Garnachan ytimessä – Comando G ja Bodega Marañones

Garnacha on saanut paljon uutta pöhinää ympärilleen viime vuosina, kun eri puolilla maailmaa viinitilat ja viinintekijät ovat herättäneet henkiin erityisesti vanhojen köynnösten tarhoja. Garnacha-rypäleitä on takavuosina parjattu korkealle nousevista sokeripitoisuuksista, matalasta hapokkuudesta, niukasta kuoriväristä sekä melko herkästä hapettumisesta. Asiantuntevissa käsissä nämä eivät kuitenkaan enää muodosta ongelmaa. Yksi puhdaspiirteisen ja korkeatasoisen Garnachan hotspotteja on Madridin lähellä korkealla vuoristossa sijaitseva Gredos, missä jopa 900 metrin korkeudessa kasvaa mukavasti myös vanhempia köynnöksiä. Alueen uuden nousun pääarkkitehteinä ovat toimineet muutamat innovatiiviset tuottajat, joihin lukeutuvat mm. Comando G sekä Bodega Marañones.

Comando G on opintojensa myötä tutustuneiden Dani Jimenez-Landin ja mm. Telmo Rodriguezin kanssa työskennelleen sekä Bodega Marañonesin viinintekijänä viihtyneen Fernando Garcian Garnacha-projekti korkealta Gredosin vuoristosta. Alussa mukana oli myös Bernabelevan Marc Isart, joten visoita ja osaamista ei tästä nipusta ole puuttunut! Herkkää, heleätä ja luonteikasta Garnachaa pursuavat viinit ovat saavuttaneet rutkasti ihailua sekä arvostusta. Kovan hypetyksen vuoksi Comando G:n hinnat ovat erityisesti tarhaviinien osalta karkaamassa käsistä, mutta Espanjassa vajaalla parilla kympillä irtoava La Bruja de Rozas on varsin pätevä esitys Gredosin Garnachasta. Kypsän vadelmainen ja kirsikkainen, mutta ryhdikäs, yrttinen ja Labrosia hieman lineaarisempi.

Bodega Marañones on taas Fernando Cornejon tila, jonka viinintekijänä toimii Fernando Garcia – toinen em. Comando G:n puuhamiehistä. Ei liene siis suuri ihme, että viineistäkin löytyy yhtäläisyyksiä. Labros tulee Paraje Peña Cruz-tarhan vanhoista 70-vuotiaista köynnöksistä. Käyminen on toteutettu kokonaisilla rypäletertuilla ja kypsytys hoidettu isoissa käytetyissä ranskalaistynnyreissä.

Nätti paketti yrttejä, mausteisuutta, kukkia, vadelmaa ja mansikkaa. Hieman Bruja de Rozasia leveämpi ja muhkeampi, mutta kiehtovan mausteinen ja juuri sopivan ryhdikäs muodostaakseen tasapainoisen kokonaisuuden.

Comando G sekä Marañones ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, ettei Garnachaa tarvitse ylikonsentroida tai doupata massiivisen täyteläiseen muotoon saadakseen kiehtovaa tavaraa aikaiseksi. Kumassakin viinissä tulee hienosti esiin niiden herkkä luonne, unohtamatta lajikkeen ominaispiirteitä; kypsää marjaisuutta, kukkaisuutta, maltillista hapokkuutta sekä melko runsasta alkoholitasoa (14,5%). Kummallekin heittämällä 4 / 5 staraa ja Espanjan hinnoilla haarukassa 15-20 € lisäpisteet erinomaisesta hinta-laatusuhteesta. Comando G:n viinejä löytyy Suomessa tällä hetkellä vain ravintolavalikoiman puolelta, Marañonesiin en ole toistaiseksi onnistunut törmäämään.

