Vapun kuohuviinit 2017

Vappu availee kevään ja kesän juhlakautta ja onkin aika iskeä muutama kuohuviinisuositus kehiin! Tällä kertaa pysytellään kaikkien suositusten osalta perinteisen menetelmän kuohuviineissä, mutta matkataan Espanjan, Itävallan ja Saksan kautta Ranskan Champagneen. Osa viineistä löytyy suoraan useimpien Alkojen hyllyiltä ja osan voi tilata Alkon verkkokaupasta muutaman pvän toimitusajalla. Klikkaamalla pulloja pääset Alkon tuotesivulle, mistä löytyy myös tiedot saatavuudesta.

Piknik-kupliksi, alkumaljoiksi ja muuhunkin yleiskuohutteluun sopivat mainiosti helposti lähestyttävät espanjalaiset Villa Conchi Cava Brut sekä True Colours Cava Brut. Näistä pehmeämpi Villa Conchi pelailee lähinnä kypsillä viheromenoilla ja päärynöillä, kun taas True Colors Cava Brut edustaa sitruunaisempaa, tiiviimpää ja hieman hapokkaampaa meininkiä.

Villa Conchi Cava Brut (Alko 10,98 €)

Villa Conchi Cava Brut v

 

 

 

 

True Colours Cava Brut (Alko 11,99 €)

True Colours Cava v

 

 

 

Hintatasoa nostamalla päästään käsiksi hienostuneempiin kupliin, ryhdikkäämpiin rakenteisiin sekä pidempiin makuihin. Parinkympin hintaluokassa hyviä valintoja ovat Alkon perusvalikoiman Stift Klosterneuburg Mathäi Brut sekä tilausvalikoimasta ja Helsingin keskustan Arkadian myymälästä löytyvä Barth Pinot Rosé Brut. Viinilehden vuoden kuohuviiniksikin 2016 valittu itävaltalainen Mathäi edustaa suoraviivaisempaa ja sitruunaisempaa tyyliä, mukana Grüner Veltlinerille tyypillistä vehreyttä ja hentoa valkopippurisuutta. Rheingaun luomutarhoilta tuleva Barth Pinot Rosé on jo vuosia ollut oma suosikkini Barthin laadukkaista kuohuviineistä. Upean hienostunut ja moniulotteinen yhdistelmä punaisia marjoja, mineraalisuutta, pehmeä ja runsas suutuntuma, mutta raikkaan hapokkuuden ansiosta todella ryhdikäs runko.

Stift Klosterneuburg Mathäi Brut (Alko 16,98 €)

Stift Klosterneuburg Mathäi Brut v

 

 

 

 

Barth Pinot Rosé (Alko tilausvalikoima 23,00 €)

Barth Pinot Rosé Brut v

Samppanjasektorissa huomiota kannattaa kohdistaa Epernay’sta tulevaan biodynaamisen samppanjan pioneerituottajaan. Leclerc Briant Réserve Champagne Brutista löytää poikkeuksellisen paljon kiehtovaa moniulotteisuutta ja luonnetta. Matala sokerimäärä (4 g/l) antaa raikkaasti tilaa paahteisuutta sekä mineraalisuutta korostavalle maulle. Alkon vuosikertasamppanjoiden sektorissa yksi tämän hetken parhaista ostoksista on Paul Goerg 1er Cru Champagne Brut 2005. Paljon kellaripotentiaalia omaava samppanja alkaa jo nyt paljastamaan sitä Chardonnayn loistoa, syvyyttä ja herkkyyttä, mitä Vertus’n kylän Premier Cru tarhoilta sopii odottaa. Upean tasapainoinen ja hienostunut samppanja.

