä. Alun samettisen pehmeä rakenne saa lopussa lisävirtaa rouheasta bitterisyydestä. Pitkä jälkimaku keikkuu punaisten marjojen ja pippuristen mausteiden tunnelmissa.

Erinomaisen kiehtova, raikas, energinen ja moniulotteinen viini. Toimi loistavasti hieman reilummalla kädellä maustettujen possun grillivartaiden kanssa. Espanjasta noin 18 euron hintaan ostettuna loistava hinta-laatusuhde. 4,5/5 staraa.

 

Viikon Copa – Georg Müller Rheingau Riesling Trocken 2017 (Alko 15,28 €)

Riesling- ja Spätburgunder-viikkojen ollessa edelleen täydessä tohinassa, viikon viinivinkkinäkin toimii hyvin Alkon “pientuottaja-uutuuksiin” saapunut Georg Müllerin Riesling Trocken Rheingausta. Georg Müller on pitkän linjan VDP-jäsen ja vuosituotanto yltää nykyisin noin sataantuhanteen pulloon.

Tämä viini edustaa VDP:n laatuluokitusessa Gutswein-tasoa, eli kyse on ns. perustason “talon viinistä”. Melko runsaassa tuoksussa on päärynää, persikkaa, kukkaisuutta ja hentoa mineraalisuutta. Nuorekkaan hedelmäinen ja helposti lähestyttävä viini saa lisää syvyyttä pienestä mineraalisuudesta. Hyvä tasapaino ryhdikkän hapokkuuden ja pienen jäännösokerin välillä pitää viinin suutuntuman vielä kuivan puolella. Melko pitkä hedelmävetoinen jälkimaku.

Vuosikerta 2017 oli sääolosuhteiden puolesta erittäin haasteellinen, mutta Georg Müller onnistuu tämän gutsweinin kohdalla ihan mukavasti. Ihan sitä klassisinta Rheingaulle tyypillistä tiukkaa rakennetta jää kaipaamaan, mutta toisaalta viini on mukavan helposti lähestyttävä ja mutkaton tapaus. Hyvä valinta ruokaisammille salaateille ja sopivan helppo viini kulautella myös sellaisenaan. 3,5 / 5 staraa.