 

 

 

Viikon Copa – Ferghettina Franciacorta Brut (Alko tilausvalikoima 29,75€)

Italian Lomabrdiassa sijaitseva Franciacorta on yksi niistä harvoista kuohuviinialueista, joka pystyy haastamaan samppanjan laatutaisteluun. Franciacortan kuohuvissa käytetään pääosin samppanjasta tuttuja rypälelajikkeita ja paahteisuutta sekä syvyyttä viineihin tuovat pullokypsytykset ovat monissa tapauksissa kunnioitettavan pitkiä.

Yksi omista suosikkituottajistani Franciacortan alueelta on Ferghettina, joka oli mm. viime maaliskuussa Düsseldorfissa järjestettyn Gambero Rosson 3 bicchieri-tastingin selkeätä kärkiosastoa Italian kuohuvissa. Alkon tilausvalikoimaan on heilahtanut pullollinen Ferghettinaa, joten pieni sijoitus Italian huippukupliin lienee paikallaan.

Ferghettina Brut on valmistetty Chardonnay’sta (95%) ja Pinot Noirista (5%) ja sitä on kypsytetty 30 kuukautta sakkojen päällä. Viinin tuoksussa on tyylikäs paketti kypsää sitruunaa, paahteisuutta sekä kuivattua omenaa. Maultaan ryhdikäs, sitruksinen, ryhdikäs ja hiukan mineraalinenkin viini täyttää suun runsaalla, mutta hienojakoisella kuplarakenteella ja pitkä jälkimaku jättää suuhun mukavan sitruksisen ja paahteisen tunnelman.

Ferghettina Brut on erinomaisen tasokas ja virkistävän luonteikas vaihtoehto samppanjalle. Viini toimii toki hyvin alkumaljana, mutta lienee parhaimmillaan vaikkapa erilaisten merellisten alkupalojen kaverina. 4 / 5 staraa.

 

 

 

10 vuotta kypsytetty rosé – Viña Tondonia Rosado Gran Reserva 2008

Lopez de Heredia Viña Tondonia kuuluu maailman kiehtovimpien viinitalojen joukkoon ja perinteisempää tyyliä edustavat viinit ovat aina upeita elämyksiä. Talolta löytyy myös aina silloin tällöin markkinoille putkahtava rosé, joka on pitkään ollut itsellänikin maistamatta aavistuksen hankalan saatavuuden vuoksi. Keväällä 2018 heilahti markkinoille vuosikerran 2008 Rosado Gran Reservaa 13200 pullon erä ja sain vihdoinkin paikattua aukon Tondonia-sivistyksessäni.

Vuosikerta 2008 koostuu Garnachasta (60%), Tempranillosta (30%) ja Viurasta (10%). Kypsytys Tondonialle tyypilliseen tapaan pitkään ja hartaasti, mikä tarkoittaa tämän rosadon kohdalla 4 vuotta tammitynnyreissä ja loppua kuutta vuotta pullossa.

Alkuun hieman pidättyväinen ja ujo tuoksu alkaa avautumaan viinin hengitettyä hetken aikaa lasissa. Tuoksusta nousee esiin kuivattua mansikkaa, appelsiininkuorta, hunajaa ja toki myös tammea. Makusektorilla kuiva ja hapokas sekä eläväinen viini rakentuu tasapainoiseksi paketiksi kypsää ja tyylikkäästi ikääntynyttä hedelmäisyyttä, raikasta hapokkuutta sekä pientä ikeniä kipristelevää tanniinisuutta. Loppua kohden esiin tulee myös pientä bitterisyyttä ja melko pitkä jälkimaku rakentuu kuivattujen marjojen ympärille.