Leclerc Briant Réserve Champagne Brut (Alko tilausvalikoima 44,93 €)

Leclerc Briant v

 

 

 

 

Paul Goerg 1er Cru Champagne Brut 2005 (Alko tilausvalikoima 49,90 €)

Paul Goerg 2005 BdB

 

(Kuvien © Alko)

Piedra Negra Alta Colección Pinot Gris 11,99 € (Alkon tilausvalikoima)

Mielenkiintoisia argentiinalaisia valkoviinejä ei ole tullut vastaan liian usein. Kun taustalla hääräilee ajatuksen kanssa viinejä eri puolilla maailmaa työstävä Francois Lurtonin viinitalo, nousee em. asetelman todennäköisyys kuitenkin isoja harppauksia. Pääsin hiljattain maistelemaan Lurtonin viinejä pääviinintekjiä Gillaume Martineau’n johdolla ja vaikka tunsinkin talon maineen, silti maisteltujen argentiinalaisten taso onnistui yllättämään positiivisesti. Valkkareista yksi mielenkiintoisimpia oli Alta Colección Pinot Gris, Valle de Ucossa 1100 m korkeudessa kasvavista rypäleistä tehty valkoviini.

Monet hyvät asiat alkavat vahingossa ja näin taisi käydä myös Lurtonille Argentiinassa, kun heistä tuli vahingossa Argentiinan Pinot Gris-pioneerejä. Chardonnay-pistokkaita oli nimittäin tilattu, mutta Pinot Gris-pistokkaita sitten loppujen lopuksi tuli perille. Kaikesta huolimatta istutukset tehtiin ja kaikkien yllätykseksi Pinot Gris alkoikin tuottaa varsin toimivaa pakettia. Myyntiluvuissakaan ei kuulemma ole ollut valittamista.

Tuoksu tarjoilee setin kypsiä sitrushedelmiä ja makusektorilla viini on mausteinen, jykevä sekä ryhdikäs. Pirteä hapokkuus tasapainottaa nätisti runsaan mausteista ja kypsän sitruksista makusektoria. Pitkä ja runsaan aromaattinen jälkimaku viimeistelee esityksen.

Piedra Negra Alta Colección Pinot Gris on hyvin tehty ja mielenkiintoinen valkoviini, joka voisi rakenteensa puolesta hyvinkin toimia kesäisten ruokapöytien jokapaikan höylänä. Kahdentoista euron sijoituksella saa varsin mallikkaan vastineen rahoilleen. 3,5 / 5 staraa.

 

 

 

Viikon Copa – Sileni Cellar Selection Pinot Noir 7,71 € (0,375 l)

Alkon punaviiniuutuuksiin on päässyt iloksemme livahtamaan puolikas pullo Pinot Noiria kaukaisesta Uudesta-Seelannista. Puolikkaat pullot ovat kiistattoman käytännöllisiä arkiruokailujen, ruuanlaiton tai vaikkapa pienimuotoisen piknikin yhteydessä. Enkä kyllä vänkäisi kovin rankasti vastaan, jos näitä olisi tarjolla enemmänkin ja laajemmalla skaalalla. Sileni Cellar Selection Pinot Noir tulee Uuden-Seelannin Hawke’s Bay:sta, joka on alueena ehkä paremmin tunnettu Bordeaux-lajikkeista valmistetuista punaviineistään. Viileämmille alueille sijoitetut Pinot Noir-viljelmät edustavat alueella pientä vähemmistöä.

Läpikuultavan punaisen viinin tuoksussa on kirsikkaa, mansikkaa ja paahteisuutta. Keskitäyteläisen maun valtaa kypsä punainen marjaisuus, jonka taustalla häärii aavistus savua ja mausteisuutta. Pirteä hapokkuus ryhdittää kokonaisuutta ja pehmeä tanniinisuus tuntuu olevan varsin maltillisella tasolla. Melko pitkä jälkimaku on kirsikkainen.