Tondonia Rosado Gran Reserva 2008 jaksoi ihmetyttää useamman päivän ajan ja on varmasti omalla kohdallani yksi monimutkaisimmista ja mielenkiintoisimmista roseeviineistä koskaan. Tyylillisesti kyseessä tosin on enemmänkin vanhan koulukunnan Clarete-tyyppinen viini, kuin niinkään moderni rosé. Runsas, rouhea ja valtavirrasta poikkeava tyyli jakanee mielepiteitä puolesta ja vastaan, mutta makuja ja moniulotteisuutta viinistä löytyy vaikka muille jakaa.  Maistamisten ehdotonta “must-osastoa”, jos sattuu tulemaan vastaan. 4/5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Nik Weis Selection Urban Riesling 2016 (Alko tilausvalikoima 13,99€)

Raikkaat ja hauskat valkoviinit sopivat kesäisiin tunnelmiin kuin nenä päähän. Yksi tilausvalikoiman viimeaikojen mielenkiintoisista listauksista on Moselista tuleva Nik Weis Selection Urban Riesling. Viinin taustalta löytyy tasokas Moselin VDP-tuottaja Nik Weis, joka tunnetaan erityisesti St. Urbans-Hofin huipputarhojen viineistä.

Viinin tuoksusta löytyy päärynää, vihreätä omenaa, persikkaa, hunajamelonia sekä mineraalisuutta. Puolikuiva ja melko intensiivinen maku seurailee tuoksua ja tuo melko runsaan hedelmäisyyden rinnalle ryhdikkään hapokkuuden sekä tyylikästä mineraalisutta. Hyvä tasapaino jäännössokerin (14 g/l), hedelmäisyyden ja hapokkuuden (6,9 g/l) välillä.

Nik Weis Selection Urban Riesling on nätti, ryhdikäs ja tasapainoinen sekä ennen kaikkea myös hauska Riesling. Moselille tyypillinen liuskekivinen mineraalisuus paiskaa nätisti kättä kypsän, mutta raikkaan hedelmäisyyden kanssa. Loistava kesäviini ja erinomaisen toimiva valinta kaikenlaisten juhlien yleisviiniksi. Urban Rieslingin hinta-laatusuhde on siinä määrin kohdillaan, että vakiovalikoiman vastaavan hintaisista saksalaisista ei oikein taida löytyä vastusta. Viini löytyy Alkon tilausvalikoimasta sekä muutamista myymälöistä suoraan hyllystä. 4 / 5 staraa.

 

 

 

(Maahantuojan toimittama näytepullo)

Naturaaliskenen helmiä – Andrea Calek Babiole

Naturaaliviinien huomioarvo on viime aikoina ollut selkeässä noususuhdanteessa viininystävien keskuudessa. Omiin viininautintoihin naturaaliviinit ovat tuoneet virkistävää vaihtelua, piristystä ja monessakin mielessä hauskoja hetkiä. Yksi itselle kovimmin kolahtaneista ranskalaisista naturaalituottajista on ollut alunperin Tsekkoslovakiasta lähtöisin oleva Andrea Calek, joka työskenneltyään mm. Provencen ja Beaujolais’n viinitiloilla pisti 2000-luvun loppupuolella pystyyn oman viinitilan Rhônen laaksoon. Mies ei pahemmin itsestään ääntä pidä, mutta viinit ovat onnistuneet niittämään varsin kovaa mainetta.

Jokin aika sitten tuli korkkailtua Pärnulaisesta viinibaarista viime syksynä hankittu Andrea Calekin Babiole, joka on Syrah ja Grenache-blendi vuodelta 2014.

Tuoksusta löytyy rypälelajikkeiden luonteeseen sopivasti mustikkaaan ja vadelmaan vivahtavaa todella raikasta marjaisuutta. Pieni pippurinen ja savuinen mausteisuus lymyilee taustalla. Suussa raikas ja pirteä meno jatkuu tuoksun suuntaviivoilla ja ryhdikäs hapokkuus sekä sopiva kypsien tanniinien rutistus pitää paketin nätisti nipussa.

Andrea Calek onnistuu Babiolessa yhdistelemään samaan pakettiin hauskaa ja kepeän raikasta hedelmäisyyttä sekä vakavasti otettavan kiehtovaa, syvällistä sekä ryhdikästä rakennetta. Babiole on siinä mielessä poikkeuksellinen viini, että se nostaa naamalle iloisen virneen, mutta pysyttelee silti erittäin haastavana, mielenkiintoisena ja vakavasti otettavana viininä. Babiole on parhaimmillaan hieman viilennettynä ja sopii erinomaisesti kesäiltojen ihmetteleyyn, grillailuun ja chillailuun. 4/5 staraa.

 

 

Viikon Copa – Palacios Remondo La Montesa 2015 (Alko 9,98€ 0,375l)

Alvaro Palacios taida paljon esittelyjä kaivata, mutta taustatietoja kaipaavan kannattaa lukaista kolmen vuoden takainen juttuni tilavierailusta Palacios Remondolla. Joka tapauksessa herra profiloituu mm. Rioja Bajan alueella nimenomaan Garnachan puolestapuhujana. Puolikkaiden pullojen saatavuuden parantumisesta sen sijaan olen iloinnut aiemminkin ja nyt myös hieman laadukkaampia pulloja on alkanut näkymään valikoimissa.

Palacios Remondon La Montesa on saman nimiseltä vuonna 1988 Alvaron isän istuttamalta tarhalta tuleva Garnacha-vetoinen (85 %) blendi, jossa Tempranillo näyttelee vain pientä sivuroolia.Viini on kypsynyt vuoden päivät ranskalaisissa (85 %) ja amerikkalaisessa tammessa (15 %), josta vain viidennes on ollut uutta tavaraa.

Tuoksusta löytyy kypsää kirsikkaa, karhunvatukkaa ja vadelmaa. Melko täyteläinen viini on miellyttävän tasapainoinen. Raikas kirsikkaisuus ja kypsä karhunvatukka saavat seuraa pehmeistä tanniineista ja melko pitkä jälkimaku on täynnä punaisia marjoja sekä mausteisuutta.

La Montesan juju on siinä, että tasapainoisessa paketissa yhdistyy miellyttävällä tavalla ryhdikästä rakenne, raikas kirsikkaisuus sekä Garnachalle tyypilliseen tapaan pehmeä ja kypsä hedelmäisyys. Viini on samaan aikaan helposti lähestyttävä, hauska sekä tyylikäs. Vaikka La Montesa edustaa Palacios Remondon portfolion perusviiniosastoa, on se loistava esimerkki siitä, kuinka fiksun viininitekijän käsistä syntyy perustasollakin mielenkiintoisia ja tasapainoisia viinejä.  4 / 5 staraa.

 

 

 

 

Viikon Copa – Alta Alella Tallarol (Alko 21,90 €)

Kuplaton Xarel-lo on yksi kovimmista Katalonian valkoviinisektorin jutuista viime vuosien aikana ja tätä nykyä markkinoilta löytyykin runsaasti todella vakuuttavia Xarel-losta tehtyjä lajikeviinejä. Barcelonan pohjoispuolella majaansa pitävä Alta Alella panostaa myös vahvasti omalla alueellaan Pansa Blancan nimellä kulkevaan rypäleeseen ja tässä Alkon hyllyiltä löytyvässä Tallarolissa näkyy selkeästi myös tuottajan luonnonmukaiset viljely- ja valmistusmenetelmät. Tallarolia voidaan pitää ns. naturaaliviininä, eli koko kasvu- ja valmistusprosessin aikana kaikenlainen käpälöinti on ollut minimissään, eikä myöskään sulfiitteja ole lisätty.

Tallarol on siis 100% Xarel-lo ja melko intensiivisestä tuoksusta löytyy kypsää omenaa, päärynää, mehiläisvahaa ja mausteisuutta. Suussa viini tuo runsaan tekstuuriinsa mukana ilahduttavan luonteikkaan ja monisävyisen paketin hedelmäisyyttä. Viinistä löytyy hyvällä tavalla mehukkuutta ja myös sopiva määrä ryhdikästä hapokkuutta. Melko pitkä jälkimaku keikkuu mausteisen omenan suunnilla.