Sileni Cellar Selection Pinot Noir on helposti lähestyttävä, kepeä ja oikein mukiin menevä Pinot Noir Uudesta-Seelannista. Kun hintakaan ei nostata kaikkia hiuksia pystyyn, lienee retkeily A-valinnan puolikkaiden hyllylle perusteltavissa.  (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Solo Passione Rosso Veronese 2009 9,98€

Viikon copa siirtyy pitkästä aikaa punaviinisuositusten pariin ja suosittelee todellista hinta-laatusuhdepaukkua Italiasta. Solo Passione Rosso Veronese tulee Italian Veneton alueelta ja pullon takaetiketti kertoo viinin valmistetun amarone-viineistä tutulla apassimento-menetelmällä. Lyhyesti kuvattuna menetelmässä annetaan huolellisesti valikoitujen rypäleiden kuivua ennen varsinaista viininvalmistusprosessia. Kuivuessaan rypäleiden sokeripitoisuus kasvaa, happopitoisuus laskee ja rakenne konsentroituu. Apassimento eroaa esim. ripasso-menetelmästä siten, että Valpolicella DOC-luokituksen alla ripasso-menetelmässä voidaan käyttää vain amaronen tai recioton valmistuksessa jo kertaalleen käytettyä rypälemäskiä, jonka kanssa tapahtuva toinen käyminen tuo viiniin mm. lisää konsentraatiota, tanniineja, väriä ja alkoholia.

Solo Passione Rosso Veronese on kuitenkin väljemmän I.G.T.-luokituksen viini, joka mahdollistaa mm. rypäleiden haalimisen laajemmalta alueelta sekä vapaamman kansainvälisten lajikkeiden käytön. Pullon takaetiketin informaatiopläjäyksen mukaan Solo Passione on valmistettu Corvina-, Rondinella- ja Cabernet Sauvignon-rypäleistä.

Syvän tummanpunaisessa viinissä tuoksuu kypsä tumma kirsikka, mustikka, hitunen mustaherukkaa sekä sekoitus seetriä ja hentoa vaniljaa. Runsaassa ja melko täyteläisessä maussa on kypsän kirsikkaisuuden ja tummien marjojen lisäksi mausteisuutta. Mediumtason hapokkuus ja tanniinisuus tasapainottavat hyvin kokonaisuutta. Pitkähkö ja lämminhenkinen jälkimaku on mausteinen.

Veneton amarone- ja ripassoviineissä joutuu silloin tällöin törmäämään siihen, että korkea alkoholipitoisuus työntyy väkisin rakenteen läpi ja ylimakea rusinaisuus on ryöstäytyä käsistä. Tämänkertainen suosituspunkku onnistuu ohittamaan nämä sudenkuopat mallikkaasti. Hedelmäisyyttä löytyy, mutta suklaarusinat on jätetty nätisti pakettiinsa eikä 13,5% alkoholia häiriköi nokassa tai paletilla millään tavalla. Kannattaa siis kipittää lähihandeliin ja poimia pullollinen Solo Passionea kainaloon. Valmista kylkeen runsaasti yrteillä maustettua ja kyllästyttävän pitkään haudutettua lihapataa, kyllä muuten toimii!  (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Henri Bourgeois Pouilly-Fumé En Travertin 2010 19,91 €

Rapuaika on taas koittanut ja pääsemme viettämään todellista laatuaikaa saksiniekoista notkuvien pöytien ääreen. Viinin valitseminen kotimaisen rapupöydän puhtaille ja raikkaille mauille on suhteellisen helppoa, mutta täysin summittaisilla valinnoilla harvoin onnistutaan. Sauvignon Blanc on aromaattinen rypälelajike, josta valmistetut viinit sopivat pohjoismaiseen rapupöytään erinomaisesti. Itse välttäisin kuitenkin uuden maailman voimakkaan aromaattisia ja trooppisella hedelmällä täyteen ladattuja SB- viinejä, sillä ne jyräävät tylysti rapupöydän hienot maut alleen. Sen sijaan kohdistaisin vakaat katseet ja hartaat mietteet Ranskan Loireen, mistä tulee raikkaita, hillityn elegantteja ja erittäin tasapainoisia Sauvignon Blanc-viinejä. Kun rajaa Alkon perusvalikoiman tarjonnan Sauvignon Blanc-rypäleeseen ja kohdistaa vielä aluevalinnan Loireen, on mikä tahansa listalla näkyvistä viineistä hyvä valinta. Oma valintani näistä ja samalla Viikon Copa on Pouilly-Fumén alueelta tuleva Henri Bourgeois Pouilly-Fumé En Travertin 2010.

Suositusviinin tuoksusta löytyy lajikkeelle tyypillisesti herukan lehteä, karviaista, sitruunaa ja hiukan mineraalisuutta. Kuiva ja tyylikkään hedelmäinen maku on raikkaan hapokas ja tuoksun komponenttien lisäksi siihen liittyy yrttisyyttä. Pitkässä jälkimaussa on tyylikkäästi yrttejä ja hedelmää.

Tämä tyylikäs ja tasapainoinen viini sopii loistavasti rapupöydän juhlistajaksi ja on sen verran herkullista tavaraa, että sitä nauttii hymyssä suin ihan sellaisenaankin.

Viikon Copa – Juhannusviinit

Juhannuksena monet meistä haluavat viettää rentoa ja leppoisaa mökkielämää. Mökkeilyn ja viininautintojen yhdistämisessä käytännöllisyys ja helppous voivat huoletta ajaa ankarimman laatukriittisyyden ja viinihifistelyn ohitse. Copatinton suosittelemat juhannusviinit löydät pitkäripaisesta myös helppokäyttöisissä ja käytännöllisissä hanapakkauksissa. Luottamalla pelkkään tuuriin, voi tonkkaviinihyllystä onnistua ostamaan todellista kuraakin, joten pieni huolellisuus on ehdottomasti paikallaan. Itse pakkaustapa ei ole viinin kannalta aivan ongelmaton, mutta juhannuksena voitaneen keskittyä pelkästään käytännöllisyyden tuomiin hyötyihin. Kolmen litran tonkasta riittää vallan mainiosti lorautettavaa naapureille ja jopa kutsumattomille vieraille, eikä edes tarvitse sitten jälkeenpäin jonotella tyhjien pullojen kanssa ailahtelevasti käyttäytyvien palautusautomaattien luokse.

Juhannusviiniltä on lupa odottaa monikäyttöisyyttä ja soveltuvuutta niin salaattien kuin kala- ja liharuokienkin kumppaniksi, unohtamatta leppoisaa seurustelua. Seuraavat pari ehdotusta täyttävät asetetut kriteerit näppärästi ja miellyttävät varmasti hyvinkin monenlaisia viinin siemailijoita.

Devil’s Rock Riesling  (27,50 € / 3l) on mukavan leppoisa puolikuiva saksalainen valkoviini, joka on Riesling-lajikkeelle tyypillisesti omenainen ja sitruunainen. Terhakka hapokkuus pitää viinin ryhdikkäänä, eikä sokerimäärä pääse viemään makua pillimehusektorille saakka. Tämä valkoviini miellyttää myös niitä rutikuivia valkkareita kammoksuvia juhannusvieraita. Sopii mainiosti erilaisille salaateille, kalaruuille, vaaleille lihoille ja toki maistuu myös ihan sellaisenaankin.

Graffigna Malbec  (27,90 € / 3l) on maukas ja mehevä punaviini Argentiinasta. Juhannusruuhkissa riittävästi hikoillut kansalainen ei halua mökille päästyään lasiinsa mitään ohutta tai mautonta lirua. Paksusta rakenteestaan ja pehmeästä maustaan tunnetut argentiinalaiset Malbec-viinit ovat monien suomalaisten mieleen. Graffigna Malbec on hyvällä hinta-laatu-suhteella varustettu, melko täyteläinen, pehmeä ja maltillisen hapokas punaviini. Edullisia Malbec-viinejä vaivaava löysyys ja ryhdittömyys on onnistuttu tällä kertaa väistämään yllättävän hyvin. Erinomainen kumppani liharuuille eikä lainkaan pöllömpi seurusteluviininäkään. (Kuvien © Alko)