Alta Alella Tallarol onnistuu tuomaan nätisti esiin Xarel-lolle tyypillisiä omenaisia ja päärynäisiä piirteitä. Herkullisen mehukkuuden lisäksi viinistä löytyy ilahduttavan persoonallinen ote sekä moniulotteisuutta. Näillä spekseillä dokabiliteetti nousee erinomaiselle tasolle ja viiniä kulauttelee oikein mielellään ihan sellaisenaankin. Ruokapöydässä runsaan tekstuurin ja ryhdikkään rakenteen viini ei pelkää haasteita; itse paistelisin lautaselle mantelilla ja pähkinöillä kuorrutettua vaaleata kalaa ja lorottelisin hieman oliiviöljyä päälle. Vahvat 4 / 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Dr. Loosen Wehlener Riesling (Alko 12,49€ 0,375l)

Pikkupullojen valikoimiin on aina mukava saada vähän maukkaampaakin tavaraa. Saksalaista Riesling-tarjontaa tässä sektorissa kohentaa juuri Alkoon saapunut erikoiserä laadukkaista viineistä sekä punaisista housuista tunnetun Ernie Loosenin Dr. Loosen Wehlener Rieslingiä.

Viinin rypäleet ovat kasvaneet Wehlenin kylän alueella lähellä Bernkastel-Kuesia. Wehlenin kylän tunnetuin ylpeys on huipputarha Wehlener Sonnenuhr, joka lukeutuu myös koko Moselin arvostetuimpiin tarhoihin. VDP:n laatuluokituksessa tämä viini asettuu Ortswein-kategoriaan, eli kyse on ns. kyläviinistä.

Tuoksusta löytyy omenaa, persikkaa, hiukan sitruunaa sekä selkeä liuskekivinen mineraalisuus. Intensiivinen maku kallistuu kuivan puolelle, vaikka pieni määrä (9 g/l) jäännössokeria sieltä erottuukin. Moselin viineille totutusti hapokkuuden sekä jäännössokerin tasapaino on erinomaisella mallilla. Melko pitkä jälkimaku jatkaa mineraalisissa tunnelmissa.

Dr. Loosen Wehlener Riesling on varma valinta laadukkaalta tuottajalta. Hyvä yleisviini monenlaisille kala- ja äyriäisruoille sekä tietysti Moselin Rieslingistä diggaileville mukava viini ihan sellaisenaankin. 4 / 5 staraa.

 

 

 

Mauro Reserva 1989

Castilla y Leonin Tudela del Duerossa sijaitsevan Bodegas Mauron takaa löytyy yksi Espanjan tunnetuimmista viinintekijöistä. Mariano Garcia tunnetaan parhaiten legendaarisen Vega Sicilian pitkäaikaisena pääviinintekijänä. Vega Sicilian viinien ohella ja sen jälkeen Garcia on puuhaillut mm. Bodegas Mauron (VdT Castilla y Leon), Bodegas San Romanin (D.O. Toro) sekä Bodega Aalto’n (D.O. Ribera del Duero) parissa. Mauron viineistä löytyy tuoreeltaan paljon muhkean intensiivistä hedelmäisyyttä sekä roimasti tanniinisuutta, joten nautinnollisimmat hetket koittavat vasta useampien vuosien kypsyttelyn jälkeen. Viime joulun aikaan oli juuri sopiva hetki ryhtyä ihmettelemään, mitä mahtaa kuulua 28 vuotta kypsyneelle Mauro Reservalle.

Mauro pitää sisällään pääosin vanhojen köynnösten Tinto Finoa (Tempranillo) sekä kymmenisen prosenttia Syrah’ta. Syrah-köynnökset ovat muuten peräisin Rhônesta Guigalin tiluksilta.

Viinin tuoksua ja makua dominoi tummasävytteinen marjaisuus ja yrttinen mausteisuus. Näiden ohella viinistä löytyy kypsälle viinille tyypilliseen tapaan märkiä lehtiä ja kuivattuja marjoja. Hedelmäisyyden runsas määrä ja raikkaus on tämän ikäiselle viinille melkoinen yllätys. Hapokkuus pysyttelee alueelle tyypilliseen tapaan maltillisena, mutta tasapainottaa mukavasti reilua hedelmäisyyttä. Pehmeäksi taittunut tanniinisektori pysyttelee maltillisesti taustalla. Alueen nykyisiin alkoholitasoihin nähden 13,5% tuntuu maltilliselta, eikä se luonnollisestikaan nosta päätään millään tavalla. Pitkä jälkimaku on täynnä tummia kuivattuja marjoja sekä yrttistä mausteisuutta.

Mauro Reserva 1989 on positiivisessa mielessä hämmentävä tapaus. Lähes 30-vuotiaan viinin poikkeuksellisen raikas ja runsas hedelmäisyys kantaa viiniä hienosti ja iän mukanaan tuomat kypsemmät aromit sekä maut tuovat viinille tyylikästä moniulotteisuutta. Ainoa särö harmoniaan tulee muuhun kokonaisuuteen nähden hieman liiankin kesyn tanniinisektorin suunnasta, jonka pieni lisäsärmä olisi tehnyt paketista jotakuinkin täydellisen. Yhtä kaikki, loistava kumppani joulutunnelmissa nautitulle hirven entrecôtelle. 4 / 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Chateau Lestage Simon 2000 (Alko 29,77€)

Alkon valikoimien muutamista kypsemmistä Bordeaux’n viineistä parrasvaloissa on tällä kertaa noin 18-vuotias Haut-Medocin Cru Bourgeois-edustaja Chateau Lestage Simon 2000. Lähtökohdat tämän porvoolaisen kohdalla ovat erinomaiset, sillä Bordeaux’n vuosikertaa 2000 on pidetty laadullisesti erinomaisena.

Chateau Lestage Simonin voisi kuvitella pitävän sisällään vasemman rannan Bordeaux’lle tyypilliseen tapaan Cabernet Sauvignon-voittoisen blendin, mutta itseasiassa tätä viiniä dominoikin Merlot (68%), Cabernet Sauvignonin (27%) ja Cabernet Francin (5%) jäädessä pienempiin sivurooleihin. Rypäleet ovat kasvaneet Saint-Estèphen lähellä vaihtelevissa olosuhteissa. Osa köynnöksistä kasvaa hiekkaisemmalla maaperällä lähempänä joen rantaa ja osa kalkkivisemmillä ja soraisemmilla tarhoilla kauempana joesta.

Viinin tuoksu on täynnä sitä klassisen tyylikästä kypsempää Bordeaux’ta; mustaherukkaa, kuivattuja tummia marjoja, tupakkaa, nahkaa, setripuuta ja lyijykynää. Hedelmässä riittää muhkeutta vielä varsin mukavasti, hapot ovat sopivan ryhdikkäät ja tanniinit kypsää sekä nätisti ajan pehmentämää osastoa. Melko pitkä jälkimaku jatkaa tyylikkäästi tuoksun ja maun suuntaviivoilla.

Chateau Lestage Simon 2000 on todella tyylikäs ja oivallisen kypsään vireeseen ehtinyt huippuvuosikerran Bordeaux. Paketista löytyy odotetun klassisia elementtejä kivassa tasapainossa. Kuulemani mukaan viinissä on esiintynyt jonkin verran pullovaihtelua kypsyyden suhteen, mutta toisaalta se nyt ei ole 18-vuotiaalle viinille välttämättä erityisen ihmeellistä. Nyt korkkailtuna viini oli vielä sopivan ryhdikäs, enkä itse näitä enää kellarin uumeniin sulloisi. Hedelmänsä puolesta viinillä ei nyt sinänsä ole vielä mitään hätää. Mainio kaveri riistalle, porolle sekä tummille lihoille. 4/5 staraa.