Viikon Copa – Muruve Crianza 2009 9,89 €

Viikon Copa hyökkää röyhkeästi juhannukseen ja kesälomakauteen valmistautuvan kansan kesäkeittiöihin ja suosittelee grilliherkkujen seuraksi muhkeaa espanjalaista Muruve Crianzaa. Samalla lienee oiva tilaisuus onnitella viinin tuottajaa, Bodegas Frutos Villaria, Decanter World Wine Awards-mittelöiden Muruve Crianza 2009:lle myöntämästä kultamitalista.

Toron alueelta Espanjasta saapuva Muruve sisältää täydet 100 prosenttia Tinta de Toro-lajiketta (= Tempranillo). Viiniä on kypsytelty noin 12 kk tammessa ja sen jälkeen lepuutettu 12kk pulloissa. Hieman kehittyneessä tuoksussa on tummaa kirsikkaa, luumua, savua ja toffeeta. Täyteläisestä ja runsaan hedelmäisestä mausta nousee esiin tummaa kirsikkaa ja kypsää luumua. Runsas, mutta pehmeä tanniinisuus nipistelee mukavasti ikeniä ja ryhdikäs hapokkuus kantaa viiniä suoraselkäisesti. Melko pitkässä jälkimaussa on kirsikkaa ja suuta lämmittävä tunnelma.

Muruve on voimakas ja muhkea punkku, joka sopii loistavasti kesäisten grillihetkien ruokailuun. Copatinto suosittelee Muruven seuraksi grillattua lammasta ja väittää samaan hengenvetoon myös Manchego-juuston olevan samalla aaltopituudella suositusviinin kanssa. Vähän alle kympin hinnalla Muruve Crianza on loistosijoitus. (Kuvan © Alko)

Viikon Copa – Carm 2010 12,98 €

Viikon copa haistaa jo kaukaa kuumenevan grillin tuoksun ja syöksyy suosittelemaan lihaa eri muodoissaan käristävälle kansalle tilanteeseen sopivaa punaviiniä Portugalin Dourosta. Douro tunnetaan erityisesti portviinistä, mutta nykyään yli puolet alueen tuotannosta on muita mietoja viinejä. Decanter-lehden Sarah Ahmed kirjoitti hiljattain alueen ilmastosta englanniksi lauseella: ”nine months of winter, three months of hell.” Tällä kertaa kuumassa, kuivassa ja jyrkillä rinteillä kypsyneistä rypäleistä on saatu aikaan maukas luomuviini, jolle on annettu nimeksi tuottajansa nimen lyhennys; Carm. Dourossa viljellään useita kymmeniä eri rypälelajikkeita ja joidenkin kohdalla pelkkä lausuminenkin tuottaa suomalaiselle ajoittain lähes ylipääsemättömiä hankaluuksia. Eikä siinä mitään, kun osa tuottajistakaan ei aina edes tiedä, mitä vanhemmilla tarhoilla sattuu kasvamaan. Suurin osa alueen viineistä on erilaisia blendejä, vaikka lajikeviinien suosiokin näyttäisi olevan noususuhdanteessa. Viisi lajiketta on muita selkeästi yleisempiä ja Carm sisältää niistä Tinta Francaa, Touriga Nacionalia, Tinta Rorizia (= Tempranillo), kolmasosan kutakin. Viiniä on kypsytetty 4 kk tammessa ja 10 kk terästankeissa.

Tuoksussa on kypsää tummaa kirsikkaa, karhunvatukkaa ja paahteisuutta. Melko täyteläinen maku on hedelmäinen ja mausteinen. Tanniinit puraisevat sopivan ärhäkästi ikeniä ja ryhdikäs hapokkuus tuo tasapainoa viiniin. Carm jättää suuhun pitkän, lämminhenkisen, marjaisan ja mausteisen jälkimaun.

Carm on varsin tasapainoinen luomupunkku Dourosta, joten sen poistaminen paikallisen handelin hyllystä voitaisiin tulkita päivän hyväksi teoksi. Viinin seuraksi suosittelen grillaamaan yrttimarinoitua possun ulkofilettä, lataa lautaselle lisäksi paahdettua paprikaa ja uusia perunoita. (Kuvan © Alko)

Testissä Naia 2010 – Verdejo Ruedasta

Copatinton testipenkki karisteli pölyjänsä, kun paikalle saapui veikeän ulkoasun omaava espanjalainen valkoviini.  Copatinto tunnustautuu suureksi Verdejo- ja Albariño-viinien ystäväksi, mutta yleisesti ottaen espanjalaisia valkoviinejä ei ole totuttu pitämään häikäisevimpinä suorittajina suuren tai pienenkään yleisön silmissä. Onneksemme viimeisten vuosikymmenten aikana Espanjankin valkoviinisektorissa on tapahtunut selkeä muutos parempaan; Panostukset laatuun ja oikeisiin rypälelajikkeisiin alkavat tuottaa tulosta ja hiljalleen espanjalaisetkin valkkarit alkavat saamaan enemmän ja enemmän hurraa-huutoja maailmanlaajuisesti.

Yksi parhaista valkoviinialueista Espanjassa on 80-luvulla D.O.-luokituksensa saanut Rueda. Rueda sijaitsee näpsäkästi Ribera del Dueron ja Toron välimaastossa ja siellä viljellään nykyään eniten Verdejo-rypäleitä. Ilmastollisesti alue ei eroa merkittävästi naapureistansa. Verdejon lisäksi myös Sauvignon Blanc on vallannut peltoalaa ja kerännyt jonkin verran arvostustakin. Kaikki eivät kuitenkaan pidä alueen kuumaa ilmastoa ihan optimaalisena ympäristönä kyseiselle lajikkeelle ja kieltämättä maistellessa kohtaa reiluja tasoeroja eri tuottajien Sauvignon Blancien välillä. Alueen kiinnostavuus on soitellut herätyskelloja monien Ribera del Dueron, Riojan ja Toron alueella menestyneiden viinitalojen konttoreissa ja useat niistä ovatkin alkaneet pukkaamaan omaa Ruedan valkoviiniä markkinoille. Ensimmäisten joukossa alueen potentiaalia hyödyntämään kiirehtinyt Riojan viinitalo Marques de Riscal on yksi pääsyyllisistä Ruedan valkoviinien noususuhdanteeseen. Alueen noususta on olemassa myös taloudellista faktaa; taloudellisesti hankalana vuonna 2009 Rueda oli Espanjan viinialueista ainoa, jonka vientimäärät kasvoivat.

Jos pystyt tavaamaan viinipullon etiketistä sanan ”Rueda” tiedät sillä sekunnilla, että viini sisältää vähintään 50 % Verdejoa. Kun etiketissä lukee ”Rueda Verdejo”, Verdejoa on vähintään 85 %. Testipenkkiin kaapattu Naia Verdejo 2010 on ylpeästi 100 %:nen Verdejo. Bodegas Naian viinintekijät nimittäin luottavat pelkän Verdejon voimaan; Copatinto kumartaa. Tilan tarhoilta löytyy vielä Phylloxeran hyökkäyksestä selvinneitä köynnöksiä ja Naiakin on tehty vanhojen köynnösten rypäleistä; Copatinto kumartaa toistamiseen. Testipenkissä on kuitenkin tarkoitus myös maistaa viinejä, joten nyt itse asiaan, kulkematta lähtöruudun kautta.

Melko syvän keltavihreän viinin tuoksu kätkee sisäänsä greippiä, sitrusta ja kiwiä. Täyteläinen ja kuiva maku avautuu suussa erittäin intensiiviseksi ja siitä erottuu greipin ja sitruksen lisäksi reilua yrttisyyttä. Erityisesti keskipaletti on todella runsas. Reipas hapokkuus keventää ja raikastaa rakennetta ja tuo tuhtiin viiniin lisää eloa. Viini jättää erittäin pitkän sitruunaisen ja yrttisen jälkimaun.

Harvoin tulee vastaan viinejä, joiden takaetikettiin kirjattu tasting note vastaa lähes täydellisesti omia havaintoja. Nyt voin kuitenkin yhtyä vahvasti Naian etikettitekstiin. Testissä on selkeästi selvinnyt, että Naia Verdejo 2010 ei ole mikään kesäisen kevyt lipittelyviini. Naia on vakavasti otettava, laadukas ja persoonallinen ruokaviini, jonka runko on vahva ja aromikkuus kantaa pitkälle. Tämä viini on varmuudella yksi vahvarunkoisimmista ja aromikkaimmista Ruedan valkoviineistä, joita olen maistanut. Viini nautittiin paistetun lohen seurassa ja potentiaalia on kyllä selkeästi tuhdimmankin aterian kyytipojaksi. Naian hinnan ollessa euroopassa noin kympin luokkaa, voidaan vain jäädä suu auki hämmästelemään hinnan ja laadun suhdetta.

Masentavana loppuna on pakko jälleen hoilata samaa virttä, kuin aiemminkin. Valitettavasti monopolimme ei tarjoa perusvalikoimansa puitteissa mahdollisuutta tutustua Ruedan Verdejo-viineihin. Suuntaa siis katseet muualle!

Viikon Copa – Schloss Saarstein Riesling Kabinett Trocken 15,99 €

Parhaillaan vietetään Saksan viinitiedotuksen sekä muutamien helsinkiläisten ravintoloiden puuhaamaa Riesling-teemaviikkoa. Ja kyllähän Rieslingin kaltainen upea rypälelajike nyt ansaitseekin vähintään viikon teemasessiot. Helsingin ravitsemusliikkeistä tänä vuonna mukana ovat: Carelia, Ravintola Palace, Demo, Postres,  Zinnkeller, Sushibar & Dine, Glöd Bar & Grill, Solna sekä Juuri ja Latva. Viikon copa on hengessä mukana ja suosittelee ehdottomasti tutustumaan em. ravintoloiden Riesling-tarjontaan. Niille, jotka eivät pääse ison kirkon liepeille hörppimään rieslingiä, viikon copa suosittelee monopolimme hyllyltä Moselin alueelta tulevaa Schloss Saarstein Riesling Kabinett Trockenia. 

Raikkaassa tuoksussa on vihreää omenaa, sitrusta ja jännittävää mineraalisuutta. Ajoittain nokkaan tunkeutuu myös jonkinlaista öljyisyyttä tai petrolisuutta. Kuivassa, raikkaassa ja erittäin hapokkaassa maussa tuoksun elementit täyttävät suun moniulotteisella makumaailmallaan.  Erittäin pitkä jälkimaku jättää suuhun sitruunaa ja limettiä muistuttavan tuntuman.

Copatinto suosittelee noudattamaan äärimmäistä varovaisuutta liikuttaessa Alkon saksa-hyllyn lähistöllä. Erityisesti halvempien viinien joukosta voi löytää suorastaan järkyttävän hirveitä litkuja. Tällä sektorilla vähintäänkin semi-vahva googlettaminen lienee siis paikallaan ennen valintaa. Schloss Saarstein Riesling Kabinett Trocken on kuitenkin hapokasta lajikettaan upeasti esiin tuova viini, jonka yhdistäminen esim. paistettuun kuhafileeseen ei pitäisi muodostua ongelmaksi. Sijoita lautaselle kuhan lisäksi varhaisperunoita, tilliä ja voita. Lopuksi vielä pieni puristus sitruunan mehua taklaamaan viinin voimakasta hapokkuutta ja tilanne lienee hallussa. (Kuvan © Alko)